OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea

Transkriptio

1 TYÖEL ELÄMÄLÄHEISYYS OPINNÄYTETY YTETYÖN LÄHTÖKOHTANA Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea

2 alustavia kysymyksiä Millainen on ammattikorkeakoulun opinnäytety ytetyö muodoltaan? Tutkimusta vai kehittämistoimintaa? Tulisiko kehittämistoiminnassa painottaa yrityksen tuotekehityksen näkökulmaa n kulmaa vai laajempaa innovaatiotoiminnan näkökulmaa? kulmaa? Mitä erityishaasteita liittyy ylemmän amk- tutkinnon opinnäytety ytetyöhön?

3 1. MITEN TÄHÄN T N ON TULTU? Taustaa AMK-kokeilu alkoi 1992 Jo kokeiluvaiheessa nousi esiin kysymys opinnäytety ytetyön n muodoista. Haluttiin vaihtoehtoja pikku pro gradu tyyppisille opinnäytet ytetöille mm. erilaiset produktit ja toiminnalliset työt vakiinnuttivat nopeasti asemansa Monet käytk ytännöt t opinnäytety ytetyöohjeet kuitenkin lähtivät t tutkimusraportoinnin perinteestä

4 Kaksi opinnäytety ytetyökulttuuria Alkuajoista lähtien l htien suuri osa opinnäytet ytetöistä on ollut ammatillisia tutkielmia, joiden rakenne ja raportointi noudattaa perinteisen tutkimusraportoinnin perinnettä Tämän n ohella käytk ytännöllinen opinnäytety ytetyökulttuuri, joka korosti aitoa työel elämäkontaktia (vrt. Stenvall,K Opinnäytety ytetyökulttuurit ammattikorkeakouluissa. OPM)

5 T&K-toiminnan vahvistuminen 2000-luvun alusta alkaen korostettu amk:jen T&K-toimintaa toimintaa,, 2003 amk-laissa korostetaan amk:jen kolmea tehtävää ää T&K-toiminnan ja aluevaikuttavuuden näkökulmasta kulmasta alettiin korostaa hakkeistettua opinnäytety ytetyötä Opinnäytet ytetöiden hankkeistamisesta tehtiin myös s yksi mittari, jolla amk:ja arvioidaan

6 Kohti integroituneita ratkaisuja Eri amk:ssa T&K-toiminnan orgaanisoinnissa tehtiin erilaisia ratkaisuja. Yksi malli on ollut sen tiukka integrointi opetukseen. TässT ssä opinnäytety ytetyöhankkeet ollut yksi ratkaisu Laurean LbD-toimintamalli (Learning by Developing,, kehittämispohjainen oppiminen) korostaa autenttisissa työel elämätilanteissa tapahtuvaa oppimista, jossa kumppanuus korostuu Pyrkimyksenä tutkimuksellisuuden ja käytk ytännön kehittämisprosessin välisen v kuilun ylittäminen

7 Kohti innovaatiotoimintaa Aluekehitysvaikutuksen näkökulmasta n kulmasta opinnäytety ytetyön n tulisi olla innovaatiotoimintaa. Triple helix näkökulma kulma korostaa korkeakoulun, julkissektorin ja yritysten yhteistyön n merkitystä Viimeaikainen suunta on vienyt kohti laaja-alaista alaista innovaatiopolitikkaa,, jossa teknologinen kehittämisen ja työyhteis yhteisöjen kehittäminen pyritää ään n yhdistämää ään Innovaatiotoiminnassa uutena korostuksena toimijoiden väliset v oppimisverkostot. Pyrkimyksenä geneeriset tulokset (vrt. Alasoini)

8 Ylemmät amk-tutkinnot 2000-luvun alussa jatkotutkintokokeilu, 2005 laki ylemmistä amk-tutkinnoista Ylempää ään amk-tutkintoon sisältyy opinnäytety ytetyö, joka on luonteeltaan työel elämän n kehittämisteht mistehtävä Jatkotutkintokokeilun arviointien (erityisesti väliarviointi: Kekäle ym. 2004) yhteydessä nostettiin esiin, että opinnäytety ytetyön n tulisi olla laajempi kuin pelkäst stään n yksittäist istä yritystä hyödynt dyntävä

9 Missä mennää ään? Hyödynnett dynnettävyyden ja tutkimuksellisuuden vaatimukset amk- ja yamk-opinn opinnäytetöissä painottuvat (esim. yksittäisist isistä toiminnallisista töistt istä kohti työel elämän kehittämist mistä) Tutkielman tekemisen perinne elää vahvana Uudenlaisia opinnäytety ytetyön n muotoja etsitää ään. NäissN issä keskeistä tiivis työel elämäkytkentä.. Työel elämälähtöisyydestä on siirrytty työel elämäläheisyyteen ja kumppanuuteen Kuitenkin uusi kirjoittamisen gendre vasta iduillaan Amk:t autonomisia, mutta yhteistä linjaa haetaan (Opinnäytety ytetyön n laadun tekijät amk.ssa 2006, Oamk; YAMK-kehitt kehittämisverkosto)

10 Johtopää äätökset AMK:n yhteiskunnallisten tehtävien näkökulmasta kulmasta opinnäytety ytetyön n tulisi olla ennen kaikkea innovaatiotoimintaa Innovaatiotoiminta edellyttää tutkimuksellista kehittämist mistä

11 2. MITA SITTEN VOISI OLLA TUTKIMUKSLLINEN KEHITTÄMINEN? 1. kysymys: Tutkimuksellista kehittämist mistä vai kehittävää ää tutkimusta? (vrt. mm. Seppänen nen- Järvelä 1999, Luottamus prosessiin. Stakes) Pyritää äänkö ratkomaan ammatillisesti relevantteja tutkimusongelmia vai hyödynnet dynnetäänkö tutkimuksellisuutta tavoitteellisessa kehittämisess misessä Pyritää äänkö luotettavaan tieteelliseen tietoon vai korostetaanko myös s kokemustiedon merkitystä

12 2. kysymys: Miten ymmärr rrämme kehittämisen prosessin? lineaarinen prosessi vai kehittämissykli Reflektointi Suunnittelu PERUS- TELU ORGANI- SOINTI TOTEUTUS ARVIOINTI Havainnointi Toiminta

13 3. kysymys: Millaiseen metodologiaan kehittäminen liittyy? Lukuisia tutkimuksen ja kehittämisen välimaastoon v sijoittuvia suuntauksia: Toimintatutkimus Kehittävä työntutkimus Arviointitutkimus, realistinen arviointi (vrt. Anttila) Tutkimusavusteinen kehittäminen Tulevaisuuden ennakointi jne.

14 4. Kysymys: Mitä ovat kehittämisen välineet? Tiedon tuotannon menetelmät Prosessin hallinnan menetelmät Osallistamisen menetelmät

15 5. kysymys: Miten raportoimme kehittämisprosesseja? Projektiraportoinnin perinne lähtee l konkreettisen kehittämistoiminnan ja sen tulosten kuvaamisesta Tutkimuksellinen perinne korostaa teoreettisen taustan ja metodologisten ratkaisujen tarkkaa kuvaamista Löytyisikö aineksia nämän perinteet yhdistävälle mallille mallille toimintatutkimuksen tai kriittisen arviointitutkimuksen perinteistä?? Voiko kehittämist mistä kuvata ajallisesti etenevänä reflektiivisenä prosessina? Raportoinnin näkökulmasta n kulmasta olennaista, kenelle opinnäytety ytetyö kirjoitetaan: Työel elämän n organisaatiolle, kehittäjäorganisaatioille vai amk.lle?? Entä pitäisik isikö opinnäytety ytetyön n olla salkku erilaisia tekstejä?

16 3. POHDINTAA: Yrityksen tuotekehityksen näkökulma n kulma vai laajempi innovaationäkökulma kulma Yksittäinen inen tuotekehitysprosessi tai yksittäinen inen yrityksen ongelmanratkaisutilanne voidaan joskus selvittää ilman että kehittämisen metodologiaan kiinnitetää ään n huomiota Eri koulutusaloilla erilaisia tapoja kuvata metodologiaa (joillakin aloilla metodologia on perinteisesti ollut näkymn kymättömämpää) Siirrettävyyden näkökulmasta n kulmasta prosessin näkyvn kyväksi ksi tekeminen ja metodisten ratkaisujen perustelu voi olla tärket rkeämpää kuin itse ratkaisu

17 Siirrettävyyden ja näkyvn kyväksi ksi tekemisen kannalta keskeistä Kehittämistoiminnan teoreettisten lähtl htökohtien kuvaaminen (tutkimuskirjallisuuteen perehtyminen ja ilmiöiden iden käsitteellistk sitteellistäminen osa kehittämisprosessia) Kehittämistoiminnan metodisten ratkaisujen ja menetelmien kuvaaminen kehittämisprosessin tarkka kuvaus (myös vaikeuksien, epäonnistumisten ja oppimisprosessien kuvaus voi olla olennaista) Toiminnan arviointi

18 Lopuksi Amk-opinn opinnäytetyö etsii edelleen muotoaan. Hyödynnett dynnettävyys, työel elämäkumppanuus ja laaja innovaationäkökulma kulma korostuu Tutkielmatyyppiselle raportoinnille ei ole vielä löytynyt yhtä selkeää ja toimivaa vaihtoehtoa YAMK-tutkinnon aikuiskoulutusluonne ja opinnäytety ytetyön n laajuus mahdollistavat kehittämisprosessityyppisen ja laajemmin vaikuttavan opinnäytety ytetyön