SUOMEN VIRALLINEN TILASTO, I. B: 32 SUOMEN LAIVALIIKE VUONNA 1912 H E L S IN G IS S Ä 1914 KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA

Transkriptio

1 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO, I. B: 32 SUOMEN LAIVALIIKE V E N Ä J Ä N JA U L K O V A L T O J E N K A N S S A VUONNA H E L S IN G IS S Ä 94 KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA

2 S sä llys. I Table des matères. Sv. J o h d a n to.... Kertomus vuodelta Pag. Observatons prélmnares.... Compte-rendu de l année T a w u j a. T a t o l e a u x. Mustutuksa Observatons I. Suom en kauppalavasto. K a u p p a la v a s to n t l a jo u lu k u u n : p :n ä. Lavojen kotpakka er tullkamarpressä Lavojen kä er kantavuusryhmssä Lavat ryhmtettynä kantavuutensa mukaan II. M e re n k u lk u lk e. 4. Yleskatsaus Suomen ja ulkomaan välseen merenkulkuun vuonna V u o n n a 9 2 s u o ra n a s e s s a u lk o m a s e s s a. kauppam erenkulussa Suomeen tulleet j a Suom e s ta lä h te n e e t v ä h n tä ä n 9 r e k.-to n n n m tta s e t l a v a t : 5. Lavojen kansallsuus Lavojen lähtö- ja määrämaat Lavojen kansallsuus jaettuna lähtöjä määrämata koht: A. Tulleta lavoja B. Lähtenetä lavoja Lavojen lähtö- ja määrämaat jaettuna er tullkamarprejä koht: A. Tulleta lavoja B. Lähtenetä lavoja Ulkomasessa kauppamerenkulussa er tullkamarpressä vuonna 92 klareratut lavat: A. Vähntään 9 rekstertonnn mttasten lavan välttämä merenkulku I. Marne marchande de Fnlande. L a m a r n e m a r c h a n d e a u 3 décem bre 9 2 :. Stuaton, par leux d orgne, de la marne marchande Age des navres dans les dvers catégores de tonnage Stuaton, par catégores de tonnage, de la marne marchande...0. II. Mouvement de la navgaton. 4. Résumé général de la navgaton extéreure en M o u v e m e n t de la n a v g a to n c o m m e rc a le e x té re u r e d re c te en F n la n d e p e n d a n t T a n n é e 9 2 (N a v r e s de 9 to n n e a u x et a u -d e s s u s ) : 5. Navgaton par pavllons Navgaton par pussances Pavllons des navres par pays de provenance et de destnaton: A. Navres entrés B. Navres sorts Pays de provenance et de destnaton par les dfférents dstrcts de douane : A. Navres entrés B. Navres sorts Navres déclarés dans les dvers dstrcts de douane pour navgaton extéreure en 92: A. Navres de 9 tonneaux et audessus

3 B. Vähemmän kun 9 rekstertonnn Sv. mttasten lavan välttämä merenkulku Taulu nstä lavosta, jotka määräyksä saadakseen ta pakottavasta syystä vuonna 92 ovat pokenneet satamaan ta myös klareranneet muussa tarkotuksessa : A. Määräyksä saadakseen ta pakottavasta syystä pokenneta B. Pelastushöyrylavoja Klarerauksa kotmasessa merenkulussa vuonna Vertaleva taulu ulkomasessa merenkulussa er tullpakossa vuosna tomtetusta lavanklarerauk- ssta: A. Ssäänklarerattuja lavoja B. Ulosklarerattuja lavoja Karlleajot ja haaksrkot Suomen rannkolla vuonna Purjehdusaka Suomen satamssa vuosna B. Navres au-dessous de 9 tonneaux Tableau des navres entrés dans les ports fnlandas en 92 par ordre ou par force majeure ans que ceux déclarés en douane pour autre but: Pag. A. Par ordre ou par force majeure. 99. B. Navres à vapeur de sauvetage Navres déclarés en douane pour le cahotage pendant l année Tableau comparatf des navres de la navgaton extéreure, déclarés en douane pendant les années 90 92: A. Navres entrés, déclarés.04. B. Navres sorts, déclarés Indcaton des avares et échouements survenus sur les côtes de Fnlande pendant l année Durée de la navgaton dans les ports de Fnlande pendant les années Lyhennyksä: n. = netto. ' s. = ssäänklareraus. rek.-tonn. = rekstertonna.! u. = uloskareraus. Okasu: Sv. 52, rv 9 alhaalta, on panettu 3 269; luettava:

4 J o h d a n to. S u o m e n m e r e n k u lk u tta s to v u o d e lta 9 2 o n sekä te to je n k e rä y k s e e n j a n d e n k ä y t t e ly y n e ttä ta u lu je n s o v tte lu u n n ä h d e n t o m t e t t u e d e lls n ä v u o s n a n o u d a te tu n s u u n n te lm a n m u k a a n. J a e tta e s s a m a a n k a u p p a la v a s to r y h m n la v o je n e r la a d u n m u k a a n o n tässä n n k u n e d e lls s s ä k n m e r e n k u lk u tla s to lls s s a ju lk a s u s s a k a u p p a la v a s to o n k u u lu v a t p r o o m u t lu e ttu p u r je la v o je n ry h m ä ä n. V u o s k e rto m u k s e s s a e s te tä ä n k u t e n k n e rk s e e n te d o t m y ö s p r o o m u s ta. S a m o n k u n j o m u u ta m e n e d e lls te n v u o s e n ju lk a s u s s a o n m y ö s tä llä k e rta a T a u lu u n 2, jo k a e s ttä ä v e rta u k s e n m a a n e r t u llp a k o s s a k o lm e n a v m e k s k u lu n e e n a v u o te n a t o m t e tu s ta la v a n k la r e r a u k s s ta, o te ttu a n o a s ta a n u lk o m a s e s s a m e re n k u lu s s a ta p a h tu n e e t k la re ra u k s e t, k o s k a k o tm a s e s s a m e re n k u lu s s a ta p a h tu n e e t k la r e r a u k s e t o v a t k a ts o tta v a t s a tu n n a s ta la a tu a o le v k s, k u n la v a t v a s ta m a n tu s s a m e re n k u lu s s a a n o a s ta a n e rä s s ä ta p a u k s s s a o v a t k la re ra u s v e lv o lls e t, e v ä tk ä n ä m ä t k la r e r a k s e t s s a n n a o k e a ta k u v a a le o tm a s e s ta la v a lk k e e s tä e r p a k o s s a. T a u lu k o tm a s e s s a m e re n k d u s s a ta p a h tu n e s ta k la r e r a u k s s ta ju la s t a a n e rk s e e n ( T a u l u ) e n ts e e n ta p a a n t o m t e tt u n a. V u o n n a 9 2 lm e s ty n e s tä a s e tu k s s ta ko s k e v a t s e u ra a v a t S u o m e n m e r e n k u lk u a : T a m m k. 2 3 p.ltä. K e s a r lls e n S u o m e n S e n a a tn p ä ä tö s s y y s k u u n 2 2 p ä v ä n ä a n n e tu n A r m o lls e n ju ls t u k s e n o s tta s e s ta m u u tta m s e s ta, jo k a j u l s t u s s s ä ltä ä lä h e m p ä m ä ä r ä y k s ä K e s a r k u n n a n j a S u o m e n v ä ls e n r a ja lk e n te e n j ä r je s tä m s e s tä. T u llh a llt u k s e n v u o n n a 9 2 a n ta m a t m e re n k u lh n ä s ö tä k o s k e v a t k e r to k r je e t s s ä ltä v ä t m ä ä r ä y k s ä V e n ä jä ltä s a a p u v a n t a v a n p u rje h d u s h e lp o tu k s s ta, s v u s a a ta v a - p ä v ä k r jo s ta, ru o ts a la s te n h ö y r y la v a n u u d e s ta a n m tta u k s e s ta, 9 r e lä s t e r t o n n a p e n e m p ä n a lu s te n t o m tu s m a k s u s ta, e rk o s e d u s ta la s ta p u re tta e s s a, m a t k a lja - h ö y r y la v a n m a ja k k a - j a to m tu s m a k s u je n tlttä m s e s tä, m q ja k k a m a k s u n s u o r t t a m s e n v a p a u tu k s e s ta, s v u s a a ta v a ta k s a n > m e r p e n k u lm a * - s a n a n tu lk ts e m s e s ta, ta r k a s tu k s e n - a la s e n j a ta r k a s ta m a tto m a n la v a n tu llv a lv o n n a s ta, lu o ts m a k s u s ta, u lk o m a a lta o s te t tu je n la v o je n lu lla a m s e s ta, r e k s t e r t o n n s t e n t a h s t ä v ä h e m p e n r a u ta s te n p u r je la v a n t u llk ä y t t e ly s tä, t a v a n m e n o s e lv ttä m s e s tä - n. s. o m a n k o n n o s s e m e n tn p e ru s te e lla y n n ä t a v a n m u o n a v a ro s ta.

5 V uoskertomus.. Y l e s k a t s a u s. Suomen kauppalavastoon, johon luetaan ne vähntään 9 netto-rekstertonnn mttaset lavat, mtkä kulkevat merellä takka sen kanssa purjehdttavassa yhteydessä olevlla vesllä, kuulu 92 vuoden päättyessä lavaa, kantavuudeltaan yhteensä netto-rekstertonna. Vuoden 9 lopussa vastaavat määrät olvat lavaa, joden yhtenen tonnmäärä ol rekstertonna. Lavasto lsäänty vuonna 92 sten 22 lavalla ja lavan kantavuus rekstertonnlla. Suomen satamssa manttuna vuotena ulkomasessa merenkulussa klarerattujen lavan kantavuusmäärä ol rekstertonna. Kun vastaava määrä edellsenä vuotena ol rekstertonna, ol lsäännys vuoden 92 akana rekstertonna. Vtenä vmeks kuluneena vuotena on kauppalavaston tla ja ulkomasessa merenkulussa klarerattujen lavan tonnmäärä ollut seuraava: Kauppalavaston tla vuoden lopussa Lavan klarerauksa ulkomasessa merenkulussa V uos Purjelavoja Höyrylavoja Yhteensä Purjelavoj a Höyrylavoja Yhteensä... " Kuku Luku Luku Tonnmäärä Tonnmäärä Tonnmäärä T o n tmäärä * G04 4L Täysn yhdenmukasa tlastollsa tetoja Suomen merenkulun kehtyksestä saadaan vasta vuodesta 892 alkaen, jollon merenkulkutlasto uudstettn. Kun seuraavassa muutamssa kohdn koetetaan valasta merenkulkutomen alalla tapahtunutta kehtystä, on sen vuoks estetty tetoja van mantun vuoden jälkeseltä ajalta. Selvemmän kästyksen saavuttamseks kehtyksen suunnasta on tämä aka jaettu muutamn kausn, josta ensmänen kästtää

6 4 vuodet , tonen vuodet , kolmas vuodet ja neljäs vuodet Manttuna ajanjaksona tapahtunutta kehtystä valasevat seuraavat vuotuset keskmäärät: Kauppalavasto Lavan klarerauksa ulkomasessa merenkulussa Vuodet Purjelavoja Höyrylavoja Yhteensä Purjelavoja Höyrylavoja Yhteensä T o n n m ä ä r ä Nämä luvut osottavat, että Suomen kauppalavasto ja ulkomasessa merenkulussa klarerattujen lavan tonnmäärä vme akona ovat melkosest l sääntyneet. Varsnkn höyrylavan merktys on nopeast kasvanut. 2. Kauppalavasto. L a v a s to n m u u to k s e t. Vuonna 92 Suomen kauppalavastoon lsää tulleden ja stä postuneden lavan luku ja kantavuusmäärä olvat: P u r j e l a v o j a : H ö y r y l a v o j a : Y h t e e n s ä : L u k u R e k. - t. L u k u R e k. - t. L u k u R e k. - t. Lsää tulleta Postuneta Lsäänn. ta vähenn. v k j Lavaston koko tonnmäärästä vuoden 9 lopussa vastaa yllämanttu rek.-tonnn lsäännys 4, %; purjelavan tonnmäärän lsäännys erkseen on 4,9 /0 ja höyrylavan tonnmäärän lsäännys 0,5 % vuoden 9 vastaavasta tonnmäärästä. Vuonna 9 vähen Suomen kauppalavaston koko tonnmäärä 0,t /0, purjelavan tonnmäärän lsääntyessä 0, /0 ja höyrylavan tonnmäärän vähentyessä l,n /0. L s ä ä t u lh e t la v a t ; o m assa m a a ssa r a k e n n e tu t ja u lk o m a lta o s te tu t. Vuonna 92 kauppalavastoon lsää tullesta purjelavosta ol 3, kantavuudeltaan yhteensä 056 rek. tonna, omassa maassa rakennettuja aluksa, ja 36, kanta-

7 5 vuudeltaan yhteensä 2 77 rek.-tonna, ulkomalta ostettuja. Höyrylavosta taas ol uusa kotmaassa rakennettuja 5, jotten kantavuus ol yhteensä 692 rek.-tonna; 8 höyrylavaa, kantavuudeltaan yhteensä rek.-tonna, ol ostettu ulkomalta. Vähntään 500 rek.-tonnn mttaset olvat seuraavat vuonna 92 kauppalavastoon lsää tulleet, ulkomalta ostetut purjelavat: N m Laatu Rekstertonna Kotpakka Garnet Hll... Parkklava 259 Maaranhamna Maron Lghtbody... Fregatt 2063 Turku Tasmana...» 935 Maaranhamna Loch Torrdon... Parkklava 904 Uuskaupunk Graceharwar... Fregatt 729 Helsnk Parchm... Parkklava 76 Värdö K e n s n g t o n... Fregatt 625 Uuskaupunk Bertha... P a r k k l a v a 545» Gazelle...» 90 Maaranhamna Parkklava Gazelle en nähden on huomattava, että se ensn myytn ulkomalle, mutta sen jälkeen ostettn takasn Suomeen. Vuonna 92 lavastoon lsää tullesta höyrylavosta e mkään ollut vähntään 500 rek.-tonnn mttanen. Vmeks kulunena vtenä vuotena ovat kotmaassa rakennettujen ja ulkomalta ostettujen purje- ja höyrylavan luku ja tonnmäärä sekä yhteensä että keskmäärn lavaa koht olleet seuraavat: P u r j e l a v o j a H ö y r y a v o j a V u o s K o t m a a s s a r a k e n n. U l k o m. o s t e t t u j a K o t m a a s s a r a k e n n. U l k o m. o s t e t t u j a L u k u T o n n m ä ä r ä Y t e e n s ä K e s k m ä ä r n L u k u T o n n m ä ä r ä Y h t e e n s ä K e s k m ä ä r n L u k u T o n n m ä ä r ä Y h t e e n s ä K e s k m ä ä r n L u k u T o n n m ä ä r ä Y t e e n s ä K e s k m ä ä r n n o LO

8 6 Ajanjaksona 89B 90 (vuodelta 892 puuttuu tetoja) on puheena oleven lavan kantavuus vuotusn keskmäärn ollut seuraava: Purjelavoja Höyrylavoja Y o d e t Kotmaassa rakenn. Ulkom. ostettuja Kotmaassa rakenn. Ulkom. ostettuja Tonn määrä P o s tu n e e t la v a t ; h a a k s r k k o u tu n e e t j a u lk o m a lle m y y d y t. Lavastosta vuonna 92 postunesta lavosta ol 20 purjelavaa, kantavuudeltaan yhteensä rek.-tonna, ja yks 67 rek.-tonnn kantonen höyrylava menetetty meronnettomuuksssa; 74 purjelavaa, kantavuudeltaan yhteensä 8 76 rek.- tonna, ja 3, yhteensä 20 rek.-tonnn kantosta höyrylavaa ol purettu ta ju lstettu merenkulkuun kelpaamattomks; 9 purjelavaa, kantavuudeltaan yhteensä rek.-tonna, ja 9, yhteensä rek.-tonnn kantosta höyrylavaa ol myyty ulkomalle. Mantusta lavosta olvat seuraavat purjelavat vähntään 500 rek.-tonnn mttaset: N m Laatu Rekstertonna Kotpakka M eronnettom uuksssa m enetetty : Hermes... Parkk] ava 936 Rauma P u r e t u t t a h y ly k s ju ls t e t u t : Wasl... Proomu 533 Salm Lda...» 527» U lk o m a lle m y y d y t : Dora... Parkklava 399 Kotka Paramatta... > 922 Turku Gazelle...» 90 Maaranhamna Carta L... Kuunar 807 Uuskaupunk Esmeralda... Parkklava 765 Jomala

9 7 Lavastosta postunesta höyrylavosta olvat seuraavat ulkomalle myydyt lavat vähntään 500 rek.-tonnn mttaset: N m Reksterto una Kotpakka Osmo Maaranhamna Fnland Trader Turku Prnsessan Margareta Helsnk Saga » Vtenä vme vuotena on meronnettomuuksssa menetettyjen purje- ja höyrylavan luku ja tonnmäärä sekä nden tonnmäärän suhde koko tonn- määrään edellsen vuoden lopussa ollut seuraava: Purjelavo a Höyrylavo j a Vuos Tonnmäärä Tonnn äärä Luku Rek.-tonna purjel. koko tonnmäärä s tä Luku Rek.-tonna % höyryl. koko tonnmäärästä , , , ,6 29 0, , hl 67 0, Ajanjaksona (vuodelta 892 e ole tetoja) on meronnettomuuksssa menetettyjen lavan tonnmäärä keskmäärn vuodessa ollut seuraava : Purjelavat: Höyrylavat: rek.-tonna » 30 rek.-tonna » » 86

10 8 Ulkomalle myytyjen suomalasten kauppalavan luku ja kantavuus on vtenä vme vuotena ollut seuraava: F u r j e l a v o j a H ö y r y l a v o j a V u o s T o n n m ä ä r ä T o n n m ä ä r ä L u k u Y h t e e n s ä K e s k m ä ä r n L u k u Y h t e e n s ä K e s k m ä ä r n Ulkomalle myytyjen lavan joukkoon e tässä ole luettu maan konepajossa ulkomasten tlaajan lukuun rakennettuja uusa aluksa, jotka evät ole olleet Suomen kauppalavastoon krjotettuna. Ajanjaksona (tetoja puuttuu vuodelta 892) on ulkomalle myytyjen lavan tonnmäärä vuotusn keskmäärn ollut: Purjelavat : Höyrylavat : rek.-tonna 96 rek.-tonna » » M u t a m u u to k s a la v a s to n tla s s a. Ne kauppalavaston tlassa vuonna 92 tapahtuneet muutokset, jotka evät ssälly edellä estettyhn lukuhn, aheutuvat joko uudestrakentamsesta ta uudestmttauksesta takka tlastoaneksen täydennyksstä. H ö y r y - j a p u r je la v a n s u h d e. Höyrylavat ovat vottaneet yhä suuremman merktyksen Suomen kauppalavastossa purjelavan rnnalla. Ajanjaksona tässä suhteessa tapahtunut kehtys näkyy seuraavsta prosenttluvusta, jotka osottavat, kunka suur osuus koko lavaston kantavunsmäärästä vuotusn keskmäärn er kausna on tullut purje- ja höyrylavan osalle: P u r j e l a v o j a : H ö y r y l a v o j a : ,3 /o 86.5» 9,7 /o 3.5» ,9 > 5,» > 7.5»

11 9 Vtenä vme vuotena on purje- ja höyrylavan välnen suhde ollut seuraava: Purjelavoja: Höyrylavoja : ,.»/o 7,9»/o ,9 > 8,» ,2» ,» ,6» 7,4, Samonkun edellsenä vuotena on purjelavan merktys myöskn vuonna 92 kasvanut. Lavojen varsnasta kuletuskykyä slmällä ptäen on höyrylavan merktys purjelavohn verraten arvosteltava suuremmaks kun ylläolevat prosenttluvut näyttävät. Kuletuskykyyn katsoen vodaan rek.-tonnn höyrylavan kantavuusmäärässä laskea vastaavan non 3 rek.-tonna purjelavan kantavuutta. Jos tämän suhteen mukasest koko lavaston tonnmäärä muunnetaan purjelavatonneks, on näden määrä ajanjaksona vuotusn keskmäärn ollut seuraava: Purjelavoja Höyrylavoja Yhteensä V u o cl e t Purjel.-tonna / /o Purjel.-tonna / /o Purjel.-tonna / /o , , ,o ,o , ,o , , ,o , , ,o Vtenä vme vuotena vastaavat luvut ovat olleet seuraavat: P u r j e l a v o j a Höyrylavoja Yhteensä V u o s / /o / /o Purjel.-tonna Pnrjel.-tonna Purjel.-tonn a / /o , , ,o , , ,o , , ,o , , ,o , , ,o M e r e n k u lk u v

12 0 K a u p p a la v a s to o n k u u lu v a t p r o o m u t. Purjelavastoon lasketaan tlastossa proomut, vakka nämä, kakkea omavarasta kulkukykyä valla ollen, evät varsnasest kuulu manttuun lavastoon. Proomujen merktys Suomen kauppalavastossa ajanjaksona näkyy seuraavsta vuotussta keskmäärstä: Vuodet Purjelavoja kakkaan Rek.-tonna Nstä proomuja Rek.-tonna % , , , , Tedot kolmelta ensmäseltä kaudelta ovat kyllä hukan epäluotettavat, mutta estetyt luvut osottavat kutenkn epäämättömäst, että proomujen merktys vme akona on erttän tuntuvast kasvanut. Vtenä vme vuotena on proomujen, merktys ollut seuraava: Vuos P urj ela voj a kakkaan Rek.-tonna Nstä proomuja Rek.-tonna % j l! ,7 j , 9 LO , , ,5 Proomujen koko kantavuusmäärä 92 vuoden lopussa jakaantu sten, että rek.-tonna ol merenrannkolla, vastaten 3,9 /0 merenrannkon koko purjelavaston tonnmäärästä, rek.-tonna Laatokalla, edustaen 77,7 % Laatokan koko purjelavastosta, sekä rek.-tonna Samaan vesstöllä, vastaten 9,5 /0 näden vesstöjen koko purjelavastosta. L a v a n koko. Suomen kauppalavojen kokoon nähden vodaan panna merklle, että purjelavat keskmääräseltä kantavuudeltaan vme akona yleensä ovat penentyneet, kun taas köyrylavan keskmääräseen kokoon nähden varmaa kehtyssuuntaa.e voda merktä. Ajanjaksona on lavan keskkantavuus vuotusn keskmäärn ollut:

13 Purjelavat: Höyrylavat: Kakk: B 35 rek.-tonna 38 rek.-tonna » » > 20 Vtenä vmeks kuluneena vuotena on lavan keskkantavuus ollut seuraava: Purjelavat: Höyrylavat: Kakk: rek.-tonna 56 rek.-tonna 2 rek.-tonna » » 46» 5» Tarkemmn käy lavaston kehttymnen puheena olevassa suhteessa selvlle, kun lavat jaetaan muutamn suuruusryhmn. Mtä purjelavohn tulee, nähdään tällön jos Laatokan ja Samaan vesstöjen vähäpätösemmät ja erkosta laatua olevat lavastot jätetään huomoon ottamatta että penet, alle 200 rek.-tonnn mttaset lavat ovat jatkuvast lsääntyneet; keskkokoset, rek.-tonnn mttaset, ovat yleensä vähentyneet, mutta vuonna 92 on nden luku hukan kasvanut; vähntään 800 rek.-tonnn mttaset purjelavat taas, jotka vme vuosna ylpäänsä ovat lsääntyneet, osottavat myöskn vuonna 92 lsäännystä. Seuraava taulu valasee merenrannkon purjelavastoa suuruusryhmttän vtenä vme vuotena: 9 99 rek.-tonnn mttasa rek.-tonnn mttasa Vähntään 800 rek.-ton- nn mttasa V u o s Tonnmäärä Tonnmäärä Tonnmäärä Luku Rek.- ton na Luku % koko tonnmäärästä Rek.- tonna Luku % koko tonnmäärästä Rek.- tonna /okoko tonnmäärästä , , , , , , , , , , , , , , ,6

14 2 Ajanjaksona on manttuhn suuruusryhmn kuuluvan merenrannkon purjelavan tonnmäärä vuotusn keskmäärn ollut seuraava: V u o d e t r e k. - t o n n n R e k. - t o n n a m t t a s a % k o k o t o n n - m ä ä r ä s t ä r e k. - t o n n n m t t a s a R e k. - t o n n a»/ k o k o t o n n - m ä ä r ä s t ä V ä h n t ä ä n r e k. - t o n n n m t t a s a R e k. - t o n n a % k o k o t o n n - m ä ä r ä s t ä , , , , , , , , , , , ,7 Jos merenrannkon höyrylavat samon jaetaan kolmeen suuruusryhmään, lukemalla kutenkn keskkokosn lavohn vähntään 200 rek.-tonnn mttaset, mutta 000 rek.-tonna penemmät lavat, saadaan seuraava kuva höyrylavaston kehtyksestä puheena olevassa suhteessa vtenä vmeks kuluneena vuotena: r e k. - t o n n n m t t a s a r e k. - t o n n n m t t a s a V ä h n t ä ä n 000r e k. - t o n n n m t t a s a V u o s T o n n m ä ä r ä T o n n m ä ä r ä T o n n m ä ä r ä L u k u R e k, - t o n n a»/ k o k o t o n n - m ä ä r ä s t ä L u k u R e k. - t o n n a / k o k o t o n n - m ä ä r ä s t ä L u k u R e k. - t o n n a "/ k o k o ' t o n n - m ä ä r ä s t ä , , , , , , , , , , , , , , ,8 Ajanjaksona on merenrannkon höyrylavan tonnmäärä vuotusn keskmäärn ollut: r e k. - t o n n n m t t a s a r e k. - t o n n n m t t a s a V ä h n t r e k. - t o n n n m t t a s a V u o d e t R e k. - t o n n a /0 k o k o t o n n - m ä ä r ä s t ä R e k. - t o n n a /0k o k o t o n n - m ä ä r ä s t ä R e k. - t o n n a 7 0 k o k o t o n n - m ä ä r ä s t ä , , , G 55, , , , , , , ,2

15 8 Estetystä luvusta näkyy, että keskkokoset höyrylavat vme akona ovat lsääntyneet suhteellsest htaammn kun muut höyrjdavat. Ne muodostavat kutenkn yhä edelleen tärkemmän ryhmän; nden osalle tulee lähes puolet höyrylavan koko kantavuusmäärästä. Suomen suurmmat purjelavat 92 vuoden päättyessä olvat seuraavat: N Laatu Tonnmäärä Kotpakka Calforna... Parkklava 2445 Värdö Marlborough Hll...» 247» Marechen... * 2290» Garnet H ll Maaranhamna Fenna Helsnk Maron Lghtbody... Fregatt 2063 Turku Dundee... Parkklava 996 Värdö Albyn...» 993 Uuskaupunk Tasmana... Fregatt 935 Maaranhamna Loch Torrdon... Parkklava 904 Uuskaupunk Lucpara...» 779 Maaranhamna Imperator Alexander... Fregatt 766 Rauma Margareta... Parkklava 748 Värdö Graceharwar... Fregatt 729 Helsnk Parchm... Parkklava 76 Värdö Glenard... Fregatt 727 Helsnk Lochee... > 669 Uuskaupunk Thomasna... * 664 Värdö Mermerus... ;» 658 > Pera » Lndsfarne... y> 632 Uuskaupunk Kensngton... > 625» Fnland... Parkklava 590 Rauma Bertha...! 545 Uuskaupunk Suurmmat höyrylavat taas olvat seuraavat: N m T o n n m ä ä r ä K o t p a k k a Hermes Helsnk Ttana > Hyllos Krstna Mercator Helsnk Heros Krstna

16 4 E r v e s s tö je n la v a s to t. Er vesstölle jakaantu Suomen kauppalavasto 92 vuoden lopussa sten, että merenrannkolla olevssa pakkakunnssa ol purjelavaa, kantavuudeltaan yhteensä rek.-tonna, ja 278 höyrylavaa, kantavuudeltaan rek.-tonna; 76 purjelavaa, kantavuudeltaan rek.-tonna, ja 23 höyrylavaa, kantavuudeltaan 57 rek.-tonna, ol Laatokan rannalla olevssa pakkakunnssa, sekä 656 purjelavaa, kantavuudeltaan rek.-tonna, ja 206 höyrylavaa, kantavuudeltaan 846 rek.-tonna, Samaan ja shen kuuluven vesstöjen varslla. Er vesstöjen purje- ja höyrylavastojen kantavuusmäärän kehtys ajanjaksona näkyy seuraavsta vuotussta keskmäärstä: M e r e n r a n n k o l l a L a a t o k a l l a S a m a a n v e s s t ö l l ä V u o d e t P u r j e l. H ö y r y l. P u r j e l. H ö y r y t P u r j e l. H ö y r y t R e k s t e r t o n n a Merenrannkon purjelavasto on sten kehttynyt tuntuvast htaammn kun Laatokan ja Samaan vesstöjen purjelavastot. Mtä Laatokan purjelavaston suureen lsääntymseen tulee, on huomattava, että Laatokalla proomuja on lavastoon tullut suhteellsest enemmän kun mulla vesstöllä. Höyrylavasto on kasvanut varsnkn merenrannkolla ja Laatokan rannalla olevssa pakkakunnssa. Vtenä vme vuotena ovat er vesstöjen lavastojen kantavuusmäärät vahdelleet seuraavast: M e r e n r a n n k o l l a L a a t o k a l l a S a m a a n v e s s t ö l l ä V u o s P u r j e l. H ö y r y t P u r j e l. H ö y r y t P u r j e l. H ö y r y t R e k s t e r t o n n a

17 5 Huomota ansatsee varsnkn merenrannkon purjelavaston suur lsääntymnen vuonna 92. E r lä ä n e n la v a s to t. Er läänejä koht jakaantu Suomen kauppalavasto 92 vuoden lopussa seuraavast: Purjelavoja: Höyrylavoja: Yhteensä: Oulun läänssä rek.-tonna Vaasan» TurunjaPorn» ) Uudenmaan >» Vpurn» -% Kuopon» Mkkeln > > Koko maassa rek.-tonna Tuntuvast muta merenrannkkoläänejäkn edellä ovat kauppalavastoon nähden Turun ja Porn sekä Vpurn ynnä myös Uudenmaan lään, jossa kolmessa läänssä 92 vuoden lopussa ol yhteensä rek.-tonnn nouseva purjelavasto, mkä vastas 87,6 /0 koko maan purjelavastosta, ja rek.-tonnn nouseva höyrylavasto, vastaten 7,4 /0 koko maan höyrylavastosta. Mutta kun er läänen lavastohn hyvn erlasessa määrässä kuuluu purje- ja höyrylavoja, vodaan er läänen lavastoja paremmn tosnsa verrata muuntamalla löyrylavan tonnmäärät purjelavatonneks akasemmn mantun perusteen mukaan. Edellä manttujen kolmen läänn lavastot tosnsa verrattuna sekä suhteessa koko maan lavastoon ajanjaksona vuotusn keskmäärn asettuvat tällön seuraavks: L ä ä n t % koko maan lavastosta! [% koko maan lavastosta Purjelavaj tonna % koko maan lavastosta Purjelavatonna Purjelavatonna Purjelavatonna /0koko maan lavastosta Turun ja Porn , , , , Uudenmaan , , , ,4 Vpurn , , , ,8 Muut , , , ,7 Koko maa ,o ,o ,o ,o Uudenmaan läänn prosenttluvun huomattava kohoamnen johtuu etupäässä läänn höyrylavaston nopeasta kasvamsesta. Vpurn läänn prosentt-

18 6 luvun velä tuntuvamp nousu taas aheutuu purjelavaston, m. m. proomujen, karttumsesta. Vtenä vme vuotena tulee manttujen läänen osalle seuraavat määrät purjelavatonnej a: L ä ä n t P u r j e l a v a - t o n n a ^ /o ko k o m a a n l a v a s t o s t a P u r j e l a v a - t o n n a % k o k o m a a n l a v a s t o s t a t o n n a P u r j e l a v a - % k o k o m a a n l a v a s t o s t a P u r j e l a v a - t o n n a l a v a s t o s t a % ko k o m a a n P u r j e l a v a - t o n n a % k o k o m aan l a v a s t o s t a T u r u n j a P o r n , , , , ,0 Uudenmaan , , , , ,9 V p u r n , , , , ,4 M u u t , , , , ,7 K o k o m a a ,o ,o ,o ,o ,o K a u p u n k e n j a m a a la s k u n te n la v a s to t. Vuoden 92 lopussa ol Suomen kauppalavastoon kuuluvsta alukssta 224 purjelavan, kantavuudeltaan yhteensä rek.-tonna, ja 369 höyrylavan, kantavuudeltaan yhteensä rek.-tonna, kotpakka kaupungessa. Maalaskunnssa ol samaan akaan 86 purjelavaa, kantavuudeltaan yhteensä rek.-tonna, ja 38 höyrylavaa, kantavuudeltaan yhteensä rek.-tonna. Purjelavoja ol ss enemmän maalaskunnssa kun kaupungessa, ensnmantussa 55,9 /0 purjelavaston koko kantavuusmäärästä, vmemantussa 44,l /0. Höyrylavoja taas ol paljon enemmän kaupungessa kun maalaskunnssa, edellsssä 88,9 /0 höyrylavaston koko kantavuusmäärästä, jälkmässsä, %. Vtenä vme vuotena ovat purje- ja höyrylavan kantavuus määrät seuraavalla tavalla jakaantuneet kaupunken ja maalaskunten osalle: Purjelavoja Höyrylavoj a. Kaupungessa Maalaskunnssa Kaupungessa Maalaskunnssa V u o s Rek.- to rma % koko purjelavastosta Rel.- tonna Vo koko purje- lavastosta Rek.- tonna %koko höyrylavastosta Rek.- tonna %koko höyryj lavastosta , , , , ,o ,o , , , , , ö , , , , ,x , , ,

19 7 Ajanjaksona puheena olevassa suhteessa tapahtunut kehtys näkyy seuraavsta vuotussta keskmäärstä: p urjelavoja Höyrylavoj a Kaupungessa Maalaskunnssa Kaupungessa Maalaskunnssa V u o d e t Rek.- tonna,% koko purjelavastosta Rek.- tonna % koko purjelavastosta Rek.- tonna %koko höyrylavastosta Rek,- tonna %koko höyrylavastosta , , , , , , , , , , , , , , , ,2 Jos höyrylavan tonnmäärä edellä estetyn perusteen mukaan muunnetaan purjelavatonneks, havataan vuoden 92 lopussa kaupunken osalle tulevan ja maalaskuntan osalle purjelavatonna. Edellnen määrä vastaa 6,5 /o Ja jälkmänen 38,5 /0 purjelavatonnen koko luvusta. Vähntään 0000 purjelavatonnn nous lavaston kantavuusmäärä 92 vuoden päättyessä 8 kaupunk- ja 4 maalaskunnassa. Nässä kunnssa ol todellnen ja muunnettu kantavuusmäärä mantun vuoden lopussa seuraava: Purjelavat Höyrylavat Koko lavasto Kotpakka tonna lavastosta! %maan purje- Rek.- Rek.- tonna»/ maan höyrylavastosta Rek.- tonna /omaan lavaston todellsesta kantavuudesta Purjelavatonna /cmaan lavaston muunnetusta kantavuudesta K a u p u n g t: Helsnk , , , ,8 Vpur , , , ,5 Turku , , , ,2 Nkolankaupunk , , , ,8 Rauma ,3 64 0, , ,3 Uuskaupunk , , ,8 Joensuu ,0 2, ,0 0424,9 Krstna , , ,9 0 24,9 M aalaskunnat: Värdö , , , Salm ,5 42 0, , ,8 Kovsto , , , ,7 Lappee , , ,4 0 35,9 M erenkulku v

20 8 Vtenä vme vuotena on purjelavatonnen määrä puheena olevssa kunnssa ollut: K o t p a k k a t o n n a P u r j e l a v a - /0 k o k o m a a n l a v a s t o s t a t o n n a P u r j e l a v a - % k o k o m a a n l a v a s t o s t a t o n n a P u r j e l a v a - % k o k o m a a n l a v a t s o s t a P u r j e l a v a - t o n n a % k o k o m a a n l a v a s t o s t a t o n n a P u r j e l a v a - /o k o k o m a a n l a v a s t o s t a K a u p u n g t : Helsnk ,9 UI 894 2,0 UI , , , 8 Vpur , , , , , 5 Turku ,o , , , ,2 Nkolankaupunk. 249 h , , , ,8 Rauma , , , , ,3 Uuskaupunk , , , , ,8 Joensuu ,9 9869, , , ,9 Krstna ,9 9909,9 9909,8 9909,9 0 24, 9 M a a la s k u n n a t : Värdö , , , 329 5, , Salm , , , , ,8 Kovsto , , , , ,7 Lappee ,6 947,8 8737,6 9898,9 0 35,9 Ajanjaksona tapahtunutta kehtystä valasevat seuraavat vuotuset keskmäärät: Kotpakka % koko maan l lavastosta % koko maan lavastosta lavastosta % koko maan Purjelavatonna Purjelavatonna Purjelavatonna Purjelavatonna % koko maan lavastosta K a u p u n g t: Helsnk , , , ,5 Vpur , , , ,9 Turku , , , ,3 Nkolankaupunk , , , ,0 Rauma , , , ,3 Uuskaupunk , , , ,3 Joensuu ,9 6904,8 8273,9 956,9 Krstna , 5964,6 5236,2 806,6 M a a la s k u n n a t: Värdö , , , ,3 Salm... 39, ,9 522, ,0 Kovsto , , , ,9 Lappee , ,8 6984,6 8724,7

21 9 Varsnkn Helsngn ja Vpurn lavastojen merktys on sten vme akona erttän nopeast kasvanut. 3. Merenkulkulke. L a v a n M a r e r a u s te n m ä ä rä. Lavanklarerauksa tapahtu vuonna 92 Suomen satamssa kakkaan , vastaten yhteensä rek.-tonnn kantavuusmäärää. Kun klarerausten luku vuonna 9 ol 34 02, vastaten rek.-tonnn kantavuusmäärää, ol klarerausten luku vuonna ja kantavuusmäärä rek.-tonna suuremp kun edellsenä vuotena. Klarerattu tonnmäärä on ss vuonna 92 lsääntynyt 4,6 /0edellsen vuoden vastaavasta määrästä. Vuonna 9 se lsäänty 0,3 /0. Kaksta klareraukssta tapahtu vuonna 92 ulkomasessa merenkulussa ( vuonna 9) ja puhtaast kotmasessa merenkulussa 80 (974) klarerausta. Vastaavat kantavuusmäärät olvat: ulkomasessa merenkulussa ( ) rek.-tonna ja kotmasessa (29 584) rek.- tonna. Ulkomasessa merenkulussa klareratun kantavuusmäärän lsäännys vuonna 92 vastaa 4,7 % edellsenä vuotena ulkomasessa merenkulussa klareratusta tonnmäärästä. Kotmasessa merenkulussa klareratun kantavuusmäärän lsäännys taas on 0, /0 vuonna 9 kotmasessa merenkulussa klareratusta tonnmäärästä. Kun puhtaast kotmasessa merenkulussa tapahtuneet lavanklareraukset evät anna okeata kästystä kotmasesta lavalkkeestä yleensä, koska lavat kotmasessa merenkulussa anoastaan erässä tapauksssa ovat klarerausvelvollset, e shen tässä knntetä tarkempaa huomota. Ulkomasessa merenkulussa vuonna 92 klareratusta tonnmäärästä klarerattn rek.-tonna kauppatarkotuksessa ja rek.-tonna pakottavasta syystä ta muussa tarkotuksessa. Kauppatarkotuksessa klareratusta tonnmäärästä taas tulee rek.-tonna suoranasen ulkomasen merenkulun osalle, jolla tarkotetaan ntä lavamatkoja, mtkä ovat tapahtuneet ulkomasen lähtösataman ja ensmäsen suomalasen tulosataman takka vmesen suomalasen lähtösataman ja ulkomasen määräsataman välllä, sekä rek.-tonna yhdstetyn -kot- ja ulkomasen merenkulun osalle, jolla ymmärretään ntä matkoja, mtkä ulkomasesta satamasta tulevat takka snne menevät lavat ovat tehneet Suomen er sataman välllä. Lähnnä edellsenä vuotena klarerattn ulkomasessa kauppamerenkulussa kakkaan rek.-tonna, josta määrästä rek.-tonna klarerattn suoranasessa ulkomasessa ja rek.-tonna yhdstetyssä kot- ja ulkomasessa merenkulussa, pakottavasta syystä ta muussa tarkotuksessa klareratun tonnmäärän ollessa

22 20 rek.-tonna. Suoranasessa ulkomasessa kauppamerenkulussa klarerattu tonn- määrä on sten vuonna 92 lsääntynyt 9,6 "/o lähnnä edellsen vuoden vastaavasta määrästä; yhdstetyssä kot- ja ulkomasessa kauppamerenkulussa klarerattu tonnmäärä on vähentynyt 3,5 /0; pakottavasta syystä ta muussa tarkotuksessa klarerattu tonnmäärä taas on lsääntynyt 55,5 %. Vuoden 9 vastaavat prosenttluvut olvat: suorananen ulkomanen kauppamerenkulku lsäännystä 4, %, yhdstetty kot- ja ulkomanen kauppamerenkulku vähennystä 4,5 % ja pakottavasta syystä ta muussa tarkotuksessa tapahtuneet klareraukset vähennystä 23,3 /0. Vtenä vme vuotena tapahtuneta lavanklarerauksa valasee seuraava taulu: V u o s S u o r a n a s e s s a u l k o m a s e s s a m e r e n k u l u s s a K l a r e r a u k s a u l k o m a s e s s a m e r e n k u l u s s a Y h d s t e t y s s ä k o t - j a u l k o m a s e s s a m e r e n k u l u s s a P a k o t t a v a s t a s y y s t ä t a m u u s s a t a r k o t u k s e s s a Y h t e e n s ä K l a r e r a u k s a k o t m a s e s s a m e r e n k u l u s s a Y h t e e n s ä k l a r e r a u k s a R e k s t e r t o n n a Ajanjaksona tapahtunut kehtys näkyy seuraavsta vuotussta keskmäärstä: V u o d e t S u o r a n a s e s s a u l k o m a s e s s a m e r e n k u l u s s a K l a r e r a u k s a u l k o m a s e s s a m e r e n k u l u s s a Y h d s t e t y s s ä k o t - j a u l k o m a s e s s a m e r e n k u l u s s a P a k o t t a v a s t a s y y s t ä t a m u u s s a t a r k o t u k s e s s a Y h t e e n s ä K l a r e r a u k s a k o t m a s e s s a m e r e n k u l u s s a Y h t e e n s ä k l a r e r a u k s a R e k s t e r t o n n a L a s ts s a j a p a n o la s ts s a k u lk e n e e t la v a t. Suoranasessa ulkomasessa kauppamerenkulussa vuonna 92 maahan saapunesta lavosta ol 6 383, kantavuudeltaan yhteensä rek.-tonna, lastssa ja 6 026, kantavuudeltaan rek.-tonna, panolastssa. Kantavuusmäärän mukaan ol ss saapu-

23 2 nesta lavosta 50,4 /o lastssa ja 49,6 #/0 panolastssa. Edellsenä vuotena ol lastssa 50,2 % ja panolastssa 49,8 %. Lähtenestä lavosta ol vuonna 92 lastssa 005, kantavuudeltaan yhteensä rek.-tonna, ja panolastssa 2 386, kantavuudeltaan yhteensä rek.-tonna, vastaten lastssa lähteneden tonnmäärä ss 92,5 /0 ja panolastssa lähteneden 7,5 /o kakesta lähteneestä tonnmäärästä. Edellsenä vuotena olvat vastaavat prosenttluvut 90,9 ja 9, %. Edellä estetystä luvusta näkyy, että melkonen määrä lavoja vuosttan saapuu tyhjnä Suomeen ottamaan lasta ulkomalle vetäväks, mkä johtuu pääasallsest stä, että mertse Suomesta tapahtuva tavarankuletus vaat paljon suuremman tonnmäärän kun mertse ulkomalta tuotavan tavaran kuletus. P u r j e - j a h ö y r y la v a t S u o m e n u lk o m a s e s s a m e re n k u lu s s a. Sama kehtyssuunta, mkä purje- ja höyrylavan keskseen suhteeseen nähden lmenee Suomen kauppalavastossa, että näet höyrylavat. vottavat yhä enemmän alaa purjelavan rnnalla, on vme akona yleensä vallnnut myös maamme ulkomasta merenkulkua välttävn lavohn nähden. Koko tonnmäärästä, mkä vuonna 92 klarerattn suoranasessa ulkomasessa merenkulussa, tul purjelavan osalle rek.-tonna el 24,6 /0 ja höyrylavan osalle rek.- tonna el 75,4 %. Vtenä vme vuotena ovat vastaavat luvut olleet: V u o s Purjelavat Höyrylavat Yhteensä Rek.-tonna % Rek.-tonna % Rek.-tonna % , , ,o , , , , o ,o , , ,o , , ,o Ajanjaksona tapahtunutta kehtystä osottavat seuraavat vuotuset keskmäärät: Vuodet Purjelavat Höyrylavat Yhteensä Rek.-tonna % Rek.-tonna 0' 0 Rek.-tonna % , ,o , , ,o , , ,o , , ,o

24 22 S u o m e n u lk o m a s ta m e re n k u lk u a v ä lt t ä v ä n t a v a n koko. Vertaamalla tosnsa klarerattujen purje- ja höyrylavan lukua ja ntten tonnmäärä nähdään, että Suomen ulkomasta merenkulkua välttävstä alukssta höyrylavat keskmääräseltä kantavuudeltaan ovat paljon suuremmat kun purjelavat. Verrattassa taas er vuosen keskkantavuusmäärä havataan sekä höyry- että purjelavan kokoon nähden melkosa vahteluja. Keskmäärn tulee kutakn suoranasessa ulkomasessa merenkulussa vuonna 92 klarerattua purjelavaa koht non 97 rek.-tonnn ja kutakn höyrylavaa koht non 52 rek.-tonnn kantavuus, kakken klarerattujen lavan keskkantavuuden ollessa non 237 rek.-tonna. Vtenä vme vuotena ovat nämä keskmäärät olleet: Purjelavat: Höyrylavat: Kakk 908 rek.-tonna > » » »., Ajanjaksona ovat vastaavat vuotuset keskmäärät olleet seuraa vat : Purjelavat: Höyrylavat: Kakk rek.-tonna » > » E r k a n s a lls u u k s e n o s a lls u u s S u o m e n u lk o m a s e s s a m e re n k u lu s s a. Ne kansallsuudet, jolla Suomen ulkomasessa merenkulussa nykyään on suurn merktys, ovat, pats suomalasta kansallsuutta, venälänen, ruotsalanen, norjalanen, tanskalanen, saksalanen ja brttlänen kansallsuus. Kakken kauppatarkotuksessa Suomeen tulleden vähntään 9 rek.-tonnn mttasten lavan kantavuusmäärästä on ajanjaksona vuotusn keskmäärn manttujen kansallsuuksen osalle tullut seuraavat määrät:

25 23 Tulleden lavan kansallsuus Kunkn kansallsuuden lavan kantavuus % koko kantavuudesta Rekstertonna Suomalanen ,5 43,5 40,7 38,8 Venälänen ,3 5,0 6,7 7,5 Ruotsalanen ,3 7,2 9, 2, Norjalanen ,7 9,3 9,6 0,4 Tanskalanen ,2 8, 9,5 0,3 Saksalanen ,5 7,8 0,6 8,2 Brttlänen ,3 4,8 9,5 9,6 Muu ,2 4,3 4,3 3, Yhteensä ,o 00,o 00,o 00,o Suomalasten lavan suhteellnen osuus tulleden lavan kantavuudesta, joka osuus vuonna 89 2 velä ol 49, 8 %, on sten akaa myöten melkosest alentunut. Varsn huomattava on myöskn brttläsen kansallsuuden merktyksen vähenemnen. Tämä kansallsuus, joka akasempna vuosna säännöllsest pysy lähnnä suomalasta, on vähtellen västynyt useden muden jälkeen ja ol vsvuotskautena vasta vdennellä sjalla er kansallsuuksen kesken. Suurnta suhteellsta lsäännystä osottaa ruotsalanen kansallsuus. Vtenä vme vuotena ovat vastaavat luvut olleet seuraavat: Tulleden lavan kansallsuus R e k s t e r t c n n a Kunkn kansallsuuden lavan kantavuus % koko kantavuudesta Suomalanen , 38,8 42,3 39,6 40, Venälänen ,8 9,2 5,6 7,0 7,9 Ruotsalanen ,0,9 2,6 2,6 0,9 Norjalanen ,5 2,3 0,0,7 2,2 Tanskalanen ,7 8,7,0 8,5 7,9 Saksalanen ,6 7,2 6,8 7,5 8, Brttlänen , 9,4 8,5 0,4 8,9 Muu ,2 2,5 3,2 2,7 4,o Yhteensä ,o l00,o 00,o 00,o 00,o Suomalasten lavan prosenttluku osottaa sten vuonna 92 lsäännystä edellseen vuoteen verraten. Tosella sjalla kansallsuuksen kesken ol norjalanen kansallsuus, joka vuonna 9 ol kolmantena. Sen jälkeen seuras jär-

26 24 jestyksessä ruotsalanen kansallsuus, jolla vuonna 9 ol tonen sja. Neljäntenä ol brttlänen ja vdentenä saksalanen kansallsuus. Jos anoastaan lastssa tulleet lavat otetaan huomoon, saadaan seuraava kuva ajanjaksona tapahtuneesta kehtyksestä, vuotusa keskmäärä käyttämällä: Lastssa tulleden lavan kansallsuus Bekatertonna Kunkn kansallsuuden lavan kantavuus % koko kantavuudesta Suomalanen ,4 63,6 66,9 59, Venälänen ,4 4,4 5,7 4,5 Ruotsalanen ,6 6,4 7,4 H,4 Norjalanen ,8 5,3 4,3 6, Tanskalanen ,3 5,9 2,8 4,8 Saksalanen ,7 6,5 8, 9,9 Brttlänen ,6 5,6 3,o 2,8 Muu ,2 2,3,8,4 Yhteensä ,o 00,o 00,o 00,o Suomalasten lavan osalle on sten tullut suunnlleen kolme vdesosaa lastssa tulleden lavan kantavuudesta, ja vasta vuosna on puheena oleven lavan merktys suhteellsest alentunut. Verasta kansallsuukssta on ruotsalanen kansallsuus vähtellen kohonnut ensmäseks. Vmeks kulunena vtenä vuotena on er kansallsuuksen osalle tullut seuraavat määrät: Lastssa tulleden lavan kansal lsuus K e k s t e r t o n n a Kunkn kansallsuuden lavan kantavuus % koko kantavuudesta Suomalanen , 59,4 59,4 56, 56,6 Venälänen ,4 5,o 3,8 4,3 4,2 Ruotsalanen , 0,9,0 4,0 9,7 Norjalanen , 6,6 6,8 7,6 9, Tanskalanen ,8 4,2 4,8 3,5 4,7 Saksalanen ,4 9, 9,3 0,0 9,9 Brttlänen ,9 4, 3,3 3,5 4,2 Muu ,2 0,7,6,0,6 Yhteensä ,o 00,o00,o 00,o 00,o

27 25 Vuonna 92 on suomalasten lavan merktys sten sekä absolutsest että suhteellsest lsääntynyt. Verasta kansallsuukssta osottaa norjalanen suurnta lsäännystä ja ruotsalanen suurnta vähennystä edellseen vuoteen verraten. Kakken kauppatarkotuksessa Suomesta lähteneden vähntään 9 rek.- tonnn mttasten lavan kantavuusmäärä jakaantu ajanjaksona vuotusn keskmäärn er kansallsuuksen osalle seuraavalla tavalla: Lähteneden lavan kansallsuus Kunkn kansallsuuden lavan kantavuus % koko kantavuudesta Rekstertonna Suomalanen ,7 4 8,7 39,5 39,0 Venälänen ,2 4,8 6,7 7, Ruotsalanen ,3 7,2 9,4 2,3 Norjalanen ,8 9,3 9,8 0,4 Tanskalanen ,2 8, 9,7 0,2 Saksalanen ,5 7,8 ' 0,8 8,3 Brttlänen ,2 4,8 9,7 9,6 Muu , 4,3 4,4 3, Yhteensä ,o 00,o 00,o 00,o Suomalasten lavan osuus lähteneden lavan kantavuusmäärästä on sten suhteellsest alentunut. Tuntuvaa suhteellsta vähennystä osottaa myöskn brttlästen lavan osuus. Suhteellsest enten kasvanut on ruotsalasten lavan merktys. Vtenä vme vuotena vastaavat luvut ovat olleet seuraavat: Lähteneden lavan kansallsuus R e k s t e r t o n n a Kunkn kansallsuuden lavan kantavuus % koko kanta vu udesta Suomalanen ,6 40,0 42,9 39,2 40, Venälänen ,6 8,2 5,4 6,9 7,8 Ruotsalanen ,0 2,2 3,0 2,7,0 Norjalanen ,8 2,3 9,7,8 2, Tanskalanen ,8 8,4 0,6 8,0 7,9 Saksalanen ,7 7,4 6,9 7,5 8, Brttlänen ,2 9,2 8,3 0,5 9, Muu ,3 2,3 3,2 2,9 3.9 Yhteensä ,o 00,0 00,0 00,o 00,0 M e re n k u lk u v

28 26 Kun verrattomast suurn osa lähtevstä lavosta on lastssa, ovat tulokset jokseenkn samanlaset kun edellä on estetty, jos anoastaan lastssa lähteneet lavat otetaan huomoon. Ajanjaksona on er kansallsuuksen osalle lastssa lähteneden lavan yhtesestä tonnmäärästä tullut seuraavat vuotuset keskmäärät: L a s t s s a l ä h t e n e d e n l a v a n k a n s a l l s u u s R e k s t e r t o n n a K u n k n k a n s a l l s u u d e n l a v a n k a n t a v u u s % k o k o k a n t a v u u d e s t a S u o m a l a n e n ,5 4 2,8 3 8,5 3 8,s V e n ä l ä n e n ,7 3,8 5,4 6,2 R u o t s a la n e n , 7,3 9,7 2,4 N o r j a l a n e n... r ,0 9,7 0,3 0,9 T a n s k a la n e n ,6 8,7 0,4 0,8 S a k s a l a n e n , 7,8 0,8 7,8 B r t t l ä n e n ,2 5, 6 0,3 0,3 M u u ,8 4,3 4,6 3,3 Y h te e n s ä ,o 00,o 00,o 00,o Vmeks kulunena vtenä vuotena ovat vastaavat luvut olleet seuraavat: L a s t s s a l ä h t e n e d e n l a v a n k a n t a v u u s R e k s t e r t o n n a K u n k n k a n s a l l s u u d e n l a v a n k a n t a v u u s /0 k o k o k a n t a v u u d e s t a leo S u o m a la n e n ,4 39,2 42,6 39,3 40,8 V e n ä l ä n e n ,0 7,6 4,4 5,6 6,7 R u o t s a la n e n ,9 2,6 3,0 2,3, N o r j a l a n e n ,2 2,9 0,o 2,3 2,3 T a n s k a la n e n ,9 8,9, 9,0 8,2 S a k s a la n e n ,4 6,7 6,4 7,2 7,5 B r t tlä n e n ,9 9,6 9,0,2 9,3 M u u ,3 2,5 3,5 3, 4, Y h t e e n s ä ,o 00,o 00,o 00,o loo,o Edellä estetyt luvut verrattuna lastssa tulleta lavoja koskevn osottavat selväst, että suomalasten lavan merktys on paljon penemp Suomen vennssä kun maan tuonnssa. Jos kauppatarkotuksessa sekä tulleet että lähteneet vähntään 9 rek.- tonnn mttaset lavat otetaan huomoon, saadaan seuraava kuva kehtyksestä ajanjaksona , vuotusa keskmäärä käyttämällä: