Aineistonkeruumenetelmiä

Transkriptio

1 Kvalitatiivisen tutkimuksen määrittelyä Kvalitatiivisia tutkimussuuntauksia yhdistää se, että ne korostavat sosiaalisten ilmiöiden merkityksellistä luonnetta ja tarvetta ottaa tämä huomioon kuvattaessa, tulkittaessa tai selitettäessä kommunikaatiota, kulttuuria tai sosiaalista toimintaa. Aineistonkeruumenetelmiä Kysely, haastattelu Kyselylomake Henkilökohtaiset haastattelutilanteet Lomakehaastattelu kvantitatiivinen Teemahaastattelu (puolistrukturoitu) kvali Syvähaastattelu (strukturoimaton) - kvali Havainnointi Yksityiset dokumentit Joukkotiedotuksen tuotteet 1

2 Laadullista analyysia kohti 1 Aineisto kasassa, viimeistään nyt päätä mitä tutkit! Koodaa, litteroi aineisto omien tapojesi mukaisesti! Mutta muista Muistiinpanomaisuus Jäsentäminen Kuvailun apuvälineinä toimiminen Aineiston jäsentelyn testausväline Toimivat tekstin osoitteina Luokittele Laadullista analyysia kohti 2 kvantitatiivista analyysia sisällön teemoin Aineistosta etsitään esimerkiksi tietoa siitä, mikä tai kuka vaikuttaa siihen, ettei haluta kuulua kirkkoon tuloksena perhe, ystävät, opiskelupaikan vaikutus Teemoita Periaatteessa luokittelun kaltaista, mutta se, mitä kustakin teemasta on sanottu, painottuu Aineistosta etsitään yllä olevaa esimerkkiä vastaavasti tietoa siitä, miksi saadut tekijät vaikuttavat haluttomuuteen kuulua kirkkoon. Ensin on siis selvitetty tekijät, sitten selitetty niitä. 2

3 Laadullista analyysia kohti 3 Tyypittely Tulokset jaotellaan tyyppien mukaisesti Tyyppi A: kaikki kolme tekijää vaikuttivat halukkuuteen kuulua kirkkoon Tyyppi B: ystävät ja perhe vaikuttivat halukkuuteen kuulua kirkkoon Tyyppi C: vain opiskelupaikka vaikutti halukkuutteen kuulua kirkkoon Aavistus analyysimenetelmistä Sisällönanalyysi tekstianalyysia tavoitteena inhimilliset merkitykset tekstin merkitysten etsiminen osassa sisällönanalyysilla tuotettuja tutkimuksia näkymättömän paljastaminen Diskurssianalyysi tekstianalyysia tavoitteena inhimilliset merkitykset tekstin merkitysten tuottaminen näkymättömän paljastaminen 3

4 Esimerkki DA:n (diskurssianalyysi) ja sisällönanalyysin lähtökohtaisista eroista Tutkimuksen tavoitteena voisi sisällönanalyyttisessa tutkimuksessa olla selvittää materiaalista vaikkapa sitä, millaiseksi jonkun uskonnollisuus määritellään (esimerkiksi perinteinen, uudistusmielinen) Diskurssianalyyttisessa tutkimusotteessa huomio kohdistuu siihen, miten uskonnollisuus rakentuu kyseisen ihmisen elämässä millaisia merkityksiä uskonnollisuudelle annetaan, mikä määrittyy uskonnollisuudeksi, miten nämä määritelmät suhteutuvat toisiinsa jne. Kysymyksenasettelu on siis jo lähtökohtaisesti erilainen Lisätietoa esimerkiksi kirjoista Diskurssianalyysin aakkoset 1993, Diskurssianalyysi liikkeessä 1999 sekä Heikki Pesosen artikkeli Kieli ja sosiaalinen todellisuus kirjassa Tutkija, tekstit ja uskonto Maailmasuhde maailmaa tarkastellaan joko ulkopuolelta tai sitten sisäpuolelta historialliseen analyysiin (historiallisuuden huomioivan kokonaiskuvan luominen) ja osaan sisällönanalyyttisista tutkimuksista liittyy maailman tarkastelu ulkopuolisena kun taas osaan sisällönanalyyttisista tutkimuksista ja diskurssianalyysiin liittyy maailman tarkastelu sisältä käsin 4

5 Sisällön erittely, sisällönanalyysi? yksi tapa hahmottaa näiden eroavaisuutta Sisällön erittely kvantifioiva tapa hahmottaa sisältöä Sisällönanalyysi pyrkimys sanalliseen kuvaukseen Sisällönanalyysi 1 Sisällönanalyysi voi tarkoittaa sekä sisällönanalyysia että sisällön erittelyä! Aineistolähtöisyys, teoriaohjaavuus ja teorialähtöisyys induktiivisuus, deduktiivisuus Pyrkimyksenä aineiston tiivistäminen keskeisiä seikkoja kadottamatta Tavoite lisätä informaatiota hajanaisesta aineistosta selkeään kuvaan hajottamisen kautta uudelleen yhteen loogiseksi kokonaisuudeksi 5

6 Sisällönanalyysi 2 Esimerkki aineistolähtöisestä sisällönanalyysista: haastattelujen kuunteleminen & auki kirjoittaminen lukeminen & sisältöön perehtyminen pelkistettyjen ilmausten etsiminen ja alleviivaaminen (myös tietokoneohjelmia) pelkistettyjen ilmausten listaaminen Sisällönanalyysi 3 samankaltaisuudet ja erilaisuudet pelkistettyjen ilmausten yhdistäminen alaluokiksi alaluokkien yhdistäminen ja yläluokkien muodostaminen yläluokkien yhdistäminen ja kokoavan käsitteen muodostaminen 6