NOKIAN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Asemakaavan muutos koskee Nokian kaupungin 10. kaupunginosan korttelin 25 tontteja 3 ja 6 sekä katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuvat 10. kaupunginosan korttelin 25 osat sekä katualue. Asemakaava sisältää sitovan tonttijaon, jolla muodostuu korttelin 25 tontti 9. Asemakaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu ensimmäisen kerran kuulutuksella 6.7.2012, ja sen jälkeen vuosittaisissa kaavoituskatsauksissa. Kaavja 8.4.2015, 3.6.2015 Kh Kv NOKIAN KAUPUNKI KAAVOITUSYKSIKKÖ (Dno KAN 736/2012)
2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavaselostus koskee 2.6.2015 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee Nokian kaupungin 10. kaupunginosan korttelin 25 tontteja 3 ja 6 sekä katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuvat 10. kaupunginosan korttelin 25 osat sekä katualue. Asemakaava sisältää sitovan tonttijaon, jolla muodostuu korttelin 25 tontti 9. Kaavan laatija: Nokian kaupunki, tekninen keskus, kaavoitusyksikkö, Asko Riihimäki. Kohdealue sijaitsee Pitkäniemen sairaala-alueella, noin 3,5 km:n etäisyydellä keskustasta itään. 1.3 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista - asemakaavan seurantalomake - osallistumis- ja arviointisuunnitelma - ote ajantasa-asemakaavasta - ote asemakaavan hakemistokartasta - tonttijakokartta 2 TIIVISTELMÄ Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on anonut Pitkäniemen sairaala-alueen asemakaavan muuttamista alueen uudisrakentamista, toiminnan kehittämistä sekä suojeltujen rakennusten monikäyttöisyyden parantamista varten. Kuntayhtymä on teettänyt alueenkäyttösuunnitelman, mutta koko alueen asemakaavan muuttaminen yhdellä kertaa olisi suuritöinen ja hidas hanke. Jotta kiireellisimpiä rakennushankkeita saadaan toteutettua nopeasti, on katsottu tarkoituksenmukaiseksi tehdä niitä varten pienempiä tonttikohtaisia asemakaavamuutoksia. Ensimmäisenä valmistui kaavamuutos uutta ravintokeskusta varten vuonna 2013. Nyt on vuorossa entisen ravintokeskuksen tontin rakennusoikeuden nostaminen uutta terapiataloa varten. Samassa yhteydessä laajennetaan uuden ravintokeskuksen tonttia liittämällä siihen katualuetta. Koska Pitkäniemen alue on valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltu rakennettu kulttuuriympäristö, järjestettiin kaavan valmistelun aloitusvaiheessa viranomaisneuvottelu 17.12.2014.
3 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Pystyilmakuva muutosalueesta ja lähiympäristöstä (kuva: Maanmittauslaitos). Alueelle saavutaan koillisen suunnasta koivurivien reunustamaa Pitkäniementie-nimistä katua pitkin. Kadun varressa on peltoaukeiden lisäksi myös joitakin rakennuksia sekä metsäsaarekkeet. Jo 1600-luvun lopun maakirjassa mainittu koivujen reunustama tulotie on vanhimpia säilyneitä rakenteita alueen maisemassa. Juuri ennen kaavamuutosalueelle saapumista katu kaartuu loivasti vaihtuen sairaala-alueen tärkeimmäksi sisäiseksi kulku- ja suunta-akseliksi. Samalla metsäpuusto (koivut ja havupuut) vaihtuu puistolajeiksi (vaahterat). Varsinainen asemakaavan mukainen katu kääntyy uuden ravintokeskuksen tontin nurkalta jyrkästi oikealle lännen suuntaan, mutta se on ympäristökuvan kannalta selvästi vähempiarvoinen suunta verrattuna sairaala-alueen pääakseliin. Pitkäniementien itäpuolinen peltoaukea johdattelee maisemassa kohti Pitkäniemen rakennuskokonaisuutta. Maisema viestii viljelyn merkityksestä sairaala-alueen historiassa ja toimii rajana rakennuskokonaisuudelle sekä muodostaa rauhoittavan lähimaiseman sairaalalta päin katsottuna. Kaavamuutosalueen maanpinta kohoaa loivasti etelän suuntaan mentäessä. Korkeusero on noin 3 m.
4 3.1.2 Rakennettu ympäristö Kyseessä on vanha, kulttuurihistoriallisesti ja ympäristökuvallisesti arvokas sairaalaalue. Alueelle saavuttaessa ensimmäisinä rakennuksina näkyvät oikean reunan uusi ravintokeskus, vasemman reunan rakennus 15 sekä keskellä oleva matala entinen ravintokeskus. Lähemmäksi tultaessa alkavat erottua kauempana olevat vanhat, vaaleammat sairaalarakennukset ja tien päässä oleva hallintorakennus.
5 Sairaala-alueen varsinainen sisääntulonäkymä, joka päätteenä näkyy hallintorakennus. Allakuvassa likimäärin sama näkymä kesäaikaan kuvattuna. Edessä entinen ravintokeskus ja takana rakennus 15
Yllä uusi, vuonna 2014 valmistunut ravintokeskus pysäköintialueen suunnasta nähtynä, alla lähikuva talosta ja alimpana näkymä talon takana olevasta kadun kääntöpaikasta. 6
Näkymä uuden ravintokeskuksen takaa, missä talon huoltoliikenteen käytössä on suuri osa katualueesta. Tämä huoltoliikenteen käytössä oleva alue on tarkoitus kaavamuutoksessa liittää tonttiin. Alakuvassa näkymä eri suunnasta niin, että molemmat lastauslaiturit ovat näkyvissä. 7
Yläkuvassa entisen ravintokeskuksen pohjois- ja länsijulkisivut, alakuvassa länsi- ja eteläjulkisivut 8
9 Yläkuvassa entisen ravintokeskuksen etelä- ja itäjulkisivut, alakuva lähes samasta paikasta siten, että näkyy myös viereinen rakennus 15 Entinen ravintokeskus poikkeaa ulkonäöltään selvästi muusta rakennetusta ympäristöstä. Kulttuuriympäristöselvityksessä (Anna Lyyra-Seppänen, 2011) tontilla 3 olevan rakennuksen kuvaus on seuraava: Rakennus 16 Ravintokeskus KUVAUS Rakennus eroaa massoittelultaan ja materiaaleiltaan selvästi muusta Pitkäniemen rakennuskannasta. Matala, suorakaiteen muotoinen rakennus sijoittuu keskusakselin varteen. Modernille laitosrakentamiselle tyypillisesti laatikkomainen mitoitus ja monotoninen julkisivu määrittävät rakennuksen ilmeen. Katujulkisivua jäsentävät tiilipilasterit, aaltopeltivuoraus ja kaksiruutuiset jakoikkunat. Vaalea väritys seurailee muita alueen rakennuksia. Tasakattoa reunustaa matala räystäslauta (peltiä). Pääsisäänkäynnillä on harjakattoinen katos. Rakennuksen pohjoispäädyssä on lippakattoinen vastaanottohalli, samoin itäsivulla on betonikattoinen lastaustila. Sisätiloissa ruokasali on ilmeeltään ava-
10 ra ja korkeampi kuin rakennuksen ulkomuoto lupaa. Suuret ikkunat antavat piha-alueelle itään ja etelään. Ruokasalin kiinteät jakelutiskit on uusittu. HISTORIA Paikalla sijaitsi 1960-luvulle asti Pitkäniemen vanha keittiötalo. Sairaalan rakennusten kunnostuksesta oli sovittu luovutuskirjassa, ja kunnostustöiden tarkastuksessa (Sisäasianministeriö) vuonna 1964 todettiin keskuskeittiön tarvitsevan uusimista. Vanha keittiö purettiin syksyllä 1964, ja uudisrakennus valmistui syksyllä 1965. Rakennukseen sijoitettiin keittiö, kellari, jäähdyttämö ja varastoja. Joitakin vanhoja laitteita siirrettiin uuteen keittiöön. Rakennuksessa toimii Pitkäniemen ravintokeskus, johon ruoka toimitetaan Tampereen yliopistollisen sairaalaan keskuskeittiöstä. HUOMIOITAVAA Rakennuksen säilyttäminen ei välttämätöntä: rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti ravintokeskus ei tuo erityisarvoa Pitkäniemen kokonaisuuteen. Rakennuspaikka on kokonaisuudessa merkittävä ja maisemallinen avainkohta Pitkäniemeen saavuttaessa. Suositukset: Mahdollisen uudisrakennuksen tulee asemoinniltaan ja massoittelultaan sopia akselisommitelmaan ja vanhojen paviljonkirakennusten mittakaavaan. Näkymät puistoon eivät saa peittyä. Rakennuksen itäpuolen ympäristön kehittäminen takapihasta virkistäväksi oleskelupihaksi. Ote kuvasta, jossa näkyvät nykyisten rakennusten numerointi sekä rakentamisen vaiheistus. Alakuvassa on 1900-luvun alkupuolella tehty piirros sairaala-alueesta.
11 Ympäristön rakennuksista oikealla rakennus 12, alla vasemmalla rakennus 13 ja alla oikealla rakennus 14 (kuvat: Anna Lyyra-Seppänen) Liikenne Pitkäniementie-niminen katu kääntyy tonttien 3 ja 6 rajalla uuden ravintokeskuksen taakse, ja päättyy kääntöpaikkaan. Pääkulkutie jatkuu kuitenkin kadun jatkeena tontin sisäisenä tienä tonttien 3 ja 6 välitse hallintorakennukselle saakka. Seutuliikenteen bussit käyvät nykyään väliaikaisesti kääntymässä hallintorakennuksen edessä, ja pysäkki on entisen ravintokeskuksen vieressä. Pitkäniementiellä on ajoradan länsipuolella erillinen kevytliikenneväylä, joka jatkuu sairaalan tontin puolella. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Pitkäniemen alue kuuluu Museoviraston laatimaan luetteloon valtakunnallisesti arvokkaista rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Vuonna 2001 valmistuneessa Nokian kulttuuriympäristöohjelmassa on esitetty Pitkäniemen alueella olevan kolme kivikautista muinaisjäännöstä. Löydöt kertovat, että Pitkäniemessä on ollut asukkaita kampakeraamisella ajalla noin viisi tuhatta vuotta sitten. Mikään muinaisjäännöskohteista ei sijoitu kaavamuutosalueelle.
12 Kunnallistekniikka Ympäristöhäiriöt 3.1.3 Maanomistus Kaavamuutosalueella ei ole suojelulakien nojalla suojeltuja alueita tai kohteita eikä myöskään asemakaavalla suojeltuja kohteita. Tonteille on vesi- ja viemärijohtoliittymät. Hulevedet johdetaan viereiseen järveen. Alueella ei ole ympäristöhäiriöitä. Valtatiet sijaitsevat niin etäällä, ettei niiden melu aiheuta häiriötä. Tontit ovat Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän omistuksessa. Katualue on Nokian kaupungin omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa alue on palvelujen ja hallinnon aluetta. Lisäksi alue on merkitty valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Yleiskaava Oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa alue on julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta. Lisäksi alue on merkitty kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi alueen osaksi, jonka arvot ja suojelu tulee ottaa huomioon asemakaavoituksessa. Maakuntakaavan tavoin yleiskaavaan sisältyy merkintä valtakunnallisesti arvokkaasta rakennetusta kulttuuriympäristöstä. Asemakaava Alueella ovat voimassa seuraavat asemakaavat: Arkistotunnus Vahvistamis- tai hyväksymispäivä 10:18 16.1.1997 10:23 29.4.2013 Nykyisessä asemakaavassa tontti 6 on sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YS-5), jolle saa sijoittaa sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevia aputiloja, kuten esimerkiksi keittiö-, ravintola- ja kokoustiloja. Tontti 3 on sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YS-2), jota koskevat seuraavat määräykset: Mikäli rakennus korvataan uudisrakennuksella, tulee uudisrakennuksessa käyttää vanhaan rakennuskantaan soveltuvaa julkisivujäsentelyä, - materiaaleja, runkosyvyyttä, kattomuotoa, aukotusta ja muita yksityiskohtia. Olemassa olevaa rakennusta saa, sen estämättä, mitä on määrätty tontin enimmäiskerrosalasta, laajentaa 100 m 2. Olemassa olevan rakennuksen kattomuotoa ei saa muuttaa. Korjaustoimenpiteiden yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota rakennuksen ympäristöön sopeuttamiseen. Nokian kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty valtuustossa 22.10.2001. Pohjakarttana on kaupungin kartta- ja tonttiyksikön ylläpitämä pohjakartta. Tontit ovat kiinteistörekisterissä. Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa.
13 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Katso kohta 2. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset 4.2.2 Vireilletulo Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja Nokian kaupungin lisäksi osallisia ovat, kaupungin asiantuntijaviranomaiset, Pirkanmaan ELY-keskus, Pirkanmaan maakuntamuseo sekä kaikki, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Kaavamuutos on laitettu vireille sairaanhoitopiirin kuntayhtymän aloitteesta, ja asemakaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu ensimmäisen kerran kuulutuksella 6.7.2012. Lisäksi vireilläolosta on kerrottu sen jälkeen julkaistuissa kaavoituskatsauksissa. 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavamuutoksen alkuvaiheessa järjestettiin 17.12.2014 viranomaisneuvottelu, jonka muistio on seuraava: - - - 3. Neuvottelun tarkoitus Kyseessä on MRL 66 :n mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu. Pitkäniemen sairaala-alue kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. 4. Suunnittelutilanne Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa uuden terapiatalon rakentaminen ja hiljattain valmistuneen ravintokeskuksen tontin laajentaminen. Sakari Ermala esitteli terapiatalohankkeen lähtökohtia, tilaohjelmaa ja Arkkitehtitoimisto Harris Kjisik:n laatiman alustavan suunnitelmaluonnoksen. Terapiatalo on olennainen osa kehitysvammaisten sekä pitkäaikaisten psykiatriapotilaiden hoitoa. Keväällä 2014 valmistuneessa Pitkäniemen sairaala-alueen kehittämissuunnitelmassa tämä toiminta oli esitetty sivummalle eri paikkaan, mutta sen jälkeen on päädytty sijoittamaan terapiatalo purettavan entisen ravintokeskuksen (talo 16) tontille, missä on alun perin sijainnut verstaspaviljonki. Hankkeen ympäristökuvalliset ja toiminnalliset tavoitteet ovat seuraavat: - Pitkäniemen pääakselin vahvistaminen nykyistä korkeammalla rakennusmassalla - Alueen sisääntulon merkitseminen - Julkinen rakennus alueen kokoavana kylätalona - Rakennuksen itäpuolelle jäävän puistoalueen täydentäminen ja luonteva rajaaminen - Hyvä saavutettavuus koko Pitkäniemen alueelta ja alueen ulkopuolelta - Luonteva orientoituminen rakennusta lähestyttäessä sekä sen sisällä - Inspiroiva, rauhoittava ja terapeuttinen ympäristö - Luonnonvalon maksimaalinen hyödyntäminen - Suuren volyymin hienovarainen sopeuttaminen ympäristöönsä Terapiatalon kokonaiskerrosala on alustavan tilaohjelman mukaan runsaat 4 000 m 2. Toiminnallisia tiloja sijoittuu kellarikerrokseen ja kahteen maanpäälliseen kerrokseen. Niiden yläpuolelle kolmanteen kerrokseen tulee vain hissin ja ilmastoinnin konehuoneita. Tilaohjelma tarkentuu tammikuussa 2015, ja tavoitteena on käynnistää rakentami-
nenkin vuoden 2015 aikana. Kaavamuutos tarvitaan ensisijaisesti sen takia, että nykyisessä asemakaavassa suurin sallittu kerrosluku on yksi ja rakennusoikeus 1 800 m 2. Hiljattain valmistuneen uuden ravintokeskuksen tonttia laajetaan liittämällä tonttiin nykyistä katualuetta niin, että lastauslaiturien edessä tarvittava liikennetila sisältyy tonttiin. Tälle tontille ei tehdä muita muutoksia. Todettiin, että nyt käynnistetty kahta tonttia koskeva kaavamuutos on osa laajempaa muutoshankkeiden kokonaisuutta, joka perustuu keväällä 2014 valmistuneeseen kehittämissuunnitelmaan. Koko alueen asemakaavan muuttaminen samanaikaisesti olisi paljon aikaa vaativa prosessi, jossa joudutaan sovittamaan yhteen sairaanhoitopiirin ja kaupungin periaatteellisia tavoitteita. Siksi on päädytty tässä vaiheessa toteuttamaan vain kiireellisimpien osien muutokset. 5. Sovittaminen valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön ja maisemaan Pitkäniemen sairaala-alueen kulttuuriympäristöselvityksen suositukset (s. 32 33): - yhtenäisyyden säilyttäminen (symmetrinen keskusakseliin perustuva sommittelu) - paviljonkimaisen uudisrakentamisen tapa (korkeus ja runkosyvyys) - raskaiden suuryksiköiden välttäminen - maisema ja näkymät (poikittaisnäkymät, näkymiä paviljonkirakennuksiin ei tule peittää) Todettiin, että uudella terapiatalolla on suuri merkitys koko alueen imagon muodostumiseen, koska se on ensimmäinen selvästi näkyvä kohde alueelle saavuttaessa. Sen takia rakennussuunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota massoitteluun, materiaaleihin, mittakaavaan, julkisivujen jäsentelyyn, räystäskorkeuteen ja kattokaltevuuteen. Rakennuksen sijoituksessa on syytä tarkastella vaihtoehtoina alustavan luonnoksen mukaista sijoitusta sekä pääväylästä hiukan etäämpää sijoitusta. Julkisivun porrastuksella, etenkin eteläpään sisäänvedolla, voitaisiin vähentää rakennuksen massiivisuutta. 6. Jatkotoimenpiteet Kyseessä on tyypillinen hankekaava, jossa rakennussuunnittelua ja asemakaavamuutosta on vietävä eteenpäin samanaikaisesti niin, että kaavaan saadaan riittävän yksityiskohtaiset merkinnät ja määräykset tavoitellun lopputuloksen varmistamiseksi. Sovittiin, että L1-tasoisen rakennussuunnitelmaluonnoksen ja sen mukaisen asemakaavaluonnoksen valmistuttua pidetään samalla kokoonpanolla työpalaveri ennen kaavamuutoksen jatkokäsittelyä. Sillä tavoin vähennetään lausunnonantotarvetta kaavaprosessissa. 14 Viranomaisneuvottelussa sovitun mukaisesti järjestettiin rakennussuunnitelmaluonnosten jatkovalmistelun jälkeen lisäksi 3.2.2015 työneuvottelu, jossa keskusteltiin kaavamuutoksen pohjaksi valittavasta suunnitelmavaihtoehdosta. Valituksi tuli vaihtoehto 1, jossa terapiatalo sijoittuu tien läheisyyteen samaan linjaan eteläpuolisen rakennus 13:n kanssa. Kaavaluonnos Kaavaluonnos pidettiin laatimisvaiheen mielipiteiden kuulemista varten nähtävillä. Luonnoksesta pyydettiin lausunnot rakennus- ja ympäristölautakunnalta, Pirkanmaan ELY-keskukselta ja Pirkanmaan maakuntamuseolta.
15 Rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunto: Rakennus- ja ympäristölautakunnalla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosluonnoksesta. Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto: Nokian kaupunki on varannut Pirkanmaan ELY-keskukselle mahdollisuuden antaa lausunto otsikossa mainitusta asemakaavan muutosluonnoksesta, jonka kaavakartta on päivätty 27.3.2015. Kaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa asemakaavaa siten, että entisen ravintokeskuksen tontin rakennusoikeutta nostetaan uutta terapiataloa varten ja nykyisen ravintokeskuksen tontti laajennetaan liittämällä siihen katualuetta. Oikeusvaikutteisessa Keskustaajaman osayleiskaavassa 2010 kortteli on julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta sekä osa kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistorialisesti merkittävää aluetta, jonka arvot ja suojelu tulee ottaa huomioon asemakaavoituksessa. Suunnittelualue kuuluu myös Pitkäniemen valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön. Kaavamerkinnät ja määräykset Kaava-asiakirjoihin sisältyy havainnekuvia kaavamuutosalueelle rakennettavan terapiatalon massoittelusta ja julkisivun jäsentelystä sekä rakennuksen sijoittumisesta ympäristöönsä. ELY-keskus pitää näin esitettyä vaihtoehtoa korkeatasoisena ja tilojen toiminnalliset tarpeet huomioon ottaen rakenteiltaan ja sijoittelultaan hyvin Pitkäniemen arvokkaaseen miljööseen soveltuvana. Kaavaluonnoksessa ympäristön merkitys on otettu hyvin huomioon antamalla määräykset suunnittelun ja rakentamisen edellytyksistä tällaisella alueella. Asemakaavassa tulisi ELY-keskuksen näkemyksen mukaan kuitenkin tarkentaa rakennusta koskevia kaavamääräyksiä. Kaavaselostuksen mukaan rakennuksen toiminnalliset tilat sijoittuvat kellarikerrokseen ja kahteen maanpäälliseen kerrokseen. Niiden yläpuolelle kolmanteen kerrokseen tulee vain hissin ja ilmastoinnin konehuoneita. Kaavaluonnokseen on kerrosluvuksi merkitty ½ k III. Ympäristöministeriön julkaiseman, kerrosalan laskemista koskevan ympäristöoppaan nro 72 mukaan kerrosten lukumäärään ei lasketa kellarikerrosta eikä ullakkoa. Vastatakseen kaavaselostuksessa esitettyä rakentamisen tapaa kerrosluku tulee merkitä kaavaan ½ k II. Edelleen ELY-keskus esittää, että kaavaan lisätään määräykset rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylimmästä korkeusasemasta, kattokaltevuudesta ja rakennuksen materiaaleista, jotta turvataan suunnitellun mukaisen rakennuksen toteutuminen rakennuspaikalle. Pirkanmaan ELY-keskus pyytää, että sille varataan mahdollisuus antaa lausunto kaavan ehdotusvaiheessa. Vastine Pirkanmaan ELY-keskuksen lausuntoon: Kaavakartan kerroslukumerkintä on muutettu lausunnossa esitetyn mukaiseksi. Lisäksi kaavakarttaan on lisätty määräykset julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylimmästä korkeusasemasta, kattomuodosta ja -kaltevuudesta ja rakennuksen julkisivumateriaaleista.
16 Pirkanmaan maakuntamuseon lausunto: Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa asiakohdassa mainitusta asemakaavaluonnoksesta. Hankealue sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaan Nokian Pitkäniemen sairaala-alueen sisääntuloalueelle, näkyvästi sisääntulotien päätteeksi ja osaksi päärakennukselle vievää katunäkymää. Yksi Pitkäniemen alueen asemakaavan perusajatuksista ja arkkitehtonisista arvotekijöistä on keskusakseli, jonka varteen sairaalarakennukset sijoittuvat. Samaan linjaan sijoitettu terapiatalon uudisrakennus tulee olemaan merkittävä osa tätä sommitelmaa ja siten sen arkkitehtuurille asetetaan suuret laatutavoitteet. Asemakaavassa esitetyt määräykset ovat yleispiirteisiä ja velvoittavat rakennussuunnitteluvaiheessa vielä erityisesti huolehtimaan arkkitehtuurin laadun ja ympäristön arvojen huomioimisesta. Terapiatalon ympäristö tulee liittymään osaksi Pitkäniemen alueen kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokasta viherympäristöä ja siten hankkeelle tulee asettaa tavoitteeksi myös lähialueen viimeistelty ja korkeatasoinen toteutus. Kaavaan on syytä merkitä erityisesti rakennusalan pohjoispuolelle asianmukainen, alueen arvot ja suunnittelun laatutavoitteet osoittava määräys. Olemassa olevan, vanhan ravintokeskuksen purkamisesta maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa. Rakennus tulee kuitenkin dokumentoida asianmukaisesti ennen purkamista. Vastine Pirkanmaan maakuntamuseon lausuntoon: Kaavakarttaan on lisätty määräys, jonka mukaan alueen ominaispiirteet on otettava huomioon ympäristön hoidossa ja muutostöissä. Kaavaehdotus Laaditussa asemakaavaehdotuksessa lausunnot on otettu huomioon edellä olevissa vastineissa mainitulla tavalla. Kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Kaavaehdotuksesta pyydetään tarpeellisiksi katsottavat lausunnot. Kaupunginhallituksen päätös, josta ilmenee kaupungin perusteltu kannanotto mahdollisiin muistutuksiin, lähetetään sellaisille osallisille, jotka ovat muistutuksensa yhteydessä jättäneet yhteystietonsa. Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan, ja päätöksestä ilmoitetaan kuulutuksella ilmoitustaululla ja Nokian Uutisissa. Valtuuston päätökseen voi valittamalla hakea muutosta 30 päivän kuluessa. 4.3 Asemakaavan tavoitteet ja perusteet Katso kohta 2. Anna Lyyra-Seppäsen vuonna 2011 laatimassa kulttuuriympäristöselvityksessä suositellaan Pitkäniemen aluekokonaisuuden yhtenäisyyden säilyttämiseksi mahdollisten uudisrakennusten sijoittamista alueen laidalle. Lisäksi suositellaan paviljonkimaisen rakennustavan jatkamista uudisrakentamisessa, korkeuden, runkosyvyyden, kattokulman ja julkisivumateriaalien sovittamista vanhojen sairaalarakennusten arkkitehtuuriin sekä raskaiden suuryksiköiden välttämistä. Samassa selvityksessä suositellaan säilytettäväksi näkymät koivukujan ja sairaalaalueen keskusakselin nivelkohdasta ja turvattavaksi maiseman historiallinen jatkuvuus.
17 4.4 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset 8.4.2015 kaavoitusjaosto päätti asettaa kaavaluonnoksen valmisteluvaiheen mielipiteiden kuulemista varten nähtäville. 10.4. 27.4.2015 kaavaluonnos oli nähtävillä. Mielipiteitä ei jätetty. 3.6.2015 kaavoitusjaosto päätti asettaa kaavamuutosehdotuksen julkisesti nähtäville. 5.6.- 6.7.2015 kaavamuutosehdotus oli nähtävillä. Muistutuksia ei tehty. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Aluevaraukset 5.1.1 Korttelialueet Uuden ravintokeskuksen tontti laajenee, mutta säilyy määräyksiltään ennallaan sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueena (YS-5), jolle saa sijoittaa sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevia aputiloja, kuten esimerkiksi keittiö-, ravintola- ja kokoustiloja. Suurin sallittu kerrosluku pysyy kahtena ja rakennusoikeus 2 700 neliömetrinä. Suunnitellun terapiatalon (entisen ravintokeskuksen) tontti on sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten sekä yksityisten palveluiden korttelialuetta (YS-3). Suurin sallittu kerrosluku on ½ II. Rakennusoikeus nousee 1 800 neliömetristä 4 500 neliömetriin. YS-5 -korttelialuetta varten autopaikkoja on tehtävä vähintään 1 autopaikka / 100 kerrosala-m 2 ja YS-3 -korttelialuetta varten vähintään 1 autopaikka / 120 kerrosala-m 2. Autopaikat voidaan sijoittaa tontille tai tontin ulkopuolelle enintään 250 metrin etäisyydelle. Koska YS-3 -korttelialueen rakentamaton pohjoisosa on olennainen osa koko sairaalaalueen sisääntulonäkymää, on sille kohdalle annettu määräys, jonka mukaan alueen ominaispiirteet on otettava huomioon ympäristön hoidossa ja muutostöissä. Kumpaakin korttelialuetta koskevat lisäksi seuraavat määräykset: Rakennuksen julkisivujen tulee olla ympäristökuvallisesti korkealaatuisia, ja rakennus tulee mittakaavaltaan, tyyliltään, väreiltään ja materiaaleiltaan huolellisesti sovittaa olevaan ympäristöön. Jätehuoltotilat tulee sijoittaa rakennuksen sisään tai aidattuun katokseen. Rakennuslupaviranomaisen on ennen luvan ratkaisemista varattava alueelliselle maakuntamuseolle mahdollisuus antaa lausunto rakennussuunnitelmasta. Kaavamuutosalue on osa laajempaa, valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Alueen käytön suunnittelussa ja rakentamisessa tulee turvata alueen ympäristön kokonaisuuden, historiallisen rakennuskannan ja ympäristökuvallisen aseman arvot. Aluetta koskevista rakennus-, toimenpide- ja maisematyölupa-asioista tulee neuvotella museoviranomaisten kanssa. Pääasiallisena julkisivupinnoitteena tulee olla vaalea rappaus. Vesikatteena tulee olla tummanharmaa konesaumattu peltikate. Kattomuodon on oltava harja- tai aumakatto. 5.1.2 Muut alueet Pitkäniementien katualueen kääntöpaikka supistuu, kun osa katualueesta liitetään viereiseen ravintokeskuksen tonttiin.
18 5.2 Kaavan vaikutukset Tontille 3 rakennettava uusi terapiatalo sovitetaan ulkonäöltään Pitkäniemen arvokkaaseen rakennuskantaan ja maisemakuvaan paremmin kuin entinen ravintokeskus. Tavoitteena on, että kaavamuutoksen mahdollistama rakentaminen ei alenna kulttuuriympäristön arvoa, vaan luo mahdollisuuden sairaala-alueen sisääntulokohdan merkityksen ja arvon nostamiselle. Alustavien tavoitteiden mukaan uuden terapiatalon tontin pohjoispäähän tehdään ympäristökuvallisesti korkeatasoinen aukio, jonne sijoitettaisiin myös bussien kääntöpaikkaa. Seuraavissa kuvissa on havainnollistettu uuden rakennuksen tulevaa ulkonäköä ja sopeutumista laajempaan kokonaisuuteen. Kuvat: Arkkitehtitoimisto Harris Kjisik. Oikealla uusi terapiatalo katsottuna takaa sisäpihan puolelta.
19 Yllä havainnekuva alueen sisääntulokohdasta ilmasta katsottuna ja alla maantasosta katsottuna. Alimmassa kuvassa maantasonäkymä nykytilanteesta samalta paikalta.
20 Uuden rakennuksen sijoitusta on tutkittu kolmena eri vaihtoehtona. Ensimmäisessä vaihtoehdossa talo sijoittuu tien varteen samaan linjaan eteläpuolisen rakennus 13:n kanssa. Toisessa talo on sijoitettu etäämmälle tiestä. Kolmannessa entisen ravintokeskuksen paikka on jätetty piha-alueeksi, ja terapiatalo on sijoitettu rakennus 15:n eteläpuolelle. 1-vaihtoehto valittiin parhaimmaksi, ja suunnittelua on jatkettu sen pohjalta. Lähempi kuva 1-vaihtoehdon asemapiirrosluonnoksesta.
21 Yllä olevista julkisivukuvista näkyy uuden terapiatalon sopeutuminen viereisten vanhojen rakennusten mittasuhteisiin. Ylimpänä näkymä pääsisääntulotien varresta, oikeassa reunassa rakennus 13. Toiseksi alimpana samat rakennukset takaa sisäpihan puolelta katsottuna. Toiseksi ylimpänä näkymä sisääntulosuunnasta katsottuna, vasemmassa reunassa rakennus 15. Alimpana samat rakennukset vastakkaiselta puolelta katsottuna. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Uuden terapiatalon rakentamisen on tarkoitus alkaa pian kaavamuutoksen voimaantulon jälkeen. Uuteen taloon tehdään myös kahvio, jonka valmistumisen jälkeen pohjoispuoliselle autopaikkatontille tehty tilapäinen kahviorakennus puretaan. Bussipysäkin ja kääntöpaikan sijoittamisesta tontille 3 ei ole vielä päätöstä. Nokia 9.6.2015 Asko Riihimäki kaupunginarkkitehti
22 Asemakaavan seurantalomake Liite 1 Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 536 Nokia Täyttämispvm 02.06.2015 Kaavan nimi Nokian kaupungin 10. (Maatiala) kaupunginosan korttelin 25 tontit 3 ja 9 sekä katualuetta Hyväksymispvm Ehdotuspvm 02.06.2015 Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 06.07.2012 Hyväksymispykälä Generoitu kaavatunnus Kunnan kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,8885 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Ranta-asemakaava Rakennuspaikat [lkm] Rantaviivan pituus [km] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,8885 Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 0,8885 100,0 7200 0,81 0,0000 2700 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä 0,7960 89,6 7200 0,90 0,0695 2700 C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0,0925 10,4-0,0695 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Yhteensä Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Rakennussuojelu Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä
23 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 0,8885 100,0 7200 0,81 0,0000 2700 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä 0,7960 89,6 7200 0,90 0,0695 2700 YS 0,7960 100,0 7200 0,90 0,0695 2700 C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0,0925 10,4-0,0695 Kadut 0,0925 100,0-0,0695 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä
24 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Liite 2 HANKE Nokian kaupunki, asemakaavan muutos, joka koskee 10. kaupunginosan korttelin 25 tontteja 3 ja 6 sekä katualuetta. (Dnro KAN 736/2012) ALOITE Kaavamuutos on laitettu vireille Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän aloitteesta. SUUNNITTELUALUE Kohdealue sijaitsee Pitkäniemen sairaala-alueella, noin 3,5 km:n etäisyydellä keskustasta itään. LÄHTÖTIEDOT JA NYKYTILANNE MAANOMISTUS Tontit ovat Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän omistuksessa. Katualue on Nokian kaupungin omistuksessa. MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa Pitkäniemi on palvelujen ja hallinnon aluetta (P). Lisäksi alue on merkitty valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi.
25 YLEISKAAVA Oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa kohdealue on julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY). Lisäksi alue on merkitty kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi alueen osaksi, jonka arvot ja suojelu tulee ottaa huomioon asemakaavoituksessa. Maakuntakaavan tavoin yleiskaavaan sisältyy merkintä valtakunnallisesti arvokkaasta rakennetusta kulttuuriympäristöstä. ASEMAKAAVA Nykyisessä asemakaavassa tontti 6 on sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YS-5), jolle saa sijoittaa sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevia aputiloja, kuten esimerkiksi keittiö-, ravintola- ja kokoustiloja. Tontti 3 on sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YS-2), jota koskevat seuraavat määräykset: Mikäli rakennus korvataan uudisrakennuksella, tulee uudisrakennuksessa käyttää vanhaan rakennuskantaan soveltuvaa julkisivujäsentelyä, -materiaaleja, runkosyvyyttä, kattomuotoa, aukotusta ja muita yksityiskohtia. Olemassa olevaa rakennusta saa, sen estämättä, mitä on määrätty tontin enimmäiskerrosalasta, laajentaa 100 m 2. Olemassa olevan rakennuksen kattomuotoa ei saa muuttaa. Korjaustoimenpiteiden yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota rakennuksen ympäristöön sopeuttamiseen. Pitkäniementie on asemakaavassa katualuetta. Suojelumääräyksiä alueella ei ole. VALTAKUNNALLISET ARVOT Pitkäniemen alue kuuluu Museoviraston laatimaan luetteloon valtakunnallisesti arvokkaista rakennetuista kulttuuriympäristöistä.
26 TAVOITTEET Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on rakennuttanut uuden ravintokeskuksen tontille 6. Talo on lähes koko tontin kokoinen. Huoltoliikenteen takia on tarve laajentaa tonttia liittämällä siihen katualuetta. Uuden ravintokeskuksen valmistuttua on seuraavana vaiheena tarkoitus purkaa tontilla 3 oleva entinen ravintokeskus, ja rakentaa sen tilalle terapiatalo. Nykyisen kaavan kerrosluku- ja rakennusoikeusmerkinnät eivät ole riittäviä suunnitteilla olevalle talolle. Sen takia on tarkoitus nostaa tontin suurinta sallittua kerroslukua ja rakennusoikeutta. Asemapiirrosluonnos Havinnekuvanäkymä saavuttaessa alueelle pohjoisen suunnasta OSALLISET Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja Nokian kaupungin lisäksi osallisia ovat, kaupungin asiantuntijaviranomaiset, Pirkanmaan ELY-keskus, Pirkanmaan maakuntamuseo sekä kaikki, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Koko sairaala-alueen asemakaavan muuttamisen vireilletulosta on ilmoitettu kuulutuksella 6.7.2012. Lisäksi vireilläolosta on kerrottu sen jälkeen julkaistuissa kaavoituskatsauksissa. Nyt käsiteltävän osa-alueen asemakaavamuutoksen alkuvaiheessa järjestettiin 17.12.2014 viranomaisneuvottelu. Siinä neuvottelussa sovitun mukaisesti järjestettiin rakennussuunnitelmaluonnosten jatkovalmistelun jälkeen lisäksi 3.2.2015 työneuvottelu, jossa keskusteltiin kaavamuutoksen pohjaksi valittavasta suunnitelmavaihtoehdosta. Kaavaluonnos pidettiin laatimisvaiheen mielipiteiden kuulemista varten nähtävillä kaupungin teknisen viraston ilmoitustaululla ja Internetissä kaupungin kotisivulla. Asiasta kuulutettiin Nokian Uutisissa. Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot rakennus- ja ympäristölautakunnalta, Pirkanmaan ELY-keskukselta ja Pirkanmaan maakuntamuseolta. Laaditussa asemakaavaehdotuksessa lausunnot otettiin mahdollisuuksien mukaan huomioon. Kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville teknisen keskuksen ilmoitustaululle ja Internetiin kaupungin kotisivulle. Asiasta kuulutetaan Nokian Uutisissa. Kaa-
vaehdotuksesta pyydetään tarpeellisiksi katsottavat lausunnot. Kaupunginhallituksen päätös, josta ilmenee kaupungin perusteltu kannanotto mahdollisiin muistutuksiin, lähetetään sellaisille osallisille, jotka ovat muistutuksensa yhteydessä jättäneet yhteystietonsa. Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan, ja päätöksestä ilmoitetaan kuulutuksella ilmoitustaululla ja Nokian Uutisissa. Valtuuston päätökseen voi valittamalla hakea muutosta 30 päivän kuluessa. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KÄSITTELYAIKATAULU VALMISTELU Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavamuutoksen tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Vuonna 2011 on tehty koko Pitkäniemen aluetta koskeva kulttuuriympäristöselvitys. Keväällä 2014 valmistuivat Pirkanmaan sairaanhoitopiirin teettämät Pitkäniemen sairaalaalueen kehittämissuunnitelma sekä Pitkäniemen sairaala-alueen rakentamistapa- ja ympäristöohje. Asemakaavan ympäristövaikutuksista ei ole tarpeen laatia erillistä arviointiselvitystä. Asemakaavan vaikutuksia rakennettuun ympäristöön, luontoon ja maisemaan arvioidaan kaavoitustyön yhteydessä, ja tulokset esitetään kaavaselostuksessa. Kaavaehdotus on tarkoitus asettaa nähtäville kesäkuussa 2015. Tavoitteena on hyväksyä kaavamuutos vuoden 2015 aikana. Kaavamuutos laaditaan Nokian kaupungin kaavoitusyksikössä. Suunnittelijana toimii kaupunginarkkitehti Asko Riihimäki (p. 040 779 9171), jolta saa tarvittaessa lisätietoja hankkeesta. Osoite: Nokian kaupunki, kaavoitusyksikkö, PL 2, 37101 Nokia. Sähköpostiosoite: asko.riihimaki@nokiankaupunki.fi 27 Nokialla 2.6.2015 Asko Riihimäki kaupunginarkkitehti