TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA

Transkriptio

1 TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka

2 KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti ja määrällisesti. Analyysimenetelminä toimivat esimerkiksi määrällinen sisällönanalyysi (esim. kuva-analyysi, tekstianalyysi, esineanalyysi), tilastoanalyysi, faktorianalyysi, regressioanalyysi, varianssianalyysi, korrelaatioanalyysi, klusterianalyysi, aikasarja-analyysi, tulevaisuusanalyysi, kokeelliset menetelmät, kehitysanalyysi, erotteluanalyysi, kanoninen analyysi jne.

3 TAPAUSTUTKIMUS ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ ELI PRAGMAATTISESTA SEKÄ HERMENEUTTISESTA TIEDON TUOTTAMISESTA Tutkimusote tai tarkemmin näkökulma todellisuuden tutkimiselle, jossa valitaan yksi tai useampi ilmiötä tai joukkoa ennalta määrätyllä tavalla kuvaava tapaus. Tapaus on ennalta rajattu esimerkki suuremmasta joukosta tai ilmiöstä, kuten yksilö, koulu, toiminnallinen prosessi tai sen osa, tapahtuma, tilanne jne. teoreettista kattavuutta silmällä pitäen. Tapauksen avulla yritetään tuottaa faktatietoa ja ymmärtää laajempaa joukkoa, ilmiötä tai kokonaistilannetta (esim. toiminnan kehittäminen).

4 Tapaus voidaan valita käytännöllisesti tai teoreettisesti. Olennaista on ennalta määrätä täsmällisesti se, korostetaanko tapauksen valinnassa esim. sen tyypillisyyttä, edustavuutta, poikkeuksellisuutta, rajatapausta, ainutkertaisuutta tai opettavaisuutta. Valintaa auttaa kohderyhmän ja tilanteen sekä aihepiirin hyvä teoreettinen tuntemus. Tapaustutkimuksen tieto tuotetaan tapauksen ja sen ymmärtämisen avulla ja usein myös numeraalista tosiasiatietoa esittäen (hermeneuttinen ja tekninen tiedonintressi).

5 => Tutkimusianeistoa kerätään monimetodisesti (metoditriangulaatio) yhdistäen 1) määrällistä ja laadullista tutkimusmenetelmää, 2) tutkimusaineistoja kuten esim. kyselylomake, haastattelu, havainnointi, luonnolliset aineistot 3) analyysitapoja 4) esittäen numeraalista faktatietoa ja merkityksiin liittyvää tulkintaa

6 DISKURSSIANALYYSI ESIMERKKINÄ HERMENUTTISESTA TIEDON TUOTTAMISESTA Diskurssianalyysissä tulkitaan kieltä ja sen merkitystä sosiaalisen todellisuuden rakentajana. Vrt. Hermeneuttisessa tiedonintressissä painotetaan kielen ja kommunikaation kautta tuotettua tietoa. Huomio kiinnitetään tekstiin itseensä (esim. litteroitu haastattelu, elämäkertateksti, lehtileikeet, uutiset, dokumentit). Mitä puhutaan? Miten puhutaan? Millaisia merkitysrakenteita puheeseen luodaan? Diskurssit sisältävät mielipiteitä ja asenteita, jotka muodostavat merkityskokonaisuuksia. Ne taas muodostavat puhujille kulttuurisia merkitysvarastoja.

7 FENOMENOLOGINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ HERMENEUTTISEN JA EMANSIPATORISESTA TIEDON TUOTTAMISESTA Fenomenologian tutkimuskohteena on ihmisen kokemuksellinen suhde maailmaan, jossa hän elää (vuorovaikutus toisten kanssa, suhde kultturiin ja luontoon). Tavoitteena on, että tutkija ymmärtää tutkittavaa asiaa tai ilmiötä siinä tutkittavan elämänkokonaisuudessa, jossa ne tulevat tarkasteluun ja sen kautta laajentaa ilmiötä koskevaa ymmärrystä.

8 Tutkija on tietoinen perinteestä, käsityksistä ja uskomuksista, jotka luovat mahdollisuuden ymmärtää tutkittavaa ilmiötä. Tutkija paljastaa ennen analyysiä esiymmärryksensä asiasta: lähtökohtansa, ennakkokäsityksensä ja ennakko-oletuksensa tutkijana. Tavoitteena on, että tutkija kyseenalaistaa esiymmärryksensä, etääntyy siitä ja laajentaa ymmärrystään tutkimuksen avulla. Tämän jälkeen otetaan työkaluksi teoria => vahva itsereflektio tukee ajatusta, että feneomenologinen lähestymistapa on myös emansipatorinen tiedonintressissään.

9 KRIITTINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ EMANSIPATORISESTA TIEDONINTRESSISTÄ Tutkimustrategia, jonka tavoitteena on oikeudenmukaisempien ja parempien rakenteiden tai järjestyksen tuottaminen ja vakiinnuttaminen, ajattelun tarkentaminen ja uudelleen ajattelemisen käynnistäminen, vapauttaminen. Kriittiseen analyysiin soveltuvat esimerkiksi grounded theory ( ankkuroitu teoria ), semioottinen analyysi, diskurssianalyysi, etnometodologinen analyysi, reflektiivinen toimintatutkimus, fenomenografinen analyysi, elämäkerta-analyysi, systeemianalyysi, feministiset teoriat ja menetelmät

10 Kriittisessä tutkimuksessa analyysitavat ovat työvälineitä pureutua ilmiön syvärakenteisiin. => Pintarakenne on taso, jossa ihmiset elävät ja toimivat tietoisesti, luonnollisesti, itsestään selvästi ja suoraan havaitausti järjellisesti ja ymmärrettävästi. => Syvärakenne on taso, johon kätkeytyy ei-tiedostetut uskomukset, halut, arvot ja ihanteet, jotka vaikuttavat toimintatapoihin ja toimintaa koskeviin ratkaisuihin (vrt. esim. koulun ja koulutuksen toimintakulttuuri sekä opettajan valta ja vastuu)

11 TUTKIJAN TYÖVÄLINEET KRIITTISESSÄ JA EMANSIPATORISESSA TUTKIMUKSESSA riittävä teknisen tiedon taso tutkittavasta ilmiöstä riittävä hermeneuttisen tiedon taso tutkittavasta ilmiöstä laaja lukeneisuus tutkittavasta ilmiöstä kykyä analyyttiseen ajatteluun ja tulkintojen tekemiseen kykyä kriittisyyteen tutkimusongelman, tutkimuskysymysten ja tutkimuksen tavoitteiden asettamisessa kykyä loogiseen, täsmälliseen ja huolelliseen argumentointiin

12 Esimerkiksi voidaan kysyä: EMASIPATORINEN TUTKIMUS JA SEN ARVOVALINNAT JA ETIIKKA Millaisia aiheita voi tai saa tutkia kriittisesti? - eli voiko nukkuvaa karhua rapsuttaa? Kenen näkökulmasta vapauttamista tai parempaa järjestystä tavoitellaan? Kenen arvot ovat ensisijaisia? Mikä on tutkittavaan teoreettiseen asiaan liittyvien ihmisten rooli kriittisessä tutkimuksessa?