Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Transkriptio

1 Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

2 Totuudesta väitellään

3 Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin mukaan yleensä muodossa: on hyvin perusteltu tosi uskomus, eli on totuudenmukainen käsitys jostakin asiasta. Airaksinen (1994) lisää siihen vielä neljännen ehdon ('sekä vielä jotakin muuta'). Myös Platon antaa Sokrateen käydä keskustelua, jossa tulee esiin seuraava dialogin osa: "... on samaa kuin oikea käsitys yhdessä selityksen kanssa, mutta selittämätön sen sijaan jää tiedon ulkopuolelle". (suom. Airaksinen 1994,96)

4 Tieteellinen (proposiotinaalinen) edellyttää hyväksytyt menetelmät ja luotettavuustarkastelun Tieteen maailmasta tuttu propositionaalinen (perusteltu) tarkoittaa, että ollakseen hyvin perusteltu, tosi uskomus se edellyttää selitystä, perustelua tai jonkin muun oikeutuksen. Näin ymmärrettynä ja toteutettuna määritellään uskomukseksi, jonka luotettavuus tarkistetaan sen hankintaan käytettyjen menetelmien avulla. Tällaista asioihin ja esineellisiin kohteisiin liittyvä a sanotaan myös deklaratiiviseksi eli selittäväksi tiedoksi. Deklaratiivinen voi olla konkreettisiin, ulkoisesti havaittaviin asioihin tai ilmiöihin liittyvää tai abstrakteihin käsitteisiin liittyvää.

5 Propositionaalinen ilmaistaan merkkien ja symbolien avulla Propositionaalisella tiedolla tarkoitetaan sellaista väittämäa, joka voidaan ilmaista yleisesti kielellisesti merkkien avulla. Kieli voi olla ikoneja, indeksejä tai symboleja käsittävää kieltä, jonka merkkijonot voidaan tulkita maailmassa vallitsevien asiantilojen väittämiksi. Tietoa voidaan silloin ilmaista monissa muodoissa: mm. hätämerkkeinä, signaaleina, kuvina, piirroksina, ääninä, puheena ja kirjoituksena.

6 Perinteisen käsityksen rinnalle on tullut muita käsityksiä On monia erilaisia tieteenhistoriallisia ismejä, jotka selittävät tiedon syntymisen ja sen hankintatavat eri tavoin. Yksi niistä on Yhdysvalloissa 1800-luvun lopulla syntynyt pragmatismi, joka on noussut uuden kiinnostuksen kohteeksi luvulle tultaessa. Pragmaattisen teorian mukaan mikäli joku toimii, sitä voidaan pitää totena. Silloin kiinnitetään huomiota tuloksiin eli jos joku saadaan hyvin toimimaan, niin se riittää (kunnes saadaan syntymään vielä parempi tulos). Nämä näkemykset ovat tuoneet mukanaan sekä arvioivan tiedon että proseduraalisen tiedon.

7 Arvioiva Evaluoiva eli arvioiva on noussut oikeaksi todistettavan tiedon rinnalle varsinkin suurissa kehittämisprojekteissa ja t&k hankkeissa. Arvioiva ilmaisee, että jokin kohde (asiantila, esine, teko jne.) on hyvä tai arvokas suhteessa johonkin annettuun arvojärjestelmään eli se täyttää arviointikriteerit. Kriteerit voivat olla esimerkiksi taloudellisia, terveydellisiä, esteettisiä tai moraalisia. Jopa taidearvostelu voi perustua arviointijärjestelmään jolloin se on esimerkki arvioivasta tiedosta (Vrt. Niiniluoto 1989, 56)

8 Toiminta eli proseduraalinen Toiminnallinen ei ole tähän asti yleensä ollut akateemisen tutkimuksen kiinnostuksen kohteena. Proseduraalinen kertoo miten joku asia tehdään. Sen rinnalla esintyvä konditionaalinen kertoo, millä ehdoilla (milloin ja miksi) jokin asia voidaan tehdä. Esimerkiksi matemaattiset käsitteet, kuten derivaatta tai logaritmi ovat deklaratiivista a, mutta kun tiedetään, miten niitä käytetään, on proseduraalista. Ammattikäytännöt edustavat enimmäkseen proseduraalista a

9 Hiljainen Hiljainen. Tacit knowledge. Tekijän.. Näppituntuma Japanilaiset käyttävät hiljaisesta tiedosta käsitettä Ba, joka voidaan käsittää yhteisesti muodostuvan tiedon luomiseen ja hankkimiseen tarvittavaksi sosiaaliseksi tilaksi. (Vrt. Nonaka & Konno 1998) Ba-teorian mukaan hiljainen syntyy sosialisaatiovaiheessa hankittaessa a fyysisen kosketuksen kautta. Se edellyttää läheistä kanssakäymistä - kasvokkain olemista - toisten ihmisten kanssa. Hiljainen välittyy yhteisten toimintojen avulla, yhdessä olemisen, yhteisen ajankäytön, samassa ympäristössä elämisen kautta, paremminkin kuin kirjoitettujen ja puhuttujen ohjeiden avulla. Se syntyy ympäristössä, missä voidaan jakaa yhdessä muiden kanssa tunteet, kokemukset ja mielikuvat. Pohjoismaisessa kulttuurissa voisi ajatella, että hiljainen syntyy myös yhteydessä luontoon ja tavanomaisiin arjessa selviytymisen tapahtumiin tekemisen, toimimisen ja arkiongelmien ratkaisujen avulla.

10 Laajennettu tiedonkäsitys Menestyksellisen toiminnan mahdollistanut ei välttämättä ole sen enempää propositionaalista kuin arvioivaa tai proseduraalista eikä edes sanoilla ilmaistavaa a, vaan kyse voi olla eidiskursiivisesta tai suorastaan tiedostamattomasta' tietämyksestä. Viime aikoina kiinnostus tiedonkäsityksen laajentumiseen onkin tuonut esille laajennetun käsityksen, jossa hyväksytään myös intuitio sekä sanaton, tacit knowledge tiedon ja maailman välisestä vastaavuussuhteesta. Tämä voi olla luonteeltaan myös introspektiivistä, eli perustua omiin sisäisiin kokemuksiin. Silloin tiedon representaatiolta (eli sen ilmaisutavalta) ei vaaditakaan kielellisyyttä. Tieto olla representoitu muutoinkin kuin kielellisiksi väitelauselmiksi (propositioiksi). Laajennettu käsitys tekee mahdolliseksi ymmärtää, millaista a erilaisiin intersubjektiivisiin perinteisiin ja kokemuksen muotoihin liittyy, samoin kuin siihen, millaisen tiedon varassa ihminen on voinut menestyä.

11 Laajennettu tiedonkäsitys Propositionaalinen deklaratiivinen deklaratiivinen arvioiva arvioiva Toiminta mitenmiten proseduraalinen proseduraalinen milloinmilloinja ja miksimiksi konditionaalinen konditionaalinen Hiljainen Hiljainen Kielellisesti ilmaistu Ei-kielellisesti ilmaisu