Huittisten kaupunki. Kasvatus- ja opetuspalvelut. Arviointisuunnitelma

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Huittisten kaupunki. Kasvatus- ja opetuspalvelut. Arviointisuunnitelma"

Kirsi-Kaisa Salo
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 1 Huittisten kaupunki Kasvatus- ja opetuspalvelut Arviointisuunnitelma

2 2 Sisällysluettelo 1. Taustaa Laatutyön organisointi Arvioinnin vuosikello Arvioinnin tasot Arviointikohteet vuosina Lähteet... 11

3 3 1. Taustaa Perusopetuslaki velvoittaa opetuksen järjestäjiä arvioimaan antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta. Laatutyön tueksi opetusministeriö tuotti vuonna 2010 perusopetuksen laatukriteerit, joiden pohjalta rakennettiin Huittisten kaupungin koulutoimen ensimmäinen arviointisuunnitelma syksyllä Suunnitelma sisälsi perusopetuksen ja lukion laadun arvioinnin. Sittemmin suunnitelmaa on laajennettu kattamaan myös varhaiskasvatuksen. Tämänhetkinen suunnitelma on laaja laadun kehittämisen kokonaisuus, joka lähtee varhaiskasvatuksesta ja etenee esi- ja perusopetuksen kautta aina lukiokoulutukseen saakka. Arviointisuunnitelmat on rakennettu kolmen vuoden sykleihin, jolloin kolmen vuoden välein toistetaan samat arviointikohteet käyttäen samoja mittareita. Näin arvioinnit on mahdollista toistaa mahdollisimman luotettavasti ja sitä kautta vertailla arviointitulosten muutosta ja sovittujen kehittämistoimenpiteiden vaikutusta. Arviointiprosessi toteutetaan vuosittain siten, että arvioinnin keskeiset tulokset raportoidaan lautakunnalle ennen talousarvion käsittelyä. Yksi arvioinnin tehtävistä onkin tuottaa tietoa päätöksentekoa varten. Kasvatus- ja opetuspalveluihin kuuluu Huittisissa myös kansalaisopisto- ja musiikkiopistotoiminta. Niitä koskevaa laatutyötä tehdään säännöllisesti ja kerättyä arviointitietoa tuodaan päätöksentekijöille tiedoksi. Kyseisiä vastuualueita koskevat arviointikohteet määritellään vuosittain osana oppilaitosten lukuvuosittaisia suunnitelmia. 2. Laatutyön organisointi Kasvatus- ja opetuspalvelujen arviointisuunnitelma kokoaa yhteen laadun kehittämisen seuraavilla alueilla: varhaiskasvatus esiopetus perusopetus lukiokoulutus Laatutyön kokonaisuudesta vastaa sivistysjohtaja. Oman toimensa ohella arviointia toteuttavat ja laatua kehittävät kasvatus- ja opetuspalveluiden laatuvastaava sekä varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukion arviointivastaavat, jotka muodostavat laatutiimin. Näiden toimijoiden tehtävänä on yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen johtoryhmien kanssa toteuttaa arviointisuunnitelman mukaisia toimia ja tuottaa sivistyslautakunnalle säännöllisesti tietoa päätöksenteon tueksi.

4 4 Arvioinnin kautta tuotetaan myös tietoa, joka liittyy muiden hallintokuntien toimintaan ja moniammatilliseen yhteistyöhön. Laatutyötä tekevien tulee huolehtia riittävästä tiedonkulusta sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa ja sopia miten vastataan arviointitulosten pohjalta nousseisiin kehittämistarpeisiin. 3. Arvioinnin vuosikello Arvioinnin kautta saatava tieto nykytilanteesta ja kehittämistarpeista tulee nivoa yhteen kunnan suunnittelujärjestelmän ja päätöksenteon kanssa. Arviointitulokset ja kehittämisehdotukset tulee saada ajoissa lautakuntakäsittelyyn, jotta arviointitulosten perusteella esitettävät toimet ehditään huomioida seuraavan vuoden talousarviota laadittaessa. Arvioinnin vuosikello huomioi sekä kalenterivuoden syklin, jota kunnan päätöksenteko noudattaa että lukuvuosittaisen syklin, jonka mukaan kasvatus- ja opetuspalveluiden toimintoja toteutetaan. Arvioinnin toteutus valmistellaan lukuvuoden alussa syksyllä laatuvastaavan johdolla. Arviointitiedon kerääminen tapahtuu lukuvuoden aikana siten, että tiedot arviointiraporttia varten on kerätty viimeistään huhtikuun lopulla. Yksiköt tarkastelevat omia arviointituloksiaan ja kehittämistarpeitaan. Laatuvastaava kokoaa kunnan yhteisen arviointiraportin, johon varhaiskasvatuksen laatuvastaava laatii varhaiskasvatuksen osuuden. Arviointitulokset tuodaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen johtoryhmiin sekä sivistyslautakuntaan elokuulla ennen talousarviokäsittelyä.

5 5 JATKUVA TOIMINNAN KEHITTÄMINEN tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu lautakunta arviointiraportin hyväksyminen ja huomioiminen ta käsittelyssä sivistysjohtaja rakenteiden laadun arviointi vastuualueiden johtoryhmät tulevan arviointikierroksen valmistelu rakenteiden laadun tulosten koonti esimiehet arvioinnit suunnitelman mukaisesti arviontiraportin laadinta yksikön arviointivastaavan kanssa henkilöstö arvioinnit suunnitelman mukaisesti laatutiimi mittariston laadinta oman yksikön arviointiraportin koonti laatuvastaava (vk ja po/lukio) mittariston laadinta ja syöttö arviointikohteet opetuksen/kasvatuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan arviointitulosten toimitus yksiköihin arvioinnit suunnitelman mukaisesti lapset/ oppilaat huoltajat arvioinnit suunnitelman mukaisesti muut sidosryhmät arvioinnit suunnitelman mukaisesti laatutyön johtaminen raportin esittely lautakunnassa arviointitulosten läpikäynti arviointiraportin viimeistely laatutyön suunnittelu laatutyön johtaminen Taulukko 1. Laadunhallinnan vuosikello

6 6 4. Arvioinnin tasot Perusopetuksen laatukriteereiden viitekehys on kaksitasoinen: toisaalta arvioidaan kasvatuksen ja opetuksen järjestämisen rakenteita, joiden puitteissa toimintaa toteutetaan. Sen rinnalla arvioidaan myös itse opetustoimintaa ja oppilaan kohtaaman toiminnan laatua. Rakenteiden laadun osa-alueet ovat johtaminen, henkilöstö, taloudelliset resurssit ja arviointi. Oppilaan kohtaaman toiminnan laatu muodostuu yhdeksästä osa-alueesta, jotka kuvaavat oppimisympäristön ja toimintakulttuurin sekä opetuksen ja oppimisen laatua. Näitä osa-alueita ovat opetussuunnitelman toteuttaminen, opetus ja opetusjärjestelyt, oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki, osallisuus ja vaikuttaminen, kodin ja koulun yhteistyö, fyysinen oppimisympäristö, oppimisympäristön turvallisuus, koulun aamu- ja iltapäivätoiminta sekä koulun kerhotoiminta. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen osalta arvioidaan vastaavasti rakenteiden laatua, mutta toiminnan laatua arvioitaessa peilataan hyvinvointiin, kasvun ja oppimisen tukeen, osallisuuteen ja vaikuttamiseen sekä verkostoyhteistyöhön.

7 Laadunhallintamalli ITSEARVIOINNIN VIITEKEHYS TOIMINNAN LAATU johtaminen henkilöstö taloudelliset resurssit arviointi ja vaikuttavuus suunnitelmien

ympäristö ympäristön turvallisuus JATKUVA LAADUN PARANTAMINEN Kuvio 2. Laadunhallintamalli, itsearvioinnin viitekehys.

7 7 Laadunhallintamalli ITSEARVIOINNIN VIITEKEHYS TOIMINNAN LAATU johtaminen henkilöstö taloudelliset resurssit arviointi ja vaikuttavuus suunnitelmien toteuttaminen kasvatus- ja opetusjärjestelyt oppimisen kasvun ja hyvinvoinnin tukeminen osallisuus ja vaikuttaminen yhteistyö kodin kanssa fyysinen ympäristö ympäristön turvallisuus JATKUVA LAADUN PARANTAMINEN Kuvio 2. Laadunhallintamalli, itsearvioinnin viitekehys. Rakenteiden laatua koskevasta arvioinnista vastaa sivistysjohtaja ja toiminnan laatua koskevasta arvioinnista vastaavat yksiköiden arviointivastaavat eli laatutiimi yhdessä laatuvastaavien kanssa.

8 8 5. Arviointikohteet vuosina Arviointikohteet määritellään kolmen vuoden sykleihin siten, että samat teemat toistuvat tietyin väliajoin. Näin saadaan koottua tietoa toiminnan nykytilanteesta ja kehittämistarpeista sekä myös sovittujen kehittämistoimien vaikutuksesta toiminnan laatuun. Taulukossa näkyvien arviointikohteiden lisäksi varhaiskasvatuksella, päiväkodeilla ja kouluilla on mahdollisuus valita omia lukuvuosittain vaihtuvia arviointikohteitaan ja toteuttaa itsenäisesti näiden kohteiden arviointi.

9 9 VUOSI RAKENTEIDEN LAATU TOIMINNAN LAATU 2019 Taloudellisuus Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen järjestelyt SISÄLTÖALUEET / AINEKOHTAINEN ARVIOINTI Matematiikka TUKI, TURVALLISUS JA YHTEISTYÖ Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki opetusmenetelmät ja työtavat opetussuunnitelman toteutuminen tuen muodot oppilashuolto nivelvaiheen tiedonsiirto 2020 Henkilöstö Työyhteisön ilmapiiri Äidinkieli Toiminta- ja oppimisympäristöt sekä niiden turvallisuus osaamiskartoitus työhyvinvointi koulujen tilat ja varustetasot fyysinen ja psyykkinen turvallisuus 2021 Johtaminen Osallisuus ja vaikuttaminen Englanti/ Ruotsi Kodin ja koulun välinen yhteistyö koulun toimintakulttuuri oppilaiden osallisuus yhteistyö oppimaan ohjaaminen Taulukko 3. Perusopetuksen ja lukion arviointikohteet

10 10 VUOSI RAKENTEIDEN LAATU TOIMINNAN LAATU 2019 Taloudellisuus Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen järjestelyt työhyvinvointi pedagogiikka ja toiminnan sisällöt lapsen perusturva SISÄLTÖALUEIDEN ARVIOINTI Fyysinen ja motorinen kehitys sekä terveys TUKI, TURVALLISUS JA YHTEISTYÖ Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki nivelvaiheen tiedonsiirto moniammatillinen yhteistyö 2020 Henkilöstö Työyhteisön ilmapiiri Kieli ja vuorovaikutus Toiminta- ja oppimisympäristöt sekä niiden turvallisuus 2021 Johtaminen Osallisuus ja vaikuttaminen Lapsen perusturva Taulukko 4. Varhaiskasvatuksen arviointikohteet työntekijän kasvatustieto ja - tietoisuus päiväkotien tilat ja varustetasot fyysinen ja psyykkinen turvallisuus Taide ja kulttuuri Yhteistyö kodin kanssa osallisuuden tasa-arvoisuus päiväkotikahvila ja toiminnalliset perheillat muu tiedotus ja yhteistyö

11 11 Lähteet Perusopetuksen laatukriteerit. Opetusministeriö 2010:6. Perusopetuksen, perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2012:29. Ulla Soukainen: Laadunhallinta varhaiskasvatuksessa

Samankaltaiset tiedostot

HUITTISTEN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT ARVIOINTISUUNNITELMA

HUITTISTEN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT ARVIOINTISUUNNITELMA 2016 2018 Sisällysluettelo sivu Taustaa 3 Laatutyön organisointi 3 Arvioinnin vuosikello 4 Arvioinnin tasot 6 Arviointikohteet vuosina