Kvalitatiivinen tutkimustoiminta

Transkriptio

1 Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Laadullisen tutkimusmenetelmän määrittelyä ja taustaa Hypermedian jatko-opintoseminaari Katja Kaunismaa Luennon teemat: * Kvalitatiivinen tutkimustoiminta o Paradigma o Teoria o Käsitteellistäminen o Viitekehyksen muodostaminen o Hypoteesien asettaminen * Laadullisen tutkimusmenetelmän määrittelyä ja taustaa o Induktiivinen päättely o Tavoitteena ilmiön kuvaus o Tavoitteena tulkinta ja merkityksenanto

2 Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Paradigma: 1) Mallikaavio tai selitys tutkittavasta ilmiöstä, joka ei vielä ole saanut teorianomaista hyväksyntää. 2) Tutkijan taustanäkemys tai taustafilosofiaan ja tutkimukseen perusteisiin liittyvä tutkijoita yhdistävä näkemys siitä, mikä on oikein ja totta. (Metsämuuronen 2003, 21.) - Paradigmat perustuvat ontologisiin, epistemologisiin ja metodologisiin oletuksiin (Metsämuuronen 2003, 163). Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Tutkimustoiminnan paradigmoja Guban ja Lincolnin (1994) mukaan: Näkökulma Positivismi Postpositivismi Kriittinen teoria Konstruktivismi Ontologia= Oppi olevaisen luonteesta= Millainen on todellisuuden olemus ja mitä siitä voidaan tietää? Epistemologia= Oppi tiedosta ja sen olemuksesta= Mitä ylipäänsä voidaan tietää? Metodologia= Oppi tiedonhankinnan menetelmistä= Kuinka voidaan saada tietoa siitä mikä on tiedettävissä? Naiivi realismi: se mikä näkyy ja mitä voi tavoittaa, on totta Dualistinen /objektivistinen: löydökset totta, jos toistettavia Kokeellinen, manipulatiivinen: koejärjestelyt, pääosin kvantitatiiviset menetelmät Kriittinen realismi: todellisuuden voi tavoittaa vain epätäydellisesti Modifioitu dualismi /objektivismi: toistettavuus saattaa olla totuutta, mutta täydelliseen objektiivisuuteen ei päästä Modifioitu kokeellinen /manipulatiivinen: koe- ja kvasikoejärjestelyt, voi sisältää kvalitatiivisia menetelmiä Historialliskriittinen: todellisuus muovautuu ja tarkentuu useiden tekijöiden kokonaisuudessa Subjektiivisuus: tutkijan arvot vaikuttavat lopputulokseen Dialoginen /dialektinen: Tieto hankitaan tutkijan ja tutkittavan dialogilla Relativismi: todellisuus on suhteellista Subjektivistinen: löydökset ovat tutkijan luomia Hermeneuttinen /dialektinen: Tiedonhankinta perustuu tulkintaan (Guba & Lincoln1994, ; Metsämuuronen 2000, )

3 Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Paradigmat vs kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen tutkimus: Positivismi tyypillisempi kvantitatiiviselle tutkimukselle Postpositivismi tyypillisempi kvantitatiiviselle tutkimukselle Kriittinen teoria tyypillinen kvalitatiiviselle tutkimukselle Konstruktivismi tyypillinen kvalitatiiviselle tutkimukselle (Guba & Lincoln1994, ; Metsämuuronen 2000, ) Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Paradigma: - Paradigmanäkemys tieteen kehityksestä: tiede kehittyy normaalitieteen vaiheesta anomalioiden kautta uuteen normaalitieteen vaiheeseen, jolloin vanha paradigma korvautuu uudella (Eskola & Suoranta 2000, 26-27) - Eskolan ja Suorannan (2000) mukaan esimerkiksi kasvatustieteissä näin ei kuitenkaan ole käynyt, vaan teoreettiset ja metodiset mahdollisuudet ovat lisääntyneet. -Laadullisella tutkimuksella ei ole omaa, vain sille kuuluvaa paradigmaa tai teoriaa => laadullisen tutkimuksen määrittely vaikeaa (Metsämuuronen 2003, 162; Denzin & Lincoln 1994, 3).

4 Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Viitekehyksen muodostaminen - Toimenpiteet ennen varsinaista aineiston keruuta: - sijoitetaan tutkittava ilmiö johonkin teoriasuuntaukseen - määritellään keskeiset käsitteet - asetetaan hypoteesit, mikäli se on mielekästä (kvalitatiivisessa tutkimuksessa useimmiten ei) (Hirsjärvi et al. 1997, 138) Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Teoria: = yleistys, jonka piiriin tulee sopia mahdollisimman suuri joukko yksittäistapauksia (Karma 1987, 40) - teorian käyttö erottaa tutkimuksen selvityksestä - teoria on pakollinen osa tutkimusta - teoria keinona < > teoria päämääränä - laadullisessa tutkimuksessa molemmat tavat mahdollisia! (Eskola & Suoranta 2000)

5 Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Teoria ja laadullinen tutkimus: - Teorian merkitys laadullisessa tutkimuksessa jopa suurempi kuin määrällisessä - laadullisessa aineistossa tarvitaan - taustateoria, jota vasten aineistoa tarkastellaan - tulkintateoria, joka ohjaa tutkijan valintoja ja sitä, mitä aineistosta etsii (Eskola & Suoranta 2000, 81-82) Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Käsitteellistäminen: - Tieteellisen tiedon hankinnassa ilmiöt pyritään käsitteellistämään, eli välittömien kokemusten lisäksi pyritään hahmottamaan asioita yleisellä, teoreettisella tasolla (Hirsjärvi et al. 1997, 144). - Esimerkiksi toiminnoista puhuttaessa ne on saatava käsitteen muotoon, jotta niistä voidaan kommunikoida. (Eskola & Suoranta 2000, 143).

6 Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Käsitteellistäminen: -Käsitteen tulee olla mahdollisimman tiiviisti ja yksiselitteisesti määritelty (Metsämuuronen 2003, 22). -Niiniluodon (1980) mukaan käsite - on tiivis ja looginen - ei saa olla kehämääritelmä - ei saa olla ilmaistu negatiivisin termein - on ilmaistava selvällä kielellä, ei kuvakielellä (mt., 164) MUTTA: laadullisessa tutkimuksessa hyvin tiukkaan käsitteiden määrittelyyn ei usein ryhdytä (Hirsjärvi et al. 1997, 152). Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Hypoteesien asettaminen: - Laadullisessa tutkimuksessa tyypillistä on se, että tutkijalla ei ole ennalta päätettyjä oletuksia tutkimuksen kohteesta tai tuloksista => hypoteesittomuus - Eroaa kvantitatiivisesta tutkimustoiminnasta, jossa tutkimushypoteesit asetetaan usein jo ennen aineiston hankintaa - Kuitenkin työhypoteesit, ns. arvaukset analyysin tuloksista ovat mahdollisia ja jopa suotavia (Eskola & Suoranta 2000, 19-20)

7 Laadullisen tutkimusmenetelmän taustaa - Laadullisen tutkimuksen taustalla useita eri ajattelusuuntauksia, esim. - hermeneutiikka - fenomenologia - Laadullisten menetelmien käyttö yleistynyt Suomessa 1970-luvulta lähtien, aluksi sosiaalitieteissä, luvulla myös kasvatustieteissä - Keskustelua hallitsi pitkään laadullisen tutkimuksen oikeutuksen perustelu (Eskola & Suoranta 2000, 26, 31) Laadullisen tutkimusmenetelmän määrittelyä Näkökulma Kvalitatiivinen Kvantitatiivinen Tutkijan ja tutkittavan suhde läheinen etäinen Tutkimusstrategia strukturoimaton strukturoitu Aineiston luonne rikas, syvä kova, luotettava Teorian ja tutkimuksen luonne teoriaa luova teoriaa varmistava (Bryman 1986)

8 Laadullisen tutkimusmenetelmän määrittelyä - Laadullisessa tutkimuksessa aineisto on ei-numeerista - tai numeerisen aineiston analyysi on laadullista - Mm. Eskola ja Suoranta (2000) toteavat, että kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen tutkimus ja tutkimusmenetelmät täydentävät toinen toisiaan - ei voi sanoa, että toinen olisi toista laadukkaampaa tutkimusta sinänsä (mt., 14) Laadullisen tutkimuksen monet muodot Kvalitatiivisen tutkimuksen lajeja: Diskurssianalyysi sisällönanalyysi elämäkertatutkimus tapaustutkimus etnografia toimintatutkimus fenomenografia transformatiivinen tutkimus grounded theory viestinnän etnografia hermeneutiikka yhteistoiminnallinen tutkimus intensiivinen arviointi jne kenttätutkimus jne keskusteluanalyysi osallistuva havainnointi osallistuva tutkimus (Hirsjärvi et al. 1997, 163)

9 Laadullisen tutkimusmenetelmän määrittelyä Ominaispiirteitä Eskolan ja Suorannan (2000) mukaan: - Tutkimusprosessin vaiheet kietoutuvat yhteen - Aineistonkeruussa ei pyritä välttämättä edustavuuteen, vaan harkinnanvaraiseen otokseen - Hypoteesittomuus - Aineiston analyysi tehdään usein aineistolähtöisesti, ei teorialähtöisesti Laadullisen tutkimusmenetelmän määrittelyä Ominaispiirteitä Eskolan ja Suorannan (2000) mukaan: - Tutkittavien näkökulma aiheeseen - Tutkimuksen objektiivisuus on tutkijan subjektiivisuuden tunnistamisessa ja ilmi tuomisessa - Tutkijan asema - Narratiivisuus

10 Laadullisen tutkimusmenetelmän määrittelyä Ominaispiirteitä Hirsjärven ym. (1997) mukaan: - Aineisto kootaan todellisissa tilanteissa, tutkimus on luonteeltaan kokonaisvaltaista tiedonhankintaa - Ihmistä suositaan tiedon keruun instrumenttina - Käytetään induktiivista analyysia - Aineiston hankinnan metodit ovat laadullisia - Kohdejoukko valitaan tarkoituksenmukaisesti - Tutkimussuunnitelma muotoutuu tutkimuksen kuluessa - Tapauksia käsitellään ainutlaatuisina ja aineistoa tulkitaan sen mukaisesti (Hirsjärvi et al. 1997, 165) Laadullisen tutkimusmenetelmän määrittelyä Laadullisessa tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita 1) kielen piirteistä kommunikaatio, kulttuuri 2) säännönmukaisuuksien keksimisestä elementtien tunnistaminen ja niiden kartoitus, mallien löytäminen 3) tekstin tai toiminnan merkityksen ymmärtämisestä teemojen löytäminen, tulkinta 4) reflektiosta pedagoginen asiantuntijuus, reflektiivinen fenomenologia, heuristinen tutkimus (Hirsjärvi et al. 1997, Teschin (1992) mukaan)

11 Laadullisen tutkimusmenetelmän määrittelyä Induktiivinen päättely: - Tyypillistä laadulliselle tutkimukselle - Liikkeelle lähdetään aineistosta, joka käsitteellistetään ja käsitteiden mukaan määritellään ilmiötä koskeva teoria - Nojaa aikaisempiin teorioihin, mutta eri tavalla kuin deduktiivinen päättely => Aikaisempi teoria ja käytännön kokemukset ovat pohjana tutkijan esiymmärrykselle ja käsitteenmuodostukselle. Ne voidaan kuitenkin kumota, jos aineisto niin osoittaa. Laadullisen tutkimusmenetelmän määrittelyä Tavoitteena ilmiön kuvaus - Kvalitatiivisen tutkimuksen tavoitteena on ilmiöiden käsitteellinen ymmärtäminen - Tarkoituksena on - kuvata todellisen elämän tapahtumia - pyrkiä tutkimaan kohdetta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti - löytää tai paljastaa tosiasioita (mm. Hirsjärvi et al. 1997, 161; Denzin & Lincoln 1994, 2)

12 Laadullisen tutkimusmenetelmän määrittelyä Tavoitteena ilmiön tulkinta ja merkityksenanto - Laadullisessa tutkimuksessa tarkoituksena on - ymmärtää toimintaa tai antaa teoreettisesti mielekäs tulkinta ilmiöstä Tulkinta tarkoittaa sitä, että tutkija pohtii analyysin tuloksia ja tekee niistä johtopäätöksiä (Hirsjärvi et al. 1997, ) - Kaksi periaatteellista lähestymistapaa tulkintaan: 1) pitäydytään tiukasti aineistossa, tulkinnat rakennetaan aineistosta käsin 2) aineisto on tutkijan teoreettisen ajattelun lähtökohta, apuväline tai lähtökohta tulkinnoille (Eskola & Suoranta 2000, 145) Seuraavalla kerralla kiinni tutkimuksen tekemiseen... * Laadullisen tutkimuksen suunnittelu ja toteutus o Laadulliset aineistonkeruumenetelmät o Operationaalistaminen * Laadulliset analyysimenetelmät o Laadullisen aineiston analyysin periaatteet o Empiirisen aineiston laadullinen kuvaus * Laadullisen tutkimuksen arviointi * Laadullisen tutkimuksen raportointi

13 Lähteitä Alasuutari, P Laadullinen tutkimus. Tampere: Vastapaino Handbook of Qualitative Research Edited by Norman K. Denzin & Yvonna S. Lincoln. London: Sage Publications. Eskola, J. & Suoranta, J Johdatus laadulliseen tutkimukseen. 2. p. Tampere : Vastapaino Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P Tutki ja kirjoita. 5. painos. Helsinki: Tammi Metsämuuronen, J Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. 2. uud. p. Helsinki : International Methelp. Pohdittavaa pienryhmissä: - Mihin paradigmaan oma tutkimuksesi sijoittuu? Millä perusteilla? - Mieti omaa tutkimustasi. Minkä tyyppinen se on (kuvaileva, kartoittava, vertaileva, selittävä)? Minkälaiset työhypoteesit ovat mahdollisia? Onko tutkimuksesi mahdollista tehdä kokonaan ilman ennalta asetettuja työhypoteeseja? - Mitkä laadullisen tutkimuksen tunnusmerkeistä toteutuvat omassa tutkimuksessasi (jos mitkään)?