Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja

Transkriptio

1 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja

2 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille Ylemmän AMK-tutkinnon metodologia Raportointi

3 1. Tutkimusta vai kehittämistä Tavoitellaanko ensisijaisesti tietoa vai muutosta/ kehitystä? TUTKIMUS KEHITTÄMINEN TUTKIMUKSELLINEN KEHITTÄMINEN Onko opinnäytetyö tutkimus vai työelämän kehittämistoiminnan raportti?

4 2. Laadukas opinnäytetyö: Suosituksia ylemmän amktutkinnon opinnäytetyölle Taustaa Opinnäytetyöohjeistot ja käytänteet ovat ammattikorkeakoulujen itsensä laadittavissa Ylempiin tutkintoihin liittyvä yhteistyö on tärkeää ylempien amk-tutkintojen kehittämisen ja tutkintojen uskottavuuden näkökulmasta. Suositukset ovat osa tätä kehittämistä Opinnäytetyön luonne Ylempään amk-tutkintoon sisältyy 30 op laajuinen opinnäytetyö Opinnäytetyö 30 op ei sisällä menetelmäopintoja eikä muita syventäviä opintoja. Seminaarityöskentely voi olla osa opinnäytetyötä. Opinnäytetyö on työelämän kehittämistehtävä. Työelämän kehittämisen näkökulma korostuu. Opinnäytetyöhön sisältyy selkeä tutkimuksellinen elementti Opinnäytetyöt ovat julkisia Suhde työelämään ja tutkimusohjelmiin Olennaista on opinnäytetöiden ja niissä saatujen tulosten hyödynnettävyys työelämässä. Opinnäytetyön tulee palvella paitsi yksittäistä yritystä/organisaatiota, niin myös laajemmin alan tai alueen kehittämistä. Opiskelija voi tehdä opinnäytetyönsä omassa työpaikassaan mutta myös sen ulkopuolella Opinnäytetyöt ovat osa ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Ne voivat olla myös osa laajoja hankkeita tai tutkimusohjelmia.

5 Metodologia Opinnäytetyö sisältää aina selkeitä työelämää kehittäviä ja tutkivia elementtejä Käytetyt t&k-menetelmät voivat painottua paitsi tutkimusmenetelmiin, niin myös erilaisiin kehittämistoiminnan menetelmiin. Usein käyttökelpoisia ovat erilaiset tutkimuksen ja kehittämisen välimaastoon liittyvät metodologiset lähestymistavat., esim. toimintatutkimus, kehittävä työntutkimus, arviointitutkimus, käytäntötutkimus, tulevaisuuden tutkimus. Metodologia tulisi olla suhteessa kehittämistehtävään. Opinnäytetyön kirjallinen luonne Opinnäytetyö raportoidaan aina kirjallisesti Kehittämistyön luonne määrittää opinnäytetyön rakennetta ja raportointia. Lähtökohtana voidaan käyttää tutkimusraportoinnin ja projektiraportoinnin erilaisia perinteitä. Monografiatyyppisen raportin ohella voidaan suosia myös muita opinnäytetyön raportoinnin muotoja (mm. ammatillisista artikkeleista muodostuva kokoelma, kehittämis-prosessin vaiheista koottu portfolio)

6 Ohjaus Opinnäytetyöllä nimetään ohjaava opettaja, ohjaajapari tai -ryhmä. Opiskelijan tulee tietää, kehen hän voi ottaa tarvittaessa yhteyttä ja ohjausta tulee olla saatavilla siinä määrin kuin laadukas opinnäytetyöprosessi edellyttää. Työelämäohjauksella on keskeinen sija. Tätä varten opinnäytetyölle tulee olla nimettynä ohjaaja myös työelämän organisaatiosta tai ohjausryhmä, jossa on työelämän ja ammattikorkeakoulun edustajia. Ohjauksessa hyödynnetään erilaisia muotoja, verkko-, yksilö- ja ryhmäohjausta. Olennaista on ohjauksen kehittäminen työelämässä olevan opiskelijan tarpeet huomioiden. Opiskelijalla on mahdollisuus vertaisohjaukseen ja -arviointiin esim. seminaaritilaisuuksien, työpajojen, aivoriihityöskentelyn ym. yhteydessä. Seminaarit etenevät opinnäytetyöprosessin mukaisesti (esim. ideointiseminaari, suunnitelmaseminaari, julkistaminen) Arviointi Opinnäytetyö arvioidaan numeerisesti ja siitä annetaan kirjallinen lausunto. Pyrkimyksenä on, että arviointiin osallistuisi kaksi opettajaa ja arviointi sisältää vertaisarviointia. Laadulliseen arviointiin osallistuu myös työelämän edustaja. Työelämän arviointi kohdistuu lähinnä työn hyödynnettävyyteen työelämän kehittämisessä. Olennaista on, että arvioinnissa otetaan huomioon opinnäytetyön luonne työelämän kehittämistehtävänä Tutkimuksellisuus ja metodologia ovat osa arviointia. Arvioinnissa kiinnitettään huomiota myös opinnäytetyön viestivyyteen.

7 Kypsyysnäyte Kuuluu osana ylempään amk-tutkintoon Kypsyysnäyte tehdään aina kirjallisena. Se voidaan kirjoittaa myös koneella. Suljetussa tenttitilaisuudessa tehtävän kypsyysnäytteen ohella suositellaan muita tulosten levittämistä paremmin tukevia muotoja, mm. mediatiedote, ammatillinen artikkeli Opinnäytetyöohjeisto Ammattikorkeakoulussa tulisi olla yleinen ylemmän amk-tutkinnon opinnäytetyöohjeisto. Opinnäytetyöohjeistossa määritellään ainakin opinnäytetyön luonne ja tarkoitus, prosessi, ohjauskäytänteet sekä arviointikriteerit. Ohjeesta tulee ilmetä myös opinnäytetyön lainsäädännöllinen pohja, oikeusturvakysymykset, sopimus- ja lupakäytänteet, tekijänoikeudet sekä eettinen ohjeistus.

8 3. Millä metodologialla? Metodologia ei aivan yhtä korostuneita kuin akateemisessa tutkimuksessa, kuitenkin tärkeitä Metodologia Kehittämisen paradigma Metodologiset kysymykset Menetelmät

9 Tutkimuksellisen kehittämisen teoreettiset paradigmat, esim. toimintatutkimus kehittävä työntutkimus sosiaalityön käytäntötutkimus arviointitutkimus tutkimusavusteinen kehittäminen huom! osa lähestymistavoista selkeästi akateemisempia, osa kehittämistä korostavia

10 Metodologiset kysymykset Millaisesta tietokäsityksestä lähdemme (pyrimmekö luotettavaan tieteelliseen tietoon? Minkä merkityksen annamme käyttökelpoiselle kokemustiedolle ja työyhteisöissä syntyvälle kontekstisidonnaiselle tiedolle?) Millaiseen todellisuuskäsitykseen kehittämistoiminta perustuu? Mitä intressejä kehittämistoiminta palvelee (Otammeko olemassa olevat rakenteet ja toimintatavat annettuina? Pyrimmekö kyseenalaistamaan vallitsevia toimintatapoja?) Miten ymmärrämme kehittäjän asiantuntemuksen? Korostammeko menetelmien ja työvälineiden hallintaa? Lähdemmekö reflektiivisestä kehittämisorientaatiosta?

11 Menetelmät Tutkimukselliset menetelmät Prosessin hallinnan menetelmät Osallistavat menetelmät

12 4. Miten raportoida ylemmän tutkinnon opinnäytetyötä Perinteinen tutkimusraportin rakenne ei välttämättä sovellu sellaisenaan kehittämistoiminnan raportointiin Olennaista kuitenkin, että raportissa näkyy myös tutkimukselliset elementit: teoreettiset käsitteet aineistot Yksi mahdollisuus lähteä kehittämisprosessin ajallisesta kuvauksesta

13 Entä tutkimuksen ja hankeraportin yhdistelmä Hankeraportin tavoin tavoitteiden ja kehittämisprosessin tarkkakuvaus Tutkimuksen tavoin teoreettisten käsitteiden analyysi ja tutkimuksellisia kysymyksenasetteluja Edelleen näihin voi lisätä uusia elementtejä, kuten: toimintatutkimuksellista logiikkaa, reflektiivistä kirjoittamista, kriittistä arviointi

14 Entä portfolio? osa 1: työelämälle tehtävä selvitys osa 2: Kehittämisen tutkimuksellisten lähtökohtien kuvaus Opinnäytetyö osa 3: Ammatillinen artikkeli