Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Transkriptio

1 Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen tarkempaa esittelyä tutkimuksen yhteys jo olemassa olevaan kirjallisuuteen ja eri tutkimussuuntauksiin, johdannossa olevien käsitteiden tarkempi esittely johdonmukainen ja selkeä jaottelu, yksityiskohtainen käsittely teemoittain, voi jakautua useisiin eri lukuihin 1

2 Miksi teoreettista viitekehystä tarvitaan? Tutkija kertoo, millaisten käsitteiden avulla hän tutkimuskohdetta lähestyy ja miten kohdetta on tähän asti tutkittu, käsitteellistäminen on tärkeää! Peruskäsitteet ja lähikäsitteet Tutkija kertoo, millaisten teorioiden, mallien, lähestymistapojen tai tieteenfilosofisten lähtökohtien (paradigmat) valossa tutkija lähestyy tutkimuskohdetta, tärkeää erityisesti kirjallisuuskatsauksessa Teoriat ja käsitteet eivät ole itsetarkoitus vaan väline, jonka avulla tutkimuskohdetta jäsennetään. Käsitteet Käsitteet ovat tärkeitä tutkimuksessa, koska ne ohjaavat hahmottamaan ilmiötä teoreettisella tasolla Hyvä tutkimus pohjautuu tarkkaan ja hyvään käsitteen määrittelyyn Käsitteet voivat olla konkreetteja tai abstrakteja. Abstraktit käsitteet ovat teoreettisia käsitteitä. Esim. omenan putoaminen puusta on käytännön havainto, jota selittää abstrakti painovoiman käsite 2

3 Määritelmät Määritelmät rajaavat ja täsmentävät käsitteen ja antavat sille merkityksen (tutkijan on hyvä tuntea käyttämiensä käsitteiden historia, mutta se ei ole tutkimuksen itsetarkoitus) Määritelmä on käsitteen kielellinen kuvaus Empiirisessä tutkimuksessa aineiston ja teoreettisen viitekehyksen on oltava yhteydessä keskenään (johdonmukaisuus) Auttaa arvioimaan tehtyä tutkimusta ja edistää tutkimuksen ymmärtämistä Malli käsitteenä Malli on kuvitelma tai abstraktio todellisuudesta, ei sama asia kuin teoria tarkoitus on yksinkertaistaa tai tuoda esiin ilmiön olennaisia piirteitä: esim. yhdessä opettamisen malleja ovat tukeva opetusmalli, rinnakkainen opetusmalli, täydentävä opetusmalli tai tiimiopetusmalli (Thousand, Villa & Nevin 2007). 3

4 Teoria käsitteenä Teoriat syntyvät käytännön tutkimustoiminnan pohjalta, yksittäinen teoria ei kata kaikkea. Teoria ohjaa uuden tiedon etsintää ja jäsentää jo olemassa olevaa aineistoa. Harkitse käytätkö teoria sanaa. Mikä tahansa komiteanmietinnön tai oppikirjan teksti ei edusta teoriaa. Esimerkkejä käsitteellistämisen ongelmista: Myytti on käsitteenä moniselitteinen ja useiden eri tieteiden tutkimuskohde (Lepistö 1990, 127). Hyvät käsitteet ovat usein yleisiä ja niitä voi olla vaikea muuntaa arkisen kielen muotoon. Yleensä jo tutkimuksen aihe paljastaa sen keskeiset käsitteet. Esim. Sosiaalisen kontrollin kehitys Suomessa 1980-luvulla. Paradigmat Paradigmalla tarkoitetaan tieteellistä toimintaa ohjaavia ajatuskulkuja tai muita epistemologisia näkökulmia. Paradigma tarkoittaa oikeana pidettyä, yleisesti hyväksyttyä ja auktoriteetin asemassa olevaa teoriaa tai viitekehystä, kuten esimerkiksi evoluutioteoriaa tai suhteellisuusteoriaa. Kuhn (1962): jokaisella tieteenalalla on oma paradigmansa, joka sisältää muun muassa tiettyjä vakiintuneita toimintatapoja. Tarkemmin Kuhn määritteli paradigmaan kuuluviksi tieteessä käytettävät instrumentit, arvot, eksemplaarit (hyväksytyt malliesimerkit) ja ontologian. Paradigman lisäksi tutkimuksen taustalla vaikuttavat tutkijan käsitykset tiedosta, maailmasta jossa elämme sekä ihmiskäsitys (=tutkijan lähtökohdat tutkimustyöhön sekä tieteenfilosofiset kysymykset) 4

5 Tieteenfilosofiset lähtökohdat tutkimuksessa Tutkimuksen taustaoletukset tai filosofiset perusoletukset Taustalla neljä filosofian osa-aluetta: ontologia (esittää kysymyksiä todellisuuden luonteesta, käsite- ja teoriavalinnat) epistemologia (mikä suhde vallitsee tutkijan ja tutkimuskohteen välillä, miten tietoa voi tutkimuksen avulla hankkia), logiikka (ovatko kausaaliset kytkennät mahdollisia tiedon osien välillä) ja teleologia (mitä hyötyä tutkimuksesta on) Huolellinen argumentointi tärkeää tutkimuksessa. Jos tutkija esittää väitteen, on perustelun oltava uskottava. Teorialähtöinen tutkimus Teoreettisessa viitekehyksessä tutkija selvittää empiirisen osan lähtökohtia ja perusteita, koskee sekä empiiristä tutkimusta että erityisesti kirjallisuuskatsausta Ei tarkoita pelkästään tutkimusraportin osaa, vaan selkeää näkökulmaa tutkittavaan ilmiöön Teoreettisen viitekehyksen muodostamisessa voi hyödyntää käsitteellistä tutkimusta (käsiteanalyysi) tai empiiristä tutkimusta Teorialähtöinen analyysi yleensä deduktiivista eli yleisestä yksityiseen (esimerkiksi päätetään testata jotain yleistä teoriaa ja sen soveltuvuutta yksittäiseen ilmiöön, testataan hypoteesia esim. määrällinen tutkimus) Tutkimustieto ja koulukunnat, ovat sidoksissa keskenään! 5

6 Aineistolähtöinen tutkimus Viitekehys muotoutuu laadullisen aineiston analyysin prosessissa, teoriaosuus jäsentyy analyysin lopussa Analyysi usein induktiivista eli yksityisestä yleiseen (paikallisesta ilmiöstä rakennetaan yleisempi selitysmalli) Tutkijalla on tietty esiymmärrys, ennakkokäsitys tai ennakko-odotus tutkimusilmiöstä (tämä täytyy tutkijan tiedostaa ja tehdä selväksi, mitkä tekijät voivat vaikuttaa tutkijan johtopäätöksiin) Yhteistoiminnallinen oppiminen ryhmässä Osallistujat jaetaan neljän hengen ryhmiin, joissa etsitään jaetun artikkelin pohjalta teoreettista viitekehystä. Ryhmässä jaetaan roolit: 1) Kirjuri-sihteeri, 2) puheenjohtaja, 3) kello-kalle sekä materiaali-maija sekä 4) ryhmätoiminnan edistäjä ja vuorovaikutuksen kannustaja. Osallistujat kirjaavat ylös lukemisen jälkeen, keskustelun aikana 1) miten tutkimuksen teoreettinen viitekehys on rakennettu (mitä käsitteitä, teorioita, malleja ja paradigmoja katsauksesta löytyy?) 2) jokainen ryhmä esittelee oppimisprosessinsa tiivistelmän muille ryhmille. 6