Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Transkriptio

1 Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa Faculty of Social Sciences

2 Näin se kirjoitetaan n Johdanto Jäsentääkseni ja ymmärtääkseni syntyvyyshuolta analysoin tässä tutkimuksessa valtion politiikkaohjelmia, raportteja ja selvityksiä sekä vakiintuneiden yhteiskunnallisten toimijoiden julkaisemia tekstejä syntyvyydestä.

3 Näin se kirjoitetaan n Tutkimusasetelma Tutkimukseni kohde on väestöpoliittinen syntyvyysretoriikka, sukupuolittunut kansalaisuus sen teoreettinen jäsennys ja kontrastoiva retoriikan tutkimus metodologinen perusta. Syntyvyysretoriikka rakentuu Venäjällä ja Suomessa syntyvyyshuolen diskurssin ympärille, mutta retoriikka muokkaa diskurssia edelleen.

4 Näin se kirjoitetaan n Taustoittavat käsitteet n Väestöpolitiikka, lisääntymisoikeudet n Teoreettiset käsitteet n Sukupuolittunut kansalaisuus (sukupuoli kansalaisuudessa, kansalaisuus sukupuolessa) - Sukupuolisopimukset n Analyyttiset käsitteet n Esisopimukset, eetos, paatos, logos

5 Näin se kirjoitetaan n Tutkimuksen taustoittaminen n Syntyvyysteoriat, tutkimus syntyvyyttä koskevasta puheesta, väestöpoliittinen historia

6 Näin se kirjoitetaan n Aineisto ja metodologia Tutkimuksen empiirisen tarkastelun kohteena on syntyvyyttä koskeva poliittinen keskustelu Aineisto käsittää niin sanotun virallisen tai vakiintuneen politiikan asiakirjoja ja artikkeleita Asiakirjojen kiteytynyt ja paikoin monimutkainen kieli vaati analyysimenetelmältä paljon. Teksti tuli pystyä pilkkomaan pieniin osiin, mutta sitä oli tarkasteltava kokonaisuutena. Yksittäisiä sanoja oli pystyttävä tarkastelemaan osana argumentaation kokonaisuutta ja samalla oli kyettävä tarkastelemaan sanojen merkityksiä. Näihin ehtoihin vastai sisällönanalyysi yhdessä retoriikan analyysin kanssa. Venäjän ja Suomen tulosten kontrastointi syvensi retoriikan analyysiä.

7 n Vaihe 1 n Sisällönanalyysi n Mistä teksti kertoo? - Mitkä ovat tekstin asiasisällöt? - Mitä tekstissä esitetään? - Miksi? è è è n Epistemologiset pohdinnat n Mitä voin päätellä sisällönanalyysin perusteella tuotetusta tiedosta? Mikä on tiedon luonne? n Tiedon intressiin liittyvät kysymykset n Mitä minä oikeastaan haluan tietää?

8 n Vaihe 2 n Mistä teksti ei puhu? - Mikä kummastuttaa? - Mikä jää epäselväksi? - Mitä ei määritellä?

9 n Epistemologinen kysymys: mikä on tiedon luonne? Asiakirjoista sisällönanalysillä (metodologia) saatu tieto on: n Empiiristä n Ei kuvaa todellisuutta, vaan on tulkinta todellisuudesta n Tietyn ihmisryhmän, virkamiesten ja tutkijoiden, tulkinta todellisuudesta n Kertoo myös siitä, kuinka todellisuutta rakennetaan diskurssien avulla, ja kuinka diskurssit muodostuvat

10 n Vaihe 3 n Miten todellisuutta rakennetaan? n Mitä diskursseja tekstistä löytyy? n Diskurssi on suhteellisen kiinteä merkityssuhteiden kokonaisuus (Norman Fairclough) n Diskurssi on tietyn ihmisjoukon tunnistama kollektiivinen lausumien arkisto (Hilkka Summa) n Diskurssit legitimoivat tiettyjä valtasuhteita (kriittinen diskurssianalyysi) n Diskursseja hyödynnetään poliittisessa kielessä, koska niillä on luonnollistuneet mutta silti joustavat sisällöt (vrt kiteytymät)

11 n Epistemologinen pähkinä n Teksti kertoo tulkinnan todellisuudesta, mutta tämä tulkinta on määrittynyt tiettyjen tavoitteiden kautta. Kaikkea ei sanota julki. (vrt. positivisti, joka luottaa vain näkyvään tietoon) è è è n Metodologinen pähkinä n Miten päästä käsiksi teksteihin sisältyvään julkilausumattomaan tietoon tavoitteista? n Entä miten päästä käsiksi tietoon siitä, miten lukijaa taivutellaan hyväksymään johtopäätökset?

12 n Vaihe 4 n Retorinen lähiluku (Jaana Vuoren mukaan) - Mikä on tekstin julkaisufoorumi? - Mitä merkityksiä teksti rakentaa suhteessa toisiin teksteihin? - Mikä on tekstin yhteiskunnallinen yhteys? - Mitä ovat keskeiset asiasisällöt ja miten ne toimivat osana vakuuttelua (logos?) - Miten kirjoittaja määrittelee itsensä (eetos)? - Miten teksti kutsuu toimimaan (paatos)? - Mitä suhteita rakentuu kirjoittajan ja lukijan välille? - Mitä teksti mahdollistaa?

13 n Mikä on tekstin julkaisufoorumi? n Mitä merkityksiä teksti rakentaa suhteessa toisiin teksteihin? n Mitä toimijoita / tekstejä mainitaan? n Mitä muista yhteyksistä tuttuja diskursseja esiintyy?

14 n Mitkä ovat keskeiset asiasisällöt ja miten ne toimivat osana vakuuttelua (logos)? n Logoksessa vedotaan järkeen määrällisiin tai laadullisiin perustein tai arvoin n Miten kirjoittaja määrittelee itsensä (eetos)? n Eetos on kirjoittajan itsestään antaman kuvan kautta vakuuttamista. Eetos on joukko arvoja tai ominaisuuksia, yhteistä ymmärrystä oikeasta ja väärästä, hyvästä ja huonosta. n Miten teksti kutsuu toimimaan (paatos)? n Paatoksellisessa vakuuttamisessa vedotaan tunteisiin. Sen avulla yritetään poistaa vastahankaisuutta ottaa vastaan viestejä.

15 n Epistemologinen ja metodologinen pähkinä n Miten suhtautua tietoon, joka ei julkilausutusti tulee esiin? n Miten päästä käsiksi julkilausumattomaan tietoon?è è è n Retoriikassa hyödynnetään diskursseja, mutta retoriikka myös muokkaa niitä. n Diskurssit merkitsevät erilaisia asioita niiden käyttäjille. n Puhua samassa diskurssissa ei tarkoita samojen asioiden lausumista, samoista syyseuraussuhteista ja samoista taustaolettamuksista puhumista tai yhteistä ymmärrystä niistä. n Diskursseja hyödyntämällä tai niitä muokkaamalla luodaan toivottua toimintaa, ajattelua tai politiikkaa. Diskursseja hyödynnetään läpi koko retoriikan.

16 n Vaihe 5 n Millä menetelmällä pääsee tekstin taakse? n Mitä kiteytymiä? Mistä aiheesta? Miksi niitä käytetään? Kiteytymät tiivistävät luonnollistuneita asioidentiloja ilman, että niitä tarvitsee avata tai politisoida (vrt diskurssit). n Mitkä ovat taustaolettamukset / esisopimukset? Taustaolettamukset ovat vakuuttelun julkilausumattomia lähtökohtia. Ne ovat itsestään selvästi yleisölle tosia asioita tai toivottava asioiden tila tai olemassa oleva diskurssi. Taustaolettamusten purkaminen on tärkeää, koska argumentaatiossa yritetään siirtää nille osoitettu hyväksyntä koskemaan johtopäätöksiä.

17 Aineiston ja menetelmän ja niiden avulla saadun tiedon suhde teoriaan n Vaihe 6 n Miten sukupuoli näkyy aineistossa? n Miten kansalaisuus näkyy aineistossa? n Mikä on sukupuolen ja kansalaisuuden välinen suhde? n Miten edellä mainitut näkyvät argumentaation erilaisissa vaiheissa (taustaolettamukset / esisopimukset, eetos, paatos, logos)

18 Aineiston ja menetelmän ja niiden avulla saadun tiedon suhde teoriaan n Vaihe 7 n Argumentaation silta taustaolettamuksista / esisopimuksista johtopäätöksiin n Kansalaisuus ja sukupuoli argumentaation alussa ja lopussa