TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

Transkriptio

1 TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka

2 Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa laadullisessa kuvailussa vrt. avoimet kysymykset) - aineistona puhe, teksti (esim. elämäkertateksti), kuvat, esineet, valmiit aineistot (esim. dokumentit, kirjallisuus, lehdet) - johtolanka tai merkki selllaisista todellisuuden piirteistä, jotka eivät ole suoraan havaittavissa

3 Millainen on tietoinen havainto? - ennalta suunniteltu eli rajattu ja tietoisesti valikoitu rajaaminen tietoisena valintana on vahvuustekijä - arkihavaintoja järjestelmällisempi, johdonmukaisempi, luokitellumpi ja eritellympi - tietoista havaintoa ei oteta sellaisenaa vaan sitä tarkastellaan kriittisesti suhteessa esitietoon (esim. teoria, aiempi tutkimus)

4 Milloin tietoinen havainto on uskottava? - havainto on olennainen tutkimusongelman, teorian ja tutkimusmetodien kannalta - kun tutkija tuntee ja ymmärtää tutkittavan elmänkokonaisuuden ja tutkittavan antaman merkityksen asialle tai ominaisuudelle (vrt. laadullinen tutkimus) - tietoinen havainto on uskottava, kun se tehdään esimerkiksi teorian avulla (vrt.kyselylomakkeessa muuttujan ominaisuus, joka on mitattavissa) - kun tutkija tiedostaa havaintoihin liittyvät valikointinsa - havainnon tekeminen noudattaa tieteellisen ajattelun periaatteita

5 Mitä on tietoinen havainnointi? - tietoinen havainnointi (observointi) = jotakin kohti katsominen - ymmärtävä havainnointi: tutkija ymmärtää tietyn havainnon suhteessa asiayhteyteen - kokonaisvaltaisesti: kuunnellen, katsellen, haistellen ja maistellen; omien tuntemusten ja tunteiden kautta; aiemman tiedon ja teorian ohjaamana

6 TIETOISEEN HAVAINNOINTIIN VAIKUTTAVAT ASIAT perinne, auktoriteetit, omat kokemukset esiymmärryksenä tarvetila, mielenkiintomme, mieliala tieteenalan ajattelutapa, valittu teoria ja menetelmä, näkökulma aiheeseen havainnointitilanne

7

8

9 HAVAINNOINNOINTIA VOI TOTEUTTAA AINEISTON KERÄMISESSÄ JA AINEISTON TULKINNASSA tarkkaillen (ulkopuolinen havainnointi) osallistuen (sisällä toiminnassa havainnointi) osallistaen tai aktivoimalla kohdetta (esim. toimintatutkimus) kokemalla oppimien (etnografiassa) piilohavainnoinnilla tutkimuskohteen tietämättä tai peiteroolissa (mystery shopping, palvelutasomittaus, laboratorio) havainnoiden litteroituja haastatteluja, tekstejä tai kuvia esim. teemoitellen tai tyypitellen

10 HAVAINNOINNIN ASTEET Havainnoinnin voi toteuttaa jäsennellysti (esim. havainnointilomakkeella vrt. kyselylomake), vapaasti havainnoiden (esim. tilannetta tai toimintaa tarkkaillen) kohdistetusti (esim. teorian, kysymysten, teemojen avulla)

11 HAVAINTOJEN ANALYYSI 1. Aineiston litteroiminen, pelkistäminen ja tiivistäminen (laadull. tutkimus) tai koodaus (määräll. tutkimus) 2. Aineiston tiivistäminen edelleen => pragmaattinen: erojen etsiminen, ryhmittely, luokittelu, nimeäminen joko teorialähtöisesti tai aineistolähtöisesti tai teorian ohjaamana => narratiivinen: aineistolähtöisesti synteesin luominen ilman erojen etsimistä, luodaan johdonmukaisesti etenevä kertomus

12 3. Ryhminen ja luokkien tulkinta ja nimeäminen 4. Teorian avulla tulkinta => yleisen tason etsiminen 5. Johtopäätökset => tulkintojen pohdinta ennalta määritellysti esim. tietystä yhteiskunnallis-kulttuurisessa kontekstista tai sosiokulttuurisesta kontekstista tai kasvatuksen historiallisesta kontekstista

13 TEORIAN JA AINEISTON VUOROPUHELU: PÄÄTTELY induktiivinen - käytännöstä teoriaan: aineisto käsitteellistetään ja käsitteiden mukaan määritellään ilmiötä koskeva teoreettinen malli tai yleisen tason ajatuskokonaisuus (teoria) (vrt. aineistolähtöinen analyysi) deduktiivinen - teoriasta käytäntöön: käytännön ilmiön erittelyä ja tarkastelua teorian avulla (vrt. teorialähtöinen analyysi) abduktiivinen - käytännöstä teorian kautta käytäntöön: aineiston pohjalta luodaan johtoajatus, systemaattisen ajatteluprosessin kautta teorian avulla ja palataan käytäntöön (vrt. teorian ohjaama analyysi)