KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto"

Marjut Jokinen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja Timo Laine

2 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset kehykset paradigmat - Millainen on tutkimuskohde ja miten siitä voi saada totuudellista tietoa? 3. Kaksi kasvatustutkimuksen lähestymistapaa - Määrällinen ja laadullinen tutkimus

3 Miksi kasvatuksen kenttää tutkitaan? Ymmärtää paremmin sitä mitä kasvatuksessa, koulutuksessa, oppimisessa jne. tapahtuu? Miksi? Tieto on valtaa : Kasvatuksen tutkimus ei ole vain tietojen keräilyä vaikuttaa kasvatukseen Tiede on osaltaan muuttamassa maailmaa siihen suuntaan, mitä tieteen piirissä pidetään totena Asiantuntijayhteiskunta

4 Miksi opiskella tieteellistä ajattelua? Mihin te tarvitsette kasvatustiedettä? Mitä voi oppia lukemalla/ kuuntelemalla kasvatuksen teorioita ja tutkimuksia? Mitä voi oppia tekemällä kasvatustutkimusta? Mitä hyötyä on oppia arvioimaan kriittisesti tutkimustietoa?

5 Millaisia ajattelun taitoja tieteellinen toiminta edellyttää? Millaisia ajattelun taitoja tieteellinen toiminta opettaa? - Reflektiivinen ajattelu - Kriittinen ajattelu - Rationaalisuus: looginen päättely ja argumentaatio - Systemaattinen ajattelu - Intuitio ja luova ajattelu

6 Tutkimuksen filosofiset kehykset Tutkimusprosessin alun ongelma: Tutkija Kasvatus-ilmiö (kasvu, kasvattaminen, oppiminen,opettaminen) Tietojen kerääminen ei ala tyhjästä - tutkijan oma linssi - käsitys siitä, millaista on oikeanlainen tieteellinen tutkimus, mitä on tiede, miten sitä pitää tehdä

7 Paradigma (kreik. malliesimerkki ): tieteenalalla yleisesti tiettynä aikana hyvänä ja oikeana pidettyjä filosofisia perusajatuksia tieteestä (hallitseva käsitys, malli) Ne määräävät - tutkijan lähestymistavan tutkimuskohteeseen - menetelmien valinnan (kuinka aineisto kerätään ja analysoidaan) - millaista tietoa tavoitellaan ja voidaan saada

8 Perustana kaksi filosofista kysymystä Tietoa ja tiedon saavuttamista koskevat filosofiset oletukset (tietoteoreettiset - epistemologiset - ja tieteenteoreettiset oletukset): Miten ihmisestä/kasvatuksesta voidaan saavuttaa totuudenmukaista tietoa? Tutkimuskohteen luonnetta, eli kasvatustieteessä ihmistä, koskevat käsitykset (ontologiset oletukset): ihmiskäsitys, millainen olento ihminen on? Millainen ilmiö/tutkimuskohde on kasvatus (kasvu, oppiminen, kasvattaminen, opettaminen jne.)

9 Esimerkkinä ajattelun kehysten muuttuminen kasvatustutkimuksessa 1980-luvulta alkaen: Positivistinen ja konstruktiivinen paradigma

10 Positivismi - Ihanteena luonnontiede Ihmistieteissä on käytettävä samaa tietoteoreettista kehystä kuin luonnontieteissä. Miten ja millaista tietoa pyritään saamaan: - Tieteellinen tieto on objektiivista: havaitsijasta/tutkijasta riippumatonta - Tieteellinen tieto on yleispätevää: etsitään säännönmukaisuuksia, lainalaisuuksia, toistettavissa olevaa Tällaista tietoa on mahdollista saavuttaa tietyillä menetelmillä. Muunlainen tieto ei ole tieteellistä.

11 Positivismi Ihmistieteissä on käytettävä samaa ontologista ajattelukehystä kuin luonnontieteissä - Ihminen on vain hyvin monimutkainen eläin. - Ihmisen käyttäytymistä tulee tutkia objektiivisesti kuten eläinten käyttäytymistä. Behaviorismi. (ihmisen psykologiset, subjektiiviset tekijät vain hämärtävät havaintojamme käyttäytymisemme todellisista syistä)

12 Sahlberg & Leppilampi (1994) ovat kuvanneet behavioristista opetusta seuraavasti: - oppiminen on tietojen ja taitojen vastaanottamista - opettajan tehtävä on siirtää tietoja ja valmiita ajatusmalleja suoraan oppilaille - opettajan tehtävä on oppilaan käyttäytymisen muuttaminen, vastuu oppimisesta ja toiminnasta on pääsääntöisesti opettajalla ja koululla.

13 Konstruktiivinen tiedon käsitys - Tieto ei tule meihin ulkomaailmasta vaan se rakentuu meissä (mannermainen filosofia konstruktivismi, sosiaalinen konstruktionismi) - Emme voi saavuttaa objektiivisuutta merkityksessä tutkijasta riippumaton tieto - Kaikki tieto on aina tulkittua ja perspektiivistä - Ihmistieteellinen tieto on paikallista eli tiettyä kulttuuripiiriä ja sen yksilöitä edustavaa

14 Ontologisena taustana: ihminen merkityksiä luovana olentona Ihmismieli aktiivinen maailmankuvan rakentaja. Ihminen toimii maailmankuvansa perustalta. Ihmismaailma = sosiaalinen, yhteiskunnallinen, kulttuurinen todellisuus on luonteeltaan erilaista kuin luonnontieteitten kuvaama luonto Ihmisen toiminta (käyttäytyminen) ilmentää kulttuurissa ja yhteiskunnassa vallitsevia merkityksiä = arvoja ja tavoitteita; poliittisia, taloudellisia, taiteellisia jne. ajattelutapoja.

15 Maijaliisa Rauste-von Wright (1997,19) on kuvannut konstruktivistisesti suuntautunutta opetusta ja oppimista näin: oppiminen on oppijan aktiivinen tiedon konstruointiprosessi; oppija valikoi ja tulkitsee informaatiota aikaisemman oppimansa ja odotustensa pohjalta ymmärtäminen ja ajattelu ovat aina keskeisiä oppimisessa; tavoitteena on, että oppijalle syntyy omiksi ja tärkeiksi koettuja ongelmia, jotka ovat koulutuksen kannalta relevantteja oppiminen on aina konteksti- ja tilannesidonnaista; ihminen oppii jatkuvasti, myös koulutustilanteiden ulkopuolella

16 Valinta määrällisen ja laadullisen lähestymistavan välillä I Määrällinen näkökulma ihmiseen ja kasvatukseen 1. Mitä ihmisessä voidaan mitata ja laskea? Kuinka paljon, kuinka monta? Kvantiteetti 2. Mitä kasvatuksessa ja kasvussa voidaan mitata? Paljonko, kuinka monta prosenttia tai kertaa? Kuinka kauan?

17 Määrällisen tutkimuksen tavoitteita: - matemaattinen menetelmä minimoi subjektiivista tulkintaa - yleistettävyys tärkeää - keskiarvot, keskimäärin - ei ole sama asia kuin positivismi (vrt. ihmiskäsitys)

18 II Laadullinen näkökulma ihmiseen Mitä ihmisten elämässä ei voida mitata ja laskea?

19 Yhteiskunnalliset, kulttuuriset ja subjektiiviset merkitykset: Mitä jokin merkitsee minulle/ meille? - Ajatukset, tunteet, arvot ja kokemukset - Ihmisten toiminta merkitysten mukaan suuntautumisena (toiminnan intentionaalisuus) - Ihmisten välinen kommunikaatio; ilmaisujen merkitykset puhe, tekstit, ilmeet, eleet jne. (ks. diskurssit ja narratiivit)

20 Miten soveltaisitte määrällistä ja laadullista tutkimusotetta tähän tapahtumaan? Tuottakaa tutkimuskysymyksiä

Samankaltaiset tiedostot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä