30.10.2013 1 KAAVOITUSKATSAUS 2014 Kaavoituskatsauksen tarkoituksena on tiedottaa kaikille kaupungin asukkaille vireillä olevista maankäytön suunnitelmista. Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä kuntalaki korostavat kansalaisten tiedonsaannin merkitystä ja kuntalaisten osallistumista päätöksentekoon. Kaavoituskatsaus pyrkii omalta osaltaan edistämään näitä päämääriä. VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET Kaavahankkeen vireille tulosta ilmoitetaan vuosittaisessa kaavoituskatsauksessa, kunnallisissa kuulutuksissa, kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä sekä kaavoituksen www-sivuilla (www.jns.fi/kaavoitus). Kuulutukset ovat torstaisin Karjalaisessa ja Viikko-Pohjois-Karjalassa. Käytäntönä on lähettää kaavahankkeen käynnistyessä myös tiedotteet alueen asukkaille ja maanomistajille joko postitse tai ilmaisjakeluiden yhteydessä. Jokaisesta kaavahankkeesta laaditaan vireilletulovaiheessa osallistumisja arviointisuunnitelma. Se sisältää kaavan lähtökohdat ja tavoitteet ja määrittelee arvioitavat vaikutukset sekä tiedottamisen ja vuorovaikutuksen järjestämisen kaavaprosessissa. Osallisilla tarkoitetaan niitä, joiden oloihin kaavaratkaisulla on vaikutusta. Kaavan laatimisen aikana osallisille varataan mahdollisuus mielipiteen esittämiseen. Käytännöksi on Joensuussa vakiintunut, että kaikki kaavat pidetään vireilletulo- ja luonnosvaiheissa julkisesti nähtävillä ja arvioitavina. Näissä vaiheissa järjestetään avoimia yleisötilaisuuksia osallisille. Kaavan hyväksymisestä päätetään kaupungin luottamuselimissä. Kaikkien kaavojen valmistelusta vastaa kaupunkirakennelautakunta. Lautakunnan käsittelyn jälkeen kaavaehdotus asetetaan maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla nähtäville 30 päivän ajaksi. Nähtävilläpitoaikana on mahdollisuus jättää kirjallisia muistutuksia. Muistutukset voivat johtaa kaavaehdotuksen palauttamiseen uudelleen valmisteltavaksi. Kaupunginvaltuusto päättää kaavan hyväksymisestä. Kaava-asiakirjat pidetään eri vaiheissaan nähtävillä kaupunkirakenneyksikössä Muuntamontie 5:ssä, kaupungintalolla Rantakatu 20:ssä ja kaavoituksen Internet-sivuilla osoitteessa www.joensuu.fi/kaavoitus. Lisäksi kaava-asiakirjat ovat tarvittaessa nähtävillä alueellisissa palvelupisteissä; Enossa Kunnantie 2, Kiihtelysvaarassa Aprakkatie 2, Pyhäselässä Hammaslahdentie 2 ja Tuupovaarassa Virastotie 10.
2 Kaavahankkeita koskevat mielipiteet tulee toimittaa kaavoitukseen (Joensuun kaupunki, kaavoitus, Muuntamontie 5, 80100 Joensuu tai sähköpostitse kaavoitus(at)jns.fi. Myös suulliset, puhelimitse tai henkilökohtaisesti toimitetut mielipiteet otetaan vastaan, mutta suositeltavaa on laatia kirjallinen mielipide. Kaavaehdotusta koskeva muistutus on tehtävä kirjallisena. Suunnittelun aikana on toivottavaa, että ne, joita kaavamuutos koskee, ovat yhteydessä kaavan laatijaan ja tuovat esille näkemyksiään. Vuorovaikutus edellyttää aktiivisuutta paitsi kaavan laatijoilta myös kuntalaisilta. Kaavan hyväksymispäätöksestä voi valittaa Kuopion hallinto-oikeuteen. Tavoitteena on kuitenkin ratkaista ristiriidat jo kaavaprosessin aikana. www.joensuu.fi/kaavoitus Kaavoituksen www-sivuilla on esillä ajankohtaista tietoa vireillä olevista kaavoitushankkeista. Sivuilta löytyvät kuulutukset, osallistumis- ja arviointisuunnitelmat, kaavaluonnokset, kaavaehdotukset ja kaavaselostukset liitteineen. Aineistot viedään sivuille pdf-muodossa. Sivujen kautta voi lähettää palautetta kaavoitukseen. Sähköpostitse kaavoitukseen toimitetut mielipiteet ja muistutukset käsitellään kuten postitse tai henkilökohtaisestikin toimitetut. Vastuu mielipiteen tai muistutuksen perillemenosta on lähettäjällä. Nimettömiä viestejä ei käsitellä mielipiteinä tai muistutuksina. Voimassa oleviin asemakaavoihin voi tutustua Joensuun kaupungin karttapalvelussa (www.joensuu.fi > Joensuu-info > Karttapalvelu). TONTTIEN RIITTÄVYYS Joensuun kaupungin pientalotontteja on viime vuosina kantakaupungin alueelta luovutettu noin 90 tonttia vuosittain. Vuonna 2014 on tarkoitus luovuttaa 110 pientalotonttia rakentamiseen. Pientalotonttitarjonta vastaa varsin hyvin kysyntää. Asemakaavoitettu pientalotonttivaranto vastaa noin kahden vuoden luovutustavoitetta ja tonttivaranto pystytään jatkossakin pitämään hyvällä tasolla. Uusia, laajoja pientaloalueiden asemakaavoja on tekeillä Multimäen, Haapajoen ja Niittylahden alueilla. Kerrostalotonttien osalta kysyntä suuntautuu selvästi pientalotontteja pienemmälle alueelle. Penttilänrannan, Aittarannan ja Rantakylän ns. Skilan kerrostaloalueet ovat tuoneet uusia vaihtoehtoja kerrostalorakentamiseen kaupungissa. Myös Reijolan alueella on käynnissä kerrostalotuotantoa. Keskustan osayleiskaavan mukanaan tuomat uudet rakentamisen periaatteet auttavat keskustaan sijoittuvien rakennushankkeiden käynnistämistä. Rivitalotontteja pyritään kaavoittamaan kysyntää vastaavasti erityisesti uusille pientaloalueille, mutta osin myös vanhaa kaupunkirakennetta täy-
3 dentäen. Tällä hetkellä tarjonta on riittävää. Uusiin asemakaavoihin jätetään riittävä jousto kysynnän muutoksille. Työpaikkatonttien merkittävimmän reservin muodostavat Pilkon työpaikka-alue, Marjalan yritysalue Kuopiontien ja Marjalantien välissä ja Raatekankaan länsiosa. Nämä alueet ja työpaikka-alueet Reijolassa riittänevät lähivuosien tarpeisiin. Kaavoitus valmistelee uusia työpaikka-alueita mm. Papinkankaan suunnalla vuosikymmenen loppupuolen tarpeisiin. MAANKÄYTTÖKORVAUS Maanomistajalla on lainsäädännön mukaan velvollisuus osallistua yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin. Joensuun kaupunki edellyttää maanomistajan osallistumista kustannuksiin sekä uudisalueita asemakaavoitettaessa että silloin, kun jo rakennetulla alueella lisätään rakennusoikeutta merkittävästi. Jo rakennetuilla alueilla maankäyttökorvaus peritään, jos kiinteistön rakennusoikeutta nostetaan kaavamuutoksella enemmän kuin 500 kerrosneliömetriä. Korvaus on pienempi, jos naapurikiinteistöt hakevat yhdessä asemakaavan muuttamista asumisen täydennysrakentamishankkeissa. Kaupunginhallitus on hyväksynyt korvauksen laskentaperiaatteet marraskuussa 2011. Periaatteet on tarkoitus tarkistaa talven 2013 14 aikana. MAAKUNTAKAAVOITUS Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteista sekä maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisten alueiden käytöstä. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. ja 2. vaihe ovat lainvoimaisia. Maakuntakaavan 3. on vaihe hyväksytty ja ympäristöministeriön vahvistettavana. Maakuntakaavan 4. vaihe on tullut vireille. Siinä käsitellään mm. Joensuun kaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta erityisesti Ylämyllyn, lentokentän, Kontiorannan, Jaamankankaan ja Iiksenvaaran Papinkankaan suunnissa. Lisäksi käsitellään keskeisen kaupunkiseudun virkistysalueita, reitistöjä ja viheryhteyksiä sekä seudullisen ampumaradan sijoittamisvaihtoehtoja. Koko maakuntaa koskevina tarkistuksina käsitellään vähittäiskaupan suuryksiköt. Lisäksi voi käsittelyn aikana tulla esiin muita yksittäisiä muutostarpeita maakuntakaavan aiempiin vaiheisiin. Lisätietoja: Internet: www.pohjois-karjala.fi/maakuntakaava Pohjois-Karjalan maakuntaliiton toimisto, Siltakatu 2, 80100 Joensuu, puhelinvaihde 267 4700, kirjaamo(at)pohjois-karjala.fi
YLEISKAAVOITUS 4 Yleiskaava on strategisen maankäytön suunnittelun väline, jolla suunnitellaan maankäyttöä 10 20 vuoden aikajänteellä. Yleiskaavan tarkoituksena on yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen ja toimintojen yhteensovittaminen. Siinä esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen, muun suunnittelun, rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Yleiskaava ohjaa yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. Joensuun seudun yleiskaava 2020 Joensuun seudun yleiskaava 2020 on tullut voimaan vuonna 2010 koko kaupungin alueella. Yleiskaavan sisältöön, laatimisen vaiheisiin ja tehtyihin selvityksiin voi tutustua Internetissä osoitteessa www.joensuunseutu.fi > Yleiskaava 2020. Osayleiskaavoitus Osayleiskaavoilla suunnitellaan esimerkiksi kokonaisten kaupunginosien maankäyttöä 10 20 vuoden aikajänteellä. Tällä hetkellä on käynnissä viisi osayleiskaavatyötä eri puolilla kaupunkia. YK1. Keskustan osayleiskaava Keskustan osayleiskaavan avulla ohjataan keskusta-alueella tehtäviä asemakaavamuutoksia. Kaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Kaavatyön tavoitteina on ollut mahdollistaa lisärakentamista keskustaan, varautua väestön ikärakenteen vanhenemiseen, turvata keskustan kaupallisten palveluiden toimintaedellytykset ja parantaa erityisesti kevyen liikenteen olosuhteita. Kaavatyön yhteydessä on ratkaistu myös keskustan rakennussuojelukysymykset. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan 17.12.2012. Kaavasta on valitettu ja se on Kuopion hallinto-oikeuden käsittelyssä. (yhteyshenkilö Juha-Pekka Vartiainen) YK2. Iiksenvaara Ketunpesät Papinkangas -osayleiskaava Osayleiskaavassa esitetään Iiksenvaara-Ketunpesät Papinkangas -alueen tavoitteellinen maankäyttö vuonna 2030. Osayleiskaavalla ratkaistaan uusien pientaloalueiden (erityisesti Iiksenvaara) ja teollisuusalueiden (erityisesti Papinkangas) yksityiskohtaisempi jäsentely. Samalla ratkaistaan kylämäisten alueiden kehittämisperiaatteet sekä voimalaitoksen alueen tulevaisuus, jolla on vaikutusta maantie-, rautatie- ja ulkoilureittiyhteyksiin. Yleiskaavassa huomioidaan myös valtatie 6 Karhunmäen eritasoliittymän siirrosta ja valtatien linjauksen siirrosta aiheutuvat muutoksen maankäyttöön ja liikenneyhteyksiin.
5 Kaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Kaavan on tarkoitus valmistua päätettäväksi alkuvuonna 2014. (yhteyshenkilö Kalle Sivén) YK3. Heinävaaran osayleiskaava Heinävaaran osayleiskaavassa tutkitaan Heinävaaran ja Muovilaakson asemakaavojen laajentumisalueet. Lisäksi ratkaistaan kylämäisten alueiden kehittämistarpeet ja vesistöjen ranta-alueiden maankäyttö. Kaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Kaavan on tarkoitus valmistua syksyllä 2014. (yhteyshenkilö Vesa Huohvanainen) YK 4. Eimisjärven osayleiskaavan muutos, Niiralanniemi Kaupunki omistaa Tuupovaaran itäpuolella olevan Eimisjärven pohjoispäässä olevan Niiralanniemen virkistysalueen. Niemen kärjessä on heikkokuntoinen maja, josta kaupunki haluaa luopua. Osayleiskaavaan tehdään pienialainen muutos niemen alueelle. (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti) YK 5. Joensuun viherkaava Viherkaava laaditaan Joensuun kantakaupungin, Reijolan ja Hammaslahden alueille oikeusvaikutuksettomana teemaosayleiskaavana. Kaavoituskatsauksen kartassa on esitetty keskeisin osa kaava-aluetta. Koko kaavaalueen rajaus on löydettävissä osoitteesta www.joensuu.fi/kaavoitus. Viherkaava määrittelee eri viheralueiden merkityksen kaupunkirakenteessa ja ohjaa osaltaan alueellaan laadittavia asemakaavoja. Viherkaavan laadinta on käynnistynyt syksyllä 2012 ja sen on tarkoitus valmistua päätettäväksi vuoden 2014 aikana. (yhteyshenkilö Katarina Surakka) ASEMAKAAVOITUS Edellisen kaavoituskatsauksen (marraskuu 2012) jälkeen on lainvoiman saanut yhteensä 16 asemakaavaa tai asemakaavan muutosta. Näiden kaava-alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on 167 hehtaaria. Merkittävimpiä lainvoiman saaneista asemakaavoista ovat olleet keskussairaalan, oikeus- ja poliisitalon, Koskikatu 9 ja Karhunmäen III vaiheen asemakaavat. Kaupunginvaltuuston hyväksymistä asemakaavoista on valituksen vuoksi Kuopion hallinto-oikeuden käsittelyssä Vanha postitalo ja Kanavaranta (korttelit 216 217). Kaupunginvaltuuston maaliskuussa 2012 hyväksymä asemakaavamuutos ei ole siten vielä lainvoimainen.
Tulevan vuoden asemakaavoitushankkeet 6 Tulevan vuoden merkittävimmät kaavahankkeet liittyvät pääosin uusiin pientaloalueisiin ja toimitilahankkeisiin. Uusia pientaloalueita koskevia asemakaavoja laaditaan Multimäen, Haapajoen ja Niittylahden alueille. Vanhentuneiden asemakaavojen uudistaminen on käynnissä tai käynnistyy mm. Enon Louhiojalla, Mutalassa ja Käpykankaan - Raatekankaan työpaikka-alueilla. Seuraavassa kaupunginosittain jaotellussa luettelossa on mainittu tällä hetkellä käsittelyssä olevat ja kaavoituksen tulevan vuoden työohjelmaan sijoitetut kaavahankkeet. Kohteiden numerointi viittaa liitekarttoihin. Kohdetekstin lopussa on suluissa hankkeen yhteyshenkilön nimi. Myös muita kaavahankkeita käynnistyy tulevan vuoden aikana. Näistä hankkeista, jotka eivät vielä ole tiedossa, ilmoitetaan aina vähintään kuulutuksella kaupungin ilmoituslehdissä (Karjalainen, Viikko-Pohjois-Karjala) ja Internetissä www.joensuu.fi. Ruutukaava-alue (I IV kaupunginosat) 1. Rantakortteli 48. Kaupungin omistuksessa olevan korttelin pohjoisosan asemakaavaa muutetaan arkkitehtikilpailun lopputulosta hyödyntäen. Samalla ratkaistaan rakennusten suojelu keskustan osayleiskaavaan perustuen. (yhteyshenkilö Juha-Pekka Vartiainen) 2. Kalevankadun Elli. Kalevankatu 26b:ssä sijaitsevan tontin asemakaavamuutoksen tavoitteena on kuusikerroksisen opiskelijoiden kerrostalon rakentaminen. Kaava-alueeseen kuuluu lisäksi viereinen Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän tontti (Niskakatu 17). Kaavatyön tavoitteena on tältä osin vanhan talouskoulun suojelu. (yhteyshenkilö Katarina Surakka) 3. Kirkkokatu 18. Tarkoituksena on muuttaa asemakaavaa siten, että tonttia voitaisiin käyttää nykyistä tehokkaammin asuin- ja liikerakentamiseen. Uudisrakentamisen lisäksi on nykyisiä rakennuksia tarkoitus korottaa. Tavoitteena on kuusikerroksinen rakentaminen. (yhteyshenkilö Juha- Pekka Vartiainen) 4. Kauppakatu 3b, korttelin 62 tontti 8. Kiinteistön omistaja on hakenut kaavamuutosta kerrosluvun ja rakennusoikeuden nostamiseksi. Keskustan osayleiskaavaan sisältyvä suojelumerkintä ei ole lainvoimainen. Kaavatyö jatkuu osayleiskaavan ratkettua valituskäsittelyjen jälkeen. (yhteyshenkilö Juha-Pekka Vartiainen) 5. Vanha postitalo ja Kanavaranta, korttelit 216 ja 217. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan 26.3.2012. Kaavasta tehtyjen valitusten käsittely on kesken Kuopion hallinto-oikeudessa. (yhteyshenkilö Juha-Pekka Vartiainen)
7 6. Keskustan rakennussuojelukaava. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on suojella ne rakennukset, joiden suojelusta on päätetty riidattomasti keskustan osayleiskaavassa. Kaavamuutos käsittää 30 eri kiinteistöä, joilla on osayleiskaavassa suojeltavaksi osoitettuja rakennuksia. (yhteyshenkilö Katarina Surakka) 7. Ilosaari. Asemakaavan tavoitteena on parantaa Ilosaaren käyttökelpoisuutta kaupunkilaisille. Asemakaavamuutos on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 30.9.2013 ja saanee lainvoiman syksyn 2013 aikana. (yhteyshenkilö Katarina Surakka) 8. Ykköspaikoitus. Kaavamuutos on käynnistynyt maanomistajan hakemuksesta. Tontilla sijaitsee Ykköspaikoitus Oy:n pysäköintitalo ja liikeja toimistotiloja kävelykadun varressa. Tavoitteena on korottaa rakennusta kuuteen kerrokseen. Pysäköintikansia osoitettaisiin kaksi lisää olemassa olevien päälle. (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti) 9. Eteläisen Rantapuiston asemakaavamuutos. Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan Suvantokadun ja Rantakadun risteysalueen uudet liikennejärjestelyt. Samalla ratkaistaan Tullikamarin ja Pakkahuoneen tonttien laajuus ja rakennusten suojelu. (yhteyshenkilö Katarina Surakka) Niinivaara (5) 10. Matkakeskus. Rautatieaseman ja linja-autoaseman alueilla on tarkoituksena toteuttaa eri liikennemuotojen yhteinen matkakeskus. Samassa yhteydessä selvitetään alueen lisärakentamismahdollisuuksia. Hanke odottaa ratapihan perusparannusta ja rahoituksen ratkaisemista. (yhteyshenkilö Juha-Pekka Vartiainen) 11. Sortavalankatu 2 ja 4. Asemakaavamuutoksella tutkitaan mahdollisuutta rakentaa Sortavalatalon tontille asuinkerrostaloja. Samassa yhteydessä selvitetään asemakaavan muutostarpeet VR:n veturitallin ja Sortavalankadun Nesteen osalta. (yhteyshenkilö Katarina Surakka) 12. Asemapäällikön talo rautatieaseman vieressä. Kaavamuutos laaditaan rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamiseksi majoitus- ja kahvilatoimintaan. (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti) 13. Suvikuja. Asemakaavan tarkistaminen tehdyn terveysasemapäätöksen, Niinivaaran päivähoitoratkaisujen ja pysäköintijärjestelyjen muutostarpeiden pohjalta. Alueelle on tarkoitus toteuttaa asuinrakennuksia ja kaupan tiloja. (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti) 14. Soanlahdenkadun ympäristön kaavamuutos. Kaavalla on tarkoitus nostaa Soanlahdenkadun itäpään ympäristön rakennusoikeutta uusien asuntojen ja asuinrakennusten rakentamiseksi alueelle. (yhteyshenkilö Kalle Sivén)
Otsola (6) 15. Otsonkulma eli Länsikatu 49. Kiinteistön omistajan hakemuksesta tontin rakennusoikeutta on tarkoitus nostaa. Kaavamuutos tullee valtuuston hyväksyttäväksi vuoden 2013 lopulla. (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti) 8 16. Tulliportinkatu 3, ammattioppilaitoksen tontti. Kaavamuutoksen hakijana on Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Tavoitteena on laajentaa tonttia Siltakadun suuntaan siten, että autopaikkojen määrää voidaan lisätä. (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti) Käpykangas (8) 17. Käpykankaan asemakaavauudistus. Käpykankaalla on voimassa 1970-, 1980- ja 1990- luvuilla laadittuja asemakaavoja. Asemakaavat ajantasaistetaan, millä pyritään kehittämään yritysten toimintaympäristöä. Samalla uusitaan kaupan alueita koskevat kaavan määräykset vastaamaan muuttunutta maankäyttö- ja rakennuslakia (71 a ). Lakimuutos koskee erikoistavarakaupan suuryksiköitä. (yhteyshenkilö Juha Pasma) 18. Käpykankaan ja Raatekankaan itäosan asemakaavauudistus. Käpykankaan ja Raatekankaan itäosan asemakaavojen kaupan alueita koskevat määräykset uudistetaan vastaamaan muuttunutta maankäyttöja rakennuslakia (71 a ). Lakimuutos koskee erikoistavarakaupan suuryksiköitä. Tarkka kaavamuutosalue määritellään myöhemmin. (yhteyshenkilö Juha Pasma) Mutala (10) 19. Mutalan itäosa. Uudistetaan 1950- ja 1960-luvulta peräisin oleva pientaloalueen asemakaava vastaamaan nykyvaatimuksia. Uusi asemakaava laaditaan nykyisiä kiinteistörajoja kunnioittaen. (yhteyshenkilö Jukka Ropponen) 20. Mutalantie 19. Asemakaavamuutoksella tutkitaan Mutalantie 19:n eli Teppolan pihan tontin laajentamista sen luoteispuolelle olevalle virkistysalueella. Tavoitteena on rakentaa laajenevalle tontille rivitaloja. (yhteyshenkilö Juha Pasma) 21. Ranta-Mutalan korttelit 1075 ja 1078. Mutalan kaupunginosan kortteleiden 1075 ja 1078 asemakaavamuutos. Tonttien ja Pielisjoen rannan välissä on noin viisi metriä leveä virkistysalue, jonka liittämistä kortteleiden tontteihin tavoitellaan. Virkistysalue on liian kapea yleiseen käyttöön ja on ollut pelkästään viereisten tonttien käytössä. (yhteyshenkilö Juha Pasma) 22. Nurmeksentienpuiston lähimarket. Tutkitaan Salpakankaankadun ja Vanha Nurmeksentien kulmassa olevan alueen soveltumista lähikaupan paikaksi. (yhteyshenkilö Jukka Ropponen)
Rantakylä (11) 23. Pataluodon rantaraitti ja korttelin 11191 vähäinen laajennus. Tutkitaan rantaraitin jatkamista Muikuntien päästä Pataluodonpuistoon. (yhteyshenkilö Jukka Ropponen) 9 24. Rantakylän palvelukeskuksen ympäristö. Kaavamuutoksella tutkitaan palvelu- ja asuinrakennusten sijoittelua ja katu- ja kevyenliikenteen järjestelyjä alueella. Kaavassa huomioidaan myös alueelle rakennettavan alakoulun ja päiväkodin tarpeet. (yhteyshenkilö Kalle Sivén) 25. Rantakylän ostoskeskus. Joensuun Yrityskiinteistöt Oy on hakenut Puronsuunkatu 1:ssä sijaitsevan ostoskeskuksen tontin asemakaavan muuttamista. Tavoitteena on liikerakennuksen laajentaminen ja muuttaminen sekä 8-kerroksisen asuintalon rakentaminen tontille. Samassa yhteydessä suunnitellaan liikennejärjestelyitä. (yhteyshenkilö Katarina Surakka) Utra (12) Sirkkala (13) 26. Uittopäälliköntie, kortteli 12138. Utran kaupunginosan korttelissa 12138 on kaupunginvaltuusto hyväksynyt asemakaavan muutoksen, joka antaa mahdollisuuden rantasaunojen rakentamiseen. Asemakaavan muutos odottaa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua valitukseen. (yhteyshenkilö Juha-Pekka Vartiainen) 27. Sirkkalantie 12. Kaavamuutosta on hakenut Joensuun Yrityskiinteistöt Oy. Tavoitteena on poistaa tontin pohjoislaidalla oleva kevyen liikenteen väylä, osoittaa sen alue osaksi tonttia ja tutkia tontin muita rakentamistarpeita ja liikennejärjestelyitä. (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti) 28. Kortteli 1314. Pekkalan kartanon vieressä oleva yleisten rakennusten korttelialue (Y) muutetaan viheralueeksi. (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti) Karsikko (14) Hukanhauta (15) 29. Iiksenportin lähimarket. Pohjois-Karjalan Osuuskauppa on hakenut asemakaavamuutosta Karsikon korttelin 14165 asemakaavan muuttamiseksi. Tarkoituksena on rakentaa kortteliin lähimarket, joka palvelisi Karsikon ja Multimäen kaupunginosien asukkaita. (yhteyshenkilö Juha Pasma) 30. Hukanhaudan vanha alue. Kaavamuutoksella uudistetaan 1950-60 - luvuilta peräisin olevien pientaloalueiden asemakaavat vastaamaan nykyvaatimuksia, ratkaistaan rakennussuojelukysymykset ja mahdollistetaan täydennysrakentamista alueelle. Asemakaavan muutos on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 30.9.2013. Kaava saanee lainvoiman vuoden 2013 aikana. (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti) 31. Repokallio. Repokallion seudullisesti merkittävälle viheralueelle laaditaan asemakaava. Alueella ei ole toistaiseksi asemakaavaa. Kaavatyössä selvitetään myös mahdollista täydennysrakentamista nykyisen asutuksen läheisyyteen. (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti)
10 32. Hukanhaudan vanha koulu. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa mm. asuminen entisen koulun tiloissa ja koulukiinteistön myynti. Samassa yhteydessä tutkitaan mahdollisuuksia täydennysrakentamiseen alueella. (yhteyshenkilö Katarina Surakka) 33. Nepenmäen koulu. Kaavamuutoksella valmistaudutaan Nepenmäen koulun laajentamiseen 350 oppilaan alakoulusta noin 700 oppilaan yhtenäiskouluksi. Tapionkadun puoleisia viheralueita on tarkoitus ottaa osaksi saattoliikenteen järjestelyitä. Uuden koulun rakentaminen alkaisi vuonna 2017. (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti) Penttilä (16) 34. Vehkalahdentie 18. Maanomistaja on hakenut tonttinsa asemakaavan muuttamista siten, että sille voisi rakentaa kolmikerroksisen asuinkerrostalon. Nykyinen asemakaava sallii kerrostalorakentamisen kahteen kerrokseen. (yhteyshenkilö Juha Pasma) 35. Aittarannan pysäköintialue (kortteli 1683 sekä korttelin 1601 osa). Asemakaavaa on tarkoitus muuttaa siten, että voidaan toteuttaa yleinen pysäköintialue ja samalla säilyttää korttelin 1601 osan (os. Vallilankatu 10) rakennusoikeus nykyisen suuruisena. Samalla tutkitaan onko korttelin 1683 kauppapaikalla muutostarpeita mm. liikennejärjestelyjen osalta. (yhteyshenkilö Kalle Sivén) 36. Penttilänrannan II asemakaava. Jatketaan Penttilänrannan asemakaavoittamista kerrostalorakentamiseen tonttitarjonnan monipuolisuuden varmistamiseksi. Kaava-alueeseen kuuluvat Saharinteen ja Suursahankadun eteläpuolelle tulevat korttelit. (yhteyshenkilö Kalle Sivén) 37. Syväsatama ja sen ympäristö. Tarkistetaan alueen rajauksia eri käyttötarkoituksiin, rakennusoikeutta ja liikenneyhteyksiä. (yhteyshenkilö Jukka Ropponen) Linnunlahti (17) 38. Linnunlahden päiväkoti ja Martinpuisto. Linnunlahden päiväkodin tonttia laajennetaan. Kuusitien päässä oleva yleisten rakennusten tontti muutetaan virkistysalueeksi. Kaava on tulossa valtuuston päätettäväksi marraskuussa 2013. (yhteyshenkilö Jukka Ropponen) 39. ISLO:n palloilu- ja liikuntahalli. Kaavamuutoksella on tarkoitus mahdollistaa palloilu- ja liikuntahallin rakentaminen entisen Mehtimäen päiväkodin tontille. Jäähallin tonttia laajennetaan vähäisesti hallin tarveselvityksen esityksen mukaisesti. (yhteyshenkilö Jukka Ropponen) 40. Hasanniemi. Hasanniemen alueen asemakaavamuutoksessa päivitetään keskustan osayleiskaavassa tehdyt linjaukset asemakaavaan. Kaavassa ratkaistaan asuntojen lisärakentaminen alueelle, rakennussuojelu ja alueen muiden toimintojen tilantarpeiden yhteensovittaminen. Asemakaavahankkeen käynnistäminen odottaa keskustan osayleiskaavaa koskevien valitusten ratkaisemista. (yhteyshenkilö Katarina Surakka)
Noljakka (18) Multimäki (19) Pilkko (20) 41. Siilaisen lähimarket. Korttelin 1802 osa Noljakantien ja Siilaisen eritasoliittymän kulmassa. Kaavamuutoksessa alueelle on osoitettu liikerakennusten korttelialue. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan 30.9.2013 ja kaava saanee lainvoiman syksyn 2013 aikana. (yhteyshenkilö Jukka Ropponen) 42. Multimäki II. Multimäen asemakaavoitusta asuinalueeksi jatketaan. Asemakaavoituksen toisessa vaiheessa osoitetaan mm. katuyhteys Ilomantsintien ja Kulhotien välille sekä Multimäen palvelualue. (yhteyshenkilö Juha Pasma) 43. Länsilinjan asemakaava. Pilkon Citymarketin ja Linjatien pohjoispuolella olevalle alueelle suunnitellaan pienteollisuustontteja. (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti) 11 44. Linjatien itäosa. Työpaikkarakentamisen kortteleiden 2046 2049 asemakaavaa tarkistetaan ja sallitaan alueella olemassa olevien asuinrakennusten käyttö edelleen asumiseen. Kaavamuutos on seisauksissa maanomistajaneuvotteluiden vuoksi. (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti) Raatekangas (21) Marjala (22) Iiksenvaara (23) 45. Raatekankaan korttelin 2101 laajennus. Kaupunki on hankkimassa liikennevirastolta Abloy:n tontin ja Pieksämäen radan välissä olevan maaalueen. Alue on tarkoitus kaavoittaa työpaikkatontiksi. (yhdyshenkilö Jukka Ropponen) 46. Loimukatu. Kaavamuutos on käynnistynyt maanomistajan hakemuksesta. Tavoitteena on muuttaa pientalojen korttelialuetta pienkerros- ja rivitalojen alueiksi. Samalla tutkitaan korttelialueiden laajuutta ja mahdollisuutta maanläjitykseen. (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti) 47. Papinkangas. Papinkankaan alueen asemakaavoitus aloitetaan. Alue on tarkoitus kaavoittaa uudeksi vetovoimaiseksi työpaikka-alueeksi. Työpaikkatontit ovat loppumassa Raatekankaan alueella ja on tarve saada uusia alueita työpaikkakäyttöön. (yhteyshenkilö Juha Pasma) 48. Ivontien alue. Tavoitteena on parantaa ajoyhteyttä jäteasemalle, turvata Pielisen Betonin toimintaedellytykset ja mahdollistaa työpaikkaalueen tuleva laajentuminen. (yhteyshenkilö Jukka Ropponen) Karhunmäki (24) 49. Haapajoen asemakaava. Alueelle kaavoitetaan Reijolan osayleiskaavan mukaisesti pientaloalue. Rakentaminen alkanee vuonna 2018. (yhteyshenkilö Jukka Ropponen)
Heinävaara (27) Kiihtelysvaara (28) Hammaslahti (30) 50. Heinävaaran asemakaavan uudistaminen käynnistetään Heinävaaran osayleiskaavan valmistuttua vuoden 2014 lopussa. Tarkka kaava-alue määritellään myöhemmin. (yhteyshenkilö Vesa Huohvanainen) 51. Kokkolan ranta-asemakaava. Ranta-asemakaavan tarkoituksena on purkaa vanha asuinpaikka Kokonlammen puolelta ja osoittaa tilalle lomarakennuspaikka Uskaljärven rannalta. (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti) 52. Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen ranta-asemakaava. Asemakaava koskee UPM Kymmene Oyj:n omistamia maa-alueita Kannusjärven, Rauanjärven, Murtojärven, Kokkoselän, Saarvan sekä pienten lampien Polvilampi, Syväri, Pöllälampi, Takavasa, Mertalampi, Likolampi, Pieni ja Iso Elinlampi sekä Pieni ja Iso Haukilampi alueella. Rantaasemakaavan muutos koskee myös Joensuun kaupungin omistamaa Rauanjärven ranta-asemakaavan korttelia 8. (yhteyshenkilö Kalle Sivén) 12 53. Hammaslahdentien ja Vuokkolantien risteysalue. Kaavamuutos koskee katualueen laajentamista korttelin 168 alueelle Hammaslahdentien ja Vuokkolantien risteysalueella kevyen liikenteen väylää varten. (yhteyshenkilö Kalle Sivén) Niittylahti (31) Reijola (32) Eno (40) Louhioja (44) 54. Niittylahdenranta IV. Reijolan osayleiskaavan mukaiselle pientaloalueelle laaditaan asemakaava. Samalla uudistetaan osa Niittylahdenrannan asemakaavaa. Näistä muodostuu yhdessä noin 45 ha suuruinen kaavaalue. Kaava valmistuu syksyllä 2014. (yhteyshenkilö Vesa Huohvanainen) 55. Kainula. Reijolan taajaman pohjoispuolelle Haapajoen, Vanha valtatien, Joensuu-Imatra -rautatien ja Mulonniementien rajaamalle noin 18 hehtaarin suuruiselle alueelle suunnitellaan Reijolan osayleiskaavan mukaisesti rivi- ja kerrostalotontteja. Kaava valmistunee vuoden 2014 loppuun mennessä. (yhteyshenkilö Vesa Huohvanainen) 56. Palojärven, Pirttilammen ja Ala-Koitajoen ranta-asemakaava. Ranta-asemakaava laaditaan Tornator Oy:n omistaman tilan Majoinkangas 167-437-3-12 alueelle, joka käsittää osia Palojärven rannoista, Pirttilammen rannat sekä Koitajoen etelärannan Pamilon ja kaupungin rajan välillä. Kaava-alue sijaitsee noin 15 kilometriä itään Enon taajamasta ja rajoittuu Ilomantsin rajaan. (yhteyshenkilö Kalle Sivén) 57. Louhiojan asemakaavan uudistamisella ja laajennuksella muutetaan mm. toteutumattomien työpaikkakortteleiden käyttötarkoitus asumiseen ja tarkennetaan katu- ja lähivirkistysalueita. Asemakaavaa ajanmukaistetaan ja kaavaa laajennetaan Koivumetsäntien, Louhitien ja Pielistien alueilla. Kaava valmistunee keväällä 2014. (yhteyshenkilö Vesa Huohvanainen)
13 Muut kaupunginosat Yhteystiedot Asemakaavahankkeita ei ole tällä hetkellä vireillä muissa kaupunginosissa. JOENSUUN KAUPUNKI Kaupunkirakenneyksikkö Yhdyskuntasuunnittelu Kaavoitus Muuntamontie 5, 80100 Joensuu www.joensuu.fi/kaavoitus kaavoitus(at)jns.fi Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen, puh. 050 538 0708 sähköposti: juha-pekka.vartiainen(at)jns.fi Suunnittelijat: maankäyttöinsinööri, kaavoituspäällikön sijainen Kalle Sivén, puh. 050 511 0362 sähköposti: kalle.siven(at)jns.fi asemakaavainsinööri Jukka Ropponen, puh. 050 553 0407 sähköposti: jukka.ropponen(at)jns.fi kaavoitusarkkitehti Katarina Surakka 050 315 6623 sähköposti: katarina.surakka(at)jns.fi maankäytön suunnittelija Jukka Haltilahti, puh. 050 553 0353 sähköposti jukka.haltilahti(at)jns.fi maankäytön suunnittelija Vesa Huohvanainen, puh. 050 315 6521 sähköposti vesa.huohvanainen(at)jns.fi maankäytön suunnittelija Juha Pasma, puh. 050 310 9622 sähköposti: juha.pasma(at)jns.fi Suunnitteluavustajat: Ritva Eskelinen, puh. 050 409 2135 sähköposti: ritva.eskelinen(at)jns.fi Kaija Kinnunen, puh. 050 409 2127 sähköposti: kaija.t.kinnunen(at)jns.fi Liisa Lampilahti-Aikonen, puh. 050 409 2124 sähköposti: liisa.lampilahti-aikonen(at)jns.fi Heini Sorsa, puh. 050 409 2128 sähköposti: heini.sorsa(at)jns.fi