SUOMEN PANKK 937 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TLASTO~OSASTO XV VUOS KERTA HELSNGSSÄ 938
HELSNK 938 VALTONEUVOSTON KRJAPANO
Täten saatetaan julksuuteen Suomen Pankn vuoskrjan kahdeksastosta vuoskerta, joka on laadttu pääasallsest saman suunntelman mukaan kun edeltäjänsäkn. Sen pääosana on taulusto, johon on kerätty sekkaperäsä tetoja Suomen Pankn asemasta ja tomnnasta vuonna 937. Sen lsäks taulusto ssältää ernäsä katsauksa Suomen Pankn kehtykseen edellsten vuosen akana samaten kun erätä ykstyspankken tomntaa valaseva lukusarjoja. Taulustoon on tällä kertaa lsätty erätä yleskatsauksa Suomen Pankn aseman ja tomnnan er puoln, mnkä kautta taulujen luku on noussut 38:sta 44:ään. Tauluston ohella tässä julkasussa on tekstosasto, jossa luodaan lyhyt katsaus tärkempn Suomen talouselämän kehtystä vuonna 937 valasevn sekkohn sekä selvtellään Suomen 'Pankn vmevuotsen tomnnan er puola ja tuloksa. Vuoskrja on laadttu Suomen Pankn Tlasto-osastolla, ja stä vastaa lähnnä allekrjottanut osaston esmes. Samaten kun edellsnäkn vuosna vuoskrja julkastaan suomen-, ruotsn- ja englannnkelsenä panoksena; tauluston otskot ja muu tekst on stäpats panettu myös ranskaks. Helsngssä, Suomen Pankn Tlasto-osastolla, maalskuun 26 p:nä ~938. A. E. TUDEER.
SSÄLLYSLUETTELO. TABLE DES MATlERES. TEKSTOSASTO. TE X TE.. Katsaus Suomen taloudellsn olohn fjuonna 937. Revue generale de la 8tuaton economque en 937.... Suomen Pankk fjuonna 937. La Banque de Fnlande en 937.. Setelnanto. Emsson de bllets... 25 2. Setelnantoa vastaavat varat. Gouverture"de l'emsson... 3 3. Kotmanen lanaus. Operatons de prets ntereurs.................. 34 4. Oblgatovarasto. Stock d'oblgatons............................... 38 5. Vaadttaessa maksettavat stoumukset. Engagements et vue......... 39 6. Pankn tla ja omat varat. Blan et jonds.......................... 43 7. Tulot ja menot, vottovarojen käyttö. Recettes, depenses, bbne/ce net., 44 8. Clearng-lke. Operatons de Clearng... 45 TAULUOSASTO. TABLEA U X. Setelnanto. Em8Bon de bllet8. taulu. 2 5 6 Setelnanto v. 937. Emsson de bllets en 937.... Lkkeessä oleva setelstö kunkn kuukauden lopussa vv. 930-937. Grculaton des bllets d la jn de chaque mos en 930-937.... Yleskatsaus setelnanto-okeuteen vv. 926-937. Drot d'emsson en 926-937.... Yleskatsaus lkkeessä olevaan setelstöön vv. 926-937. Grculaton des bllets en 926-937... ".... Lkkeessä oleva setelstö kuukauskeskmäärn vv. 930-937. Grculaton des bllets, montant mayen pour chaque mos en 930-937.. Lkkeessä olevan setelstön kokoonpano vv:n 930-937 lopussa. Detal de la crculaton des bllets et la fn des annees 930-937... 2 6 8 9 8 0
V 7 taulu. 8 9 0 ~ 2 Setelnvalmstus vv. 930-937. Fahrcaton de bllets pendant les annees 980-987... 0 Setelnpoltto vv. 930-937. Annulaton et destructon de blzetb pendant les annees 930-987... Yleskatsaus setelnantoreservn vv. 926-937. Reserve d'emsson de buets en 926-937... 2 Setelnantoreservn suhde setelnanto-okeuteen vv. 926-937. Rapport entre la reserve d' t3msson de blletb et le drot d' emsson total en 926-987... 2 Setelnantoreservn suhde lkkeessä olevaan setelstöön vv. 926-937. Rapport entre la reserve d'emsswn de bllets et la crculaton des bllets en 926-987.......................................... 3 Setelnantoreservn suhde vaadttaessa maksettavn stoumuksn vv. 926-937. Rapport entre la reserve d'emsson de bllets et les engagements å vue en 926-937... 3 Setelnantoa 'Dastaa'Dat 'Darat. Oouverture de l' emsson. 3 taulu. Setelnantoa vastaavat varat v. 937. Oouverture de l'emsson en "987 4 4 5 Yleskatsaus kultakassaan vv. 926-937. Encmsse 0'' en 926-987 8 Kultakassan suhde lkkeessä olevaan setelstöön vv. 926-937. Rapport entre l'encasse or et la crculaton des bllets en 926-987 8 6 Kultakassan suhde vaadttaessa maksettavn stoumuksn vv. 926-937. Rapport entre l'encasse 0'' et les engagements a vue en 926-987.................................................. 9 7 Yleskatsaus ulkomasn krjeenvahtajn vv. 926--937. Oomptes courants d l'etranger en 926-987... 9 8 Yleskatsaus varsnaseen lmtteeseen vv. 926-937. Oouverture 9 ~ ordnare des b{llets en 926-987... :. 20 Varsnasen katteen suhde lkkeessä olevaan setelstöön vv. 926-20 & 937. Rapport entre la couverture ord-nare et la crculaton des bllets en 926-987... 20 Varsnasen lmtteen suhde vaadttaessa maksettavn stoumuksn 2 vv. 926-937. Rapport entre l.a couverture ordnare et les engagements d vue en 926-987... 2 Lkkeessä. oleva al~numpronsbraha vv. 933-937. La crculaton de monnae de bronze d'alumnum en 988-987... 2 Vaadttaessa maksetta'dat stoumukset. Engagements a vue. 22 taulu. Vaadttaessa maksettavat stoumukset v. 937. Engagements d vue en 987... 22 25 Yleskatsaus vaadttaessa maksettavn stoumuksn vv. 926-937. Engagements e vue en 92'-937.............................. 32 26 Yleskatsaus pano- ja ott,otln vv. 926-937. Oomptes courants en 92-937........................................... 32 Kotmanen lanananto ja ~räät muut 'Darat. Operatons de prets ntereurs et d'autres aots. 23 taulu. Kotmanen lanananto ja eräät muut varat v. 937. Pr~tB ntereurs et d'autres actfs en 987... 26
V 24 taulu. Kotmanen lanananto kunkn kuukauden lopussa vv. 930-937. Pr~ts ntereurs ala fn de chaque mo~'s en 930-937........... 30 27 Yleskatsaus koko lananantoon vv. 926--;.937. Prets ntereurs wtals en 92-937... " 33 28 Yleskatsaus suoraan dskontattuhn vekselehn vv. 926-937. Etlets drectements escomptes en 926-937... " 33 Konttoren lke'ljahto. Mouvement general atx seges de la Banque. 29 taulu. Pääkonttorn ja haarakonttoren lkevahto vv. 926-937. Mouvement reneral au sege central et dans les succursales en 926-937 34 Pankn tla ja omat 'ljarat. Blan et fond8. 30 taulu. Tla vv:n 930-937 lopussa. Blan a la n des exercces 930-937 36 3 Votto- ja tappotl vv. 930-937. Oomple prolts et pertes en 930-937....... 40 32 Vottovarojen käyttö vv. 900-937. Repartton des Mnelces de la Banque de Fnlande en 900-937... 42 33 Yleskatsaus omn varohn vv:n 876-937 lopussa.. Fonda a la n des exercces 876-937... 44 34 taulu. 35 36 taulu. 37 38 Clearng-lke. Operatons de Clearng. Pääkonttorn clearlng-lke vv. 98-937. Operatons de Olearng du s6ge central en 98-937... 46 Haarakonttoren clearlng-lke vv. 926-937. Operatons de Olearng des succursales en 926-937.................................. 47 Vekselkllrsst. Cour8 du change. Avsta myyntkursst v. 937. Oours du change a vue en 937 48 Avstamyyntkursst keskmäärn kunakn kuukautena vv. 930-937. Oours moyens du change a vue pour chaque mos en 930-937... 62 Yleskatsaus avsta myyntkurssehn vv. 88-937. ResumB des cours du change a vue en 88-937... 66 KorkomäärlJ,t. Taux d' e8compte. :39 taulu. Aln dskonttokorko vv. 867-937. Varaton du taux n/6reur de l'escompte durant la perode 867-937... 70 40 Aln dskonttokorko keskmäärn vv. 867-937. Moyenne du taux nlereur de l'escompte durant la perode 867-937... 7 4 taulu. 42 Lkepankt. Le8 banque8 commercales. Kotmanen lananotto kunkn kuukauden lopussa vv. 930-937. Dep6ts ala n de chaque mos e 930-937...... Kotmanen lanananto kunkn kuukauden lopussa vv. 930-937. Pr&s ntereurs a la n de chaque mos en 930-937.... 72 72
Vlll 43 taulu. Saatavat ulkomalta kunkn kuukauden lopussa vv. 930-937. Or6dts l'etranger la n de chaque mos en 930-937... 74 44 Velat ulkomalle kunkn kuukauden lopussa vv. 930-937. Dettes l'etranger la n de chaque mos en 930-937... 74 Eduskunnan pankkvaltuusmehet ja Suomen Pankn johtokunta vuoden 937 lopussa. Lea Del6gues de la Ohamhre des Depures et la Drecton de la Banque de Fnlande e la n de l'annee 937.................... 76
. KATSAUS SUOMEN TALOUDELLSN OLOHN VUONNA 937. Vuos 937 alko sen vomakkaan noususuhdanteen merkessä, johon elpymskaus vähtellen ol kehttynyt. Puutavaran samaten kun mudenkn venttavaroden hnnat nousvat, teollsuustomnta laajen, maatalouden asema paran, kun sato ol tyydyttävä ja maataloustuotteden hnnat nousvat, ulkomaankauppa vlkastu tavattomast ja maksutase osott melkosta tulojen enemmyyttä. Työmarkknat olvat myös hyvät ja kansan elnkanta nousemassa. Kakesta vlkkaudesta huolmatta raha- ja pääomamarkknat olvat Suomen ololle harvnasen keveät. Mutta tämä on van tonen puol asasta. Maalmanmarkknolla tapahtunut hntannousu joht kevättalvella tattumspsteeseen, hnnat alkovat jälleen laskea. Samon tapahtu johtavssa arvopaperpörssessä vomakkata takaskuja, ja sttemmn myös teollnen tuotanto erällä alolla ja erässä massa alko taantua. Nämä suhdanneväsähdystä osotta,tat muutokset vakuttvat ennen ptkää myös Suomen olohn, ensn osakekurssehn, stten hntohn ja venttuotteden menekkn sekä ennen vuoden loppua myös ventteollsuuden tomnnan vlkkauteen. Vakka kulunut vuos usella talouselämän alolla tes nousua uusn ennätyksn, näyttää sten sen akana näkyvän pnnan alla tapahtuneen muutoksa, jotka vttaavat suhdanteden huonontumsen ulottavan vakutuksensa myös medän maahamme. Valton talouspoltkka. Vme vuoden akana valton talouspoltkan pääsuunta pysy muuttumattomana. Mantsemsta ansatsevat kutenkn eräät tomenpteet. Huhtkuussa hyväksyttn lak, jolla korotettn osaks lmassta osakeannesta, osaks osakekauposta suortettava lemavero, nmenomaan snä melessä, että hllttäsn osakekenottelua. Erätä fnansstulleja alennettn vuoden lopussa, kun valton tulojen kasvu näytt tekevän sen mahdollseks. Maatalouden hntoja on tuettu samojen peraatteden mukaan kun edellsnäkn vuosna ventmaksun, jotka ovat vahdelleet
2 markknahntan mukaan. Vme vuoden huomattavn sosalpolttnen akaansaannos,. jolla. on monenlasa taloudellsakn seurauksa, ol kansaneläkelan säätämnen. - Pysyen edelleen uskollsena omaksumalleen kaupan vapauden peraatteelle Suom kuluneena vuonna uudst kauppa- ja tarffsopmuksensa useden maden kanssa. ElnkenoL Vme vuoden sato ol yleensä hyvn tyydyttävä stä huolmatta, että erässä osssa maata kuvuus hattas varsnkn kevätvljoja. Ennakkoarvon mukaan vehnän sato ol 20 % ja rukn sato 34 % suuremp kun vuonna 936 ja kumpkn samalla ennätysmääränen. Vakka eräden muden vljelyskasven sato penen muutaman prosentn, sato ennakkoarvon mukaan ol non 3,700 mlj. rehuykskköä vastaten 3,600mlj. rehuykskköä edellsenä vuonna. Hnnat olvat yleensä korkeammat kun lähnnä edellsnä vuosna. Kasvnvljelystuotteden hntandeks nous sten 96 psteeseen vastaten 79 ja 73 pstettä vuosna 936 ja 935. Sadon raha-arvo on arvötu runsaast 7,000 mlj. markkaan, joten se ol suuremp kun koskaan akasemmn. Lsäys vuodesta 936 ol yl 850 mlj. markkaa el non 4 %. Tärkempen vljelyskasven satojen vmeakasta kehtystä valasee seuraava asetelma, jossa vme vuoden ennakkotedot on verrattu edellsten vuosen lopullsn satomäärn (tollllessa): Vehnä Rukta Oma Kauroja Perunota Peltohenää 93... 30,500 35,200 65,600 669,700 977,900 2,904,300 932... 40,400 329,400 78,900 669,500 983,400 3,06,200 933... 67,000 372,700 78,500 635,500,28,800 2,753,00 934... 89,300 394,900 208,500 776,300,39,400 3,070,900 935... 5,200 349,500 65,900 608,900,269,000 3,32,800 936... 43,00 308,200 85,200 692,500,432,900 3,452,900 937... 72,000 44.000 74,000 670,000.338,000 3.360,000 Myös tärkempen karjantuotteden, lukuun ottamatta naudanlhaa, hnnat kohosvat melkosest ja tuotanto ol runsasta. Koteläntuotteden hntandeks nous 85 psteeseen vastaten 77 ja 75 pstettä vuosna 936 ja 935. Kaken kakkaan maataloustuotteden hntandeks nous 87 psteeseen vastaten 77 ja 75 lähnnä edellsnä vuosna. Toselta puolen myös maataloustarvkkeden hnnat samaten kun maataloustyöväen palkat kohosvat. Nden yhtesndeks ol vme vuonna 05 pstettä vastaten 9 ja 87 pstettä lähnnä edellsnä vuosna. Maataloustuotteden hntatasoon vakuttvat, nnkun edellsnäkn vuosna, nden vennstä suortetut palkkot, joden määrät vahtelvat hnta-
tason mukaan. Vakka kotmanen ostokyky ol parantunut, lsäänty eräden tuotteden vent. Sten vetn juustoa 6,6 tonna vastaten 4,928 tonna vuonna 936, muna 8,927 tonna vastaten 7,750 tonna ja poronlhaa,90 tonna vastaten 8 tonna. Von vent ol 3,940 tonna el melken samansuurunen kun vuonna 936, mutta nahkojen ja vuoten vent vähen 5,4 tonnsta 5,50 tonnn. Kun hnnat yleensä olvat korkeammat kun vuonna 936, tuott elämstä saatujen ruokatavaroden vent vme vuonna 62.4 mlj. markkaa vastaten 538.4 mljoonaa vuonna 936 ja van 454.5 mljoonaa vuonna 935. Samalla kun varsnasen maatalouden maalasväestölle antama tulo sten nous. ennätysmäärään, ol myös sen tosesta tärkeästä tulolähteestä, metsänmyynnestä sekä metsä- ja uttotöstä, saama tulo suuremp kun akasemmn. Tehdyn arvon mukaan maatalousväestö hakkuukautena 936-937 tästä lähteestä sa tuloja 3,025 mlj. markkaa vastaten,880 ja 2,050 mljoonaa lähnnä edellsnä hakkuukausna. Puheena oleva tulo ol sten lähes ku.us kertaa suuremp kun vuonna 93, jollon se laman taka ol penmmllään, ja non 600 mljoonaa suuremp kun vuonna 927, jollon edellsen noususuhdanteen huppu saavutettn. Varsnkn tämän edullsen metsäsuhdanteen taka maatalousväestön ostokyky ja yleensä sen taloudellnen asema paran. Maatlojen pakkohuutokaupat, joden lukusuus lamavuosna ol sarauden merkknä, ovat vuos vuodelta vähentyneet. Vme vuonna nssä myytn van 827 maatlaa vastaten,370 maatlaa vuonna 936 ja yl 4,000 maatlaa vuosttan pahmpana lama-akana. Teollsuustomnta laajen vme vuonna vomakkaast saavuttaen sekä määrältään että arvoltaan korkeamman tason kun mllonkaan akasemmn. Untaksen ndeksn mukaan teollsuustuotannon volyym, kun 926 = 00, noul: 79 psteeseen vastaten 65 ja 46 pstettä lähnnä edellsnä vuosna. Tuotannon arvo nous hntojen kohoamsen johdosta velä enemmän el 95 psteeseen vastaten 47 ja 27 pstettä vuosna 936 ja 935. Vme vuonna teollsuustomnnan volyym lsäänty runsaast 8 % sen arvon noustessa lähes 33 %. Sten volyym ol 46 % ja arvo 57 % suuremp kun vme korkeasuhdanteen akana vuonna 928 saavutetut huput. Näden ndeksen nojalla vodaan arvoda vme vuoden teollsuustuotannon bruttoarvon nousseen yl 2 mljardn markkaan vastaten 6,20 ja 3,930 mljoonaa vuosna 936 ja 935. Teollsuustomnnan huomota ansatsevaan vlkastumseen vakuttvat kakk tärkemmät teollsuushaarat. Ventteollsuus kokonasuutena B
4 SAHATUN PUUTAVARAN HNTAN KEHTYS VUOSNA 934-937. MK STANDARTLTA. MK ~OOO MK ~ooo 3000 ------,~..-,~ 2000 000 -...,', ~.-._.-.-.,,~.....-. '0-., ~..:::-.;.-::.. "--... 0' ",._._._...' ~.---:~.~._._.'. 3000.~,....~ 0-0 ~O' 2 000 000 o nmnv~em~x~nlnmnv~e~axmnlnmny~e~~xnmlnmnv~e~~xmn 934 935 936 937 ---- 2% X 7"". o 0 0 0 0 0 0 0 4 % & 4" f MäntYlSet. ----- 2%x7"\. _0_0_0_ 4% & 4" } Kuusset. o laajen tuotantomäärältään lähes 9 % tuotantoarvon noustessa edullsten hntasuhteden taka monta vertaa vomakkaammn el non 50 %. Verrattuna vuoden 928 lukuhn ventteollsuuden tuotantovolyym ol kasvanut melken 50 % sen arvon ylttäessä sllosen hupun 75 %:lla. Ventteollsuuden tulokset olvat sten ennätyksellsä, mutta toselta puolen on mustettava, että usempen alojen hnta- ja menekksuhteet ennen vuoden loppua kääntyvät epäedullseen suuntaan. Puuta'Jaramarkknat alkovat harvnasen hyvn enten; vuoden vahteessa ol ulkomalle myyty non 625,000 standartta vuoden 937 lavaukseen ja koko vuoden 936 kestänyttä hntannousua jatku edelleen puutavaran hntojen sten noustessa korkeammalle kun monn akohn, mutta kun suurn osa vme vuonna lavattua puutavaraa jo akasemmn ol myyty, evät noteeraushnnat, jota yllä oleva kuvo valasee, anna okeata kuvaa todella saadusta hnnosta. Maalskuulla tämä kenottelunluontonen puutavaran kysyntä ja sen aheuttama hntannousu kutenkn pysähty, ja synty lähes puolen vuoden kuollut aka, jollon kaupat olvat sesauksssa. Syyskuussa koetettn palauttaa tasapano alentamalla tärkempen puutavaraventmaden sopma ventmäärä 0 %. Kakesta huölmatta hnnat ptkn syksyä alenvat panuen vuoden vahteessa samalle tasolle
5 PAPERVANUKKEEN HNTAN KEHTYS VUOSNA 934-937. MK TONNLTA. 3000 2000 000 ~-_...-..-:::--. -......... ~_ ~ ~.......",.... v.,..~--~ \ ~r " '-.........., 3000 2000 000 ---- Sulfttsellulosa. - - - - = Sulfaattsellulosa. llärkä. puuvanuke, kuva pano. kun vuotta akasemmn~ Tlanne puutavaramarkknolla ol kutenkn epämääränen, ostomaden varastot olvat suuret, ekä vuoden 938avaukseen oltu myyty kun loo,ooo standartta. Sahalkkeet, jotka olvat ostaneet suuren osan raaka-anevarastoaan alkusyksyn. korkesn hntohn, näkvät kannattavuutensa hekentyvän menekn tyrehtymsen ja tuotteden hntanlaskun taka. Tämä käänne e kutenkaan muuta stä tosasaa, ett.ä sahateollsuuden venttulokset vme vuonna olvat ennätyksellset. Sahatavaran vent ol tosn määrältään penemp kun vuonna 936, nmttän,026,900 vastaten,loo,000 standartta, mutta hntojen huomattavan nousun taka tästä vennstä tul maahan 2,738.6 mlj. markkaa vastaten 2,02.5 ja,828. mljoonaa.vuosna 936 ja 935. Pyöreän puun vent lsäänty jonkn verran määrältään, ja hntasuhteet olvat slle harvnasen edullset. Kavospylväden vent nous 2,027,300 m 3 ;stä vuonna 936 2,084,700 m 3 ;n ja nden ventarvo 205.9 mlj. markasta 369.5 mlj. markkaan. Homapuun vent lsäänty melkosta enemmän el,07,200 m 3 ;stä,552,loo m 3 ;n vennn arvon noustessa enemmän kun kaksnkertaseks el 48.8 mljoonasta 34.9 mlj. markkaan. Faneermarkknat olvat vme vuonna edullset. Tuotantoa lsätt.n m. m. perustamalla kaks pentä uutta tehdasta ja laajentamalla erätä van-
6 hoja. Hnnat nousvat alkuvuodesta kohoten henäkuussa 30 % edellsen joulukuun hntatason yläpuolelle, mutta tätä korkeata hntatasoa e votu ylläptää vuoden loppuun saakka. Vakka van vähäsä määrä myytn huppuhntohn, olvat vuoden.keskhnnat korkeammat kun vuonna 936. Faneern vent nous 7,300 tonnn vastaten 46,00 ja 27,300 tonna vuosna 936 ja 935 ja ol sten ennätyksellnen. Tämän vennn raha-arvo ol 457. mlj. markkaa vastaten 376.9 mljoonaa vuonna 936 ja 327.7 mljoonaa vuonna 935. Lankarullateollsuuden tuotanto pysy entsellä tasollaan. Vent ol 6,370 tonna vastaten 6,280 vuonna 936 ja sen arvo ol 48.2 mlj. markkaa vastaten 48.0 mljoonaa edellsenä Vuonna. Sellulosateollsuudelle kertomusvuoden alku näytt tovehkkaalta. Vuonna 936 alkanutta hntannousua jatku khtyvällä vauhdlla vuoden 937 alkupuolella, jollon varsnkn sulfttsellulosan hnnat kohosvat odottamattoman korkealle tasolle. Kun kutenkn suurn osa tuotantoa ol sjotettu alemman hntatason valltessa ja kun myynnt vuodeks 938 pääprtettän saatettn loppuun het kertomusvuoden alussa, votn noteeraushntojen hupputasoon myydä van varsn penä erä. Kesällä hntojen nousu pysähty, ja syksyllä myynnt olvat mlte kokonaan sesauksssa johtaen loppuvuodesta hntanlaskuun. Varjopu,olena on edelleen manttava kustannusten tuntuva nousu; syksyllä raaka-aneesta maksetut hnnat olvat ennätystasolla. Kun erätä laajennuksa tehtn ja Oulu Oy:n sulfaatttehdas sekä A b. Äänekosken suftttehdas vuoden lopulla alottvat tomntansa, vuoden tuotanto yltt kakken edellsten vuosen saavutukset. Ulkomalle vetn 823,600 tonna sulfttsellulosaa vastaten 757,600 ja 688,700 tonna vuosna 936 ja 935, kun taas sulfaattsellulosan vent ol 355,700 tonna vastaten 323,200 ja 235,200 tonna lähnnä edellsnä vuosna. Sellulosan vennstä saa.tn vme vuonna 2,076.0 mlj. markkaa el enemmän kun mnään akasempana vuonna; vastaava ventarvo ol,660.5 mljoonaa vuonna 936 ja,428. mljoonaa vuonna 935. Myös homateollsuudessa tapahtu samanlanen, vuoden puolvälssä pysähtyvä hntannousu kun edellä selostetussa teollsuushaarossa.. Syksyllä vallnneen vedenpuutteen taka tuotanto supstu, mnkä johdosta hnnat evät sanottavast laskeneet. Vuoden päättyessä e varastoja, käytännöllsest katsoen, lankaan ollut. Papervanuketta vetn ulkomalle 290,600 tonna, kuvaa panoa vastaten 277,700 ja 289,800 tonna lähnnä
edellsnä vuosna. 'l'ämän vennn arvo ol 27. mj. markkaa vastaten 28.4 ja 22.0 mljoonaa vuosna 936 ja 935. Pahv- ja kartonkmarkknat olvat kertomusvuoden alkaessa edullset, ja tätä suuntaa jatku vuoden alkupuolskolla tavallsta suuremman kysynnän ja nouseven hntojen merkessä, joskn kustannukse.t samalla kohosvat. Vuoden lopulla markknat hljenvät suhdanteden hekkenemsen johdosta, mutta kun veden vähyyden taka e ollut pelkoa tuotannon kasvamsesta, evät hnnat sanottavast panuneet. Vuoden varrella tehtn erässä tehtassa korjauksa ja uudstuksa. Pahva ja kartonka vetn ulkomalle enemmän kun koskaan akasemmn. Ventmäärä ol 20,300 tonna vastaten 95,00 tonna vuonna 936 ja 83,000 tonna vuonna 935. Myös vennn arvo, 236.6 mlj. markkaa, yltt tuntuvast lähnnä edellsten vuosen ventarvot, 75.6 ja 53.6 mlj. markkaa. Paperteoll8uuden kokemukset olvat vme vuonna suunnlleen samat kun muden ventteollsuuksen. Nn hyvn tuotannon laajuuden kun vennn määrän puolesta kulunut vuos ol ennätyksellnen, mutta kun tuotanto enmmäkseen myydään ptkäakasn tomtussopmuksn, e paperteollsuus sanottavassa määrässä päässyt hyötymään hntannoususta. Tämä koskee varsnkn sanomalehtpapera, joka edustaa yl kolme neljännestä Suomen koko paperntuotannosta ja jonka hnnat tuskn lankaan nousvat kertomusvuoden akana. Muden paperlajen hnnat kohosva,t yleensä vuoden alkupuolella saavuttaen kesällä korkemman tasonsa, mutta syyspuolella aleneva suunta jälleen pääs valtaan. Yleensä evät tuotteden hnnat nousseet läheskään yhtä vomakkaast kun raaka-aneden" ja tarvkkeden hnnat. Vähentyneden tlausten taka sopmukset voma- ja pergamnpapern tuotannon pakollssta rajotukssta jälleen saatettn vomaan, mkä tosn pelast hntojen laskusta, mutta sen sjaan vakutt hatallsest tuotannon kannattavuuteen. Kakkaan vetn vme vuonna ulkomalle 58,00 tonna papera vastaten 453,00 ja 376,00 tonna lähnnä edellsnä vuosna. Papern ventarvo nous,042.4 mlj. markkaan vastaten 842.2 ja 709.6 mljoonaa vuosna 936 ja 935. Kotmarkknateoll8ttuden tuotanto lsäänty vme vuonna määrältään non 0 % ja arvoltaan non 6 % verrattuna vuoteen 936. Verrattuna vuoden 928 lukuhn kotmarkknateollsuuden volyym ol noussut melken 43 %, kun taas arvon nousu ol non 40 %. Tuotantovolyymn lsäys edellsestä vuodesta ol suurn el 7 % metall- ja koneteollsuudessa sekä nahka 7
PAPERN HNTAN KEHTYS VUOSNA 934-937. MK TONNLTA.. 93't 935 936 937 l[mwy~wm~aml[mnvnmm~nmlllmnvnwm~nmlnmnynwm~nm MK 6000- + -+ ---f--- ----::O",-oo_oo.:.o.c.Jo'0-6000 00..... 5000 00 00 5000 00 4000-------+-------+-----~040 l-0o_o--:oo~-j'-,-------_4000...,.' t'- 3000.....,... ----,- ~--------- --------, 2000 -------+--------t---------------- 2000 3000 000 000 o nlblv~llll'mr~xnml nmnvnwm~xnml nmwvnmlld.xnllll nmlvnm'llllxnm 0 93't 935 936 937 Krjotuspaperl. - - - - - Vomapaper. Sanomalehtpanopaper. ja jalkneteollsuudessa, 6 % rakennusaneteollsuudessa sekä 5 % kutomateollsuudessa. Mantsemsta ansatsee, että eräden kotmarkknateollsuuteen luettujen teollsuuslatosten onnstu lsätä ventään ulkomalle. Rakennustomnta ol tuntuvast vlkkaamp kun edellsnä vuosna. Koko maan sementnlaskutus nous 472,600 tonnn vastaten 336.200 ja ::72,000 tonna lähnnä edellsnä vuosna. Huoma,ttava on, että sementn kotmanen tuotanto e rttänyt, vaan että sementntuont, joka vme akona on ollut merktystä valla, kertomusvuonna nous 36,900 tonnn. Samon esm. tlen tuont ulkomalta lsäänty. Rakennustomnnan vlkkaus johtu usesta systä. Teollsuuden alalla tapahtuva laajenemnen tes melkosta rakennustomntaa, runsaat metsärahat aheuttvat kakenlasa uudsrakennuksa maaseudulla ja usessa kaupungessa rakennettn jälleen vlkkaast, kun väestö lsäänty, hyvnvont kohos ja luottoa ol helpost saatavssa. Nnpä Helsngssä, jonka rakennustomnnasta saadaan tarkempa tetoja, kertomusvuonna valmstu 9 uutta asuntaloa, joden kuutotlavuus ol,386,000 m 3, vastaten 2 taloa ja 88,000 m 3 vuonna 936. Uusa asunhuoneta valmstu 7,770 vastaten 4,940 vuonna 936. Rakennustomnnan vlkkaus e sten velä saavuttanut vme rakennusboomn tasoa, mutta ol paljon suuremp kun kakkna välvuosna.
TyömarkknaL Nässä olossa työmarkknat koko vuoden olvat hyvät. Työttömyydestä, lukuun ottamatta vähästä talv työttömyyttä, e vonut puhua; pänvaston lmen erällä alolla ammatttatosen työväen puutetta. Työrauha ol vuoden varrella yleensä hyvä, van metallteollsuuden alalla keväällä sattunut työtastelu, joka kästt non 3,500 työlästä, ansatsee mantsemsta. Työpakossa nouseva suunta vomstu. Maataloustyöväen palkkandeks ol vme vuonna keskmäärn lo3 pstettä (926-928 = loo) vastaten 9 ja 85 lähnnä edellsnä vuosna. Huomattava on myös, että tätä nousua jatku vuoden loppuun saakka, jollon palkkandeks marras-joulukuulla ol 22 pstettä. Edelleen vodaan manta, että mesten realpalkat paper- ja puumassateollsuudessa kohosvat keskmäärn" 6 %, sahateollsuudessa 8 % sekä metsä- ja uttotössä 6 %. Mantut realpalkat olvat 26,2 ja 32 %% korkeammat kun vme noususuhdanteen huppuvuonna 928. 9 Ulkomaankauppa. Suomen ulkomaankaupan alalla jatku samaa vlkastuvaa suuntaa, joka vuodesta 932 on antanut leman kehtykselle. Tämä tulee selväst näkyvn seuraavasta asetelmasta, joka valasee kehtystä vme suhdannehupusta alkaen. Tuonnn (-) Tuont Vent Mj. Mj. Mj. Mj.mlr Tuont Vent Koko kauppavahto ta vennn (+) enemmyys Volyym % (93 = 00) 928 8,02.9 6,245.3 4,258.2 -,767.6 69.4 4. 2 929 7,00. 4 6,429.7 3,43. 57. 7 54.8 49.8 930 5,247.7 5,404. 0,65.8 + 56.4 4. 2 34.5 93 3,464.7 4,456.7 7,92.4 + 992.0 0.4 36.5 932 3,502. s 4,63. 5 8,33.8 +,29.2 98.2 43.9 933 3,928. 5,297.7 9,225.8 +,369.6 5.9 65.8 934 4,776.4 6,226.0 l,002.4 +,449.6 49.6 80.2 935 5,344.4 6,240.5,584.9 + 896. 65.7 9. 6 936 6,369.0 7,222.6 3,59. 6 + 853.6 84.7 27.9 937 9,307.6 9,379.7 8,687.3 + 72. 230.6 229.9 Koko kauppavahdon arvo nous enemmän kun mnään edellsenä vuonna lsäyksen ollessa 37 % vastaten 7 % ja 5 % edellsnä vuosna. Ulkomaankauppa svuutt sten arvoltaan vuoden 928 tuloksen, joka tähän saakka on ollut ennätyksellnen. Arvon lsäys mantusta vuodesta ol 3 %; verrattuna lamakauden kauppavahtoon arvo vme vuonna ol enemmän kun kaksnkertanen. Volyymltaan ulkomaankauppa vme vuonna lsäänty non 4 % ja ol lähes 48 % suuremp kun vme korkeasuhdanteen huppuvuonna. 2
0 Vmevuotnen ulkomaankaupan vlkastumnen johtu pääasallsest tuonnn volyymn lsääntymsestä ja venttuotteden hntannoususta, mutta myös tuonthnnat ja vennn volyym vakuttvat samaan suuntaan. Tuotujen tavaran määrä ol näet non 25 % suuremp kun vuonna 936. Kun näden keskhnta samalla ol noussut non 7 %, lsäänty tuonnn arvo 2,938.6 mlj. markkaa el non 46 % kohoten sten 9,307.6 mlj markkaan. Vennn volyym sensjaan lsäänty van non 6 %, mutta kun venttavarosta k~skmäärn saatn 23 % korkeamp hnta kun vuonna 936, kasvo sen arvo kakka,an 2,57. mlj. markkaa el 30 % saavuttaen sten 9,379.7 mlj. markan kokonasarvon. Sekä tuont että vent olvat -nn hyvn volyymltaan kun arvoltaan huomattavast suuremmat kun mnään akasempana vuonna. Tuonnn arvon noustessa tuntuvast enemmän kun vennn arvo kauppatase e päättynyt läheskään yhtä suureen ventenemmyyteen kun yleensä vme akona. Vennn enemmyys ol van 72. mlj. markkaa vastaten 853'.6 mljoonaa vuonna 936 ja velfkn suurempa ventenemmyyksä vuosna 93-935. Vakka ottaakn huomoon, että tuontn ssälty 45.8 mlj. markan arvosta kultaa, joka ol ostettu jo akasemmn, näyttää se ajanjakso, jollon tuont pysy ventn verrattuna suhteellsen penenä, olevan päättymässä ostokyvyn lsäännyttyä korkeasuhdanteen johdosta. Edellä on jo estetty erätä lukuja maatalouden ja ventteollsuuden tärkempen tuotteden vennstä. Sen lsäks estetään seuraava asetelma, josta näkyy, mkä osuus er elnkenonhaarolla ol vme vuosen vennssä ja sen lsäyksessä. Takasnvent e ssälly nähn lukuhn. Vuos Puuteollsuus Paperteollsuus Maatalous \uut elnkenot Mlj. % Mlj. % Mlj. % Mlj.,0 928... 3,495 56.5,867 30.2 669 0.8 60 2.5 929... 3,494 54.8,90 29.8 747.7 235 3.7 930...,... 2,640 49.4,840 34.4 623.7 242 4.5 93..,... '",783 40.5,828 4. 5 589 3.4 203 4.6 932...,670 36.7 2,057 45.2 598 3. 227 5.0 933... 2,285 43.4 2,08 40. 573 0.9 293 5.6 934... 3,037 49.2 2,278 36.9 50 8. 355 5.8 935... 2,70 43.8 2,56 40.6 56». 406 6.5 936... 3,053 42.7 2,900 40.5 668 9.3 539 7.;, 937... 4,78 45. 3,630 39. 747 8.0 727 7.8 Nnkun tästä asetelmasta näkyy, lsäänty kakken ryhmen vent vme vuonna. Vennn lsäyksen suuruus johtu ens sjassa puuteollsuuden vennn kasvamsesta,25 mlj. markalla, mkä nost tämän ventryhmän osuuden 45. %:n. Myös paperteollsuuden er haarojen yhteen-
laskettu ventarvo lsäänty tuntuvast el 730 nlj. markkaa, mutta stä huolmatta näden tuotteden suhteellnen osuus vennstä penen 39. %:n. Huolmatta maataloustuotteden vennn absoluuttsesta vlkastumsesta nden suhteellnen merktys vme vuonna taantu. Stä vaston»muden elnkenojem merlrtys vmekn vuonna kasvo, nnkun yhtämttasest on tapahtunut koko vme vuoskymmenen ajan. Vmeks manttuun nousuun vakutt ennen kakkea kuparn vennn kasvu sekä määrän että varsnkn arvon puolesta. Tuonnn rakennetta valasee alempana oleva taulukko, jossa tuont on jaettu tavaroden tarkotuksen mukaan. 928 929 :::::::::: : 930... 93... 932... 933... 934... 935... 936... 937... Tuont jaettuna tavaroden tarkotuksen mukaan. Kulutustavarat Tuotantotavarat Elntarvkkeet jn Valmt teolsuus- Raaka-aneet ja Kuljetusneuvot, nautntoaneet [. tuotteet puolvamsteet koneet y.~. tuo- tantovälneet 0/ O' Mlj. '0 Mj.,0 Mj. % Mlj. % Arvo ja suhde koko tuont:n 2,04.4 25.5,933.9,878.8 26.8,654.7,30. 24.8,48.4 689.9 9.9 880.0 860.4 24.6 687.7 848.8 2.6 724.6 838.9 7.6 936.5 823.3 5.4,095. 986.4 5.5,23.,76.4 2.6,826.2 24. 2,635.8 23.6 2,280.4 2.9,972.7 25.4,382.5 9.6,49.4 8.4,802.7 9.6 2,253.4 20.5 2,433.0 9.3 2,958.9 9.6 4,299.7 32.9 32.6 37.6 39.9 42.6 45.9 47.2 45.5 46.5 46.2,40.8,87.5 825.5 52.3 462.8 552.0 747.6 993.0,92.6 2,005.3 Arvo v:n 93 hntojen mukaan ja paljousndeks, jos 9-93 = 00 87.2 00 [ 203. 08 202.4 9-93.... 928.... 929.... 930.... 93 932 933 934 935.... 936.... 937... 85~9 25.0 22.4 30.2 40.5 36.3 69.2 59.2 08 / 99 67 65 ;~ 73 90 85 : 88.3 230.5 85. 36.9 7.3 87.8 97.0 45.9 72.2 92.7 254.0 00 26 20 55 33 99 0 65 95 28 288 50.7 268.2 250.. 6 258.5 23.0 20. 267. 346.7 369.8 386.3 495.9 00 78 66 72 ; 4 39 77 " 230 : 245 256, 329 :: 43.8 69.7 35.4 95.2 64.4 5.6 56.8 78.3. 48.7 232.4 7.5/' 7.0 5.7. 4.8 : 3.2 4.. 5.6 8.6 8.7 2.6 00 388 309 27 47/ 8 30 79. 254 339 53 Tuonnn lsääntymseen vakuttvat osaltaan kakk tavarary~mät, mutta näden tuonnn vlkastumnen ol hyvn erlanen. Suhteellsest enmmn lsäänty kuljetusneuvojen, koneden y. m. tuotantovälneden
2 tuont; se ol näet 68 % el 82.7 mlj. markkaa suuremp kun vuonna 936. Tähän ryhmään kuuluven tavaroden tuont ol samalla sekä määrältään että arvoltaan suuremp kun mnään akasempana vuonna ylttäen vuoden 928 hupun non 37 %:lla volyymn mukaan lasken. Puheena oleven tavaroden tuonnn suuruus ol selvänä osotuksena nvestomstomnnan vlkkaudesta. Suhteellsen lsäyksen puolesta tosella sjalla ol valmden teollsuustuotteden tuont, joka arvoltaan lsäänty 48 % el 595. mlj. markkaa. Nädenkn tuotteden tuont svuutt vuoden 928 tuonnn, joskn van 0 %:lla, nousten ss sekn määrältään suuremmaks kun mnään akasempana vuonna, arvon kutenkn jäädessä vuoden 928 tuontarvoa penemmäks. Melken yhtä vomakkaast lsäänty raaka-aneden ja puolvalmsteden tuont, nm. 45 % el,340.8 mlj. markkaa. Näden tavaroden tuont ol sekä arvoltaan että määrältään huomattavast suuremp kun mnään alrasempana vuonna; verrattuna vuoteen 928 nden tuontvolyym ol kasvanut 85 %. Myöskn neljännen ryhmän, s. o. elntarvkkeden ja nautntoaneden tuont yltt arvoltaan vuoden 936 tuonnn, "mutta lsäys ol penemp, nmttän 9 % el 90.0 mlj. markkaa. Tämä lsäys johtu yksnomaan hntannoususta, tuontmäärä stä vaston ol vme vuonna vähän penemp kun lähnnä edellsnä. Elntarvkkeden ja nautntoaneden tuont ol sekä arvoltaan että määrältään tuntuvast penemp kun vme korkeasuhdanteen akana, mkä lähnnä on seurausta kotmaan maataloustuotannon vomakkaasta noususta ja monnastumsesta vmeks kuluneen vuoskymmenen akana. Tuonnn ja vennn arvo sekä nden välnen erotus ol kuluneen vuoden er kuukausna seuraava (mlj. markon): Tuonnn (-) ta vennn ( + ) Tuont Vent enemmyys Tanunkuu............................ 55.6 484.8-30.8 Helmkuu............................ 504.8 383.7-2. Maalskuu... 569.2 483.8-85.4 Huhtkuu............................. 754.2 528.6-225.6 Toukokuu... 886.5 620.6-265.9 Kesäkuu... 897.8 924.7 + 26.9 Henäkuu............................. 873.0,32.4 +259.4 Elokuu... 840.6,053.4 +22.8 Syyskuu.............................. 844.6,058.3 +23.7 Lokakuu... :... 944.0 999. + 55. Marraskuu......................... 876.4 90.4 + 25.0 Joulukuu.................... 800.9 808.9 + 8.0 ~~----~~----~~----------- Yhteensä 9,307.6 9.379.7 + 72.
Suhdannenousun aheuttama laajojen kansalaspren ostokyvyn ja ostohalun paranemnen tulee selväst näky-9n myös kotrnaankauppaa koskevsta luvusta. Yhdeksän suuren tukkulkkeen myynt lsäänty vuodesta 936 non 23 %ja yltt edellsen suhdannehupun 35 %:lla. Myynnn lsääntymseen vakuttvat sekä hntannousu että myyntvolyymn kasvamnen. Rahamarkknat. Vme vuonna säästöpääomen kerääntymnen luottolatoksn ol ennätyksellstä. Vakka luotonantokn lsäänty huomattavast, jatku samaa rahanrunsautta ja rahamarkknan keveyttä kun lähnnä edellsnäkn vuosna. Vmeakasta kehtystä valasee seuraava asetelma. Rahamarkknat vuosna 928-937, mlj.. Lkepankken <'< <'< Suomen Pankn luotonotto. 5"== 6 e. pg~ Vnoden ta kuukau- U2 ~~ '".., den päättyessä ~ S<"' EE '" e> 0< ="' 0+-'"...'"' ~ ~ [:l: ~~ ".:d ~ g.g ",e ="' ~~ ~ 5" g[-."... ~e. 2~ ~ " =~. ~ "'l' =.. g~ ~~ å~ 0+-.. '7 928... 5,843.2,536.7 7,379.9 9,524.8 2,44.9 879.2 676.8 208.7 929... 5,995.2,486. 7,48.3 9,566. 2,084.8 83.3 550.4 535.5 930... 6,42.3,555.5 7,697.8 9,200.0,502.2 785.3 49.6 792.7 93... 5,743.5,635.0 7,378.5 8,698.3,39.8 826.4 482.8 306.2 932... 5,547.5,607.2 7,54.7 8,28.6,063.9 97.2 30. 492. 933... 5,732.,765.8 7,497.9 7,639.6 4.7 75.6-89.3 934... 6,09.9,524.9 7,634.8 7,43.6-22.2 672.4 -,36. 935... 6,345.2,62.0 7,966.2 7,448.6-57.6 78.9-86.0 936... 6,775.8,822.2 8,598.0 7,372.8 -,225.2 949.5-937 Tammkuu... 6,855.7,93.0 8,768.7 7,505.2 -,263.5 976.0 - Helmkuu... 6,928.4,9.2 8,839.6 7,738.8 -,00.8,05. - 3 506.3 :::: Maalskuu... 7,067. 2,0.6 9,078.7 7,923.5 -,55.2,085.2 436.5 Huhtkuu... 7,80.8 2,92.7 9,373.5 8,246.5 -,27.0,29.5-368.8 Toukokuu... 7,238.4 2,56.0 9,394.4 8,366.9 -,027.5,34.5-309.9 Kesäkuu... 7,440.3 2,64.0 9,604.3 8,34.6 -,262.7,3.6-405.2 Henäkuu... 7,557.8 2,9.2 9,749.0 8,343.5 -,405.5,035.6-47. 7 Elokuu... 7,583.6 2,95.0 9,778.6 8,266.7 -,5.9 985.6 - Syyskuu... 7,566.0 2,238.2 9,804.2 8,407.0 -,397.2,03.7-460.5 446.3/ Lokakuu... 7,604.0 2,0.4 9,74.4 8,55.6 -,98.8,05.7-577.6 Marraskuu... 7,636.8 2,70.9 9,807.7 8,525. -,282.5,09.5-55.6 Joulukuu... 7,786. 2,244. 0,030.2 8,608.6 -,42.6,079.6-468.3 Varsnaset talletukset lsääntyvät vme vuonna,olo.3 mlj. markkaa ja shekktlt 42. 9 mljoonaa, joten lkepankken koko luotonotto kasvo
4 432.2 mlj. markkaa el 6.7 %. Tämä lsäys ol huomattavast suuremp kun vuonna 936, jollon vastaavat luvut olvat 63.8 mlj. markkaa ja 7.9 %; manttu lsäys ol samalla monta vertaa suuremp kun stä edellsnä vuosna vastaten koko ajanjakson 928--936 yhteenlaskettua lsäystä. Lkepankken luotonanto taas, joka harvon pokkeuksn on supstunut ana vuodesta 929, lsäänty vme vuonna,235.8 mlj: markkaa el 6.8 %. Huolmatta nän tuntuvasta luotonannon lsääntymsestä lkepankella ajottan ol sjotusvakeuksa, kun luotonoten enemmyys, joka vuoden 936 päättyessä ol,225.2 mlj. markkaa, myös kertomusvuoden varrella pysy suurena nousten sen päättyessä,42.6 mljoonaan. Samon kun edellsnäkn vuosna lkepankt lsäsvät oblgatosalkkuaan, nn että sen arvo nous 62. mljoonaa,368.5 mlj. markkaan. Stä huolmatta nden kassat nousvat suuremmks kun koskaan akasemmn; näden määrä 0 kertomusvuoden päättyessä,36.9 mlj. markkaa el 465.6 mljoonaa suuremp kun vuotta akasemmn. Stä vaston lkepankken ulkomaset saatavat kertomusvuoden akana vähenvät vastaaven velkojen noustessa. Sten nden nettosaatava ulkomalta vuoden päättyessä ol van. 92.3 mlj. markkaa vastaten 309.4 mljoonaa vuotta akasemmn. Lkepankken rahanrunsaus johtu osaks stä, että säästöpankt y. m. talletuslatokset sjottvat nhn kasvava määrä sjotusta odottava varoja. Lkepankken kotmasten luottolatosten talletus- ja shekktlellä oleven varojen määrä nous sten vuoden päättyessä,543.6 mlj. markkaan vastaten 924.3 ja 87.6 mljoonaa vuosen 936ja 935 lopussa. Tällanen lmö on hyvn ymmärrettävssä, kun ottaa huomoon, että manttujen luottolatosten talletukset lsääntyvät hårvnasen runsaast. Seuraava asetelma antaa kuvan talletusvarojen kasvusta, kun jätetään huomoon ottamatta lkepankken sekä Osuuskassojen Keskuslanarahasto Oy:n multa kotmaslta luottolatokslta saamat talletukset.vuoden 937 luvut ovat osaks arvotuja>. Talletuksa Lsäys Lsäys Lsäys 3/2 937 v. 937 v. 936 v. 935 Mlj. )<lj. Mlj. Mlj. Lkepankt (ylesöltä)... 8,486.6 82.9 525. 240. Säästöpankt... 6,98.,056.6 673.5 433.5 Postsäästöpankk... 454.4 52.7 25.4 20.3 Osuuskassat.,...,48.0 354. 78.2 93.9 Osuuskassojen Keskulanarahasto (ylesöltä) 67.3 7.7 5.7 8.6 Osuuskauppojen säästökassat... 624. 9.6 54.2 29.6 Hypoteekklatokset... 4.7 0.4 0.6-0.7 Yhteensä 7,703.2 2,403.8,462.7 825.3
Talletusvarojen kokonasmäärän lsäys ol non kaks kolmannesta'suuremp kun vuonna 936 ja verrattomast suuremp kun stä edellsnä vuosna, jollon lama-akana talletusvarat suorastaan vähenvätkn. Tässä yhteydessä e ole syytä vpyä keskuspankn kehtystä valasevssa asanhaarossa, koska ntä kästellään tarkemmn tämän estyksen jälkmmäsessä osassa, mutta eräät vttaukset ovat tarpeen. Redskonttauksa e kertomusvuonna lankaan esntynyt Suomen Pankn tlasemssa, mutta taloustomnnan vlkkaus tul näkyvn sen suoranasen luotonannon lsään-. tymsenä 30. mljoonalla,079.6 mlj. markkaan. Erkosta huomota herättää lkkeessä olevan setelstön suur lsääntymnen, johon lähnnä vakuttvat elnkenoelämän ntensvnen tomnta ja laajojen kansankerrosten ostokyvyn paranemnen. Setelstö lsäänty kertomusvuoden akana 42.7 mlj. markkaa nousten sen päättyessä 2,05.8 mlj. markkaan, s. o. korkeammalle kun mnään akasempana vuonna. Kun maan ulkomaset maksusuhteet pysyvät edullsna, keskuspankn ulkomaset saatavat lsääntyvät 564.6 mljoonaa nousten vuoden lopussa 2,056.2 mlj. markkaan. Kateprosentt vahvstu nästä systä jonkn verran, samalla kun setelnantoreserv hukan penen. Vme vuonna vallnnut rahanrunsaus kuvastuu myös oblgatomarkknoden vlkkaudessa. Uusa oblgatolanoja annettn non,900 mlj. markan arvosta, jollon tähän summaan on luettu nekn lanat, joden varat käytettn vanhempen la,nojen konvertomseen, mutta e ntä lukusa lanoja, jotka on konvertotu van lemaamalla asanomanen merkntä vanhohn oblgatokrjohn. Mantusta suuresta summasta ol melkonen osa valton konverttauslanoja; teollsuusjrtykset enttovat uusa oblgatolanoja 35 mlj. markan arvosta. Rahamarkknan jatkuva keveys on mtä lähmmässä yhteydessä ulkomasen maksutaseen edullsuuden kanssa. Velä e tosn ole saatavssa kakka ntä tetoja, jotka tarvtaan maksutaseen laskemseen, muta eräden ennakkotetojen ja arvomsten avulla saa kutenkn kästyksen stä, mnkälaatuseks se muodostuu. Kauppatase, joka Suomen olossa on maksutaseen tärken tekjä, e vme vuonna, nnkun edellä on osotettu, ollut läheskään yhtä edullnen kun stä edellsenä akana. Ventenemmyys supstu tasaluvun 850 mlj. markasta 70 mlj. markkaan, ekä ollut enempää kun non 220 mljoonaa, vakka maahan tuotu, akasemmn maksettu kulta jätetään huomoon ottamatta. Toselta puolen on lmestä, että kauppala- 5
6 vaston rahttulot lkenteen vlkkauden ja nousseden rahten taka melkosest~ ylttävät edellsten vuosen tulokset sekä että ulkomasten velkojen vaatmat korkomaksut ovat vähentyneet rnnan velkojen supstumsen kanssa. Nästä systä vo ptää varmana, että maksutaseen muden tekjän yhtessumma, joka vuonna 936 arvotn 275 mlj. markaks, kun ventenemmyys jätetään syrjään, vme vuonna nous huomattavast korkeampaan summaan. Varovasest lasken vodaan sten ptää todennäkösenä, että maksutaseen tulot, kun kauppatasekn otetaan huomoon, olvat arvolta 600 mlj. markkaa vastaava menoja suuremmat. Kun maksutase ol aktvnen, jatku Suomen ulkomasten velkojen lyhentämstä samalla tavalla kun jo monen vuoden akana. Ennakkoarvon mukaan vähen vakautettu velka ulkomalle non 900 mlj. markkaa. Maksettn nmttän kokonaan pos valton vuoden 9094 % %:n lana, jonka oblgatota vuoden 936 päättyessä ol lkkeellä non 6.4 mlj. Hollannn flornn arvosta. Edelleen ostettn kotn suura määrä eräden luottolatosten ja kaupunken ulkomaanrahan määräsä oblgatota ja suortettn sopmuksenmukaset kuoletukset. Lyhytakaset velat ulkomalle lsääntyvät tosn hukan, mutta kun lyhytakaset u~omaset saatavat kasvovat tuntuvast enemmän, ol tuloksena, että lyhytakanen nettosaatava lsäänty non 470 mlj. markkaa. Nän lasken ols ss tunnettu nettovelka ulkomalle kertomusvuoden akana vähentynyt non,370 mlj. markkaa. Vakka tedot maksutaseesta ja pääomalkkeestä evät koskaan vo tarkalleen käydä yhteen, e nän suur eroavasuus ole mahdollnen. Onkn velä otettava huomoon erätä sekkoja. Enskskn Suomen Pankk vme vuonna mö ulkomalla sälyttämäänsä kultaa non 80 mlj. markan arvosta, mkä summa muuttu ulkomabks valuutoks. Edelleen on ulkomalle ostettu jonkn verran, kentes 00 mlj. markan arvosta, markkamääräsä arvopapereta enemmän kun samaan akaan on ntä ostettu takasn. Tärken tekjä lenee kutenkn ulkomasen pääoman suorananen sjottamnen eräsn täkäläsn yhtöhn; valtettavast e tällasesta pääomalkkeestä ole saatavssa tetoja.. Vme vuonna vallnneen rahanrunsauden taka korkokannassa edelleen lmen aleneva suunta, joskn muutokset olvat verraten penet, koska korkotaso jo ennestään ol panunut tasolle, joka Suomen olohn katsoen ol harvnasen alhanen. Suomen Pankn luotonantokorot pysyvät koko vuoden sllä tasolla, jolle ne ol alennettu joulukuun 3 pävänä 934, ja olvat sten seuraavat:
% Puhtasta lkevekselestä, jolla maksupävään e ole kolmea kuukautta ptempää, akaa..,...'...'... ','...... 4 Musta vekselestä, rppuen vekseln laadusta ja juoksuajasta... 4 %-5 Hypoteekklanosta ja kassakredtvestä, vakuuden ja luoton laadusta.rppuen..,................................................... 4-5.7 Luottolatosten talletuskorot alennettn tammkuun pävästä 937 alkaen rahalatosten yhteslautakunnan päätöksestä sten, että 6 kuukauden talletukssta on maksettu korkoa er luottolatosryhmssä 3 %-3 3/4-4 % sekä avsta tlellä olevsta varosta vastaavast - /4-- 7'2 %. Myös luotonantokorot ovat vähtellen alentuneet. Sten lkepankken keskmääränen luotonantokorko vme vuoden päättyessä ol 5.98 % vastaten 6.24 ja 6.35 % vuosen 936 ja 935 lopussa. Säästöpankt alensvat lananantokorkojaan kertomusvuoden alusta" ja monet ovat vuoden varrella tehneet päätöksen uudesta alennuksesta. Ensluokkassta knntyslanosta korko ylesest on alentunut 4 3/4 %:n. Uusen oblgatolanojen nmellnen korko ol enmmäkseen 4 ta 4 /4 ta 4 7'2 %, kun velä edellsenä vuonna 5 %:n tyypt olvat ylesä ja valtokn käytt 4 % %:n tyyppä. Erkosta huomota ansatsevat velä arvorapermarkknat. Vuonna 936 alkanutta vomakasta osakenoteerausten nousua jatku vme vuoden alussa. Pallkk- ja varsnkn teollsuusosakkeden hnnat saavuttvat hupputason maalskuun keskpakkella, mutta stten tul takasku, mnkä jälkeen kursst vähtellen ovat alentuneet samalle tasolle, josta vuoden 936 lopussa lähdettn. Ylenen osakendeks, joka joulukuussa 936 ol 9 pstettä, nous maalskuulla 23 psteeseen ja ol joulukuussa jälleen 92 pstettä. Pankkosakkeden vastaavat helahtelut olvat penemmät; ndeks nous 2 :sta jou- ukuussa 936 4:een maalskuussa aletakseen 29:ään vme joulukuussa. Stä vaston teollsuusosakendeks nous vomakkaammn, nmttän 302:sta 373:een, mutta alen myös jyrkemmn el 294 psteeseen. Alkuvuodesta pörssvahto ol suuremp kun monn akohn, ja vakka pörss stten lamen, ol vuoden kokonasvahto 587.8 mlj. markkaa vastaten 436.3 ja 234.6 mljoonaa edellsnä vuosna ja velä penempää vahtoa lama-akana. Arvopaperpörssn vmevuotnen kehtys on merkknä stä, ette enää luoteta talouselämän jatkuvaan noususuuntaan. Osotuksena stä, että talouselämä erästä varottavsta merkestä huolmatta vme vuonna el noususuunnan merkessä, on velä manttava, että uusa osakeyhtötä perustettn enemmän kun edellsnä vuosna ja että 2-3 3
8 myös monet vanhat yhtöt lsäsvät osakepääomaansa osaks lmasa osakketa jakamalla. Vakka jokunen yhtö lopett tomntansa, lsäänty sten osakeyhtöden kokonasosakepääoma tuntuvast enemmän kun mnään vuonna vme noususuhdanteen jälkeen. Tätä valasee seuraava asetelma. Unsa osakeyhtötä Osakeyhtötä kakkaan Osake{lääoma Osakepääoma Lsäys Lnku Mlj. Lnku Lsäys l:[lj. Mlj. 93... 682 383.7 0,742 +332 8,830.6 + 32.9 932... 787 548.,096 +354 9,25.8 + 295.2 933... 688 05.7,528 +432 9,095.6 30.2 934... 624 29.6,999 +47 9,034.0 6. 6 935... 600 92.5 2,463 +464 9,295.0 + 26.0 936... 679 246.5 3,025 +562 9,802.5 --L, 507.5 937... 874 264.5 3,766 +74 0,542.3 + 739.8 Lopuks on syytä manta, että rahamarkknan keveys myös tulee näkyvn vara.rkkojen ja vekselprotesten yhä penenevssä luvussa. Valtotaloua. Talouselämän vlkkaus ja kansallstulon kasvu olvat omansa kartuttamaan myös valton tulo lähteden tuottoa. Kun kakk tärkemmät tulgerät, m. m. suoranaset ja välllset verot sekä valton lketomnnan nettotulot, olvat melkosta mnsaammat kun edellsnä vuosna, lsääntyvät valton varsnaset tulot kakkaan 590.4 mlj. markkaa el 3 %. Toselta puolen lsääntyvät valton varsnaset menot melken yhtä paljon el 573.5 mlj. markkaa. Yleskästyksen valton tulojen ja menojen kehtyksestä saa alla olevasta asetelmasta. Tulot 934 935 936 937 Mll. k Mlj. MW. Mlj. Varsnasa tuloja... 3,366.9 3,482.2 3,725.2 4,35.6 Lanoja... 503.6 860.0 900.0 845.7 Muta pääomatuloja... 265.2 27. 245. 823.2 Kakkaan 4,35.7 4,559.3 4,870.3 5,984.5 Menot Varsnasa menoja... 2,599.2 2,872.7 2,983.6 3,557. Maksettu velkoja... 394.2 85.3 95.0 623.3 Muta pääomamenoja... 807.3 780.4 932.0,008.0 Srretty suhdannerahastoon... 300.0 65.0 3.0 709.7 Yhteensä 4.00.7 4,533.4 4,86. 6 5,898. Yljäämä... 35.0 25.9 8.7 86.4 Kakkaan 4.35.7 4,559.3 4.870.3 5,984.5 Näden tlnpäätöslukujen selttämseks on velä syytä manta, että uudet lanat käytettn eräden vanhojen lanojen konvertomseen alemp-
korkosks ja että velanmaksuhn todellsuudessa käytettn tuntuvast suuremp summa kun tlnpäätökseen on merktty lopun esntyessä tosessa yhteydessä velkakustannuksena.»muden pääomatulojen» suuruus johtuu stä, että 625.0 mlj. markan arvosta valton lanasaatava tlnpäätöksen kautta srrettn suhdannerahastoon. Tlnpäätös osott alkuaan 7. mlj. markan yljäämää, mutta stä srrettn halltuksen päätöksestä 84.7 mljoonaa suhdannerahastoon, joka sten nous lan edellyttämään huppumäärään 500 mlj. markkaan, äsken manttuja lanasaatava lukuun ottamatta. Valtovela8sa vme vuosna tapahtuneta muutoksa valasee seuraava asetelma. 3. X. 933 3. xn. 934 3. xn.935 3. X. 936 3. X. 937 Vakautettu velka Mlj. Mlj. MJj. Mlj. Mlj. Ulkomanen.,... 2,384.0 2,282.6,852.0,28.7 92. 3 Kotmanen... 76.0 990.7,80.8,852.7 2,355.3 Yhteensä 3,00.0 3,273.3 3,032.8 2,98. 4 3.276.6 Vakauttamaton velka Ulkomanen... 358.9 59.0 56.5 56.5 Kotmanen... 48.8 49.5 76.7 8.3 75.9 Yhteensä 407.7 08.5 33.2 37.8 75.9 Kakkaan 3,507.7 3,38. 8 3.66.0 3,9.2 3,452.5 9 Krjanptoarvojen mukaan Suomen valtovelka vme vuonna lsäänty 333.3 mlj. markkaa. Huomota herättävät myös vme vuoden akana velan rakenteessa tapahtuneet muutokset, jotka täydentävät edellsten vuosen samaan suuntaan käynyttä kehtystä, nmttän ulkomaan rahan määrästen ja ulkomalle sjotettujen velkojen muuttumsta Suomenmarkkamääräsks ja kotmasks. Vakautettu ulkomanen velka vähen vme vuonna 207.4 mlj. markkaa samaua kun vakauttamattoman ulkomasen velan vmenen osa maksettn pos. Edellä on jo manttu vuoden 909 flornlanm maksamnen. Sen lsäks lunastettn kotn n. s. puhelnlana, arvoltaan 7 mlj. Ruotsn kruunua, ja suortettn muden ulkomasten lanojen säännöllset lyhennykset. Nden sjaan ja kun samalla konvertotn molemmat vapaudenlanat ja vuoden 932 palknto-oblgatolana, otettn kaks 4 %:n lanaa, yhteseltä määrältään 750 mlj. markkaa, ja uus palkntolana, määrältään loo mljoonaa. Nnkun edellsssä vuoskatsauksssa on huomautettu, nämä luvut van kotmasen velan osalta ovat avan tarkkoja. Ulkomaset lanat on Suo-
20 messa, nnkun muuallakn on tapana, krjattu oman maan rahassa sen rahakurssn mukaan, joka vallts lanaa otettaessa, esm. ennen sotaa otetut lanat melken vanhaan parkurssn. Jotta valtovelan määrä votasn täsmällsemmn lmasta, on kuukausttan tehty laskelma, jotka osottavat, mkä määrä markkoja ols tarvttu kunakn ajankohtana koko valtovelan maksamseen valltseven vekselkurssen mukaan. Kun nän menettelee, saa tulokseks, että valtovelka kertomusvuoden alkaessa ol 3,88 mlj. markkaa ja sen päättyessä 3,828 mljoonaa, joten valtovelka on pysynyt suuruudeltaan melken muuttumattomana. Erotus verrattuna krjatun velan kehtykseen saa seltyksensä osaks eräden vekselkurssen alenemsesta, osaks stä, että kokonasuudessaan maksettu vuoden 909 lana ol krjattu ennen maalmansotaa vallnneen vekselkurssn mukaan, joten krjattu velka vähen verraten vähän, mutta pävän kurssen mukaan laskettu velka monta vertaa enemmän. Suomen markan ulkomanen ja kotmanen arvo. Nnkun edellsnäkn vuosna Suomen markka knteäst seuras Englannn puntaa, joka muuttumattomast koko kertomusvuoden ajan noteerattn kurssn 227: - markkaa. Samon säly markan suhde puntaryhmään lttyneden maden valuuttohn muuttumattomana. Muden maden valuuttojen noteeraus mellä johtu nän ollen nden ja punnan välsestä suhteesta. Kun punnaj. arvo vme vuonna kohos jokn verran sekä kultaan että kultavaluuttohn verrattuna, alenvat noden valuuttojen vekselkursst myös Suomessa. Sten dollarn kurss, joka joulukuun 3 pävänä 936 ol 46: 40, vuotta myöhemmn ol laskenut kurssn 45: 60. Samanlasta pentä alenemsta lmen myös Svetsn frangn, Hollannn flornn ja Saksan markan noteerauksssa. Avan oma kehtyksensä ol stä vaston Ranskan frangn kursslla. Astettan ja tavalla, joka selvmmn näkyy yllä olevasta kuvosta, tämän valuutan noteeraus lask kursssta 27: 25 joulukuun vmesenä pävänä 936 kurssn 56: - kertomusvuoden vmesenä pävänä. Kun tämä muutos e johtunut markan vaan frangn arvon muuttumsesta, vodaan todeta, että Suomen markan ulkomanen arvo suurn prten pysy muuttumattomana vme vuonna. Stä vaston markan kotmanen arvo, sellasena kun se lmenee hntandeksen muutoksssa, kehtty huomota ansatsevalla tavalla. Edellä on jo er yhteyksssä kosketeltu määrättyjen tuotteden ja tavararyhmen hn-
2 VALUUTTAKURSSEN KUUKAUSKESKMÄÄRÄT VUOSNA 934-937, % YL PARARVON. ASO % 00 75 50 25 o,.-,-,,.-~-----_.,.-- ------.. \, r- - \ '-- --, o -~ ~ -. - "..................~ -0 " '... ASO % 00 75 50 25 o HWNvwnmrrxnmHmwvnnmrrxnmlDDWYWmmrrXnmlDmWYWmmrrxnm 934 935 936 937.... --- Punt&. Dollar. - ~ - _ - R. frang. nossa vme vuoden akana tapahtuneta tärketä muutoksa, mutta tässä on velä kosketeltava ylestä hntakehtystä. Stä saa yleskästyksen sv. 22 ja 23 olevsta kuvosta. Nnkun nstä näkyy, alko kansanvälnen hntannousu kesällä 936 vakuttaa Suomen tukkuhntohn, joten ntä esttävä ndeks nous 05.6 psteeseen mantun vuoden juolukuussa (934 = 00). Vme vuoden alussa samaa kehtystä jatku nopeammassa tahdssa, mutta sttemmn, kun hnnat ma:almanmarkknolla kääntyvät, nousu ensn hdastu ja stten pysähty kääntyäkseen vhdon vuoden loppukuukausna laskuun. Tukkuhntandeks nous sten ensn 5.6 psteeseen, mutta ol joulukuussa alentunut 3.3 psteeseen. Kertomusvuoden päättyessä tukkuhntandeks sten ol 7.B % korkeamp o kun vuotta akasemmn. Tukkuhntojen nousu e velä vuonna 936 sanottavast vakuttanut vähttäshntohn, mutta kertomusvuonna nämäkn kohosvat, ja nousua kest joulukuuhun saakka, jatkuen ss senkn jälkeen, kun tukkuhntandeks ol alkanut laskea. ndeks nous sten 02.\} psteestä joulukuussa 936 0.6 psteeseen joulukuussa 937 el 7.5 %. Vakka vähttäsndeks e velä vme joulukuussa alentunut, ol kutenkn vähttäshnnossa huomattavssa käänne alenevaan suuntaan. Suhdanneherkken tavaran hntandeks saavutt näet huppunsa, 4. B pstettä, lokakuulla, jollon se ol