Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Transkriptio

1 Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita, käyttäytymistä, sosiaalisia organisaatioita tai vuorovaikutussuhteita Tavoitteena on saada mahdollisimman paljon variaatiota tutkimuksen kannalta olennaisiin kysymyksiin Rikas kuvailu, perustuu usein empiiriseen aineistoon eli dataan Pyrkimyksenä vastata kysymykseen: miksi joku ilmiöt tapahtuu tai mitä siitä voimme päätellä ja miksi (merkityksen rakentaminen) Aineiston analyysissä päädytään löytöihin, joihin ei ole päädytty tilastollisin menetelmin 1

2 Aineistot laadullisessa tutkimuksessa Haastattelut: teemahaastattelu ja avoin haastattelu teemahaastattelussa aihepiirit on tiedossa, mutta kysymysten tarkka muoto ja järjestys puuttuu, avoin haastattelu lähenee keskustelua) Kysymyslomakkeet Havainnointi (mitä todella tapahtuu; saadaan välitöntä tietoa jostakin tilanteesta), systemaattinen havainnointi esim. kuinka monta kertaa jokin piirre esiintyy jossakin tilanteessa, tallentaminen tärkeää Osallistuvassa havainnoinnissa tutkija osallistuu tutkittavien ehdoilla heidän toimintaansa Dokumentit, elämäkerrat, tarinat, päiväkirjat, muistelmat Aineiston kytkentä tutkimuskirjallisuuteen (yleinen teoria ja tutkimusalakohtainen teoria kuten varhaiskasvatuksen keskeiset lähtökohdat esim. ekokulttuurinen teoria) Aineiston analyysi: koodien muodostaminen Koodien avulla tiivistetään ja jäsennetään aineiston keskeistä informaatiota Koodit muodostetaan aineiston vasempaan tai oikeaan reunaan; käytännössä ovat usein avainsanoja, joiden avulla ymmärretään laajempi asiayhteys Koodien avulla muodostuvat tutkimuksen suuremmat aihekokonaisuudet Ks. lisää koodauksesta Bogdan ja Biklen 2003 (Qualitative research for education) tai Patton Katso myös aineiston analyysistä ja luokittelusta Tuomi & Sarajärvi 2004, Laadullinen sisällönanalyysi. 2

3 Aineiston analyysistä Laadullisessa aineistossa käytetään usein induktiivista päättelyä. Induktiolla tarkoitetaan tieteenfilosofista päättelyä, joka etenee loogisesti yksityisestä yleiseen (Grönfors 1982, 30). Aineistoon paneutumalla pyritään löytämään teemoja, joista nousee suurempia aihekokonaisuuksia eli kategorioita löydetyt teemat käsitteellistetään ja kytketään teorioihin tutkimusongelmat saattavat aineiston analyysin edetessä muuttua tai tarkentua Aineisto ja päättely ovat keskenään vuorovaikutuksessa Aineiston analyysistä: Haastatteluaineiston litterointi Litteroinnilla tarkoitetaan sitä, että nauhoitettu aineisto kirjoitetaan sanasta sanaan paperille. Yksi tapa on merkitä myös keskeytykset, tauot ja muut äännähdykset, puhetta ei kaunistella Analyysin tehtävänä on tulkita kirjoitettua aineistoa systemaattisesti Jätä aineiston toiseen reunaan marginaali (4 5 cm) aineiston koodausta varten Käytä sivunumerointia ja juoksevaa rivinumerointia Työlästä mutta palkitsevaa! Tunnin haastattelun litterointiin pitää varata noin 6 tuntia aikaa. 3

4 Kategorioiden muodostaminen Kategoriat syntyvät koodauksen tuloksena, kun pienemmistä teemoista rakennetaan laajempaa tulkintaa tai isoja aihekokonaisuuksia, jotka ovat keskeisiä aineiston analyysin pohjalta. kategoriat eli aihekokonaisuudet eivät ole samat, kuin tutkimuskysymykset. Ne syntyvät aineiston tulkinnan pohjalta ja edellyttävät yleensä aikaa syntyäkseen Tulkinta voidaan analyysin edetessä liittää alan spesifiin tutkimuskirjallisuuteen tai tulkinta voidaan rakentaa sen pohjalta. Käytetään hyväksi myös yleistä teoriaa (teoreettinen viitekehys). Yleistä teoriaa voi edustaa esimerkiksi paradigmat, jotka ohjaavat tutkijan ajattelua ja tutkimuskohteesta rakennettavaa tulkintaa. Esimerkiksi kriittinen teoria ohjaa tutkimuksen koko strategiaa (perinteisen oppimisjärjestelmän kyseenalaistaminen ja uuden jäsennyksen tuottaminen) Systemaattisesta havainnoinnista tulkinnan tekemiseen Pienessä aineistossa analyysi jää usein kuvailun tasolle. Havaintoja on vaikea yleistää, koska tutkimusongelman kannalta ei ole riittävästi evidenssiä eli aineisto ei ole kyllääntynyt riittävästi, ongelmana voi olla myös tulkinnan rakentamisen ongelma. Isommassa aineistossa tutkijan työn voi rinnastaa vaikkapa salapoliisin työhön, jonka tehtävänä on ongelman ratkaiseminen johtolankojen myötä (Alasuutari 1999). Hyvässä tutkimuksessa tutkimusaineiston pohjalta muokataan teoriaa tai tehdään uusia teorioita (esim. grounded theory) 4

5 Hyvä analyysi on kuin aukeava kukka Analyysi ja luotettavuus Laadullisessa analyysissä aineiston keruu, analyysi ja raportointi kytkeytyvät usein tiiviisti toisiinsa Kaikki vaiheet tärkeitä luotettavuuden arvioinnissa Kirjoittaminen kannattaa aloittaa varhaisessa vaiheessa analyysin kuvaamisessa kannattaa säilyttää joitakin vanhempia versioita raportistaan (muistin tukena) ja pyrkiä selostamaan, millaisia ratkaisuja tutkimuksen vaiheissa on tehty 5

6 Tutkimuksen luotettavuus Laadullisen tutkimuksen piirissä on monenlaisia lähestymistapoja, jotka poikkeavat toisistaan tutkimuksen analyysin, sitä koskevan tulkinnan sekä tutkimuksen luotettavuuden suhteen. Valitse itsellesi tutkimukseen soveltuva lähestymistapa (erityisesti pro gradu tasolla tärkeää) Lincoln ja Cuba (1985) korvaavat määrällisen tutkimuksen perinteisiä luotettavuuskäsitteitä. Tutkijat käyttävät laadullisen tutkimuksen luotettavuutta arvioitaessa käsitteitä totuusarvo, sovellettavuus, pysyvyys ja neutraalisuus, ks. myös Tynjälä Tuomen ja Sarajärven (2003) teos suosittaa tutkimuksen luotettavuuden edistämiseksi sitä, että jokainen tutkimustyyppi edustaa erilaisia luotettavuuskriteerejä Tutkimuksen luotettavuus Tutkimuksen luotettavuuden edistämiseksi on tärkeää se, että luotettavuuden tarkastelu voidaan liittää luontevasti omaan tutkimukseen ja sen lähestymistapaan (ks. esimerkiksi Tuomi ja Sarajärvi 2004). Esimerkiksi toimintatutkimuksen luotettavuuden arviointi on erilaista kuin hermeneuttisen tutkimuksen, joka tähtää tutkimuskohteen syvällisempään ymmärtämiseen tai etnografisen tutkimuksen, joka pyrkii ymmärtämään erilaisia kulttuureja osallisten näkökulmasta. Kannattaa lukea erilaisia luotettavuusarviointeja, jotka soveltuvat hyvin omaan tutkimukseen ja sen lähestymistapaan (ks. mallia esimerkiksi Tuomi & Sarajärvi 2004). 6

7 Luotettavuuskriteerit sovellus pohjautuen (Lincoln ja Cuba 1985; Tynjälä 1991) Siirrettävyys/ sovellettavuus: tutkimusaineiston rikas kuvailu, jonka avulla lukija voi päätellä, kuinka paljon tutkimuksen löydöksiä voi soveltaa muihin tutkimuskohteisiin Totuudellisuus: kuinka paljon löydökset eli tutkijan johtopäätökset vastaavat tutkimuskohteen todellista tilaa (mm. triangulaatio, tutkimustulosten luotettavuuden arviointi vertaispalautteen avulla, osallistuja mukana arvioimassa tutkimustuloksia, ajallisesti pitkitetty tutkimus analyyseineen, tutkimuspäiväkirjan pitäminen) Vahvistettavuus: tehdyt tulkinnat saavat tukea toisista tutkimuksista tai triangulaatiosta Uskottavuus: Tutkijan omat ennakko-odotukset ja johtopäätösten oikeellisuus, tutkijan subjektiivisuus ja objektiivisuus: tutkijan oma persoona on mukana tutkimuksessa, mutta hänen tulee säilyttää neutraali ote tutkimuksen löydöksiä kohtaan Triangulaatio Yksi mahdollisuus tarkastella tutkimuksen luotettavuutta on triangulaatio Aineisto- ja menetelmätriangulaatiolla tarkoitetaan sitä, että samassa tutkimuksessa voidaan yhdistellä useampia aineistoja (esim. haastattelut, kertomusaineistot, havainnointi) ja menetelmiä (laadullinen määrällinen) Tutkijatriangulaatiolla tarkoitetaan sitä, että samassa tutkimuksessa on kaksi tai useampi tutkijaa Triangulaation avulla lisääntyy tutkimuksen luotettavuus Triangulaatiosta lisää teoksesta Suoranta ja Eskola 1998; (Johdatus laadulliseen tutkimukseen) ja Lincoln ja Cuba

8 Luotettavuus paranee, jos Tutkimuksen eteneminen raportoidaan tarkasti Lukijalle annetaan tarpeeksi yksityiskohtainen selvitys tutkimuksesta: teoreettiset lähtökohdat sekä niiden liittyminen tutkimukseen, tutkittavat henkilöt, tutkijan omat ennakko-oletukset ja taustatekijät tutkimusaiheeseen, aineiston keruu ja analyysi (mitä tehtiin missäkin vaiheessa) käytetään triangulaatiota käytetään pidempi ajanjakso tutkimuksen analysointiin ja siitä tehtäviin tulkintoihin tuodaan esille tutkijan omat lähtöoletukset ja mahdolliset ennakkokäsitykset tutkittavasta teemasta, ulkopuolinen arvioitsija! puhdas subjektiivisuus on harhaa, objektiivisuus on suhteellista, tarkastellaan kriittisesti aineistoa ja tehtyjä tulkintoja Arvoituksen ratkaiseminen Laadullisessa tutkimuksessa pyritään: 1) vastaamaan kysymykseen miksi jokin asia tapahtuu ja rakentamaan uskottavaa selitysmallia tehdyille havainnoille sekä 2) perustelemaan selitykset uskottavalla tavalla havaintoihin viitaten ja uskomuksia koskevaan relevanttiin kirjallisuuteen vedoten, joka myös ohjaa arvoituksen ratkaisua. Yksi tapa tuottaa miksi kysymyksiä on verrata tutkimuskohteen ilmiöstä saatua kuvaa siihen kuvaan, jonka saa muita tutkimuksia lukemalla tai vertailemalla tutkimusaineiston antamaa kuvaa siihen kuvaan, minkä julkisuus siitä antaa tai millainen vallitseva käsitys asiasta on. Miten arjessa asiasta ajatellaan? Miten uskottavia ovat arjen käsitykset verrattuna tutkittuun tietoon asioista. Miksi? Myös ristiriidat aineiston sisällä voivat olla analyysin kohteita (Alasuutari 1999) tai niitä voidaan käyttää hyväksi tulkinnan rakentamisessa. Esim. opettajilla voi olla ristiriitaisia asenteita erilaisuutta kohtaan. Miksi näin on? Miten perustelen väitteeni? Mihin teoreettiseen viitekehykseen suhteutan näkemykseni? Miksi? 8