ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 6

Transkriptio

1 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN TUTKIMUS LAADULLISEN TUTKIMUKSEN TIEDONHANKINNAN STRATEGIOITA TAPAUSTUTKIMUS ETNOGRAFINEN TUTKIMUS Historiaa Käsitteitä ja ominaisuuksia Tutkimuksen kulku Kritiikkiä FENOMENOGRAFIA Historiaa Tutkimuksen kulku Kritiikkiä GROUNDED THEORY Historiaa Tutkimuksen kulku Kritiikkiä TOIMINTATUTKIMUS Historiaa Käyttö Tutkimuksen kulku Kritiikkiä DELFI-TEKNIIKKA Historia Keskeiset käsitteet Käyttö Tutkimuksen kulku Kritiikki

2 4. AINEISTON HANKINNAN METODIT HAASTATTELU Milloin haastattelu on sopiva tekniikka? Miten haastatellaan? HAVAINNOINTI Miten havainnoidaan? KIRJALLISEEN MATERIAALIIN PEREHTYMINEN LAADULLISEN TUTKIMUKSEN STRATEGIOIDEN JA METODIEN YHTEENSOVITTAMINEN LAADULLISEN AINEISTON ANALYYSI JA TULKINTA KENTTÄMUISTIINPANOJEN ANALYSOINTI GRÖNFORSIN MUKAAN SISÄLLÖNANALYYSI SYRJÄLÄISEN MUKAAN ESIMERKKI SISÄLLÖN ANALYYSISTA: SOSIAALI- JA TERVYSALAN TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET DISKURSSIANALYYSI JA NARRATOLOGIA TIETOKONEAVUSTEINEN ANALYYSI LAADULLISEN AINEISTON RAPORTOINTI LAADULLISEN JA MÄÄRÄLLISEN TUTKIMUSOTTEEN YHDISTÄMINEN LOPUKSI LÄHTEET ASIA- JA HENKILÖHAKEMISTO

3 4.3 Kirjalliseen materiaaliin perehtyminen Kriittisyys Aineiston sopivuus tutkimusaineistoksi Usein laadullinen aineisto on valmiiksi kirjoitettu. Tällaista materiaalia ovat mm. päiväkirjat, kirjeet tai kertomukset. Seuraavassa pääjaksossa luvussa 5. käsittelemme tarkemmin kirjallisen materiaalin analyysia diskurssianalyysia ja sisällön analyysia. Tässä yhteydessä kiinnitetään huomiota vain kirjallisen materiaalin lukemisen yleisiin hyviin periaatteisiin: kriittisyyteen ja aineiston sopivuuteen tutkimuksen materiaaliksi. Näitä asioita on käsitelty jo Metodologian perusteet ihmistieteissä -kirjassa, josta poimin tähän soveltaen muutamia avainkysymyksiä. Mieti miltä kannalta asiaa on tarkasteltu. Jos tässä materiaalissa puhutaan näillä termeillä, mutta toisessa materiaalissa toisilla termeillä, onko kyseessä saman asian tarkastelu eri kanteilta vai kokonaan toinen asia? Onko kirjoittaja objektiivinen vai subjektiivinen? Kenelle kirjoittaja kirjoittaa ja miksi? Tämä on viime kädessä diskurssianalyysia ja enonsiaatiota, joihin termeihin palaamme tarkemmin luvussa Laadullisen tutkimuksen strategioiden ja metodien yhteensovittaminen Tässä luvussa pyrin yhteenvedon omaisesti kokoamaan yhteen käsiteltyjä asioita kvalitatiivisen tutkimuksen strategioista ja metodeista. Janice Morse on esittänyt yhteenvedon keskeisimmistä kvalitatiivisista strategioista seuraavan taulukon muodossa (Morse 1994, 224). Oleellista taulukossa on, että tutkimuskysymys ratkaisee pitkälti sen, millaista tutkimusstrategiaa tulisi ja voisi käyttää. Morsen taulukossa on osittain erilaisia strategioita, kuin mitä on käsitelty edellä. Esimerkiksi diskurssianalyysiin perehdytään vasta seuraavassa luvussa ei strategiana vaan analyysimetodina. 46

4 Taulukko 5. Kvalitatiivisten tutkimusstrategioiden vertailu paradigman ja metodien suhteen (Morse 1994, 224) Tutkimuskysymyksen tyyppi Kysymys tarkoituksesta tai kokemuksen olemuksen selvittäminen Kuvaileva kysymys ryhmän arvoista, uskomuksista, käytännöistä Dokumentit; Asiakirjat; Valokuvat; Kartat; Sukuselvitykset; Sosiaalinen verkottuminen; Diagrammit Prosessiongelma -kokemukset riippumattomia ajasta ja tavoista; voivat muuttua eri tasolle Sanallista viestintää ja dialogia koskeva kysymys Strategia Paradigma Metodi Muita aineiston lähteitä Fenomenologia Etnografia Grounded Theory Etnometodologia; Diskurssianalyysi Filosofia (fenomenologia) Antropologia (kulttuuri) Sosiologia (symbolinen interaktionismi) Semiotiikka Nauhoitettu keskustelu ; Kirjoitetut tarinat ihmisten kokemuksista Strukturoimaton haastattelu; Kenttämuistiinpanot Haastattelu (kasettisoitin) Keskustelu; Audio/videonauhoitus Fenomenologinen kirjallisuus; Filosofiset heijastukset; Runous, taide Päiväkirja; Muistio Havaintojen tekeminen; Kenttämuistiinpanot Morse on esittänyt myös mielenkiintoisen vertailun siitä, millaisiin todellisiin kysymyksenasetteluihin johtavat erilaiset kvalitatiivisen tutkimuksen strategiat. Morsen alkuperäinen esimerkki liittyi lentokentän elämään. Olen soveltanut esimerkin koulumaailmaan, mutta se on helposti sovellettavissa moneen muuhunkin organisaatiokuvaukseen (taulukko 6). 47

5 Taulukko 6. Koulun ilmapiiri koulun eetoksen kuvaajana ( mukaellen Morse 1994, 225) Strategia Tutkimus kysymys/ kohde Osallistujat/ informantit Fenomenografia Mitä Työntekijät ja merkitsee oppilaat; koulun ilmapiiri tai eetos? Fenomenologinen kirjallisuus; Taide, runous; muut kuvaukset Etnografia Miten koulun Opettajat ja ilmapiiri tai oppilaat; eetos Muu ilmenevät jokapäiväisessä henkilökunta; koulunkäynnissä? Grounded Theory Koulun eetos: Yhteyttä yli rajojen Kvalitatiivinen etologia Millaista on viestintä käyttäytyminen koulun johdon ja opettajien sekä toisaalta opettajien ja oppilaiden välillä? Opettajat oppilaat; Omaiset Ne, jotka päivittäin tarkkailevat tilannetta: ja Kuvauksia koulun ilmapiirin tai eetoksen kokemisessa tapahtuvista psykososiaalisista prosesseista Etnotiede Mitkä ovat erilaiset ilmapiiriä kehittävät persoonat? Rehtori, opettajat, eri ammattiryhmät, opiskelijat yms. Koulun johto, opettajat ja opiskelijat Otoskoko (riippuu saturaatiosta) Noin kuusi osallistujaa n haastattelua Aineiston keruun menetelmät Syvällinen keskustelu Haastattelu; Muut tiedot (kuten koulun tilastot) n Syvähaastattelut tarkkailu Tulos tyyppejä Syvällisiä reflektoivia kuvauksia koulun ilmapiirin kokemuksesta Kuvaus koulussa tapahtuvista ilmapiiriin liittyvistä asioista ja tilanteista Ilmapiiriä kehittävien persoonien kuvaus ja taksonomia. n Haastattelut: selvitetään persoonien yhtäläisyyksiä ja eroavuuksia Valokuvaus kpl vies- video; tintä- Koodaus kontak- tiyksikköä Viestintäkäyttäytymisen mallien kuvaus Huomaamme, että samaa asiaa voidaan lähestyä laadullisestikin ratkaisevasti eri tavoilla riippuen siitä, mihin kysymykseen haluaa saada vastauksen. Myös informantit, tiedon lähteet voivat olla hyvin erilaisia. 48