Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Transkriptio

1 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen kielen ja viestinnän opettaja Virpi Kankaanpää, hyvät ohjausryhmän jäsenet, hyvät seminaaripäivään osallistujat. Hyvää huomenta teille kaikille - ja tervetuloa Stadiaan. Meillä on ilo ja kunnia toimia seminaaripäivänne tilojen järjestäjänä täällä terveysalan toimipisteessä. Tämä Tukholmankadun lähes 60 vuotta vanha toimipiste aloitti sotasairaalana. Olemme juuri saaneet päätökseen monta vuotta kestäneen sisätilojen ja julkisivun remontin. Nyt työn alla on suunnitelma laajennuksesta sisäpihalle rakennuksen kahden siiven väliin. Yksikkö on suurin sosiaali- ja terveysalan neljästä toimipisteestä. Rakennuksessa opiskelee noin 1500 opiskelijaa. Kaikkiaan sosiaali- ja terveysalalla on noin 3300 opiskelijaa. Stadia onkin Suomen suurin terveysalan koulutuksen tarjoaja, ja meillä on siinä myös monipuolisin tarjonta eli 16 koulutusohjelmaa. Opinnäytetyötä prosessina, tuotoksena ja työelämän edellytyksinä on kehitetty sosiaali- ja terveysalalla systemaattisesti useamman vuoden ajan. Lukuvuonna toteutetussa laajassa opetussuunnitelmien kehittämisprojektissa myös opinnäytetyö ja siihen liittyvät muut opinnot ajantasaistettiin. Stadian sosiaali- ja terveysalan opinnäytetyöhön liittyvästä toiminnasta olette kuulleet mm. yliopettaja Taru Ruotsalaisen esityksen aiemman työseminaarin yhteydessä Haagaammattikorkeakoulussa. Kehittämistyö jatkuu, ja tähän liittyen teemme yhdessä Taru Ruotsalaisen kanssa tutkimusta, jonka tarkoituksena on tutkia opinnäytetöiden vaikuttavuutta liittyen oppimiseen ja työelämähyödynnettävyyteen. Tutkimus kohdistuu valmistuneiden opinnäytetöiden työelämäyhdyshenkilöihin. Aineistonkeruu on kesken, mutta 40 työelämäyhdyshenkilön vastauksia voidaan pitää suuntaa antavina kehittämistyössä. Tulosten mukaan työelämäyhdyshenkilöt itse tai työyhteisö oli oppinut työelämäkontekstiin tehtävistä opinnäytetöistä vain kohtalaisesti tai vähän. Oppiminen kohdistui eniten tutkittavien ja kehitettävien asioiden tunnistamiseen ja työn kehittämisen arvostamiseen.

2 2 Vastaajat arvioivat työyhteisön oppineen myös soveltamaan opinnäytetyöstä saatuja tuloksia. Työelämäyhdyshenkilöt arvioivat opinnäytetöiden hyödyntämisen ainakin kohtalaisen tärkeäksi, vaikka se koettiinkin heikoksi. Se oli toteutunut parhaiten keskustelemalla työyhteisössä. Puolet arvioi, että opinnäytetöiden perusteella on ryhdytty kehittämään toimintoja ja opinnäytetyö on antanut konkreettisiakin vastauksia käytännön toimintoihin. Hoitotyön ja ensihoidon koulutusohjelmien strategisena tavoitteena on ollut koko luvun opettajien ja opiskelijoiden projekteissa toimimisen kehittäminen. Olemme kehittäneet koulutusohjelmassa T & K -toiminnan edistämiseksi prosessin ja toimintakäytänteet, jotka koko laajuudessaan tulevat käyttöön ensi syksynä. Siinä ovat merkittävässä osassa opinnäytetyöt, jotka tehdään osana koulutusohjelman suurempia projekteja. Opinnäytetyön suhteen on tehty paljon kehittämistyötä suomalaisessa amk:ssa, paljon on vielä edessä. Olette kokoontuneet tänään työseminaariin tavoitteenanne esitellä asiantuntijaryhmien ehdottamat opinnäytetyön laatusuositukset ja jatkaa keskustelua opinnäytetyön laadusta ja vaikuttavuudesta. Laatusuositusten tekeminen on haastavaa ja tarkastelun näkökulmia on varmasti monia. Yhtenä näkökulmana voisi olla opinnäytetyön tuottama ja osoittama asiantuntijuus. Asetuksen mukaanhan opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietoja ja taitoja ammattiopintoihin liittyvissä asiantuntijatehtävissä (A 256/1995). Opinnäytetyön tulee olla monimuotoinen ammatillista asiantuntijuutta korostava. Tutkimusten mukaan opinnäytetyön onkin osoitettu lisäävän asiantuntijuutta. Miten opinnäytetyö sitten osoittaa ja kehittää ammatillista asiantuntijuutta? Asiantuntijuutta ja sen kehittämistä voidaan tarkastella monesta näkökulmasta. Kari Hakkarainen kollegoineen on jäsentänyt sitä kolmeen eri osa-alueeseen (Psykologia-lehti 2003): kognitiivinen näkökulma, osallistumisnäkökulma ja luomisnäkökulma.

3 3 Kognitiivinen eli mielensisäinen näkökulma painottaa asiantuntijuuden tiedollista komponenttia. Henkilöllä täytyy olla vahvaa teoreettista osaamista aihealueensa lähtökohdista ja uusimmasta tutkimuksesta sekä halu ja kyky teoreettiseen ajatteluun ja pohdintaan. Kognitiivisen näkökulman puutteena on tuotu esille yksilökeskeisyys, sillä asiantuntijuus nähdään lähinnä kognitiivisena yksilötason ilmiönä. Opinnäytetyössä tulee osoittaa tutkimuksellista työskentelytapaa, systemaattista tiedonetsintää ja valmiutta argumentointiin ja analyysiin sekä valittujen toteutustapojen ja menetelmien hallintaa kuten myös kykyä oman toiminnan raportointiin ja selkeää viestintää. Opinnäytetyöprosessissa käytetään tieteellistä tietoa ja loogista ajattelua. Tutkimusten mukaan opinnäytetyön tekeminen lisää kriittistä ajattelua sekä opettaa lukemaan tutkimuksia ja hahmottamaan kokonaisuuksia. Toisena näkökulmana on osallistumisnäkökulma, joka näkee asiantuntijuuden osallistumisena tiettyyn toimintakulttuuriin ja yhteisöön. Sen mukaan asiantuntijaksi tuleminen on lähinnä sosiaalinen ilmiö, joka edellyttää osallistumista eksperttikulttuuriin. Tällöin asiantuntijuuteen sisältyy oman alan kontekstiin liittyvä kokemuksellinen tieto ja intuitio. Osallistumisnäkökulman rajoituksena on se, ettei se kiinnitä huomiota käsitteellisen tiedon merkitykseen ja kognitiivisiin prosesseihin. Sen etuina on kuitenkin asiantuntijuuden kehittymisessä oleellisena pidetty aitoihin toimintakäytänteisiin osallistumisen korostaminen. Työelämäkontekstissa toteutettu opinnäytetyöprosessi luo autenttisen mahdollisuuden asiantuntijaosaamisen kehittymiselle. Opinnäytetyöprosessi edellyttää tällöin kohdeorganisaation tuntemusta, ja siinä osoitetaan käytännön työelämään pohjautuvaa työotetta. Etenkin toiminnalliset työelämäkontekstissa toteutetut opinnäytetyöt ilmentävät opinnäytetyöntekijöiden vahvaa osallistumista kohdeorganisaatioon. Erilaisten ohjaustilanteiden ja koulutuspäivien järjestäminen tai toiminnallisten ryhmien pitäminen

4 4 ovat esimerkkejä osallistuvasta näkökulmasta. Osallistuminen lisää opiskelijan kokemuksellista tietoa ja kehittää siten ammatillista asiantuntijuutta. Kolmantena asiantuntijuuden näkökulmana on luomisnäkökulma, joka korostaa asiantuntijuutta uusien toimintamallien, käytänteiden tai tiedon luomisen prosessina. Tämä näkökulma syntetisoi kognitiivisen ja osallistumisnäkökulman hyviä puolia. Asiantuntijuutta tarkastellaan yhteisöllisenä tiedon luomisen prosessina. Uuden tiedon luomisen prosessiin liittyy läheisesti jaetun asiantuntijuuden käsite. Tällä viitataan prosessiin, jonka aikana useat ihmiset jakavat tietoon, suunnitelmiin ja tavoitteisiin liittyviä älyllisiä voimavaroja saavuttaakseen jotakin, jota yksittäinen ihminen ei pysty toteuttamaan. Omien käsitysten tarkastelu muiden näkökulmasta on älykkään toiminnan ja uusien ajatusten luomisen kannalta olennaista ja tukee syvällisen käsitteellisen ymmärryksen saavuttamista. Tiedon rakentuminen sosiaalisesti ryhmässä ja asiantuntijuuden jakaminen liittyvät myös tutkivaan oppimiseen. Kun eri tahot ponnistelevat yhteisen tietämyksen edistämiseksi, kaikkien ajattelu, ymmärrys ja tietämys lisääntyvät. Opinnäytetyössä tulee osoittaa luovuutta sekä kykyä havaita uusia näkökulmia ja käyttää uutta luovaa työotetta. Jotta opinnäytetyö voisi tuottaa tietoa, joka kehittää ja uudistaa ammattialan osaamis- ja tietopohjaa, se edellyttää työyhteisön tietämyksen jakamista ja yhteisöllisiä tiedontuottamisen tapoja. Työelämälähtöisessä opinnäytetyössä sovellettavat menetelmät ovat yhteisöllisiä. Oppimisen kannalta on tärkeää avoin tiedonsiirto, keskustelut ja luottamus siihen, että osaamista voidaan kehittää tietoa jakamalla. Opinnäytetyöprosessiin liittyykin toisaalta organisaation omien toimijoiden yhteistyö ja toisaalta eri organisaatioiden asiantuntijoiden välinen yhteistyö. Työelämälähtöinen opinnäytetyö ammattikorkeakoulussa mahdollistaa jaetun asiantuntijuuden.

5 5 Asiantuntijuuden näkökulmasta amk:n opinnäytetyöhön, sen prosessiin, tuotokseen ja työelämäedellytyksiin sisältyvät eri asiantuntijuusnäkökulmat: kognitiivinen, osallistuminen ja luominen - jaettu asiantuntijuus mukaan lukien. Olette kokoontuneet asiantuntijajoukolla keskustelemaan ja kehittämään ammattikorkeakoulun yhtä ydintehtävään liittyvää asiaa: opinnäytetyötä osana tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Toivotan teidät vielä lämpimästi tervetulleeksi Stadiaan! Toivon teille antoisaa seminaaripäivää ja aurinkoisia loppukevään päiviä!