Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA"

Jorma Mattila
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA

(2004) Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä Lipponen, L.

2 Hakkarainen K., Lonka K. & Lipponen L. (1999) Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen. Hakkarainen K., Lonka K. & Lipponen L. (2004) Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä Lipponen, L. (2011). Tutkiva oppiminen varhaispedagogiikassa. Teoksessa (toim.) E. Hujala & L. Turja, Varhaiskasvatuksen käsikirja.

3 Miksi Tutkiva Oppiminen on tärkeää? Mitä on Tutkiva Oppiminen?

4 Tutkivan oppimisen osatekijät Ongelmien asettaminen Hakkarainen, Lonka, Lipponen 1999) Työskentelyteorioiden luominen Kontekstin luominen Kriittinen arviointi Jaettu asiantuntijuus Uusien työskentelyteorioiden luominen Tarkentuvien ongelmien asettaminen Syventävän tiedon etsintä

5 Miksi Tutkiva Oppiminen on tärkeää?

6 Pedagogisesti (ilmiölähtöisyys) Taidollisesti: Utelias, aloitteinen, ja tutkijan taitoja ja tutkivan asenteen hallitseva ihminen pärjää erilaisissa toimintaympäristöissä, niin lapsena kuin aikuisenakin Tiedollisesti: Aina silloin kun meillä ihmisillä on ongelma, muttei vastausta välittömästi saatavilla, joudumme ryhtymään tutkimuksiin, joiden välityksellä yritämme ratkaista ongelmaa ja ymmärtää maailmaa Emotionaalisesti (esim. oivaltaminen)

7 Mitä on Tutkiva Oppiminen?

8 Perinteisesti oppiminen on vastaamista ennalta asetettuihin kysymyksiin tai kysymyksiä ei ole edes asetettu Tutkivan oppimisen lähtökohtana on aina ihmettely, joka perustuu esimerkiksi lasten tekemään havaintoon tai ideaan Pienet lapset ovat uteliaita luonnostaan. Heillä on taito ihmetellä ja kysyä asioita

9 Tutkivassa Oppimisessa on kyse Kysymisestä ja ihmettelemisestä Selitysten luomisesta ja oivaltamisesta Yhdessä tekemisestä

10 Ongelmalähtöinen ihmettelystä lähtevä tiedonhankinta ja ennakkokäsitysten esiin nostaminen Huomion kohdistaminen keskeisiin käsitteisiin, suuriin ideoihin Asteittain syvenevä prosessi, jossa pyritään ymmärtämiseen Olennaista on yhteisöllinen työskentely ja osaamisen jakaminen

11 Tutkiva Oppiminen on eri asia kuin Projektioppiminen Tekemällä oppiminen Yhteistoiminnallinen oppiminen

12 Tutkivan oppimisen osatekijät (Hakkarainen, Lonka, Lipponen 1999) Ongelmien asettaminen Työskentelyteorioiden luominen Kontekstin luominen Kriittinen arviointi Jaettu asiantuntijuus Uusien työskentelyteorioiden luominen Tarkentuvien ongelmien asettaminen Syventävän tiedon etsintä

13 Kontekstin luominen Tutkivan oppimisen osatekijät (Hakkarainen, Lonka, Lipponen 1999)

14 On tärkeää ankkuroida ilmiöt mielekkäiksi ja merkityksellisiksi

15 Liitetään tutkittavat asiat: Lasten/aikuisten omaan kokemusmaailmaan Eri tieteenalojen merkityksellisiin kysymyksiin todellisiin ongelmiin

16 Tutkivan oppimisen osatekijät (Hakkarainen, Lonka, Lipponen 1999) Ongelmien asettaminen Kontekstin luominen

17 Kysyminen ja ihmetteleminen on tärkeää

19 Veera Lipponen 4 vuoden iässä (vuonna 2003): Miten maailma on syntynyt? Miksi aurinko on keltainen? Miten tuuli voi heiluttaa lehtiä?

20 Uuden tiedon hankkiminen ja synnyttäminen Aikaisempien tietojen ja tiedon aukkojen aktivoiminen Tiedon hallitseminen Oppiminen kysymys-vastaus prosessina Isot kysymykset ja pienet kysymykset

21 Mistä kysymykset syntyvät? Pitääkö kysymykseen tietää oikea vastaus? Ymmärrykseen vs. tosiasioihin suuntautuneet kysymykset Aidot (ihmettelykysymykset) vs. diagnostiset kysymykset

22 Kenen tulisi esittää kysymykset? Miten suhtaudun lasten kysymyksiin? Ongelmien tunnistamisen tärkeys!! Lapsia tulee kannustaa esittämään kysymyksiä ja ihmettelemään asioita!!

23 Tutkivan oppimisen osatekijät (Hakkarainen, Lonka, Lipponen 1999) Ongelmien asettaminen Työskentelyteorioiden luominen Kontekstin luominen

24 Ilmiöiden selittäminen on tärkeää

25 Ovatko tähdet aina taivaalla? Ei ole, siksi koska ne paitsi vaan yöllä on, siksi koska ne ei loista päivällä, ne laskee niin kuin aurinkokin. Miksi kasvit tarvitsevat valoa? Siks, että ne voi sitten tehdä ruokaa Lapset voivat luoda omia teorioitaan, ja opettaja voi tehdä niistä lasten kanssa muistiinpanot (kirjalliset, audio, video)

26 Kaksi tapaa ymmärtää maailmaa: kuvaileminen ja selittäminen (teorian luominen) Laitetaan viherkasvi pimeään Sitä, mitä kasville vähitellen tapahtuu, voidaan kuvailla Selittäminen tarkoittaa kuitenkin sitä, että yritetään ymmärtää sitä miksi kasville tapahtuu niin kuin tapahtuu

27 Ymmärryksen saavuttaminen ja välittäminen Selitysten/työskentelyteorioiden kehittäminen Selittäminen/teorian luominen lisää ja syventää ymmärrystä (toisille selittäminen) Lapsia tulee kannustaa selittämään asioita!!

28 Tutkivan oppimisen osatekijät (Hakkarainen, Lonka, Lipponen 1999) Ongelmien asettaminen Työskentelyteorioiden luominen Kontekstin luominen Kriittinen arviointi

29 Arviointi auttaa eteenpäin

30 Mihin haemme vastausta? Mikä on ihmettelymme aihe? Mitä oikein tutkimme?

31 Mitä jo tiedämme? Mitä meidän tulisi tietää ja mistä etsimme tietoa? Mitä tulisi tehdä seuraavaksi? (Oman toiminnan ohjaaminen)

32 Tutkivan oppimisen osatekijät (Hakkarainen, Lonka, Lipponen 1999) Ongelmien asettaminen Työskentelyteorioiden luominen Kontekstin luominen Kriittinen arviointi Syventävän tiedon etsintä

33 Uutta tietoa tarvitaan

34 Tiedon etsintä monenlaisista tiedonlähteistä (kirjat, aikakauslehdet, kirjastot, Internet, asiantuntijat kuten esim. vanhemmat) Kokeiden tekeminen

35 Tutkivan oppimisen osatekijät (Hakkarainen, Lonka, Lipponen 1999) Ongelmien asettaminen Työskentelyteorioiden luominen Kontekstin luominen Kriittinen arviointi Tarkentuvien ongelmien asettaminen Syventävän tiedon etsintä

36 Työskentelyteoriat (vastaukset/selitykset) synnyttävät uusia kysymyksiä

37 Uusien kysymysten avulla voidaan mennä syvemmälle tutkimuksen kohteena olevan ilmiön ymmärtämisessä ja selittämisessä.

38 Tutkivan oppimisen osatekijät Ongelmien asettaminen Hakkarainen, Lonka, Lipponen 1999) Työskentelyteorioiden luominen Kontekstin luominen Kriittinen arviointi Jaettu asiantuntijuus Uusien työskentelyteorioiden luominen Tarkentuvien ongelmien asettaminen Syventävän tiedon etsintä

39 Yhteistyö on tärkeää

40 Lapsia ohjataan ja kannustetaan yhteistyöhön ja jakamaan omaa osaamistaan ja tietämystään toisten kanssa Tutkivan oppimisen prosessi on luonteeltaan yhteisöllinen. Siihen voivat osallistua lasten ja opettajan lisäksi myös kyseisen aihepiirin asiantuntijoita, vanhempia jne.

41 Opettajan rooli on tärkeä

42 Tutkivan Oppimisen toteuttaminen vaatii opettajan ohjausta ja paneutumista

43 Muidenkin on hyvä tietää

44 Kun tutkimusprosessi on päättynyt, voivat lapset julkaista tutkimuksensa tulokset (posterit, piirustukset, valokuvat, tutkimusraportit, esitelmät tai multimediaesitykset) ja esitellä niitä toisille lapsille ja vaikkapa vanhemmille

45 Tunteet Tutkivassa Oppimisessa

46 Sitkeys Innostus (yhdessä innostuminen) Virtauskokemus Oivaltaminen (yhdessä oivaltaminen) Tutkiva oppiminen on osallistavaa oppimista ja pedagogiikkaa

47 Myyttejä Tutkivasta Oppimisesta

48 Lapsilla pitää olla hauskaa, että he oppivat? Lapset ovat kiinnostuneita ainoastaan konkreettisista ja tutuista asioista? Konkreettisten ja välittömästi havaittavien asioiden kanssa työskentely johtaa käsitteellisen ymmärryksen syvenemiseen? Tutkiva oppiminen on vain tiedollisesti kehittävää?

Samankaltaiset tiedostot

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto opetttajankoulutuslaitos Educamessut 2012 Miksi aurinko on keltainen Miten tuuli voi heiluttaa