Laadullisen tutkimuksen tekijälle

Laadullisen tutkimuksen tekijälle Työkirja 5.2.2010 Satakunnan AMK Ari Pitkäranta

2 Laadullinen tutkimus Sivu 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 11 Tutkimustyökirjan alueet... 16 Työskentely tutkimustyökirjan kanssa... 18 2. MITÄ ON LAADULLINEN TUTKIMUS... 20 Tutkimusote... 20 Johtoajatus... 21 Konstruktiivinen tieto... 22 Hiljainen tieto, teksti ja kieli... 23 3. MITEN SELVITÄ ALOITTAMISEN KYNNYKSEN YLI... 29 Mind Map tekniikka... 31 4. HYVÄN TUTKIMUKSEN KRITEERIT... 36 Työelämälähtöinen tutkimus-, kehitys- ja innovointityö... 38 5. TUTKIMUSTARVEANALYYSI... 40 Miten teemasta jäsennellään tarve... 44 Miten tarpeesta edetään kysymyksiin... 47 Yhteenveto... 49 6. TUTKIMUKSEN PERUSVALINNAT... 51 Tutkimustehtävän asettaminen... 51 Laadullinen tutkimus Sivu 3

4 Tutkimuksen luonne... 55 Tutkimuksen näkökulma... 58 Tutkimuksen tavoitteet... 60 7. TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT... 62 Tutkimuksen käsitteet... 62 Käsitteellistäminen... 64 Käsitteiden määrittelyn vaihtoehdot... 67 Yhteenveto... 72 8. TUTKIMUKSEN METODOLOGISET PERUSTEET... 73 Metodologia ja menetelmä... 73 Tutkimuksen tarkoitus... 74 Aineiston hankinnan vaihtoehdot... 77 Kyselytutkimus... 79 Havainnointi... 79 Haastattelu... 80 9. TUTKIMUSOTE JA TAUSTAOLETUKSET... 83 Käsitteitä... 83 Tieteenfilosofioita ja olettamuksia... 86 Looginen empirismi... 86 Laadullinen tutkimus Sivu 4

5 Kriittinen rationalismi... 88 Kriittinen teoria... 89 Fenomenologia... 90 Hermeneutiikka... 92 Systeemiteoria... 93 Filosofiset olettamukset... 95 Tutkimuksen viitekehyksen rakennusaineet... 98 10. TUTKIMUSAINEISTON HANKINTA... 103 Kysely ja haastattelu... 104 Lomakehaastattelu, teemahaastattelu ja syvähaastattelu... 106 Dialogi haastattelumenetelmänä... 109 Havainnointi... 110 Muita aineistonkeruumenetelmiä... 113 Tutkimukseen osallistuvien määrä... 114 11. TUTKIMUKSEN ANALYYSI... 117 Aineiston analyysi... 118 Konteksti... 120 Intentio... 120 Monimenetelmällisyys... 121 Laadullinen tutkimus Sivu 5

6 Kenttätyö... 121 Prosessin analyysi... 122 Hermeneuttinen kehä... 122 12. TAVOITTEENA TULKINTA, YMMÄRRYS JA MALLINTAMINEN... 126 Tulkinnallinen lähestymistapa... 127 Kuvaileva tutkimusmenetelmä... 128 Tapaustutkimus eli case-tutkimus... 129 Laadullisen observoinnin analyysi... 131 Hermeneuttinen metodi... 134 Narratiivinen analyysi... 138 Etnometodologisen analyysin keinot... 139 Grounded Theory -menetelmä... 140 Kriittinen hermeneutiikka... 142 Toimintatutkimus... 142 13. TUTKIJAKSI KEHITTYY... 147 14. KIRJOITTAMISEN TAITO... 149 15. LUKEMISEN VÄLTTÄMÄTTÖMYYS JA ILO... 150 16. TUTKIMUSSUUNNITELMA... 152 17. KIRJALLISUUS... 154 Laadullinen tutkimus Sivu 6

7 18. JOHDANTO TUTKIMUSSUUNNITTELUN OHJAUSTEHTÄVIIN... 157 Ohjaustehtävät... 161 Laadullinen tutkimus Sivu 7

8 E S I P U H E Miten ja miksi tämä työkirja on syntynyt. Työkirjan tekemiseen on useita syitä. Päällimmäisin lienee se, että se toimii ohjaavana työkaluna opinnäytetyön ja tutkimuksen tekijälle. Työkirjan avulla voi mennä työstettävissä asioissa edestakaisin. Sen sivuille voi tehdä muistinpanoja. Piirtää ja kirjoittaa. Työkirja mahdollistaa osallistavan opetuksen. Varsinkin laadullisen tutkimuksen kohdalla tutkimuksen taustaoletusten ja tutkimusotteen (tutkimusstrategian) ymmärtäminen vaatii tekemistä. Työkirja sopii työskentelyyn pienissä ryhmissä. Lopputyön tekemisen tarkoitus on oppia itsenäistä, ohjattua työskentelyä. Tutkimusmenetelmät jaetaan laadulliseen ja tilastolliseen. Jako ilmaisee, että olisi ikään kuin kaksi tapaa tehdä tutkimusta. Laadullisesta tutkimuksesta voi todeta sen, että se on aina ihmisten maailman tutkimusta sosiaalisessa ympäristössä. Tilastollista tutkimusta voi tehdä sekä ihmisten maailmassa että luonnontieteellisessä ympäristössä. Kvantitatiivisin menetelmin voidaan tutkia pörssikursseja, valuuttoja, säätä, vesi- ja maaperänäytteitä, lääketieteen alueita mutta myös liiketaloudellisia, kasvatustieteellisiä ja psykologisia ilmiöitä. Tilastollinen tutkimus sopii kaikkeen, mitä voidaan mitata. Delfoi analyysi ja ns. likert asteikko edusta- Laadullinen tutkimus Sivu 8

9 vat puolikvantitatiivista lähestymistapaa, jolloin luonteeltaan laadulliset kysymykset ja väittämät ilmaistaan tilastollisin jakaumin. Laadullisessa tutkimuksessa löytyy valtava määrä lähestymistapoja, joista pitää valita tutkimustehtävän ja kysymyksen kannalta soveliain. Kvalitatiivista ja kvantitatiivista lähestymistapaa on mahdollista käyttää myös samassa tutkimuksessa. Laadullinen tutkimus on kokonaisuus, samalla kun pohditaan aineiston keräämistä, on pohdittava myös miten aineisto analysoidaan. Tämä koskee sekä kuvailevaa, ymmärtävää ja tulkitsevaa sosiaalista konstruktivismia (kauppatieteellinen lähestymistapa) kuin toimintatutkimuksen otteella tehtävää organisaatiotutkimusta tai mallintavaa tuotekehitystutkimusta, jota käytetään T&K&I työssä. Nykyään lyhenteessä on mukana myös innovoiminen. Työkirjan laatijan henkilökohtaiset kokemukset yritysten ja organisaatioiden kehittämisestä, strategiatyöstä ja johtoryhmätyöskentelyn parantamisesta ovat osoittaneet yhtäläisyyden laadullisen tutkimuksen ja kehittämistyön välillä. Lopputyön tekeminen parityöskentelynä on hyvä tapa, lopputöitä voisi tehdä samasta aiheesta isommallakin tutkimusryhmällä edellyttäen, että asiaa voidaan koordinoida. Työkirjasta näkee mitä pitää tehdä, se toimii ajattelun ja tutkimusstrategian apuvälineenä. Johtamisvalmennuksessa samaa työkirjaa käytetään riippumatta henkilön tasosta koska, henkilön oma tieto ja asema määrittävät sen sisällön mitä työkirjan ja siitä tehtävään suunnitelmaan sisällytetään. Samantapainen ajattelu liittyy myös lopputyön tekemiseen. Sama työkirjan laatu koskee kaikkia lopputyöntekijöitä, siksi ei ole käytössä huonompia tai parempia teorioita riippuen mitä tasoa opiskelija suorittaa. Ei ole huonompaa tietoa, jota käytettäisiin alemman tutkinnon lopputyöhön. Erottavana tekijänä on opiskelijan ymmärryksen syvyys, vain se erottaa alemman ja ylemmän tutkinnon suorittajan, siksi sama ohjaava työkirja käy eri tasoille. Työkirja on erityisesti valmennuksen ja ohjauksen apuvälinen ja auttaa opiskelijaa itsensä oman minän - johtamisessa. Laadullinen tutkimus Sivu 9

10 Työkirjan sisältö perustuu pääasiassa lähdeluettelossa mainittuihin lähteisiin ja siitä on luettavuuden vuoksi jätetty suurin osa lähdeviitteistä pois. Erityisesti niitten lainausten kohdalla, jotka koskevat kirjaa Harisalo & Keski-Petäjä & Talkkari (2002) viitteet on jätetty lähes kokonaan pois, kirjan käyttämiseen tässä tarkoituksessa on kuitenkin saatu lupa. Toinen merkittävä lähde on Anttila (2005), jonka koko herättää kunnioitusta kokeneemmassakin tutkijassa. Kolmas merkittävä lähde on Tuomi & Sarajärvi (2006). Käytettyjen lähteiden luettelo on kokonaisuudessaan työkirjan lopussa. Laadullinen tutkimus Sivu 10

1. JOHDANTO Laadullisen tutkimuksen tekeminen työkirja on tarkoitettu ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa tehtäviä kehityshankkeita ja tieteellisiä tutkimuksia varten. Tieteellisyyden kysymys on aina hankala ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden kohdalla, koska ensisijainen tavoite on edistää työelämäperustaista tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (t&k&i). Jos opinnäytteessä kuitenkin puhutaan laadullisesta tutkimuksesta, voidaan kai olettaa, että käsitteeseen tutkimus sisältyy tieteellisyyden vaade. Tieteellisyyttä voidaan ajatella systemaattisena tarvelähtöisenä tekemisenä, kriittisyytenä lähteitä kohtaan, tehtäväalueen tai kehittämistarpeen rajaamisena, tutkimusaineiston hankinnan osaamisena, analyyttisenä tarkasteluna ja ammattimaisena raportointina. Onko mahdollista ylipäätään ajatella, että olisi ei-tieteellisiä tai vähemmän tieteellisiä tutkimuksia? Toki tutkimuksen tekemisen yhteydessä on muistettava ottaa huomioon opinnäytetöiden harjoitusluonne. Lopputyövaiheessa olevalta opiskelijalta edellytetään kykyä soveltaa oppimaansa ja taitoa hallita tutkimusprosessin eri vaiheet ja vaatimukset sekä ammattitaitoa tuottaa raportteja valitsemastaan aiheesta ja tutkimusalueesta. Tutkielma voi edustaa ylivoimaista haastetta tai testiä, jonka edessä omat tiedot tuntuvat heppoisilta ja voimat vähäisiltä. Onneksi tunne on sama jopa kokeneella tutkijalla, joka on tarttunut uuteen haasteeseen. Kokenut tutkija kuitenkin tietää, että haasteesta selviää tekemällä työtä, eli lukemalla ja kirjoittamalla. Lukemisen ja kirjoittamisen lisäksi tutkiva työ tarkoittaa myös puhumista, kuuntelemista, kyselemistä, väittelemistä ja kritiikin hyväksymistä. Vaikka työ Laadullinen tutkimus Sivu 11

saatetaan kokea vaikeaksi, se tarjoaa tekijälleen henkisen kasvun mahdollisuuden. Miksi hyväksyä tietämättömyys, kun voi tuottaa uutta tietoa. Miksi tyytyä jo keksittyihin asioihin, kun niitä voi parantaa ja kehittää sekä keksiä uusia. Laadullisen tutkimuksen tekeminen poikkeaa monessa mielessä tilastollisen tutkimuksen tekemisestä. Kvantitatiivista tutkimusta voisi kuvata lineaarisena vaihe vaiheelta toistuvana systemaattisena työnä. Kvantitatiivista tutkimusta ohjaa myös jokin tutkimusongelma. Sen avulla pyritään ratkaisemaan jotakin. Kvantitatiivinen tutkimus käyttää omia loogisia päättelysääntöjään. Onko tutkimus aineisto- vai teorialähtöinen ei vielä tee eroa kvantitatiivisen tai kvalitatiivisen tutkimuksen välille. Ensisijaisesti laadullinen tutkimus noudattaa niin sanottua abduktiivista päättelyä jota voisi kuvata veteen heitetyn kiven synnyttämillä renkailla. Laadullisen tutkimuksen päättely lähtee liikkeelle jostakin johtoajatuksesta. Ajatus etenee eri suuntiin, ja palaa takaisin keskelle. Laajenevat ympyrät kuvaavat ymmärryksen kasvamista. Laadullisen tutkimuksen tehtävä on lisätä ymmärrystä, mahdollistaa erilaisia tulkintoja, mallintaa asioita ja antaa asioille merkityksiä. laadullisen tutkimuksen menetelmiä ja lähestymistapoja käytetään esimerkiksi suunnittelututkimuksessa. Kun halutaan ymmärtää esimerkiksi liikuntarajoitteisen henkilön elämää erilaisissa tilanteissa, voidaan tähän soveltaa etnografista lähestymistapaa. Urheilijat ja heidän välineensä muodostavat oman ryhmänsä. Tällöin puhutaan käytön tutkimuksesta. Asumista ja elämistä varten on kehitetty oma, niin sanottu Living Lab tutkimusmalli. Sen avulla tutkitaan mitä erilaisimpia asioita käyttäjän elinpiirissä. Käytön tutkimus ei ole sama asia kuin markkinatutkimus. Markkinatutkimuksella tutkitaan liiketoimintaa. Käytön tutkimus liittyy suunnittelututkimukseen, jonka tehtävä on tuottaa uusia artefakteja tai innovaatioita. Usein uusi tuote synnyttää tarpeen kehittää valmistavan toimitusketjun organisaatiota ja logistiikka. Suun- Laadullinen tutkimus Sivu 12

nittelututkimus muodostaa oman laajan alueensa ja olen jättänyt sen tämän työkirjan ulkopuolelle. Suunnittelututkimuksesta on oma työkirjansa, joka perustuu ajatukseen, että yritykset ja organisaatiot ovat jatkuvassa muutoksen tilassa. Yritykset tarvitsevat uusia artefakteja, jotka voivat olla tuotteita, organisaatiomalleja, uusia teknologioita, uusia tuotantotapoja ja niin edelleen. Oman alueensa muodostaa artefaktien tai innovaatioiden diffuusio, leviäminen eli käyttäjästä käsin katsottuna omaksuminen. Millaisia ovat eri asiakasryhmät esimerkiksi korkean osaamisen tai korkean teknologian tuotteiden kohdalla ajallisen omaksumisen suhteen. Laadullisen tutkimuksen mahdollistaja on luottamus. Ajatellaan tilannetta, että joku tulee kotiisi tutkimaan Living Lab ajatuksella, miten liikuntarajoitteisen, tai näkövammaisen elämä sujuu rullatuolissa. Millaisia keittiökalusteita tässä tilanteessa tarvittaisiin? Tai ajatellaan toinen tilanne, jossa yrityksessä on menossa sukupolvenvaihdos. Näkemykseni mukaan tutkija tarvitsee tämän kaltaisissa tilanteissa huomattavan määrän luottamuspääomaa sekä sosiaalista pääomaa. Mitä ne kantavat sisällään selviää vasta tutkimustilanteessa, johon tutkijan on uskaltauduttava. Laadullinen tutkimus on kasvollista tutkimusta. Tilastollisessa tutkimuksessa pyritään kasvottomuuteen. Laadullinen tutkimus on persoonallista. Tutkija on aina myös osa tutkittavaa prosessia. Kun me vastaamme kyselyyn, me emme tiedä minne vastauksemme tarkkaan ottaen menee. Jos tutkimuslaitos on nimekäs, voimme jopa antaa aitoja vastauksia. Tutkija lähtee kuitenkin aina ajatuksesta, että tutkittava puhuu totta. Tutkijan eettiset ohjeet on hyvä lukea ennen haastatteluun menoa vaikkapa Hirsjärven & Hurmeen kirjasta (2008), Tutkimushaastattelu Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Laadullinen tutkimus Sivu 13

Työelämässä tarvitaan tutkimuksellista ammattitaitoa Sen avulla etsitään ja sovelletaan uutta tietoa Kehitetään työolosuhteita Vertaillaan vaihtoehtoja Suunnitellaan uusia tuotteita, menetelmiä, markkinoita, materiaaleja, toimintatapoja ja organisaatioita Yritetään ymmärtää maailman monimutkaisuutta ja moniselitteisyyttä Tutkimuksellista ammattitaitoa vieroksuvassa työssä ja työyhteisössä käydään huomaamatonta matkaa menneisyyteen tulevaisuuden sijasta. Tutkimus on matka uuteen kokemukseen, tietoon ja ymmärrykseen. Tutkimuksellisen ammattitaidon vahvistaminen Ole kiinnostunut asioista ja ilmiöistä, jotka eivät suoraan liity työhösi Lue tutkimuksia ja niistä tehtyjä tiivistelmiä sanoma- ja aikakauslehdistä Mieti kuinka soveltaisit tutkimustuloksia omaan työhösi Opettele erottamaan tutkimukseen perustuva näkemys henkilökohtaisista mielipiteistä Etsi perusteita ja lisätukea esitetyille väitteille ja johtopäätöksille Laadullinen tutkimus Sivu 14

Harjoita kirjoittamista järjestelmällisesti Etsi ja pyydä palautetta kirjoituksiisi Kerro aina auliisti muille mitä olet lukenut ja kirjoittanut ja oppinut Keskustele, keskustele, keskustele Tutkijan ammattitaito vaatii harjoitusta. Luku- ja kirjoitustaito ruostuvat ellei niitä käytetä. Kun niitä aletaan käyttää, niin sujuvuus paranee. Laadullinen tutkimus Sivu 15

TUTKIMUSTYÖKIRJAN ALUEET Laadullisen tutkimuksen tekijälle -työkirja sisältää aluksi johdannon laadullisen tutkimuksen maailmaan. Seuraavaksi tarkastellaan hieman, miten selvitä kynnyksen yli. Laadullinen tutkimus tavoittelee tutkijalleen tulkintoja ja syvempää ymmärrystä tutkimaansa asiaan ja mahdollisesti tutkittavan asian kuvailevaa mallintamista. Sen vuoksi laadullinen tutkimus edellyttää monikanavaista tiedon ja aineiston hankintaa. Laadullinen tutkimus etenee kirjoittamalla ja reflektoimalla. Tutkijan on hyväksyttävä tutkimusmetodiksi ajattelu ja vuoropuhelu itsensä ja kohteen kanssa. Tämä edellyttää kirjoittamista ja uudelleenajattelua. Ajatukset eivät kirkastu eivätkä kristallisoidu ilman kirjoittamista. Sanotaan myös, että mikäli kykenet piirtämään tutkimuksen kohteena olevasta asiasta kuvan, olet ymmärtänyt, mitä olet tekemässä. Tutkijalla saattaa olla myös tunne ettei oikein tiedä mistä aloittaa, ohjeena voisi tällöin olla, että on aivan sama mistä reunasta lumipalloa pyörittää niin silti koko pallo pyörii. Lumipallo alkaa myös kasvaa keskeltä reunoille kuten laadullinen tutkimuskin etenee. Tämä erotuksena lineaarisemmin ajassa etenevästä kvantitatiivisesta tutkimuksesta, tai ainakin millainen mielikuva sen tekemiseen liittyy. Tutkija voi aloittaa työnsä ideariihellä, jos sopivaa tai järkevää teemaa ei löydy. Seuraavaksi Laadullisen tutkimuksen tekijälle etenee alla olevan luettelon mukaisesti. Tutkimuksen filosofisista perusteista on oma lukunsa sen jälkeen, kun tutkimusasettelu on saatu jotenkin tehtyä. On oleellista ymmärtää, että fysiikan tutkimuksessa tutkitaan erilaista maailmaa kuin mitä tehdään psykologian, historian, yhteiskunnan, organisaatioiden tai tuotekehityksen tasolla. Jokaiseen näistä löytyy Laadullinen tutkimus Sivu 16

oma, niin sanottu metateoriansa, joka avaa näkymiä tutkimusotteeseen, metodologiaan, tiedonhankinnan tekniikkaan, aineiston analysointiin ja päätelmien tekemiseen. Ensin kuitenkin edetään konkretian tasolla, jotta saadaan tutkimusteema jotenkin kiinnitettyä tutkijan omiin mieltymyksiin. Ensinnä pyritään tunnistamaan tarve. Tutkimuksen tarpeen tunnistaminen ja tutkittava alueen rajaaminen valintojen kautta Teoreettiset valinnat: käsitteet ja käsitteellistäminen Tutkimuksen teon metodologiset ydinasiat: aineiston hankinnan ja analyysin vaihtoehdot Näkökulmia kirjoittamisesta, jatkuvan kirjoittamisen tärkeys Lukemisen merkitys tutkimustyön välttämättömänä polttoaineena Tutkimus etenee tämän jälkeen kierteisenä spiraalina, jonka tavoite on ymmärryksen lisääminen ja syventäminen. Tätä kutsutaan hermeneuttiseksi kehäksi. Laadullinen tutkimus Sivu 17

TYÖSKENTELY TUTKIMUSTYÖKIRJAN KANSSA Seuraavassa on ohjeita siitä miten työ etenee kalenterisoituna. Perusajatus on tässäkin se että ellei tee, niin työ ei edisty. Lue työkirjan jokainen luku useaan kertaan. Tarkista kirjallisuudesta sellaisia käsitteitä, jotka tuntuvat vierailta. Esimerkiksi Anttila, Pirkko (2005), Ilmaisu, Teos, Tekeminen ja tutkiva toiminta, sisältää kattavan metodologisen käsitteistön Hanki tutkimuksen tekemisen metodologista oheiskirjallisuutta, valitsemastasi alueesta. Lue 2000 luvun kirjallisuutta, koska AMK-näkökulma alkaa näkyä siinä selkeämmin. Tee työkirjan tehtävät ja tutkimuksen suunnittelun ohjaustehtävät Tee tutkimussuunnitelma Palaa alkuun ja täsmennä, hyväksy että työ on iteratiivista. Laadullinen työ etenee ikään kuin keskeltä reunoille ja takaisin Hanki kirjallista aineistoa tutkimuksen viitekehyksen kirjoittamiseksi Tee haastattelut, kyselyt, havainnoi, etsi ja hanki tarvitsemiasi dokumentteja Lue, lue, lue Kirjoita, kirjoita ja kirjoita Hyväksy, että kirjoittaminen ja lukeminen ovat osa laadullisen tutkimuksen tekemistä ja niihin harjaantuu tekemällä. Tekemättä jättäminen, arvostelu ja kriittisyys eivät edistä työtäsi. Tutkijan pahin vihollinen on kriittisyys omaa työtään kohtaan liian aikaisessa vaiheessa. On muistettava, että jos lukee hyviä tutkimusartikkeleita, niin niiden takaa löytyy vuosien harjaantunut kirjoittaja. Jos lukee oman Laadullinen tutkimus Sivu 18

tasonsa tutkielmia, niin välttämättä ei opi yhtään mitään muuta kuin sen, miten tästä vaiheesta on ylipäätään tai kunnialla selvitty. Laadullinen tutkimus Sivu 19

2. MITÄ ON LAADULLINEN TUTKIMUS Käsittelemme tässä Laadullisen tutkimuksen tekemisen oppaassa pääasiassa hermeneuttiseen tieteenkäsitykseen perustuvaa tutkimusotetta muita tutkimusotteita esitellään omassa luvussaan. Hermeneutiikkaan perustuvia tutkimusotteita nimitetään yhteiskuntatieteissä yleisnimellä case-tutkimus, ymmärtävää ja tulkitsevaa metodia kutsutaan hermeneuttiseksi. Kauppatieteissä puhutaan konstruktivistisesta tutkimuksesta tai sosiaalisesta konstruktivismista. Hermeneuttisesta tutkimusotteesta käytetään liiketaloustieteissä vakiintunutta käsitettä sosiaalinen konstruktivismi. Tapaustutkimuksessa korostuvat asioiden ainutkertaisuus, kontekstuaalisuus (tilannesidonnaisuus), aineistolähtöisyys ja erityisesti abduktiivinen päättely. TUTKIMUSOTE Laadullinen tutkimusote etenee pisimmälle vietynä käytännön ilmiöistä ja havainnoista yleiselle tasolle eli empiriasta teoriaan. Laadullisen tutkimuksen ideana on ymmärtää, tulkita ja luoda kuvaava malli tutkittavalle ilmiölle. Tätä varten tarvitaan käsitteellinen kehikko, viitekehys, jonka läpi ilmiötä eli siitä saatuja havaintoja tarkastellaan. Laadullisen tutkimuksen aineistonkeruussa on pyrittävä moni- Laadullinen tutkimus Sivu 20

kanavaisuuteen. Siinä on mukana haastatteluja, havainnointia (observointia), tutkijan omia muistiinpanoja, autenttisia asiakirjoja yms. (Anttila 2006.) Laadullinen tutkimus on tilannesidonnaista ja ainutkertaista. Kontekstin ymmärtäminen eli se, miten jokin asia, ilmiö liittyy ympäristöönsä, on olennaisen tärkeä myöhemmille tulkinnoille. Sen avulla analyysi voidaan kytkeä laajempiin sosiaalisiin ja kulttuurisiin yhteyksiin. Siinä voi olla mukana kuvausta esimerkiksi siitä, millaisiin sosiaalisiin yhteyksiin, instituutioihin, kulttuuripiirteisiin, ajankohtaan, ympäristötekijöihin yms. ilmiö liittyy. Konteksti voi olla myöhemmässä analyysissä avain merkitysten tutkintaan. Kontekstia pidetään yleensä itsestäänselvyytenä, ja saattaa tapahtua väärinymmärryksiä ellei sen tilannemerkitystä ymmärretä. Samanaikaisesti voi olla voimassa useita eri konteksteja, samoille tai eri henkilöille. (Anttila 2006.) JOHTOAJATUS Abduktiivinen päättely perustuu siihen, että uuden teorian muodostus on mahdollista voin silloin, kun havaintojen tekoon liittyy jokin johtoajatus (guiding principle). Abduktio käsittää tosiasioiden tarkastelun ja niitä selittävän teorian keksimisen. Peirce toteaa, että jos yleensä on mahdollista ymmärtää jotakin ympäröivästä maailmasta, niin sen täytyy tapahtua tällä tavalla (Peirce 1903/1997). Abduktio kattaa kaikki sellaiset operaatiot, joiden avulla luodaan teorioita ja käsitteitä, etenipä itse päättelyprosessi mihin suuntaan hyvänsä. (Anttila 2006.) Abduktion asemesta voitaisiin käyttää toistakin sanaa, nimittäin arvaamista, koska tutkittavassa kohteessa on paljon ominaisuuksia, joille olisi hyvä saada jokin selitys. Abduktiossa muodostuu ensin jokin johtoajatus ja siitä toimintahypo- Laadullinen tutkimus Sivu 21

teesi. Se on ainoa uusia ajatuksia tuottava looginen operaatio. Siinä oletetaan, että jotakin saattaa tapahtua ja toimitaan sen mukaan. Uusi teoria ei siis synny pelkästään havaintojen perustella, kuten induktiivisessa päättelyssä oletetaan, vaan johtoajatuksen avulla. Johtoajatus voi olla luonteeltaan intuitiivinen käsitys tai se voi olla hyvinkin pitkälle muotoiltu hypoteesi. Sen avulla havainnot voidaan keskittää joihinkin seikkoihin tai olosuhteisiin, joiden uskotaan tuottavan uusia näkemyksiä ja ideoita, uutta teoriaa kyseisestä ilmiöstä. Koska abduktiivista päättelyä varten tutkijalla on oltava selkeä johtoajatus, on suotavaa, että hän itse hallitsee edes jollain tavalla tutkimansa aiheen, jotta hän osaa käyttää mielikuvia apunaan. Abduktiivisen päättelyn logiikka menee pidemmälle kuin pelkästään todellisuuden pelkistämiseen piirteiksi ja näkemyksiksi. Varsinkin kriittinen hermeneutiikka kuuluu tämän logiikan mukaisiin menetelmiin. (Peirce 1903/1997; Anttila 2006.) KONSTRUKTIIVINEN TIETO Hermeneutiikkaan perustuvia tutkimusotteita kutsutaan eri tieteenaloilla eri nimityksillä. Liiketaloustieteissä hermeneuttista tutkimusotetta nimitetään sosiaaliseksi konstruktivismiksi. Konstruktivistinen tietokäsitys tarkoittaa että tieto muodostuu sosiaalisesti ihmisten välillä ja tämä näkemys on esimerkiksi t&k&i toiminnan perusta. Jonkinlaisena yleisnimenä laadulliselle tutkimukselle lienee case-tutkimus, koska laadullinen tutkimus on aina tapaustutkimus. Tapaustutkimus on sellainen empiirinen tutkimus, joka käyttää monipuolista ja monilla eri tavoilla hankittua tietoa analysoimaan tiettyä nykyistä tapahtumaa tai toimintaa tietyssä rajatussa ympäristössä. (Yin 2003.) Laadullinen tutkimus Sivu 22

Tarkoituksena on tutkia intensiivisesti tiettyä, tavallisesti jotakin sosiaalista kohdetta, esimerkiksi yksilöitä, ryhmiä, laitoksia tai yhteisöjä. Laadullisen casetutkimuksen pienin yksikkö on yksi, yksi henkilö tai yksi organisaatio. Casetutkimus ei pyri missään tapauksessa edustamaan yleistettävyyttä. Tunnetuimpia muita nimityksiä varsinkin liiketaloustieteiden piirissä ovat toiminta-analyyttinen tutkimus, toimintatutkimus ja kliininen tutkimus. Vaikkeivät niiden väliset niiden väliset erot olekaan vakiintuneet selvästi, esittävät eri tutkijat niiden eroiksi piirteitä, jotka ilmenevät tutkimuksen suoritustavoissa eli menetelmissä. (Olkkonen 1994.) Hermeneuttisen tieteenkäsityksen mukaiseen tiedonhankintaan kuluu keskeisesti tutkijan ja tutkittavan ilmiön parissa toimivien henkilöiden ymmärrys. Ymmärrys koskee nimenomaan vaikeasti mitattavia asiayhteyksiä, ilmiöiden syitä, tapahtumien prosesseja jne. Havainnot ovat pääsiassa laadullisia ja niiden käsittely perustuu tutkijan tulkintaan. Esikuvat periytyvät humanistisista tieteistä, mm. käyttäytymistieteistä. Niissä on tutkimuskohteina usein ilmiöitä, joista on pyrittävä saamaan syvällistä tietoa. Tutkittavat tapaukset ovat ainutkertaisia, esimerkiksi uudenlaisia toimintaratkaisuja, joiden ymmärtäminen on tärkeää esimerkiksi kehityksen ohjaamiselle. (Olkkonen 1994.) HILJAINEN TIETO, TEKSTI JA KIELI Tänä päivänä hermeneutiikan alueella käsitellään sitä, miten me ymmärrämme maailmassa olemisen tarkoituksen, kuinka me elämme siinä ja mikä on suhteemme toisiin ihmisiin. Kuitenkin, kun pohditaan taiteellisen toiminnan ja luovan pro- Laadullinen tutkimus Sivu 23

sessoinnin näkökulmasta hermeneutiikan antamia lähtökohtia ilmiöiden tutkimiseen, törmätään moneen tämän filosofian sisällä eläneeseen traditioon. Schleiermacher korosti hermeneuttisen tulkinnan ei-kielellistä suuntaa ja eläytyvän ymmärtämisen tarvetta, jonka avulla voitaisiin yhtyä vieraan psyyken sisäiseen elämään. Dilthey korosti ymmärryksen ja merkityksenannon merkitystä. Heidegger toi mukanaan käsitteen hermeneuttinen kehä, ja hän pyrki samalla korostamaan varsinkin subjektin maailmassa olemisen tapaa ja ymmärretyksi tulemista. Gadamer toi mukanaan käsitteet esiymmärrys ja tulkittavan ja tulkitsijan merkityshorisontit sinä tilanteessa, kun sidotaan tulkinnan kieli merkityssisältöjen muodostumiseen. Ricoeurin mukaan taas alkuperäiseen tekstin syntymisen tilanteeseen ei voida enää palata, ja siksi teksti on voitava tulkita arvauksen ja vahvistamisen keinoin, ja siksi tekstiin käytettävä argumentoivaa eli perustelevaa tulkintaa, joka toimii hermeneuttisen kehän tavoin, mutta ottaen huomioon tekstin tarkastelun sekä subjektiivisen että objektiivisen puolen. (Anttila 2006.) Hermeneuttisessa traditiossa on eniten pohdittu tekstin tulkintaa verbaalisena ilmaisun muotona sekä diskurssin että narratiivin näkökulmasta. Tutkijat viittaavat myös siihen, että teksti on ymmärrettävä myös ei-verbaalin kommunikoinnin muotona. Eräs taiteellisen ja luovan tuottamisen tutkimuksen keskeinen kysymys on, edustavatko ei-kielelliset tutkimuskohteet, kuten arkkitehtuuri, maalaustaide, kuvanveisto, musiikki, muotoilu jne. sellaisia tulkinnallisia tekstejä, jotka ilmaisevat tarkoituksia ja ajatuksia ja jos ilmaisevat niin miten? Miten ne ilmaistaan intersubjektiivisesti ymmärrettävällä tavalla. Sastamalassa sijaitsevan Pyhän Olavin kirkkoon maalauksia ja kuvallista viestintää tehnyt taiteilija Osmo Rauhala totesi Maarit Tastulan haastattelussa, että taiteellinen viestintä ylittää kirjoitetun kielen rajat. Kirjoitetun tekstin yhteydessä me olemme aina sanojen ja käsitteiden eli kielemme vankeja. Vartola on todennut, että kielellä on arkeologisesti ohjaava vaikutus. Rauhala on koulutukseltaan kauppatieteen maisteri, joka valittiin vuoden (2009) alumniksi. Hän yhdistää evoluuti- Laadullinen tutkimus Sivu 24

on taiteen ilmaisuun ja vieläpä menestyy kaupallisessa mielessä. Eli voidaan todeta että Rauhala tavoittaa ihmisen kolmen kielen avulla. Hänellä on ollut yli 100 kansainvälistä näyttelyä. Hermeneutiikka on filosofiassa ymmärtämistä ja tulkintaa korostava suuntaus. Siinä tutkitaan asioita, joita voi pitää merkityksiä sisältävinä kokonaisuuksina, kuten kirjallisuutta, historiaa ja yhteiskuntaa. Se korostaa tosiasioiden ja arvojen välistä yhteyttä toisin kuin positivismi, joka sulkee arvot tieteellisen ajattelun ulkopuolelle. Ilmiöt sidotaan sekä leveys- että pituussuuntaan muihin ilmiöihin ja tapahtumiin, ajallisesti samanaikaisin tapahtumiin ja ilmiöiden kehitykseen. Hermeneuttinen tieteenperinne tutkii asioiden merkityssisältöjä, kulttuuria. Hermeneutiikan tutkimuskohdetta sanotaan usein tekstiksi, vaikka se ei sellaisessa muodossa aina olisikaan. Tulkittavaa tekstiä voivat olla kaikki sellaiset puheet, kuvat, tapahtumien kuvaukset yms. seikat, joihin yleensä voi latautua merkityksiä. Tulkinta tarkoittaa sitä, että tutkija tarkastelee havaintojaan sellaisten teoreettisten olettamusten kautta, joiden ilmenemistapoja havaittavien ilmiöiden ajatellaan olevan. (Haaparanta & Niiniluoto 1986.) Tulkinta perustuu aina tulkitsijan omaan maailmankuvaan ja aikakauden ajattelutapoihin, joten uudet tutkijasukupolvet tekevät tulkinnan uudelleen. Hermeneutiikka on yhtä vanhaa kuin vanhat kirjoitukset. Hermeneutiikka merkitseekin tulkintaoppia. Tulkintaoppia tarvittiin alun perin mm. teologian ja lain tulkinnan alueilla. Hermeneutiikka yhdistetään myös Hermes-jumalaan. Hermes on antiikin mytologioissa sanansaattaja ihmisten ja jumalten välillä. Hermes on siis kääntäjien jumala, koska kielen kääntäminenhän on myös eräs tapa ymmärtää vierasta tekstiä (Anttila 2006). Laadullinen tutkimus Sivu 25

Roomalaisessa mytologissa Mercurius on kaupankäynnin jumala ja jumalten sanasaattaja. Hän oli Jupiterin poika ja yleensä hänet samastetaan kreikkalaiseen vastineeseensa Hermekseen. Vaikka Hermeskin oli jumalten lähetti, hän oli Mercuriusta monipuolisempi eikä hänellä ollut mitään tekemistä kaupan kanssa. Mercurius liittyi erityisesti viljakauppaan. Hän oli kuuluisa nopeudestaan, ja niin elohopea, mercurius, sai nimensä hänen mukaansa. Mercuriuksen kultti vakiinnutettiin Roomassa 495 ekr. (Maailman myytit ja tarut, Cotterell 1996) Hermeneutiikka käsittelee tekstiä ensisijaisesti viestinä ja tulkitsijaa sen vastaanottajana. Tekstin ja tulkitsijan kohdatessa syntyy tiettyä vuoropuhelua, kahden ihmisen välistä jännitettä. Kummallakin on oma, ainakin jossain määrin toisistaan eroava maailmantulkintansa ja tulkintaan sisältyy yritys sulauttaa molemmat horisontit toisiinsa. Päinvastoin kuin positivistisessa perinteessä, jossa laaditaan matemaattisia malleja tai abstraktioita todellisuudesta, hermeneutiikalla pyritään rakentamaan konkretisoitu kuva, kokonaisuus eikä vain sen malli. Hermeneuttinen metodi on ymmärtävä ja tulkitseva. Jokaisella tulkitsijalla on jokin esiymmärrys kohteestaan. Tämä tarkoittaa eräänlaista asettautumista samaan maailmaan kohteen kanssa. Menetelmä, jolla halutaan saada kohde haltuun ja tulkituksi perustuu sen ontologian eli perustavaa laatua olevan olemuksen ns. hermeneuttisen situaation (vallitsevan tilanteen) ymmärtämiseen. Tältä pohjalta hermeneutiikan voidaan katsoa olevan pyrkimystä saattaa näkyviin ja selvittää situaation luonnetta ja rakentumista (Anttila 2006.). Hermeneutiikkaan liittyy hermeneuttinen spiraali (hermeneuttinen kehä) joka kuvaa miten jokaista yksityiskohtaa on kuvattava kokonaisuuden osana ja toisaalta miten yksityiskohdat vaikuttavat kokonaisuuteen. Kohteen lukeminen vaikut- Laadullinen tutkimus Sivu 26