1. Kolmiportainen tuki

Transkriptio

1 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä. Oppilaalle laaditaan HOJKS Tehostettu tuki Suunnataan pedagogiseen arvioon perustuen, oppilashuoltotyöryhmän päätöksellä oppilaalle, jolle koulunkäynti yleisestä tuesta huolimatta tuottaa erilaisia vaikeuksia.. Oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Yleinen tuki Suunnataan tilapäisesti ja lyhytkestoisesti jokaiselle oppilaalle tarvittaessa. 1 Tuen rakenteet Yleinen tuki on kaikkien opettajien antamaa ja järjestämää, jokaiselle oppilaalle suunnattua tukea. Sen tavoitteena on oppilaiden opiskelun ja hyvinvoinnin tukeminen joustavasti, nopeasti ja yksilöllisesti. Yleisen tuen keinoja ovat: tukiopetus joustava ryhmittely ja luokkien kotiryhmät oppiaine- ja oppituntikohtaiset ratkaisut opetuksen eriyttämiseksi erilaisille oppilaille avustajan tuki kasvatuskeskustelu oppilaanohjaus kodin ja koulun yhteistyö luokanvalvojan tunnit koulukuraattorin, koulupsykologin, terveydenhoitajan ja koululääkärin tukipalvelut kerhot ja valinnaisainekurssit osa-aikainen erityisopetus samanaikaisopetus. Tehostettu tuki suunnataan oppilaalle, jonka koulunkäynti yleisestä tuesta huolimatta ei suju odotetulla tavalla. Tehostetun tuen tavoitteena on tukea niitä oppilaita, joiden opiskelu, kasvu ja hyvinvointi edellyttää säännöllistä, pitkäkestoista, monipuolista ja tehokasta tukea. Oppilas siirtyy tehostetun tuen piiriin oppilashuoltotyöryhmän päätöksellä ja oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma.

2 2 Tehostetun tuen keinot ovat samat kuin yleisen tuen. Oppilashuoltotyöryhmä päättää oppilaalle sopivista tuen muodoista määräajaksi, jonka aikana tuen toteutumista arvioidaan ja seurataan. Erityinen tuki on suunnattu oppilaalle, jolle annettu tehostettu tuki ei ole riittävää ja joka tarvitsee yksilöllisiä ratkaisuja erilaisten oppimiseen, kasvuun ja kehitykseen liittyvien vaikeuksien tukemiseen. Erityisen tuen tavoitteena on perusopetuksen päättötodistuksen suorittaminen yksilölliset lähtökohdat huomioiden. Erityisen tuen keinoja ovat oppimäärän yksilöllistäminen luokkamuotoinen erityisopetus ainakin osittain sairaalakoulu TUKI-luokka erityiskoulu. Vaikka siirrot erityisen tuen piiriin on lähes aina tehty jo alakoulussa, siirtyy oppilas tarvittaessa erityisen tuen piiriin myös yläkoulun aikana. Lisäksi erityisen tuen muotoihin ja sisältöihin voidaan tehdä muutoksia. Tarvittaessa oppilas voidaan siirtää erityisen tuen piiristä tehostettuun tukeen. 2. Yhteiskoulun käytännöt tuen järjestämiseksi Aineenopettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisessa opetuksessa. Aineenopettaja kirjaa oppilaskohtaiset yleisen tuen tukitoimet Wilmaan ja välittää huolensa oppilaan luokanvalvojalle ja erityisopettajalle. Luokanvalvoja seuraa oman valvontaluokkansa oppilaiden koulumenestystä ja on tietoinen oppilaidensa saamista yleisen tuen tukitoimista. Jos yleinen tuki ei riitä ja luokanvalvojalle tai aineenopettajalle nousee huoli oppilaan koulunkäynnistä, aloittaa LV pedagogisen arvion laatimisen Wilmaan. Pedagogisen arvion laadintaan osallistuvat myös aineenopettaja, jonka oppiaineessa oppilas tarvitsee tukea sekä tarvittaessa erityisopettaja. Jos tuen tarve on säännöllistä ja pidempiaikaista, on luokanvalvoja yhteydessä huoltajiin ja kertoo heille pedagogisen arvion laadinnasta sekä esittelee PA:n oppilashuoltoryhmälle, joka päättää joko yleisen tuen jatkumisesta tai oppilaan siirtymisestä tehostetun tuen piiriin. Jos oppilashuoltoryhmä päättää siirtää oppilaan tehostetun tuen piiriin, oppilaalle suunnitellaan sopivat tukimuodot ja tuen määrä määräajaksi. Tämän jälkeen luokanvalvoja kutsuu huoltajan ja oppilaan koululle laatimaan ensimmäistä oppimissuunnitelmaa. Huoltajatapaamisen jälkeen luokanvalvoja kirjoittaa oppimissuunnitelman Wilmaan.

3 3 Opetussuunnitelman mukaiset oppiainekohtaiset oppisisällöt ovat Wilman opinto-oppaassa oppilaan ja huoltajan nähtävillä. Aineenopettaja laatii oppimissuunnitelman liitteeksi oppiaineen kurssikohtaiset eriyttämisen periaatteet (tarvittaessa kurssiarvosanan 6 kriteerit, työtavat, opiskelun yleiset tavoitteet, arviointikäytännöt). Aineenopettaja myös selvittää henkilökohtaisesti tukea tarvitsevalle oppilaalle em. liitteen sisällön. Tehostettua tukea saava oppilas tarvitsee myös kodin tukea, esimerkiksi läksyjen lukemisen ja tehtävien tekemisen seurannassa. Valmis oppimissuunnitelma tulostetaan ja lähetetään kahtena kappaleena oppilaalle ja huoltajille allekirjoituksia varten. Toinen lomakkeista palautetaan kouluun ja toinen jää huoltajille kotiin. Oppimissuunnitelmaa päivitetään vähintään kaksi kertaa lukuvuoden aikana. Päivitys voidaan tehdä Wilman kautta sähköisesti. Jos tehostettu tuki ei riitä ja yleisen oppimäärän tavoitteiden saavuttaminen ei oppilaan yrityksistä huolimatta ole mahdollista, tai jos oppilaan kasvuun ja kehitykseen liittyvät ongelmat muodostuvat koulunkäynnin esteeksi, oppilaalle laaditaan pedagoginen selvitys. Pedagoginen selvitys perustuu pedagogiseen arvioon, oppimissuunnitelmaan ja mahdollisiin muihin asiantuntijalausuntoihin. Selvitys tehdään rehtorin johdolla moniammatillisessa yhteistyössä ja siihen liitetään huoltajien allekirjoittama hakemus erityiseen tukeen. Päätöksen siirrosta tekee opetuspäällikkö. Päätöksen yhteydessä oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä voidaan yksilöllistää. Oppiaineen yksilöllistäminen on yleensä voimassa koko yläkoulun ajan. Erityisen tuen piiriin siirretylle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS. Oppilaan luokanvalvoja kutsuu oppilaan ja huoltajan ensimmäiseen HOJKS-tapaamiseen. HOJKS-tapaamiseen osallistuvat myös oppilashuoltoryhmän edustaja tai erityisopettaja. Tapaamisen jälkeen luokanvalvoja lähettää HOJKS-lomakkeen kahtena kappaleena kotiin oppilaalle ja huoltajille allekirjoitettavaksi. Toinen lomakkeista jätetään kotiin ja toinen palautetaan kouluun. HOJKS:a päivitetään vähintään kerran lukuvuodessa, yleensä syyslukukauden aikana. Oppilaan opetuksesta vastaavat opettajat suunnittelevat oppiainekohtaiset, yksilölliset tavoitteet, sisällöt, työtavat, arviointimenetelmät ja oppimateriaalit. Erityisopettaja kirjaa nämä tiedot Wilmaan kyseisen oppiaineen kurssin kohdalle, jossa ne ovat oppilaan ja huoltajan nähtävissä. Tarvittaessa yksilölliset sisällöt ja tavoitteet voidaan myös tulostaa esimerkiksi oppilaan omaan vihkoon. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus järjestetään joko erityisluokassa tai yleisopetuksen yhteydessä tarvittavin tukitoimin. Perusopetuksen päättyessä Sähköiset tiedot tukitoimista arkistoidaan hallintojärjestelmään ja allekirjoitetut lomakkeet säilytetään koulussa arkistosäännön mukaisesti. Peruskoulun ja toisen asteen tiedonsiirtopalavereissa voidaan siirtää tarpeellista tietoa opiskelijan koulunkäyntiin liittyvistä asioista toisen asteen opiskelijahuoltoryhmälle.

4 4 3. Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot 3.1. opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Tukiopetus Tukiopetusta voidaan tarjota oppilaalle, jolla on (tilapäisiä) vaikeuksia oppimisessa ja koulunkäynnissä. Aloitteen tukiopetuksesta tekee yleensä aineenopettaja. Tukiopetusta voidaan antaa kaikissa tuen vaiheissa (yleinen, tehostettu, erityinen tuki). Tukiopetusta voidaan antaa lukujärjestykseen merkittyjen oppituntien ulkopuolella klinikassa sen oppitunnin aikana, johon tuen tarve liittyy erityisen painavista syistä toisen aineen oppitunnin aikana ryhmässä tai yksilöllisesti yksittäisiä kertoja yleisen tuen vaiheessa säännöllisesti, lukujärjestykseen merkittynä tuntina tehostetun ja erityisen tuen vaiheessa. Opettaja kirjaa tukiopetustunnit WILMAn Tuki-välilehdelle. Tukiopetuksesta ilmoitetaan huoltajalle WILMA-viestillä. Tukiopetukseen osallistumisen laiminlyönti voi vaikuttaa oppiaineen työskentelyn arviointiin. Tukiopetuksen ajankohdasta sovittaessa huomioidaan oppilaan kuljetusjärjestelyt. Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikainen erityisopetus tarjoaa yksilöllistä ja joustavaa tukea oppilaan koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyvissä vaikeuksissa tai erityistarpeissa. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan järjestää kaikissa tuen vaiheissa, aineenopettajan, erityisopettajan, huoltajan tai oppilaan aloitteesta. Osa-aikainen erityisopetus voi olla pienryhmä- tai yksilöopetusta. Yleisen tuen vaiheessa opetuksesta sovitaan yhteistyössä aineenopettajan, oppilaan ja erityisopettajan kanssa ja siitä ilmoitetaan huoltajalle WILMAn kautta. Säännöllisestä, jatkuvasta osa-aikaisesta erityisopetuksesta neuvotellaan huoltajien kanssa pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman yhteydessä. Oppilaan saama osa-aikainen erityisopetus kirjataan WILMAn Tuki-välilehdelle. Erityisopetus Erityisopetusta antaa erityisopettaja. Erityisopetus voi olla samanaikaisopetusta yleisopetuksen yhteydessä opetusta erityisopetuksen klinikassa tai muussa soveltuvassa paikassa opetusta erityisluokassa.

5 5 Erityisluokassa voi olla oppilaita vuosiluokilta 7-9. Erityisluokassa opiskeleva oppilas voi omien edellytystensä mukaan opiskella osan oppiaineista yleisopetuksen ryhmässä. Opetusjärjestelyistä sovitaan ja niiden toteutumista arvioidaan yhteistyössä huoltajien kanssa oppilaan HOJKS:ssa. Vastuuhenkilöt erityisopetuksen järjestämisessä ovat rehtori ja oppilashuoltotyöryhmä, luokanvalvoja ja erityisopettaja. Pidennetty oppivelvollisuus Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva oppilas kuuluu erityisen tuen piiriin. Opetuksen järjestämisestä määrätään oppilaan HOJKS:ssa Ohjauksellinen ja muu tuki Kodin ja koulun välinen yhteistyö Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä on tavoitteena oppilaan koulunkäynnin sekä kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen tukeminen. Ensisijaisena vastuuhenkilönä toimii oppilaan luokanvalvoja. Perusta yhteistyölle luodaan 7. luokan alussa järjestettävässä perheillassa sekä luokanvalvojan, huoltajan ja oppilaan yhteisessä tapaamisessa syyslukukauden aikana. Jokaisella luokkaasteella järjestetään kaikille yhteisiä vanhempainiltoja: 7. luokalla perheillan lisäksi valinnaisaineilta kevätlukukauden alussa, 8. luokalla perheilta maalis-huhtikuussa ja 9. luokalla jatkokoulutukseen ja ammatinvalintaan liittyen vanhempainillat joulu-tammikuussa. Pääasiallinen viestintäväline kodin ja koulun välisessä yhteistyössä on WILMA, josta löytyvät oppiainekohtaiset opetussuunnitelmat, koekalenteri, tapahtumakalenteri sekä oppilaan arviointiin ja poissaoloihin liittyvää tietoa. Poissaolot: Huoltajan tulee aina ilmoittaa oppilaan poissaolosta WILMAssa tai puhelimitse. Sairauspoissaolon (sairaana) tai erilaiset lääkärikäynnit (varattu aika) voi ilmoittaa WILMAssa edellisenä päivänä klo 12 lähtien tai samana päivänä klo 12 asti (poissaolot > ilmoita poissaolosta). Jos huoltaja ei ole ilmoittanut poissaolosta, merkitsee opettaja syyksi selvittämätön poissaolo. Huoltajan tulee tällöin selvittää poissaolon syy jälkikäteen joko WILMAssa (poissaolot > selvitä poissaoloja) tai puhelimitse. Jos poissaololle ei ole hyväksyttävää syytä, on kyseessä luvaton poissaolo, joka oppilaan tulee korvata opettajan kanssa sovittavalla tavalla. Mikäli huoltaja ei ilmoita syytä oppilaan poissaoloon, on luokanvalvoja yhteydessä kotiin. Kokeiden suorittaminen poissaolon jälkeen: Oppilaan tulee heti kouluun palattuaan ilmoittautua aineenopettajalle kokeen suorittamista varten. Koe suoritetaan toisena päivänä kouluun paluun jälkeen tai opettajan kanssa sovittavana muuna ajankohtana. Jos poissaolon aikana on ollut useita kokeita, hänelle laaditaan kokeiden suorittamissuunnitelma, 1 koe /päivä. Tilapäinen vapautus opetuksesta ja opiskelusuunnitelma: Muut kuin terveydellisistä syistä johtuvat poissaolot (lomamatkat, muut koulun ulkopuoliset tapahtumat) on anottava etukäteen erillisellä lomakkeella. Oppilaan tulee esittää anomuksen liitteenä opiskelusuunnitelma, johon opettajat ovat kirjanneet poissaolon aikana suoritettavat tehtävät. Opiskelusuun-

6 6 nitelma on edellytyksenä vapautuksen myöntämiselle. Vastuu oppilaan opiskelusta poissaolon aikana on huoltajilla. Menettelytavat ongelma- ja kurinpitotapauksissa Kasvatuskeskustelu: Luokanvalvoja tai aineenopettaja käy oppilaan kanssa kasvatuskeskustelun, kun oppilaalle alkaa kertyä merkintöjä tai poissaoloja. Keskustelussa pyritään löytämään syyt merkintöihin ja mietitään keinoja niiden vähentämiseksi. Jos merkintöjä yhä kertyy, luokanvalvoja tai aineenopettaja on yhteydessä kotiin. Oppilaalle voidaan myös määrätä jälkiistuntorangaistus lukuisien merkintöjen vuoksi. Kurinpito: Oppilaalle määrätty jälki-istuntorangaistus kirjataan Tuki-välilehdelle WILMAan. Luokanvalvoja toimittaa kirjallisen rangaistusilmoituksen kotiin huoltajan allekirjoitettavaksi. Vakavissa rikeasioissa (väkivalta, kiusaaminen) otetaan yhteys huoltajiin. Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminnan tavoitteena on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä omien vahvuuksien tunnistamisessa, oppimistyylien kehittämisessä, tavoitteiden saavuttamisessa, yhteistyötaitojen vahvistamisessa sekä vastuun ottamisessa omasta ja yhteisestä työstä. Ohjauksen tehtävänä on osaltaan estää oppilaiden syrjäytymistä ja edistää tasa-arvoa. Ohjausta antaa oppilaanohjaaja yhdessä opettajien kanssa. Erityistä huomiota kiinnitetään nivelvaiheisiin Salon kaupungin oppilashuollon vuosikellon mukaan. Oppilaanohjaaja pitää oppilaanohjauksen oppitunteja kaikille luokille. Jokaisella oppilaalla on lisäksi oikeus saada tarvitsemansa määrä henkilökohtaista ohjausta opiskeluun ja uravalintaan liittyen. Myös huoltajilla on mahdollisuus tulla oppilaanohjaajan luo ohjauskeskusteluun yhdessä oppilaan kanssa. Työelämään tutustumisella pyritään antamaan oppilaille virikkeitä tulevaa uranvalintaa varten: kokemuksia erilaisista työtehtävistä ja ympäristöistä sekä tietoa työelämän vaatimuksista ja ammattialoista. 8. luokalla TET -jakso on kolme päivää, 9. luokkallla 1-2 viikkoa. Työnantajat arvioivat oppilaat TET -jaksojen päätyttyä käyttäytymisen, työaikojen ja annettujen ohjeiden noudattamisen, omatoimisuuden, kiinnostuksen ja ahkeruuden osalta. Perusopetusta tukeva muu toiminta Kerhotoimintaa toteutetaan valtion hankerahoituksen turvin. Tarjonnassa on erilaisia liikuntakerhoja, älypelikerho, lukiopassikerho ja toimintatorikerho. Kerhoista tiedotetaan lukukausittain oppilaiden kotiin Joustava perusopetus Joustava perusopetus (JOPO) toteutetaan yksilöllisesti, joustavin ja toiminnallisin opetusjärjestelyin, joko pienryhmässä tai yleisopetuksen yhteydessä. Opetuksessa noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelmaa ja hyödynnetään käytännöllisiä ja työpainotteisia oppimisympäristöjä.

7 7 JOPO on tarkoitettu oppilaalle, jonka opintomenestys ei vastaa oppilaan kykyjä, opiskelumotivaatio on heikko tai opiskelu ryhmissä on vaikeaa ja/tai joka on suuntautunut käytännölliseen tai toiminnalliseen tekemiseen. Oppilaalla ei ole vakavia käyttäytymis- tai oppimisongelmia. Tavoitteena on oppilaan opiskelumotivaation lisääminen, itsetunnon ja vastuuntunnon vahvistaminen sekä todellisia kykyjä ja taitoja vastaava päättötodistus ja jatko-opintopaikka. Oppilaalta edellytetään oikeanlaista asennetta ja myönteistä suhtautumista JOPOn tarjoamiin mahdollisuuksiin; aktiivista otetta oppimistulosten parantamiseksi ja halua saavuttaa toisen asteen ammatillinen koulutus. JOPOon hakeutuminen käynnistyy kodin ja oppilashuoltotyöryhmän yhteistyönä, joustavasti kouluvuoden aikana. Vastuuopettajina toimivat erityisluokanopettaja ja oppilaanohjaaja yhteistyössä rehtorin ja oppilashuoltohenkilöstön kanssa. JOPO-opiskelu sisältää: lähiopetusta koulussa työssäoppimisjaksoja, työharjoitteluja ja työpaikkakäyntejä pv vuodessa koulupäiviä myös työssäoppimisjaksoilla työpaikkajaksojen aikana itsenäisesti tehtäviä oppimistehtäviä yksilöllistä, säännöllistä oppilaanohjausta tiivistä yhteistyötä huoltajien kanssa.