TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

Transkriptio

1 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka

2 JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla. Näitä ihmiselle luontaisia tiedon intressejä on kolme ja niiden avulla ihminen pyrkii ymmärtämään maailmaa. Sosiaalisen toiminnan luonteensa mukaan yhteiskunnalliset tiedonintressit jaetaan: tekniseen tiedonintressiin hermenuttiseen tiedonintressiin

3 Tietoa synnyttämät prosessit on yhtä lailla uusintamisen, itsesäilytyksen kuin itseymmärryksen välineitä. Kaikki tiedonintressit ovat välttämättömiä yhteiskunnallisen tiedon ja myönteisen kehityksen tuottamiseksi: a) teknisen tiedon avulla laajennetaan valtaa työn välineellisen toiminnan kautta, b) hermeneuttisen tiedon avulla suuntaamme toimintaa kommunikatiivisen tiedon avulla c) emansipatorisella tiedolla vapaudumme esimerkiksi teknisen ja hermeneuttisen intressin tuottamasta tiedosta

4 TEKNINEN TIEDONINTRESSI Teknistä tietoa tarvitaan uusintamaan aineellista olemassaoloa. Se on käytännössä usein numerotietoa.

5 HERMENUTTINEN TIEDONINTRESSI Hermeneuttinen tieto on praktista. Se liityy symbolisiin prosesseihin eli kieleen ja kommunikaatioon. Liittyy usein perinteen siirtämiseen ja ymmärtämiseen. Tiedon tuottamisessa on usein inhimilliseen toimintaan liittyvä ymmärtävä ja tulkinnallinen tarkoitus. Tavoitteena on tieto, jonka avulla on mahdollinen kollektiivinen yhteisöelämä sitoen tiedon sukupolvien jatkumoon.

6 EMANSIPATORINEN TIEDONINTRESSI Tarkoituksena on tuottaa tietoa, jonka avulla ihminen voi vapautua perinteen ohjaamasta ajattelusta ja olemisesta sekä tiedostamattomista valtasuhteista. Tiedon tuottamisen intressinä on vapautuminen ja itsereflektio.

7 POHDI: MIKÄ TIEDON INTRESSI SAATTAISI OLLA SEURAAVISSA TUTKIMUSKOHTEISSA? Tutkimuskohteena oppiaineissa ja testeissä saadut arvosanat oppimistulokset valmistuneet tutkinnot opintojen kesto opetukseen varattujen resurssien käyttö toteutetun koulutuksen määrä

8 Tutkimuskohteena oppimisprosessit opetussuunnitelmat kehittämishankkeet hyvinvointitutkimukset

9 Tutkimuskohteena koulun ja yhteiskunnan suhde käsitteiden purkaminen oppilaan/opiskelijan/opettajan identiteetti oppilaan/opiskelijan/opettajan kriittinen ajattelu koulutuspolitiikan ohjaus valtavirtaistaminen ja tasa-arvo koulun ja koulutuksen sukupuolistavat käytännöt koulu ja koulutus valtainstituutiona

10 INTRESSINÄ KUVAUS VAI YMMÄRTÄMINEN, TULKINTA JA MERKITYSKENANTO? (KS. LÄHEMMIN PIRKKO ANTTILA 1996: TUTKIMISEN TAITO JA TIEDON HANKINTA SIVU 165) Määrällisen tutkimuksen tutkimusote: rajataan ongelma, määritellään mitattavat muuttujat ja asiaan kuuluvan mutta ulkopuolelle jäävän informaatio; huomio on ominaispiirteiden määrässä; tutkijan vaikutus poistetaan; teoria luo tutkimuksen lähtökohdat; tiedetään ennakolta mitattava asia

11 Laadullisen tutkimuksen tutkimusote: ongelman sijaan määritellään tutkittava ilmiö ja sen olemus (esim. kehityslinjat, laatu, esiintyminen; tutkija ja tutkittava ovat vuorovaikutuksessa, tulkinnallisuus, ymmärtäminen ja oivallus; uusi teoreettinen hahmotus

12 Kriittisen tutkimuksen tutkimusote: määritellään tutkittava ilmiö ja sen johtoajatus sekä ilmiössä olevat tosiasiat; tutkija ja ilmiö ovat vuorovaikutuksessa; tutkija vaikuttaa, valitsee ja arvioi kriittisesti; tosiasiat hahamotetaan uudessa valossa kriittisesti

13 MITEN VALITSEN TUTKIMUKSEEN LUONTUVAN ANALYYSIMENETELMÄN TIEDONINTRESSIN KATSANNOSTA? Tutustu tutkimus- ja analyysimenetelmiin Vertaile analyysimenetelmän tiedon intressiä tutkimusongelmaasi ja tutkimuksesi tavoitteisiin Kysy itseltäsi: Pyrinkö kuvaamaan ennalta tiedetyt ominaispiirteet vastaten kysymykseen kuinka paljon? Olenko selittämässä ilmiön olemusta? Olenko hahmottelemassa ilmiötä koskevia tosiasioita tai johtoajatusta uudessa valossa?

14 TAI VOIT KYSYÄ Olenko vertailemassa kahta ilmiötä toisiinsa? Olenko vastaamassa siihen, miten ilmiö muodostuu? Olenko vastaamassa siihen, miten ilmiö esiintyy? Olenko selittämässä sitä, milla tavalla asiat vaikuttavat toisiinsa? Olenko esittämässä sitä, millä tavalla asia on muuttunut? Olenko vastaamassa kysymykseen, millainen ilmiö on luonteeltaan? Olenko vastaamassa siihen, miten henkilöt ajattelevat tai käsittävät asian tai ilmiön?

15 KYSY LISÄKSI Millaisella aineistolla ilmiö on tavoitettavissa? Miten aineisto on analysoitavissa, jotta ennalta suunniteltu tiedon intressi toteutuu? Valitsenko a) kvantitatiivisen vai b) kvalitatiivisen analyysitavan? Sisällön erittely + jokin tilastoanalyysitavoista? Jokin sisällönanalyysitavoista? - teemoittelu vai teemoittelu+ tyypittely jonkin analyysimenetelmän intressien mukaisesti => Mitä merkityksiä tai laatuja tutkin?