Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Transkriptio

1 Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin. Nauhoilta sisältö puretaan kirjoittamalla eli litteroimalla suoraan tiedostoon (tavallisimmin ensin word-tiedostoiksi). Aineisto voi olla periaatteessa muussakin tiedostomuodossa, esimerkiksi kuva- tai animaatiotiedostoina. Näitä tiedostoja voidaan analysoida manuaalisesti eli merkitsemällä värikynin tms. tulkittavat kohteet ja yhdistelemällä niitä halutun tuloksen saavuttamiseksi. Nykyään on käytettävissä kuitenkin tähän tarkoitukseen suunniteltuja analyysiohjelmia, esim. Atlas-ti; NuDist; NVivo. Kaikki ohjelmat perustuvat samoihin toimintaperiaatteisiin, joiden avainsana on koodaus.

2 Avaintekijänä on koodaus avoin koodaus käsitteiden muodostaminen valikoiva koodaus- aksiaalinen koodaus pääkategorian esiin kohoaminen teoreettinen selektiivinen - koodaus nimettyjen asioiden yhdistely

3 Koodauksen tarkoitus Kun aineistoa ryhdytään tulkinnallisen selvyyden saamiseksi käsittelemään, muodostuu avainsanaksi käsitteellinen koodi. Tämä koodi helpottaa sellaisen mallin etsintää, joka luo oikean merkityksen sisällössä esiintyville asioille. Koodi on siis eräänlainen avain kategorioitten laadintaan ja teorian muodostamiseen. Sen avulla kohotetaan tarkastelun yleisyystasoa irti aineiston empiirisistä yksityiskohdista. Samalla pyritään saamaan abstrakti kuva aineistosta, joka saattaa edustaa jopa näennäisesti toisiinsa kuulumattomia asioita.

4 koodauksen vaiheet Hyvä koodi on informatiivinen, sen käyttötarkoitusta ei unohda. Jos käytetään jotakin tietokoneohjelmaa, se järjestää koodit aakkosjärjestykseen. Silloin on hyvä liittää koodin eteen jokin, lyhenne, joka listaa samantyyppiseen asiaan liittyvät koodit peräkkäin. mm. Atlas-ti ohjelmassa koodit voi järjestellä myös Code Forestikkunassa hierarkiseen järjestykseen.)

5 Koodauksessa voidaan erottaa kolme päämäärää: asioiden nimeäminen: käsitteiden muodostaminen eli käsitteellinen avoin koodaus nimettyjen asioiden valikoiva yhdistely eli valikoiva koodaus syntyneiden käsitteiden yhdistely suuremmiksi kokonaisuuksiksi

6 Tutkija koodaa itse oman aineistonsa. Koodaus perustuu alan asiantuntemukseen sekä hyvään mielikuvituksen käyttöön. Samalla se myös tuottaa ideoita.. Kannattaa merkitä ideat muistiin. Pohdi tarkasti, mitkä tekijät ovat olennaisia tulkinnan kannalta: ovatko sellaisia esimerkiksi demograafiset tekijät, kuten ikä, sukupuoli ja koulutus tai jokin helposti näkyvä tekijä? Onko aineistossa sellaisia keskeisiä sanontoja ja käsitteitä, joiden varaan voisi tulkinta ryhtyä rakentamaan? Niiden liittymisen myöhempään tulkintaan tulee olla perusteltua.

7 eihän se aivan helppoa ole Tutkijasta saattaa tuntua siltä, ettei työn alkuvaiheessa aineisto johda mihinkään. Hänestä saattaa tuntua, ettei havaintoaineistosta tai sisältökuvauksista saa irti mitään. Silloin kannattaa muistaa, ettei luokittelu ole ulkokohtaista, millä hyvänsä tavalla toteuttavaa puuhaa. Sillä on kiinteä yhteys tutkimuksen tavoitteisiin. Avoimen koodauksen vaiheessa koetellaan jokseenkin kaikkia eri mahdollisuuksia. Samalta saattaa tuntua silloin, kun palapeli on alkuvaiheessaan, eikä tiedä, mikä pala kuuluu mihinkin. Samalla kun sen aihe hahmottuu, tapahtuu palojen sijoittaminenkin jonkin suunnitelman ja tiettyjen koodien mukaan. Avoin koodaus loppuu siihen, kun aineistosta alkaa hahmottua jokin tietty pääkäsite.

8 Pääkategorian eli keskeisen, tulkinnan tuloksena syntyneen käsitteen määrittely Pääkategorian tulee olla käsitteenä keskeinen. Ollakseen pääkategoria, sen tulee esiintyä usein aineistossa. Se tulee voida yhdistää niin moneen kohteessa olevaan ominaisuuteen kuin mahdollista. Koska se liittyy niin moneen ominaisuuteen ja esiintyy aineistossa usein, se "täyttyy" hitaammin kuin muut käsitteet. Pääkategorian avulla voidaan selvästi ja helposti käsitettävällä tavalla muodostaa ilmiölle päätulkinta tai merkitys. Se vastaa tutkimuksen keskeiseen kysymyksenasetteluun.

9 esimerkki: koodaus käynnissä Atlas-ti- ohjelman avulla

10 Eräs esimerkki Atlas-ti- ohjelmalla koodatusta ja kohti ilmiön tulkintaa pyrkivästä analyysista

11 Kohti ilmiön lopullista tulkintaa ja merkityksenantoa Laadullisessa tutkimuksessa tutkimusprosessin painopiste ei sijaitse teorian muotoilussa vaan teorian/ käsitteistön ja aineiston vuorovaikutuksessa, ja että laadullisessa tutkimuksessa "teoria" kehittyy suhteellisen myöhäisessä tutkimuksen vaiheessa, ei tutkimuksen alussa. Aineiston analyysi, keruu ja käsitteellistäminen limittyvät laadullisessa tutkimuksessa toisiinsa ja niiden analyyttinenkin erottaminen toisistaan on usein hankalaa. Laadullista tutkimusta ei kannatakaan hahmottaa sen paremmin induktiiviseksi (eli aineistolähtöiseksi) kuin deduktiiviseksi (eli teorialähtöiseksi) prosessiksi; näiden sijasta se kannattaa nähdä "abduktiona", päättelyprosessina, jossa teoria ja käytäntö eli aineiston edustama todellisuus vuorottelevat johtopäätösten muodostamisessa.