KAAVOITUSKATSAUS

Transkriptio

1 JOENSUUN KAUPUNKI TEKNINEN VIRASTO Kaavoitus KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsauksen tarkoituksena on tiedottaa kaikille kaupungin asukkaille vireillä olevista maankäytön suunnitelmista. Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä kuntalaki korostavat kansalaisten tiedonsaannin merkitystä ja kuntalaisten osallistumista päätöksentekoon. Kaavoituskatsaus pyrkii omalta osaltaan edistämään näitä päämääriä. VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET Kaavahankkeen vireille tulosta ilmoitetaan vuosittaisessa kaavoituskatsauksessa, kunnallisissa kuulutuksissa, kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä sekä kaavoituksen www-sivuilla ( Kuulutukset ovat torstaisin Karjalaisessa ja Viikko Pohjois-Karjalassa. Käytäntönä on lähettää kaavahankkeen käynnistyessä myös tiedotteet alueen asukkaille ja maanomistajille joko postitse tai ilmaisjakeluiden yhteydessä. Jokaisesta kaavahankkeesta laaditaan vireilletulovaiheessa osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Se sisältää kaavan lähtökohdat ja tavoitteet ja määrittelee arvioitavat vaikutukset sekä tiedottamisen ja vuorovaikutuksen järjestämisen kaavaprosessissa. Osallisilla tarkoitetaan niitä, joiden oloihin kaavaratkaisulla on vaikutusta. Kaavan laatimisen aikana osallisille varataan mahdollisuus mielipiteen esittämiseen. Käytännöksi on Joensuussa vakiintunut, että kaikki kaavat pidetään myös vireilletulo- ja luonnosvaiheissa julkisesti nähtävillä. Näissä vaiheissa järjestetään tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia osallisille. Kaavan hyväksymiskäsittely tapahtuu kaupungin luottamuselimissä. Vuoden 2013 alusta kaikkien kaavojen valmistelusta vastaa uusi kaupunkirakennelautakunta. Lautakunnan käsittelyn jälkeen kaavaehdotus asetetaan maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla nähtäville 30 päivän ajaksi. Nähtävilläpitoaikana on mahdollisuus jättää kirjallisia muistutuksia. Muistutukset voivat johtaa kaavaehdotuksen palauttamiseen uudelleen valmisteltavaksi. Kaupunginvaltuusto päättää kaavan hyväksymisestä. Kaava-asiakirjat pidetään eri vaiheissaan nähtävillä kaupunkirakenneyksikön tiloissa Muuntamontie 5:ssä ja kaupungintalon ilmoitustaululla, Rantakatu 20, 2. kerros. Lisäksi kaava-asiakirjat ovat nähtävillä kaavoituksen Internetsivuilla ja tarvittaessa alueellisissa palvelupisteissä; Enossa Kunnantie 2, Kiihtelysvaarassa Aprakkatie 2, Pyhäselässä Hammaslahdentie 2 ja Tuupovaarassa Virastotie 10. Kaavahankkeita koskevat mielipiteet tulee toimittaa kaavoitukseen (Joensuun kaupunki, kaavoitus, Muuntamontie 5, Joensuu tai sähköpostitse kaavoitus(at)jns.fi. Myös suulliset, puhelimitse tai henkilökohtaisesti toimitetut mielipiteet otetaan vastaan, mutta suositeltavaa on laatia kirjallinen mielipide. Kaavaehdotusta koskeva muistutus on tehtävä kirjallisena.

2 2 Suunnittelun aikana on toivottavaa, että ne, joita kaavamuutos koskee, ovat suorassa yhteydessä kaavan laatijaan ja tuovat esille näkemyksiään. Vuorovaikutus on kaksisuuntainen tapahtuma, joka edellyttää aktiivisuutta paitsi kaavan laatijoilta, myös kuntalaisilta. Kaavan hyväksymispäätöksestä voi valittaa Kuopion hallinto-oikeuteen. Tavoitteena on kuitenkin ratkaista mahdolliset ristiriidat jo kaavaprosessin aikana. Kaavoituksen www-sivuilla on esillä ajankohtaista tietoa vireillä olevista kaavoitushankkeista. Sivuilta löytyvät kuulutukset, osallistumis- ja arviointisuunnitelmat, kaavaluonnokset, kaavaehdotukset ja kaavaselostukset. Kartat viedään sivuille pdf-muodossa. Sivujen kautta voi lähettää palautetta kaavoitukseen. Sähköpostitse kaavoitukseen toimitetut mielipiteet ja muistutukset käsitellään kuten postitse tai henkilökohtaisestikin toimitetut. Vastuu mielipiteen tai muistutuksen perillemenosta on lähettäjällä. Nimettömiä viestejä ei käsitellä mielipiteinä tai muistutuksina. Voimassa oleviin, ajantasaisiin asemakaavoihin voi tutustua Joensuun kaupungin karttapalvelussa ( > Joensuu-info > Karttapalvelu). TONTTIEN RIITTÄVYYS Joensuun kaupungin pientalotontteja on viime vuosina kantakaupungin alueelta luovutettu noin 90 tonttia vuosittain. Yhteensä vuonna 2013 on tarkoitus luovuttaa 110 pientalotonttia rakentamiseen. Pientalotonttitarjonta vastaa varsin hyvin kysyntää. Asemakaavoitettu pientalotonttivaranto vastaa noin kahden vuoden luovutustavoitetta ja tonttivaranto pystytään jatkossakin pitämään hyvällä tasolla. Uusia, laajoja pientaloalueiden asemakaavoja on tekeillä Karhunmäen ja Reijolan suuntiin. Kerrostalotonttien osalta kysyntä suuntautuu selvästi pientalotontteja pienemmälle alueelle. Penttilänrannan, Aittarannan ja Rantakylän ns. Skilan kerrostaloalueet ovat tuoneet uusia vaihtoehtoja kerrostalorakentamiseen kaupungissa. Reijolan alueella on myös käynnistynyt kerrostalotuotantoa. Keskustan osayleiskaavan mukanaan tuomat uudet rakentamisen periaatteet auttavat keskustaan sijoittuvien rakennushankkeiden käynnistämistä. Rivitalotontteja pyritään kaavoittamaan kysyntää vastaavasti erityisesti uusille pientaloalueille, mutta osin myös vanhaa kaupunkirakennetta täydentäen. Tällä hetkellä tarjonta on riittävää. Uusiin asemakaavoihin jätetään riittävä jousto kysynnän muutoksille. Työpaikkatonttien merkittävimmän reservin muodostavat Pilkon työpaikkaalue, Marjalan yritysalue Kuopiontien ja Marjalantien välissä ja Raatekankaan länsiosa. Nämä alueet ja työpaikka-alueet Reijolassa ja Enon Louhiojalla riittänevät lähivuosien tarpeisiin. Kaavoitus valmistelee uusia työpaikka-alueita mm. Papinkankaan suunnalla vuosikymmenen loppupuolen tarpeisiin. Tekeillä on lisäksi selvitys, jolla pyritään määrittelemään työpaikkatonttien tarvetta vuosikymmenen lopulla ja ensi vuosikymmenellä.

3 MAANKÄYTTÖKORVAUS 3 Maanomistajalla on lainsäädännön mukaan velvollisuus osallistua yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin. Joensuun kaupunki edellyttää maanomistajan osallistumista kustannuksiin sekä uudisalueita asemakaavoitettaessa että silloin, kun jo rakennetulla alueella lisätään rakennusoikeutta merkittävästi. Jo rakennetuilla alueilla maankäyttökorvaus peritään, jos kiinteistön rakennusoikeutta nostetaan kaavamuutoksella enemmän kuin 500 kerrosneliömetriä. Korvaus on pienempi, jos naapurikiinteistöt hakevat yhdessä asemakaavan muuttamista asumisen täydennysrakentamishankkeissa. Kaupunginhallitus on hyväksynyt korvauksen laskentaperiaatteet marraskuussa MAAKUNTAKAAVOITUS Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteista sekä maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisten alueiden käytöstä. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. ja 2. vaihe ovat lainvoimaisia. Maakuntakaavan 3. vaiheen laatiminen on käynnissä. Siinä käsitellään mm. kalliokiviainesten ottoalueita ja arvokkaita kallioalueita, rakennusperintökohteita, energiahuoltoa (mm. tuulivoima) sekä tarvittavia tarkistuksia ja täydennyksiä maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheisiin. Kaavan on tarkoitus valmistua hyväksyttäväksi keväällä Lisätietoja: Internet: Pohjois-Karjalan maakuntaliiton toimisto, Siltakatu 2, Joensuu, puhelinvaihde , kirjaamo@pohjois-karjala.fi YLEISKAAVOITUS Joensuun seudun kuntien yhteinen yleiskaava Osayleiskaavoitus YK1. Keskustan osayleiskaava Yleiskaava on strategisen maankäytön suunnittelun väline, jolla suunnitellaan maankäyttöä vuoden aikajänteellä. Yleiskaavan tarkoituksena on yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen ja toimintojen yhteensovittaminen. Siinä esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen, muun suunnittelun, rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Joensuun seudun yleiskaava 2020 on tullut voimaan vuonna 2010 koko Joensuun kaupungin alueella. Yleiskaava ohjaa yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. Yleiskaavan sisältöön, laatimisen vaiheisiin ja tehtyihin selvityksiin voi tutustua Internetissä osoitteessa > Yleiskaava Osayleiskaavoilla suunnitellaan pääosin laajojen alueiden, esimerkiksi kokonaisten kaupunginosien maankäyttöä vuoden aikajänteellä. Tällä hetkellä on käynnissä viisi osayleiskaavatyötä eri puolilla kaupunkia. Keskustan osayleiskaavan avulla ohjataan keskusta-alueella tehtäviä asemakaavamuutoksia. Kaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamana oike-

4 YK2. Reijolan osayleiskaava 4 usvaikutteisena yleiskaavana. Kaavatyön tavoitteina on kartoittaa keskustan lisärakentamisen mahdollisuudet sekä varautua mm. väestön ikärakenteen vanhenemiseen, keskustan kaupallisten palveluiden toimintaedellytysten turvaamiseen sekä liikenteen ja pysäköinnin muutostarpeisiin. Kaavatyön yhteydessä ratkaistaan myös keskustan rakennussuojelukysymykset. Kaavan laatimisesta vastaa Ramboll Finland Oy Joensuun kaupungin toimeksiannosta. Kaava tulee valtuuston päätettäväksi loppuvuonna (yhteyshenkilö Katarina Surakka) Keskustan osayleiskaavan saatua lainvoiman, tulee siinä ratkaistut rakennussuojelumerkinnät päivittää asemakaavoihin. Tällöin lähivuosina keskustan alueelle laaditaan useita pienialaisia asemakaavamuutoksia, joissa rakennussuojelun lisäksi tutkitaan myös kussakin tapauksessa mahdollisuus täydennysrakentamiseen. Reijolan alueen osayleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana, joka korvaa alueella voimassa olevat Reijolan ja Niittylahden Vehkapuron osayleiskaavat. Siinä esitetään alueen tavoitteellinen yleispiirteinen maankäyttö vuonna Kaavan laatimisesta on vastannut FCG Oy Joensuun kaupungin toimeksiannosta. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan kokouksessaan lokakuussa (yhteyshenkilö Kalle Sivén) YK3. Iiksenvaaran Ketunpesien Papinkankaan osayleiskaava YK4. Heinävaaran osayleiskaava YK 5. Joensuun viherkaava Suunnittelutyöllä ratkaistaan uusien pientaloalueiden (erityisesti Iiksenvaara) ja teollisuusalueiden (erityisesti Papinkangas) yksityiskohtaisempi jäsentely. Samalla ratkaistaan kylämäisten alueiden kehittämisperiaatteet sekä voimalaitoksen alueen tulevaisuus, jolla on vaikutusta maantie-, rautatie- ja ulkoilureittiyhteyksiin. Yleiskaavassa huomioidaan myös valtatie 6 Karhunmäen eritasoliittymän siirrosta ja valtatien linjauksen siirrosta aiheutuvat muutoksen maankäyttöön ja liikenneyhteyksiin. Osayleiskaavassa esitetään alueen tavoitteellinen yleispiirteinen maankäyttö vuonna Kaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Kaavan on tarkoitus valmistua päätettäväksi vuonna (yhteyshenkilö Kalle Sivén) Heinävaaran osayleiskaavassa tutkitaan Heinävaaran ja Muovilaakson asemakaavojen laajentumisalueet. Lisäksi ratkaistaan kylämäisten alueiden kehittämistarpeet ja vesistöjen ranta-alueiden maakäyttö. Kaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Kaavan on tarkoitus valmistua vuoden 2013 aikana. (yhteyshenkilö Vesa Huohvanainen) Viherkaava laaditaan Joensuun kantakaupungin Reijolan alueille oikeusvaikutuksettomana teemaosayleiskaavana. Reijolan suunnassa se määrittelee kaupungin tärkeimmän kasvusuunnan viheralueiden merkityksen kaupunkirakenteessa ja ohjaa osaltaan alueellaan laadittavia asemakaavoja. Viherkaavan laadinta on käynnistynyt syksyllä 2012 ja sen on tarkoitus valmistua päätettäväksi vuoden 2014 aikana. (yhteyshenkilö Katarina Surakka)

5 ASEMAKAAVOITUS 5 Tulevan vuoden asemakaavoitushankkeet Ruutukaava-alue (I IV kaupunginosat) Edellisen kaavoituskatsauksen (Joensuun Uutiset ) jälkeen on lainvoiman saanut yhteensä 10 asemakaavaa tai asemakaavan muutosta. Kaavaalueiden yhteenlaskettu pinta-ala on 147 hehtaaria. Merkittävimpiä lainvoiman saaneista asemakaavoista ovat olleet Ilomantsintien hypermarketin (CM Karsikko) asemakaavan muutos ja Multimäen uuden pientaloalueen ensimmäinen asemakaava. Kaupunginvaltuuston hyväksymistä kaavamuutoksista on valituksen vuoksi Kuopion hallinto-oikeuden käsittelyssä Vanha postitalo ja Kanavaranta (korttelit ). Kaupunginvaltuuston maaliskuussa 2012 hyväksymä asemakaavamuutos ei ole siten vielä lainvoimainen. Tulevan vuoden merkittävimmät kaavahankkeet liittyvät mm. uusiin pientaloalueisiin ja toimitilahankkeisiin. Oikeus- ja poliisitalon uudisrakennushankkeen mahdollistava asemakaava valmistunee päätettäväksi keväällä Keskustan alueella merkittävimmät hankkeet ovat Koskikatu 9:n, vanhan poliisitalon ja Joensuun Linjan tontin (Sepänkatu 14) sekä Ilosaaren kaavamuutokset. Uusia pientaloalueita koskevia asemakaavoja laaditaan Karhunmäen ja Kukkolan Haapajoen alueille. Vanhentuneiden asemakaavojen uudistaminen on käynnissä mm. Hukanhaudan alueella ja Enon Louhiojalla. Käynnissä on myös useita pienialaisempia asemakaavan muutoksia erilaisiin tarpeisiin. Seuraavassa kaupunginosittain jaotellussa luettelossa on mainittu tällä hetkellä hallinnollisessa käsittelyssä olevat ja kaavoituksen tulevan vuoden työohjelmaan sijoitetut kaavahankkeet. Kohteiden numerointi viittaa liitekarttoihin. Kohdetekstin lopussa on suluissa hankkeen yhteyshenkilön nimi. Kaavahankkeista, jotka käynnistyvät tulevan vuoden aikana eivätkä sisälly tähän kaavoituskatsaukseen, ilmoitetaan aina vähintään kuulutuksella kaupungin ilmoituslehdissä (Karjalainen, Viikko-Pohjois-Karjala) ja kaupungin wwwsivuilla. 1. Rauhankatu 3-7 eli korttelin 205 tonttien 1 2 sekä 11 kaavamuutos. Kaavamuutos on käynnistynyt maanomistajien hakemuksesta. Asemakaavan muutoksella tavoitellaan Rauhankadun itäosassa olevien kolmen tontin maankäytön tehostamista siten, että tonteille voidaan rakentaa asuinkerrostaloja. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaava tulee loppuvuonna (yhteyshenkilö Touko Linjama) 2. Rantakortteli 48. Kaupungin omistuksessa olevan korttelin pohjoisosan asemakaavaa muutetaan rantakortteleista käydyn arkkitehtikilpailun lopputulosta hyödyntäen. Samalla ratkaistaan alueen suojelukysymykset. (yhteyshenkilö Juha-Pekka Vartiainen) 3. Papinkatu 3. Yhteiskoulun ja Niinivaaran lukiot aiotaan siirtää Papinkatu 3:n tontille kaupunginvaltuuston hyväksymän koulutustoimen palveluverkkosuunnitelman mukaisesti luvulla rakennettu Itä-Suomen liikuntaopiston käytössä oleva rakennusosa aiotaan purkaa ja sen tilalle rakentaa uusi Kalevankadun suuntainen laajennus. Laajennuksen rakentaminen edellyttää tontin rakennusoikeuden korottamista. (yhteyshenkilö Juha Pasma)

6 4. Joensuun linjan entisen varikon tontti, Sepänkatu 14. Kiinteistön omistajat ovat hakeneet kaavamuutosta kerrosluvun ja rakennusoikeuden nostamiseksi. Hakemuksen mukaan nykyiset linja-autojen varikkorakennukset on tarkoitus purkaa ja rakentaa tontille kaksi asuinkerrostaloa. (yhteyshenkilö Katarina Surakka) 5. Sepänkatu eli korttelin 8 länsiosa. Kaavatyössä selvitetään rakentamisen määrän ja tavan tehostamista. Lisäksi ratkaistaan rakennussuojelukysymykset. Kaavamuutoksella varaudutaan palveluasumisen tarpeen kasvuun sekä mahdollisiin omistusmuutoksiin kaupungin omistamilla kiinteistöillä. (yhteyshenkilö Touko Linjama) 6. Vanha poliisitalo ja Koulukatu 20. Kaavamuutos perustuu maanomistajien hakemuksiin. Kaavamuutoksella selvitetään rakentamisen tehokkuuden nostamista kaava-alueen tonteilla pääosin asuinkäyttöön tulevaa uudisrakentamista varten. Lisäksi selvitetään Koulukadun ja Suvantokadun liittymäjärjestelyjä. (yhteyshenkilö Juha-Pekka Vartiainen) 7. Koskikatu 9. Selvitetään ydinkeskustassa torin reunalla sijaitsevan tontin uudelleenrakentamista liike-, toimisto- ja asuintiloina. Tavoitteena on tehokas kerrostalorakentaminen. Kaavaprosessin aikana on myös ratkaistava rakennusten suojelukysymykset. (yhteyshenkilö Juha-Pekka Vartiainen) 8. Kalevankadun Elli. Opiskelija-asunnot Joensuun Elli on hakenut Kalevankatu 26b:ssä sijaitsevan tontin (korttelin 26 tontti 11) asemakaavan muuttamista. Tavoitteena on kuusikerroksisen opiskelijoiden kerrostalon rakentaminen. Kaava-alueeseen kuuluu lisäksi viereinen Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän tontti (Niskakatu 17). Kaavatyön tavoitteena on tältä osin ratkaista vanhan talouskoulun suojelu. (yhteyshenkilö Juha-Pekka Vartiainen) 9. Kirkkokatu 12b. Maanomistaja on hakenut asemakaavan muuttamista tontin kerrosluvun ja rakennusoikeuden nostamiseksi. Tavoitteena on purkaa tontilla sijaitseva vanha omakotitalo ja rakentaa sen tilalle uusi kerrostalo. (yhteyshenkilö Juha Pasma) 10. Kirkkokatu 18. Kiinteistöyhtiö on hakenut keskeisesti sijaitsevan tontin asemakaavan muuttamista siten, että tontti voitaisiin käyttää nykyistä tehokkaammin asuin- ja liikerakentamiseen. Lisärakentaminen on tarkoitus toteuttaa nykyisten rakennusten korotuksena ja osin laajennuksena. Tavoitteena on kuusikerroksinen rakentaminen tontille. (yhteyshenkilö Juha-Pekka Vartiainen) 11. Kauppakatu 3b, korttelin 62 tontti 8. Kiinteistön omistaja on hakenut kaavamuutosta kerrosluvun ja rakennusoikeuden nostamiseksi. Kaupunginhallitus palautti kaavaehdotuksen ja velvoitti selvittämään koko ruutukaava-alueen rakennusten suojelua. Kaavamuutoksen jatko ratkaistaan keskustan osayleiskaavan valmistuttua. (yhteyshenkilö Juha-Pekka Vartiainen) 12. Kauppasilta. Kaavamuutosta ovat hakeneet Koy Joensuun Metropoli ja Koy Joensuun Tavaratalo. Tarkoituksena on toteuttaa Kauppakadun ylitse toisen kerroksen tasolle jalankulkusilta, joka yhdistää Metropolin ja Centrumin kauppakeskukset. Kaavan on tarkoitus valmistua päätettäväksi alkuvuodesta (yhteyshenkilö Katarina Surakka) 13. Ilosaari. Kaavatyön pohjaksi on laadittu saaren kunnostamisen yleissuunnitelma vuonna Asemakaavan tavoitteena on parantaa Ilosaaren käyttökelpoisuutta kaupunkilaisille. Samalla selvitetään alueen toimijoiden tarpeita ja 6

7 7 mahdollista lisärakentamistarvetta Karjalantalon yhteyteen. Asemakaavatyö on luonnosvaiheessa ja sen on tarkoitus edetä ehdotusvaiheeseen keväällä (yhteyshenkilö Katarina Surakka) 14. Vanha postitalo ja Kanavanranta, korttelit 216 sekä 217. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan Kaavasta on valitettu Kuopion hallinto-oikeuteen. (yhteyshenkilö Juha-Pekka Vartiainen) Niinivaara (5) 15. Matkakeskus. Rautatieaseman ja linja-autoaseman alueilla on tarkoituksena toteuttaa eri liikennemuotojen yhteinen matkakeskus. Samassa yhteydessä selvitetään alueen lisärakentamismahdollisuuksia. Asemakaavan yhteydessä on tarkoitus laatia maankäyttösopimus, jossa sovitaan alueen toteuttamiseen liittyvien kustannusten jakamisesta. Hanketta ei viedä eteenpäin ennen matkakeskuksen rahoituksen ratkaisemista. (yhteyshenkilö Juha-Pekka Vartiainen) 16. Sortavalatalo. Asemakaavamuutoksella tutkitaan mahdollisuutta rakentaa tontille asuinkerrostaloja. Samassa yhteydessä selvitetään asemakaavan muutostarpeet VR:n veturitallin ja Sortavalankadun Nesteen osalta. Kaavatyö käynnistyy alkuvuodesta (yhteyshenkilö Katarina Surakka) 17. Asemapäällikön talo rautatieaseman vieressä. Kaavamuutosta on tiedusteltu rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamiseksi majoitus- ja kahvilatoimintaan. (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti) 18. Niinivaaran keskusta. Asemakaavan tarkistaminen tehdyn terveysasemapäätöksen, Niinivaaran päivähoitoratkaisujen ja pysäköintijärjestelyjen muutostarpeiden pohjalta. (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti) 19. Ollinkatu 1-9. Asemakaavassa alue on rautatiealuetta, LT. Alueen nykyiset omistajat ovat hakeneet asemakaavan muutosta, jossa alueen ensisijaiseksi käyttötarkoitukseksi esitetään asumista. Kaavamuutoksessa huomioidaan museoviraston ja ratahallintokeskuksen välinen suojelusopimus. (yhdyshenkilö Jukka Ropponen) 20. Pohjois-Karjalan keskussairaalan tontin laajennus ja rakennusoikeuden nosto. Sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on hankkinut neljä tonttia Tikkamäentien varrelta. Tontit on tarkoitus liittää sairaalan tonttiin. Lisäksi sairaalan toimintojen kehittäminen edellyttää rakennusoikeuden lisäämistä. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaava tulee loppuvuonna (yhdyshenkilö Jukka Ropponen) Otsola (6) 21. Otsonkulma eli Länsikatu 49. Kiinteistön omistajan hakemuksesta tontin rakennusoikeutta korotetaan ja rakennuskanta tullaan uusimaan. Valtuuston hyväksyttäväksi kaavamuutos tullee vuoden 2013 lopulla. (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti) 22. Tulliportinkatu 3, PKKY:n ammattioppilaitoksen tontti. Kaavamuutoksen hakijana on Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Tavoitteena on laajentaa tonttia Siltakadun suuntaan siten, että kasvaneelle autopaikkatarpeelle voidaan osoittaa riittävästi paikoitusalueita. (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti) Kanervala (7) 23. Kanervalan ABC eli korttelin 732 kaavamuutos osoitteessa Vanamokatu 36. Kaavamuutos on käynnistynyt kiinteistön omistajan hakemuksesta. tarkoituksena on muuttaa tontin käyttötarkoitusta siten, että tontilla liiketoiminnan

8 8 pääpainopiste olisi päivittäistavarakauppa. Valtuuston hyväksyttäväksi kaavamuutos tullee alkukeväästä (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti) Käpykangas (8) 24. Käpykankaan asemakaavan uudistaminen. Käpykankaalla on voimassa 1970-, 1980, ja luvulla laadittuja asemakaavoja. Kaupunki on aloittanut asemakaavojen ajantasaistamisen, millä pyritään kehittämään yritysten toimintaympäristöä. (yhteyshenkilö Juha Pasma) 25. Prisma Kaavamuutos koskee korttelia 829. Kaavamuutoksen tavoitteena on viereisten K- ja KM tonttien yhdistäminen yhdeksi laajemmaksi KM - korttelialueeksi alueen nykyisen kokonaisrakennusoikeuden säilyessä ennallaan. Tällöin mahdollistetaan hypermarket Prisman uuden laajennusosan rakentaminen. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaava tulee loppuvuonna (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti) Mutala (10) Utra (12) Sirkkala (13) Hukanhauta (15) 26. Mutalan itäosa. Uudistetaan ja 1960-luvulta peräisin oleva pientaloalueen asemakaava vastaamaan nykyvaatimuksia. Uusi asemakaava laaditaan nykyisiä kiinteistörajoja kunnioittaen. (yhteyshenkilö Jukka Ropponen) 27. Uittopäälliköntie, kortteli Korttelin omarantaisten tonttien omistajat ovat hakeneet asemakaavamuutosta, jossa sallittaisiin rantasaunojen rakentaminen tonteille. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaava tullee joulutammikuussa. (yhteyshenkilö Juha Pasma) 28. Oikeus- ja poliisitalo. Alueelle tehdään kaavamuutos, joka mahdollistaa uuden oikeus- ja poliisitalon rakentamisen Sirkkalan kaupunginosan Pekkalan alueelle. Mukana kaavamuutoksessa on myös hieman Niinivaaran kaupunginosan alueita Kettuvaarantien ja Sortavalankadun risteysalueella alueen liikennejärjestelyiden parantamiseksi. Kaava pyritään saattamaan valtuuston hyväksyttäväksi keväällä (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti) 29. Hukanhaudan vanha alue. Kaavamuutoksella uudistetaan luvulta peräisin olevien pientaloalueiden asemakaavat vastaamaan nykyvaatimuksia sekä tarkastellaan rakennuskannan suojelullisia tarpeita. Samalla tutkitaan täydennysrakentamisen mahdollisuuksia alueelle. (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti) 30. Repokallio. Repokallion seudullisesti merkittävälle viheralueelle laaditaan asemakaava. Alueella ei ole toistaiseksi asemakaavaa. Kaavatyössä selvitetään myös mahdollista lisärakentamista nykyisen asutuksen yhteyteen. (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti) Penttilä (16) 31. Aittarannan kortteli 1683 sekä korttelin 1601 osa. Tutkitaan asemakaavan muuttamista siten, että korttelin 1601 osan (os. Vallilankatu 10) rakentamismahdollisuudet voidaan säilyttää nykyisellään ja samalla toteuttaa aluetta palvelevaa yleistä pysäköintiä. Samalla tutkitaan onko korttelin 1683 kauppapaikalla muutostarpeita mm. liikennejärjestelyjen osalta. (yhteyshenkilö Juha- Pekka Vartiainen) 32. Penttilänrannan II asemakaava. Jatketaan Penttilänrannan asemakaavoittamista alueelta luovutettavien tonttien monipuolisuuden varmistamiseksi.

9 9 Tavoitteena on kerrostalorakentaminen. Kaava-alueeseen kuuluu Saharinteen ja Suursahankadun eteläpuolelle tulevat korttelit. Työ käynnistetään loppuvuonna (yhteyshenkilö avoin) 33. Joensuun satama. Alueen rajauksia ja rakennusoikeutta tarkistetaan. (yhteyshenkilö Jukka Ropponen) Linnunlahti (17) 34. Linnunlahden päiväkoti ja Martinpuisto. Kaavamuutoksella tutkitaan Linnunlahden päiväkodin tontin laajentaminen. Martinpuiston asemakaava ajantasaistetaan mm. poistamalla Kuusitien päästä yleisten rakennusten tontti. (yhteyshenkilö Jukka Ropponen) 35. Hasanniemi. Hasanniemen alueen asemakaavamuutoksessa päivitetään keskustan osayleiskaavassa tehdyt linjaukset asemakaavaan. Kaavassa tutkitaan asuntojen lisärakentamisen mahdollisuus alueelle sekä alueen muiden toimintojen tilantarpeita ja niiden yhteensovittamista. (yhteyshenkilö Katarina Surakka) Noljakka (18) 36. Kaislarannantie 33. Tonttiin liitetään n. 90 m 2 :n maa-ala viereisestä puistosta. Muutoksella muodostuu tarkoituksen mukainen tontti kahden perheen rakennuspaikaksi. (yhteyshenkilö Vesa Huohvanainen) 37. Korttelin 1802 osa Noljakantien ja Siilaisen eritasoliittymän kulmassa. Tutkitaan korttelinosan muuttamista liikerakennusten korttelialueeksi. (yhteyshenkilö Jukka Ropponen) Multimäki (19) Pilkko (20) 38. Multimäki II. Multimäen alueen asemakaavoitusta asuinalueeksi jatketaan. Multimäen ensimmäinen asemakaavoituksen vaihe valmistui kesällä Asemakaavoituksen toisessa vaiheessa osoitetaan mm. katuyhteys Ilomantsintien ja Kulhotien välille sekä Multimäen palvelualue. (yhteyshenkilö Juha Pasma) 39. Länsilinjan asemakaava. Käynnistetään Pilkon Citymarketin pohjoispuolella Onttolantiehen rajoittuvan kaavoittamattoman alueen asemakaavoitus. Alueelle suunnitellaan pienteollisuustontteja. (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti) 40. Linjatien itäosa. Pienteollisuudelle osoitettuja kortteleita pyritään muotoilemaan uudelleen sekä sallimaan alueella olemassa olevien asuinrakennusten käyttö edelleen asumiseen. (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti) Iiksenvaara (23) Karhunmäki (24) 41. Papinkankaan alueen asemakaavoitus aloitetaan Iiksenvaaran Ketunpesien Papinkankaan osayleiskaavan edetessä. Kaupungin työpaikkatonttivaranto on Raatekankaan alueella loppumassa ja on tarve osoittaa uusia alueita työpaikkakäyttöön Papinkangas on tarkoitus kaavoittaa uudeksi vetovoimaiseksi työpaikka-alueeksi. (yhteyshenkilö Juha Pasma) 42. Karhunmäen III asemakaava. Karhunmäen asemakaava laajenee nykyisen asemakaavan itä- ja eteläpuolelle VT 6:n ja Vanhan valtatien ja Kukkosentien rajaamalle alueelle. Alueelle osoitetaan pääasiassa pientaloalueita sekä palvelujen ja työpaikkojen alueita. Asemakaava valmistuu vuoden 2013 aikana ja alueen rakentaminen alkaa vuonna (yhteyshenkilö Vesa Huohvanainen)

10 Kiihtelysvaara (28) Niittylahti (31) Reijola (32) Louhioja (44) Muut kaupunginosat 43. Kokkolan ranta-asemakaava. Ranta-asemakaavan laatii maanomistaja. Tarkoituksena on siirtää kantatilan olemassa olevaa rantarakennuspaikkaa siten, että vanha asuinpaikka puretaan kokonaan pois Kokonlammen puolelta ja tilalle osoitetaan lomarakennuspaikka Uskaljärven rannalta. (Yhteyshenkilö Keijo Tolppa, puh , arkkitehtitoimisto.tolppa(at)spynet.fi tai Joensuun kaupunki, Jukka Haltilahti) 44. Niittylahdenranta IV. Reijolan valmistuvan osayleiskaavan mukaisesti noin 25 hehtaarin suuruiselle alueelle kaavoitetaan pientaloja. Alueen suunnittelu aloitetaan 2013 ja rakentamisen tavoitevuosi on (yhteyshenkilö Vesa Huohvanainen) 45. Haapajoen asemakaava. Alueelle kaavoitetaan Reijolan osayleiskaavan mukaisesti pientaloalue. Alueen rakentaminen alkanee vuonna (yhdyshenkilö Jukka Ropponen) 46. Louhiojan asemakaavan uudistamisella ja laajennuksella muutetaan mm. toteutumattomien teollisuus- ja toimitilakortteleiden käyttötarkoitus asumiseen sekä tarkennetaan niihin liittyvät katu- ja lähivirkistysalueet. Asemakaavaa päivitetään muilta osin tarpeen mukaan sekä kaavaa laajennetaan Koivumetsäntien, Louhitien ja Pielistien alueilla. Kaava valmistunee kesällä (yhteyshenkilö Vesa Huohvanainen) Asemakaavahankkeita ei ole tällä hetkellä vireillä tai käynnistymässä muissa kuin edellä luetelluissa kaupunginosissa. 10 JOENSUUN KAUPUNKI Kaavoitus Muuntamontie 5, Joensuu Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen, puh sähköposti: Suunnittelijat: asemakaavainsinööri, kaavoituspäällikön sijainen Jukka Ropponen, puh sähköposti: kaavoitusarkkitehti Touko Linjama, puh sähköposti: kaavoitusarkkitehti Katarina Surakka sähköposti: maankäyttöinsinööri Kalle Sivén, puh sähköposti:

11 maankäytön suunnittelija Jukka Haltilahti, puh sähköposti maankäytön suunnittelija Vesa Huohvanainen, puh sähköposti maankäytön suunnittelija Juha Pasma, puh sähköposti: 11 Suunnitteluavustajat: Ritva Eskelinen, puh sähköposti: Kaija Kinnunen, puh sähköposti: Liisa Lampilahti-Aikonen, puh sähköposti: Heini Sorsa, puh sähköposti:

12

13 TYÖOHJELMA