Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Transkriptio

1 Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1

2 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia (political philosophy) (C) poliittinen teoria (political theory) (D) poliittinen ajattelu (political thought) 2

3 (A) yhteiskuntatiede ( political science') = empiirinen tai faktuaalinen tutkimus yhteiskunnan instituutioiden rakenteesta ja toiminnasta ( politologiaa ) Historia lähes yhtä pitkä kuin (B) yhteiskuntafilosofialla (C) Poliittinen teoria = systemaattisia ja yleisiä teorioita; eivät aikaan tai paikkaan sidottuja, kuten (D) poliittinen ajattelu (D) Poliittinen ajattelu = minkä tahansa sisällöllisen politiikan kannattaminen, olettaen, että se on ajateltua / perusteltua / jäsenneltyä 3

4 Poliittinen teoria vs. yhteiskuntafilosofia (C) poliittinen teoria = laaja-alainen ja systemaattinen doktriini, josta muodostuu selkeästi, establoitu traditio Kolme pääkomponenttia: 1. tosiasialauseet (faktat) politiikasta, yhteiskunnasta ja ihmisen luonteesta 2. poliittisten päämäärien ja niiden saavuttamisen institutionaalisten välineiden suosittelu tai edistäminen 3. käsitteelliset päättelyt koskien valtion perusluonnetta, sen suojelemien kansalaisten oikeuksia sekä heidän velvollisuuksiaan valtiotaan kohtaan 4

5 Ero poliittisen teorian ja yhteiskuntafilosofian välillä on hiuksenhieno, melkein olematon 1900-luvun alun positivistis-lingvistinen näkemys filosofiasta analyyttisenä ja käsitteellisenä työnä pyrki ideologisesti neutraaliin tutkimushenkeen ja piti siksi vain 3:ta yhteiskuntafilosofian aitona tehtävänä Näkemys oli kuitenkin liioitellun idealistinen: Harva, jos yksikään yhteiskuntafilosofian suurista töistä on edes pääosin filosofiaa tällaisessa rajoitetussa merkityksessä Keskeinen syy: diskurssin kielenkäyttö muodostuu poliittisista termeistä, jotka ovat perusolemukseltaan kiistanalaisia ja kontroversiaalisia, eivät todistettavia faktoja C:n ja B:n yhteinen filosofinen piirre on se, että niiden esittämä päättely tai järkeily nähdään koersiivisena (normatiivisena), sillä ne pyrkivät todistamaan, eivätkä pelkästään vakuuttamaan tai käännyttämään 5

6 Yhteiskuntafilosofia - Isaiah Berlin 1. tutkii inhimillisen elämän erilaisia (yksilöllisiä, sosiaalisia ja kollektiivisia) pyrkimyksiä ja päämääriä; 2. tutkii erilaisiin sosiaalisiin päämääriin liittyvien vaateiden validisuutta; pyrkii kehittämään ja justifioimaan menetelmiä näiden vaateiden määrittelemiseksi, arvioimiseksi ja saavuttamiseksi 3. perusolemukseltaan moraalifilosofiaa sosiaalisiin tilanteisiin sovellettuna; so. poliittisiin instituutioihin ja organisaatioihin, yksilöiden suhteisiin yhteisöihinsä ja valtioihinsa, sekä yhteisöjen ja valtioiden välisiin suhteisiin 6

7 4. kuten muukin filosofinen tutkimus, pyrkii selventämään niitä termejä ja käsitteitä, joihin yhteiskunnalliset näkemykset kehystetään, jotta ihmiset voisivat ymmärtää, mitä ne itse asiassa sisältävät, mihin he itse oikeastaan uskovat ja mitä heidän tekonsa ilmaisevat Yleisesti, yhteiskuntafilosofiaa voidaan käyttää kattamaan lähes kaikkea abstraktia ajattelua, joka koskee lakia, politiikkaa ja yhteiskuntaa: mm. oikeusfilosofia, politiikan moraali, soveltava etiikka, poliittinen taloustiede, ja peruskysymyksinä ongelmat, jotka liittyvät mm. rankaisemiseen, yksityisomaisuuteen, oikeuskäytäntöihin, taloudelliseen eriarvoisuuteen, kansalaistottelemattomuuteen, inhimillisiin valintoihin, suhteeseemme ympäristöön 7

8 Social philosophy Filosofiset ongelmat, joita syntyy mm. taloustieteistä, antropologiasta, sosiologiasta ja sosiaalipsykologiasta: painottaa toimijan roolia ryhmän jäsenenä sekä ryhmää itseään toimijana käsittelee eettisiä ongelmia kuten kollektiivinen vastuu sekä niitä metafyysisiä ja metodologisia ongelmia, jotka koskevat ryhmien luonnetta ja niiden käyttäytymisen piirteitä vahva painotus liberalistisen teorian perusoletuksissa Mm. rationaalisen toimijan malli, peliteoria ja päätöksentekoteoria; preferenssit, äänestyskäyttäytyminen; loogiset ja formaalit järjestelmät 8