LUONTOLAUSUNTO YMMERSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA (ALUE 160103) VARTEN Esa Lammi 10.11.2015
JOHDANTO Ymmerstan asemakaavan muutoksen (alue 160103) tavoitteena on lisätä alueella sijaitsevan liikuntahallin rakennusoikeutta ja laajentaa korttelia puiston puolelle. Liikuntahalli sijaitsee Espoon Sepänkylässä, mutta halli ja sen tontti on Kauniaisten kaupungin omistama. Kauniaisten kaupungin maankäyttöyksikkö tilasi Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:ltä asemakaavasuunnittelua varten ns. luontolausunnon, jonka tarkoituksena on yhden maastokäynnin ja muiden käytettävissä olevien tietojen perusteella selvittää, tarvitaanko alueelle tarkempi luontoselvitys. Lausunnon on laatinut biologi, FM Esa Lammi. KAAVAMUUTOKSEN TAVOITTEET Suunnittelualue käsittää liikuntahallin tontin (kortteli 55048) ja osan sen koillispuolella sijaitsevasta asemakaavan mukaisesta puistoalueesta (kaavamerkintä VP-1). Alueella on vuonna 2009 valmistunut urheiluhalli, jota on tarkoitus laajentaa. Hallin koillispuolella sijaitsevaa laajennusaluetta käytetään nykyisin pysäköintipaikkana. Pysäköintipaikkaa on laajennuksen yhteydessä tarkoitus siirtää niin, että se tulee osittain puistoalueen puolelle (kuva 1). Liikuntahallin laajentaminen ei vaikuta ympäristön muihin viheralueisiin. Pysäköintipaikan laajentaminen pienentää puistoaluetta noin 0,2 hehtaaria. Kuva 1. Kohteen asemapiirros. Laajennusalueet on merkitty vaaleanvihreällä. Tässä lausunnossa tarkasteltava uusi pysäköintialue ja puistoalue sijaitsevat keltaisen katkoviivan itäpuolella. Puistoaluetta (Paul Olssonin puisto) on myös hallin eteläpuolella, mutta asemakaavan muutos ei vaikuta tähän alueeseen. Asemapiirros on osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (Espoon kaupunki 2015). 1
LAAJENNUSALUEEN LUONNONOLOT Lähtötiedot Liikuntahallin etelä- ja itäpuolella sijaitseva metsäalue, Paul Olssonin puisto, on kuulunut 1900-luvun alkupuolella perustettuun Koivuhovin taimistoon, jonka omisti puutarha-arkkitehti Paul Olsson. Olssonin taimisto Ky oli aikanaan Suomen suurin taimisto. Sen toiminta päättyi 1980-luvulla (lähde: Arkkitehtuurimuseo, www.mfa.fi). Alueella on jäljellä runsaasti taimiston aikaisia puita ja pensaita. Lisäksi vierasperäisiä puita on istutettu puulajimetsiköiksi. Myös asemakaavan muutosalueen (kuva 2) puusto on istutettua. Suunnittelualueella ei ole tehty luontoselvitystä. Suunnittelualueelta tai sen lähitienoilta ei ole mainintoja Espoon harvinaisia eläin- tai kasvilajeja tai arvokkaita luontokohteita käsittelevissä julkaisuissa (Heikkinen 2001, Lammi & Routasuo 2013, Lampinen & Annala 2014, Lehtosalo 2004, Luontotieto Keiron 2015). Lausunnon kirjoittaja teki suunnittelualueelle maastokatselmuksen 16.10.2015. Katselmuskäynnillä tarkasteltiin laajennusalueen ja sen lähiympäristön kasvillisuutta ja arvioitiin alueen soveltuvuutta huomionarvoisten eläinlajien, etenkin liito-oravan, elinympäristöksi. Kuva 2. Laajennusalue (punainen rajaus) sijoittuu Paul Olssonin puiston reunaan. a ja b ovat tekstissä kuvattuja osa-alueita. Ilmakuva Espoon kaupunkimittausyksikkö. 2
Luonnonolot Laajennusalue sijaitsee loivassa lehtorinteessä metsäisen kallioharjanteen sekä liikuntahallin pysäköintialueen ja nurmikentän välissä. Laajennusalueen länsipuolisko on lähes samassa tasossa pysäköintialueen kanssa, itäreuna noin kolme metriä korkeammalla. Koko alue on istutettua, tiheää jalopuumetsää. Länsireunan puusto on enimmäkseen lehtosaarnea, muualla valtapuuna on metsätammi. Alueen pohjoisosassa on joitakin vierasperäisiä lajeja, kuten puistopuina käytettäviä niverävaahteroita, vuorivaahteroita, punatammia, tuohituomia ja sorvarinpensaita. Ylispuusto on koko alueella noin 20 metrin korkuista, mutta ei vielä vanhaa (suurimpien runkojen läpimitta 25 30 cm). Nuoria vaahteroita ja tammia kasvaa tiheänä alikasvoksena (kuva 3). Myös aluskasvillisuus on kulttuurivaikutteista. Runsaimpia lajeja ovat lokakuisen käynnin perusteella vuohenputki ja kyläkellukka, joita kasvaa runsaasti koko alueella. Lajistoon kuuluvat lisäksi mm. lehtonurmikka ja koiranheinä. Alkuperäistä metsäkasvillisuutta on jäljellä alueen itärajalla (kuva 2, kuvio a), jossa hieman jyrkemmän rinteen alaosassa kasvaa koivujen ja mäntyjen lisäksi joitakin varttuneita haapoja. Pienpuustona on pihlajia ja vaahteroita. Aluskasvillisuudessa on lehtomaisen kankaan ja tuoreen lehdon lajistoa, mm. oravanmarjaa, mustikkaa ja kevätlinnunhernettä (kuva 4). Laajennusalueen ja sen koillispuolella olevan viljelypalstan (vrt. kuva 2) välinen metsäalue (kuvio b) on melko nuorta jalopuumetsää, jonka puusto koostuu lähinnä erilaisista vaahteroista. Kuva 3. Tammien ja vaahteroiden muodostamaa alikasvosta laajennusalueen metsikössä. 3
Kuva 4. Selvitysalueen itäpuolinen rinne on tavanomaista kangasmetsämaastoa. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Liikuntahallin laajennusalue (kuva 5) on istutettua, arviolta enintään 50 vuoden ikäistä jalopuumetsää ja kasvillisuustyypiltään tuoretta lehtoa. Alkuperäistä puustoa on vain alueen itärajalla. Jalopuumetsiköt ovat luonnonsuojelulain 10 :n mukaan suojeltuja luontotyyppejä. Luonnonsuojelulaki koskee vain luontaisesti syntyneitä jalopuumetsiköitä, jollainen laajennusalueen metsäkuvio ei ole. Aluetta ei myöskään voi pitää edustavana lehtokohteena, sillä sen kasvillisuus on täysin muuttunutta ja hyvin kulttuurivaikutteista. Puusto on melko nuorta, eikä lahopuuta ole, joten alue ei sovellu uhanalaisten, lahopuusta riippuvaisten hyönteislajien elinympäristöksi. Paul Olssonin puisto on arvioitu liito-oravalle soveliaaksi alueeksi (Luontotieto Keiron 2015). Laajennusalueen reunassa kasvaa muutamia varttuneita haapoja, jotka voisivat sopia liito-oravan ruokailupuiksi. Suojaa tarjoavia kuusia alueella ei kasva, eikä haavoissa ja muissa lehtipuissa todettu liito-oravalle sopivia koloja. Laajennusaluetta ei näin ollen voi pitää liito-oravalla erityisen sopivana elinympäristönä. Liito-oravan vaatimukset paremmin täyttävää metsää on laajennusalueen kaakkoispuolella. Lähin tiedossa oleva liito-oravan elinympäristö on Kauniaisten puolella Jondalintien varrella noin 600 metrin päässä (Lammi 2014). Alueiden välillä ei ole metsäyhteyttä. Tarkemman liito-oravaselvityksen tai muiden tarkentavien luontoselvitysten tekeminen ulkoiluhallin laajennusalueella ei ole tarpeen laajennusalueen vähäisen 4
pinta-alan ja puuston luonteen vuoksi. Istutettua jalopuustoa on myös laajennusalueen pohjois- ja itäpuolella (kuvio b kuvassa 2). Uutta pysäköintialuetta reunustavan puuston säilyttäminen on suotavaa maisemallisten ja historiallisten arvojen vuoksi. Kuva 5. Laajennusalueen reunassa kasvaa lehtosaarnia ja kauempana reunasta metsätammia. Kuva nykyisen pysäköintialueen laidalta. LÄHDEVIITTEET Espoon kaupungin ympäristökeskus 2015: Luontotietojärjestelmän liito-oravahavainnot. Julkaisematon aineisto, maaliskuu 2015. Espoon kaupunki 2015: Ymmersta. Asemakaavan muutos, alue 160103. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 23.6.2015. Heikkinen, M. 2001: Espoon uhanalaiset eläimet ja kasvit. Espoon ympäristölautakunnan julkaisu 7/2001. 39 s. Lammi, E. 2014: Kauniaisten liito-oravaselvitys 2014. Julkaisematon selvitys, Ympäristösuunnittelu Enviro ja Kauniaisten kaupunki. Lammi, E. & Routasuo, P. 2013: Espoon arvokkaat luontokohteet 2012. Espoon ympäristölautakunnan julkaisu 2/2013. 225 s. Lampinen, J. & Annala, K. 2014: Espoon perinneympäristöt 2014. Espoon ympäristölautakunnan julkaisusarja 3/2014. 175 s. Lehtosalo, M. 2004: Espoon uhanalaiset ja silmälläpidettävät eläimet ja kasvit: julkaisun päivitys 2004. Espoon ympäristölautakunta. 22 s. 5
Luontotieto Keiron 2015: Espoon liito-oravien kokonaisselvitys 2014. Eteläisen Espoon keski- ja länsiosa. Julkaisematon selvitys, Keiron ja Espoon kaupungin ympäristökeskus. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2 luontotyppien kuvaukset. Suomen ympäristö 8:2008. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 6