M A ATA LO U S. III. MAANVILJELYS JA KARJANHOITO SUOMESSA VUONNA SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. HELSINGISSA 1910.

Transkriptio

1 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. III. M A ATA LO U S.. MAANVILJELYS JA KARJANHOITO SUOMESSA VUONNA 908. HELSINGISSA 90. KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA.

2 . K atsaus Suom en vrallsen m aataloustlaston kehtykseen. ) Suomen vrallsen maataloustlaston alkuna vodaan ptää ntä valtopäväkertomuksa, jota maaherrat Ruotsn vallan akana 70luvulla velvotettn antamaan. Nässä kertomuksssa tul maaherran m. m. tehdä selkoa maanvljelyksen tlasta kussakn läänssä. Tetenkn nässä selonteossa olevan tetojen luotettavuus ol usen epältävä, mutta erttän Suomeen nähden tul tarkemp maan tlan tuntemnen mahdollseks sen jälkeen, kun 7677 vuosen valtopävän päätöksen johdosta maanmttaustonta tässä maassa tarmokkaast ol ryhdytty edstämään. Vuoteen 760 ol jo ehdtty kartottaa ja selttää ptäjää ja kappela. Perustuen nähn tetohn sekä nhn tutkmuksn, jota ertyset suomalaset tutkjakunnat kukn maakunnassaan olvat tomttaneet, saattovat Suomen maaherrat vapaudenajan lopulla valtopäväkertomuksssaan antaa tetoja er ptäjen peltomaan alasta, vuotusen kylvöalan ja kesannon laajuudesta, j. n. e. Kustaa III:n akana lakattn nätä kertomuksa antamasta. Vuonna 799 velvotettn maaherrat kruununvoudelta ja mastraatelta hankkmansa tetojen perusteella antamaan kertomuksa vuodentulosta kolmast vuodessa, nmttän p:nä henäkuuta, p:nä elokuuta ja p:nä lokakuuta. V. 80 taas määrättn, että papston tul väestönmuutoksa koskevssa jokavuotsssa taulussaan antaa tetoja m. m. rukn, vehnän, ohran, kauran, sekavljan, herneden ja perunan lkmääräsestä kylvöstä sekä sadon jyväluvusta. Joka vdes vuos annetut väkluvuntaulut taas ssälsvät tetoja m. m. hevosten, härken, lehmän, nuoren karjan ja lampaden lkmääräsestä luvusta sekä vljellyn maan lkmääräsestä tynnyrnalan luvusta ynnä sen kylvetyn osan suuruudesta. Molemmanlaatuset papston annettavat tedot kuten 0 Lähtetä: Suonen Vrallnen tlasto, III:, Aneta Suomen maanvljelystlastoon, Helsngssä 869; S:ma s:ma, l:, Maanvljelyntedustus Uudenmaan läänssä vuonna 876, Helsngssä 879; M aanvljelystlaston uudestaan järjestäm stä varten asetetun komtean metntö, H elsngssä 900; Tlastokomtean metntö I, Läänntlasto, H elsngssä 90.

3 kn pan lakkasvat; edellset tavataan vmesen kerran väkluvunmuutostaulussa vuodelta 8, jälkmäset esntyvät anoastaan vsvuotstaulussa vuoslta 80 ja 80. Maaherran velvollsuus antaa vuoskertomukset läänen tlasta uudstettn kertokrjeessä v:lta 86, ja olvat tedot nhn, kuten ennenkn, hankttavat kruununvoudelta ja mastraatelta. Tarkemp suunntelma nätä kertomuksa varten määrättn v. 89 annetun kesarllsen krjeen kautta ja v. 8 määrättn että, patse jokavuotsa läänn tlaa ja hallntoa koskeva kertomuksa, ol vuodesta 8 alkaen jokaselta kolmvuotskaudelta laajemp kertomus annettava, mkä määräys muutettn v. 8 sten, että nämät laajemmat kertomukset vuodesta 8 alkaen olvat annettavat vsvuotskausttan. Kolmvuot! skertomuksa varten määrätyn suunntelman mukaan tul m. m. antaa lyhyt katsaus vuodentuloon, ottamalla huomoon ertysä pakallsoloja (jollon ols tärkeätä tulla ykä tarkempaan lkmääräseen arvoon vuoden vljasadon todellsesta määrästä), antaa tetoja stä, mssä osssa läänä sojako pääasallsest ol jatkunut, tulonjaosta ja uudsasutukssta, suonvljclystöstä ja kaskenpoltosta, maanvljelyksen ja ntynhodon tlasta er osssa läänä, potaatn, pellavan ja hampun sekä muden hyödyllsten ravntokasven vljelyksestä, stä olko uusa ja parannettuja työtapoja käytännössä sekä olko henänvljelys levnnyt ja mssä seudussa, karjanhotoa koskeva tetoja hevosten, härken, lehmän, nuoren karjan, lampaden, skojen ja vuohen lukumäärästä sekä poronhodosta, koteläntaudesta j. n. e. Tälle kannalle jävät maatalousoloja kästtävät vrallset selonteot ptkks ajoks. Tosn vomassa olevssa säädöksssä havattua puutetta, joka lmen snä ettevät kertomukset er läänestä olleet täydelleen yhdenmukasa, koetettn vuonna 86 postaa määräyksellä, että kakk, mtä lmotettasn taulujen muodossa, ol nn havannollsest kun sunkn ja kakk tlastollset tedot numerolla estettävä. Mutta kun kertomusten tekstn ja tlastoosaston välllä e ollut tarkkaa rajaa määrätty, jä epäselväks, mtä tetoja tul numerolla lmottaa, mtä e, ja sen kautta käv usen mahdottomaks tehdä vertaluja er läänen välllä. Useta parannusehdotuksa läännkertomusten ssältöön ja muotoon nähden tehtn seuraavna akona, ja erttän suur osa nässä uudennuspyrnnössä ol vuonna 86 perustetulla Välakasella tlastollsella tomstolla, sttemmn Tlastollsella päätomstolla. Tämä vrasto halltuksen käskystä tek sekkaperäsen ehdotuksen läänntlaston uudentamseks ja ehdotus pääasassa hyväksyttn asetuksella v:lta 877; täten ol myöskn tuntuva uudermus saatu akaan maataloutta kästtävssä vrallsssa selonteossa. Pääasallsmpa parannuksa ol läännkertomusten jakamnen kahteen osaan, nm. tekstä ssältävään osastoon ja sen perustuksena olevaan tlastollseen tauluosastoon. Vuoden 877 asetuksen

4 8 kautta tomeenpannusta uudstuksesta manttakoon, mkäl se kosk maatalousoloja kästtävä tetoja, seuraavaa. Asetuksen määräämstä 9:stä kaavasta tlastotauluja varten kosk 8 kaavaa enemmän ta vähemmän läheltä maavljelystä ja karjanhotoa ta muta oloja maatalouden alalla. Maatalousoloja koskevan kaavojen ssällyksestä manttakoon, että kaavan N:o mukaan ol lmotettava koko tlusala ja kunka suur osa stä ol puutarhamaata, vljeltyä maata ja luonnollsa nttyjä, tärkempen vljelyskasvlajen kylvö ja sato sekä kunka suur osa sadosta ol saatu erkseen kasksta ja erkseen suomalta. Taulukaavan N:o mukaan ol annettava tetoja kotelänten luvusta, taulukaavan N:o mukaan taas tetoja rustynnyrn ja volevskän hnnosta, lehmän keskmääräsestä madonannsta vuoden kluessa sekä maanvljelystyössä käytettyjen henklöjen palkosta. Taulukaava N:o 6 kosk maanvljeljän lukua, ryhmtettynä ersuurusn ryhmn omstamansa vljellyn maan suuruuden sekä yhteskunnallsen asemansa mukaan; taulukaava N:o 7 taas kosk vljelykseen otetun ravaamattoman maanalan ja valton avustustoma tässä. Taulussa. N:o 8 lmotettn tarttuvn tautehn kuolleden kotelänten luku ja taulussa N:o 9 petoelänten tappaman kotelänten luku. Kakk nämät tedot olvat tlastossa lmotettavat kunnttan, ja maanvljelystä ja karjanhotoa koskevat enstedot olvat annettavat tlottan. Tedot kerättn läänhalltusten alasten vranomasten tomesta, jotka savat käyttää kunnallslautakuntan vältystä maanvljelystä ja karjanhotoa koskevan tetojen kokoamsessa. Vuoden 877 asetuksen määräämät taulukaavat, erttänkn ne, jotka koskvat maatalousoloja, kutenkn pan käytännössä näyttäytyvät osaks vähemmn sovelalta. Jo v. 878 Uudenmaan läänn sllonen kuvernöör, sttemmn senaattor, vapaaherra Gr. von Alfthan ehdott Tlastollselle tomstolle, että satoa, karjanhotoa y. m. sekkoja koskevan, talottan annettavan tetojen keräämstapa muutettasn shen suuntaan, että panatettasn ertysä penä lanketteja maanomstajan käytettäväks. Ntä panatettasn samalla useampaa (0.) vuotta varten. Maanvljeljät sasvat, näytettyään nhn merktsemänsä tedot kunnallslautakunnalle, stten tse sälyttää ne luonansa, joten he samalla tulsvat ptämään jonknlasta krjaa taloudestaan. Sen lsäks v. Alfthan ehdott, että maanvljelystä koskevaan tauluun lsättäsn sareke, johon pantasn tedot kylvöhenän vljelyksestä. Nämät ehdotukset savat kannatusta Tlastollsen tomston puolelta, joka puolestaan kutenkn ehdott menettelytapaa sten muutettavaks, että puheeks tulleta lanketteja yhdstettäsn penks vhkoks, jota kunnallshalltukset jakasvat anoastaan sellaslle maanvljeljölle, jotka ntä halusvat sekä stoutuvat antamaan ne kunnallslautakuntan käytettäväks tlastoa laadttaessa. Täten e anoastaan herätettäs maanvljeljössä ylesempää harrastusta krjanptoon, vaan myöskn syntys vähtellen Jkataster, joka tuls hyödyttämään sekä tlastoa että maanvljelysluottoa.

5 Ylläkerrottujen ehdotusten johdosta, jota tässä on verrattan sekkaperäsest estetty, syystä että jokavuotsten enstetojen keräämseen nähden nykyään noudatetaan pääasallsest samaa menettelytapaa, jota jo 870luvun loppupuolella ehdotettn, halltus hyväksy maanvljelystlastoon otettavaks par uutta sareketta, henäsemenen kylvö ja sato vljellystä ntystä, mutta jätt kysymyksen mustnpanovhkojen käytäntöön ottamsesta tostaseks ratkasematta. Samohn akohn pyrttn tosellakn tapaa akaansaamaan tlastoa, joka monpuolsest valass maan pääelnkenon tlaa. Tlastollsen tomston tekemän ehdotuksen johdosta stä, että maanvljelystedustelu tlottan tomeenpantasn koko maassa, Lapn khlakuntaa lukuunottamatta, halltus v. 87& tomtutt tällasen tedustelun, joka kutenkn sllä kertaa rajotettn kästtämään van Uudenmaan läänn. Nän ol ens kerran yhdestä osasta maata hankttu pääelnkenomme alalta mahdollsmman sekkaperäset tedot, ja nämät julastn v. 879 Suomen vrallsen tlaston sarjassa III. Alkupuolella 880lukua sa Tlastollnen keskuskomssoon tomekseen tarkastaa vuonna 877 kuvernöörnkertomuksa varten vahvstettuja tlastokaavoja, ja vuonna 88 antamassaan lausunnossa komssoon ehdott, sälyttämällä kertomusten ylesen suunntelman, että maanvljelystlastosta kokonaan postettasn ne tedot, jotka koskvat tlojen maaalan sekä vljellyn maan, luonnonntyn, hyödyllsen metsämaan ja joutomaan suuruutta, koska näden tetojen keräämsellä tarkotettua selvtystä van vallnasest ol saavutettu. Julstuksella helmkuun 7 p:ltä 888 Kesarllnen Senaatt vahvst uudet kaavat läännkertomuksa ja nhn kuuluva tlastollsa tauluja varten. Vmeks mantun asetuksen kautta tehty tärken muutos maanvljelystlastollsessa suhteessa ol snä, että kakk maaaloja koskevat kysymykset postettn. Enstetojen kerääms ja valmstelutapa jä entselleen. Kun 890luvun alussa ernästen vranomasten taholta ol uudelleen herätetty kysymys sekä yleensä kuvernöörnkertomusten että erttänkn maanvljely stlaston uudentamsesta ja maan Valtosäätyt v. 897 olvat anoneet, että maanvljelystlasto nn pan kun mahdollsta järjestettäsn ajanmukasella tavalla, asetettn vuonna 898 Tlastollselle päätomstolle avuks komtea antamaan ehdotus mantun tlastohaaran uudest järjestämseks. Ehdotus valmstu v Muutamat ehdotuksen pääkohdsta tässä estettäköön. Ehdotuksen mukaan maanvljelystlasto jakaantus kolmeen pääosaan: n. k. kymmenvuotseen, jokavuotseen ja kuukaustlastoon. N. k. kymmenvuotsen tlaston, joka ols oleva Suomen maanvljelystlaston pääosana, tuls sekkaperäsest selvttää maaomasuussuhteta, vljelysten lukua ja suuruutta, maan käyttämstä, maanvljelyskoneta, elämstöä ja vontuotantoa sekä ernäsä muta ylestä laatua oleva sekkoja. Vuotusen tlaston tuls kästtää kysymykset kylvöstä

6 ja sadosta, tärkemmstä elänrodusta, mejerlkkeestä sekä maanvljelystyöväen saannsta ja sen palkosta. Kuukausttan taas kerättäsn tetoja sadontovesta ja nden yhteydessä olevsta kysymyksstä kesäkuukausna sekä maalastuotteden vähttäsmyynthnnosta kultakn kuukaudelta vuoden kuluessa. Kutakn edellä manttua tlaston osaa varten komtea laat ehdotukset sekä ylestauluks että kysymyskaavoks. Ehdotetun tlaston enstedot kerättäsn osks ertysten asaanperehty neden henklöjen kautta (n. k. kymmenvuotnen tlasto), osks kunnallslautakuntan kautta (jokavuotnen tlasto), jolle osa enstedosta tuls suorastaan tlallslta, osks taas polsvranomasten (hntatlasto) ja ykstysten henklöjen (kertomukset sadontovesta) kautta. Tärkempä komtean ekdotukssta ol se, jonka mukaan ol perustettava Maanvljelyshalltukseen ertynen tlastollnen osasto, jolle maanvljelystlaston enstedot olvat lähetettävät ja jossa ne käytettäsn ja julkastasn, joten läännhalltukset kokonaan vapautettasn tämän tlaston valmstamsesta johtuvasta työstä, Laajan ja sekkaperäsen tlastollsen tutkmuksen maatalousolosta suortt v. 90 asetettu Tlattoman väestön alakomtea, jonka tutkmusten tuloksena lmesty v. 908 näden III:s osa, kästtävä vljellyn maan alan ja sen jakautumsen. Kesäkuun 9 p:nä 907 annetun armollsen asetuksen kautta perustettn Maanvljelyshalltukseen aktuarn vrka, jonka hotajan tulee 7 p:nä elokuuta 907 annetun Maanvljelyshalltuksen johtosäännön mukaan m. m. tarkastaa Maanvljelyshalltukselle saapuvat tlastollset enstedot sekä järjestelmällsest koota ne, ja samana pävänä lmesty asetus, jonka kautta maanvljelystlasto järjestettn pääasallsest edellämantun, vuonna 898 asetetun komtean ehdotuksen mukasest ja srrettn Maanvljelyshalltukseen. Sttenkun Maanvljelyshalltus ol antanut sltä vaadtun lausunnon edellä kerrotusta komteaehdotuksesta, vahvst Kesarllnen Senaatt toukok. p:nä 908 tekemällään päätöksellä suunntelman sekä kaavakkeet jokavuotsta ja kuukaustlastoa varten. Kun tämä Kesarllsen Senaatn päätös on Asetuskokoelmassa panettuna (vuodelta 908 N:o 6) ja sen päässällys käy eslläolevasta tlastosta lm, lenee tässä kylläks van vttaus päätökseen. Manttakoon kutenkn, että päätöksen mukaan maanvljeljän tsensä tulee kunkn tlaltaan joka vuos antaa enstedot kylvöstä ja sadosta sekä tärkeämpen kotelänten luvusta. Lopuks huomautettakoon, että Kesarllsen Senaatn tammkuun p:nä 909 tekemän päätöksen mukaan e kuvernöören kertomuksssa ole enää kästeltävä nälle kertomukslle vuonna 888 vahvstettuun kaavakkeeseen otettuja lmotuksa maanvljelyksestä ja karjanhodosta ekä nätä elnkenoja koskeva tauluja ole kertomuksn ltettävä, jotèn läännhalltusten teh

7 6 tävä maanvljelystlasto]lsn tetohn nähden nykyään rajottuu van nlle vanhastaan kuuluvaan velvollsuuteen antaa vuoden tul okertomuksä el lmotukset sadontovesta. Suomenmaan vrallsessa tlastossa esntyy vanhastaan ertynen maanvljelystlastoa kästtävä sarja N:o III, jota on lmestynyt kaks vhkoa: Aneksa Suomen maanvljelystlastoon, panettu vuonna 869, ja Maanvljelyntedustus Uudenmaan läänssä 876, panettu vuonna 879. Esllä oleva julkasu on Kesarllsen Senaatn antaman krjelmän mukaan huhtkuun 8 p:ltä 90 julastava tässä sarjassa, jonka yhtesnmenä on Maatalous. Tälle vhkolle on senvuoks pantu järjestysnumeroks.

8 Kylvö.. Maanvljelys. Seuraavassa estyksessä 908 vuoden kylvöstä ja sadosta on vertauksen vuoks otettu huomoon myöskn vuodet 907 ja 906 sekä kymmenvuotsjakso Kylvömäärät olvat koko maassa v, 908: V ehn än 6,6 hehtoltraa Rukn... 0,97 O h r a n 8,6 K auran,97,60 Sekavljan,0 > P e r u n o d e n Yhteensä korsvljaa,00,79 hehtoltraa,98,98 hehtoltraa Vuosna 906 ja 907 sekä keskmäärn vuosttan kymmenvuotskautena olvat kylvömäärät, hl: Keskmäärn V ehnän... 6,807 6,78 7,09 R u k n 8, 9,9 60,06 O h r a n 6,0 8,0 8,9 K auran,7,80,0,88,6,70 Sekavljan... 6,67 8,68, Yhteensä korsvljaa,6,6,6,908,6,06 P e r u n o d e n,6,,,8,06,7 Korsvljan vljelys on ss kymmenvuotsjakson jälkeen edelleenkn lsääntynyt, joskn htaast. Vuoden 908 kylvö ol van.7 /0 suuremp kun keskmääränen kylvö kymmenvuotskaudelta Er vljalajehn nähden on rukn vljelys koko puheenalasena akana taukoamatta

9 8 vähentynyt, samon yleensä vehnän vljelyskn. Ohran vljelys on ylmalkaan pysynyt samassa laajuudessaan köko puheena olevalla ajanjaksolla. Stä vaston kauran vljelys on laajenemstaan laajennut ja ol vuonna 908. /0 suuremp kun keskmäärn vuosna Sekavljan kylvömäärät osottavat vähennystä kaklta multa vuoslta patse vuodelta 908, jolta on huomattava tuntuva lsäys. Perunan vljelys on nnkään lakkaamatta laajenemassa, ja ol perunan kylvömäärä v /0 suuremp kun keskkylvömäärä vuoslta Er läänen mukaan jakaantu 908 vuoden kylvö seuraavalla tavalla: Vehnä, Rus, Ohra, Kaura, Sekavlja Perunat, hl. hl. hl. hl. hl. hl. Uudenmaan lään...,98,0 9,00 7,0 8,9 7,6 Turun ja Porn lään.,88 98, 7,69 8,67 7,78 8,7 Hämeen P j 6 6,80,996 8,860, Vpurn 8,7 9,97,806, 9, Mkkeln 0 60,7,09 7,8 6,768 0,7 Kuopon 9,098 9,90 9,8,60 6,876 Vaasan > 8,09 80,77 9,0,766,0 Oulun >,6 86,6,86,00 9,6 Koko maa 6,6 0,97 8,6,97,60,0,98,98 Prosenttna koko maan kylvömäärstä olvat edellä luetellut määrät er läänessä seuraavat: Vehnä. Rus. Ohra. Kaura. Sekavlja. Perunat. Uudenmaan lään Turun ja Porn lään Hämeen > Vpurn > Mkkeln Kuopon > V aasan > Oulun > (0.0) Mtä ensks tulee vehnän vljelykseen, on tämä rajotettu mlte yksnomaan Uudenmaan, Turun ja Porn sekä Hämeen läänn,, josta Turun ja Porn lään vuonna 908 ol ens sjalla, snä kun vehnänkylvön määrä ol non /s koko maan kylvöstä. Samon ol manttu lään ruknkylvöön nähden ens sjalla, 8. %:lla. Lähnnä tätä ol rukn vljelyksen laajuuteen nähden Vaasan ja Vpurn lää

10 nt, jota molempa edustavat mlte yhtä suuret suhdeluvut, 6.8 ja 6. %. Penn ol rukn samon kun vehnänvljelyskn tetenkn Oulun läänssä, jonka osalle tul avan vähäpätöset osat maan koko kylvöstä. Sen sjaan on ohran vljelys vmeks mantussa läänssä ens sjalla, ja non / koko maan ohrankylvöstä tulee tämän läänn osalle. Hyvn lähellä stä on Vaasan lään 8. %:lla, ja stä seuraa Kuopon lään, 7. %:lla. Mantun kolmen pohjosmman läänn osalle tulee yhteensä lähes / koko maan ohranvljelyksestä. Kauranvlje lyksen laajuuteen nähden ovat ens sjalla Turun ja Porn sekä Vpurn läänt, jolle suhdeluvut tekevät.8 ja 7.9 %. Nätä seuraavat Vaasan ja Hämeen läänt, melken samolla suhdeluvulla,.7 ja. %. Tämänkn vljalajn vljelykseen nähden on Oulun lään vmesellä sjalla (.9 %) Sekavljaa vljellään enmmn Uudenmaan sekä Turun ja Porn läänssä (9.8 ja 7.8 %) ja Mkkeln, Hämeen ja Kuopon läänessä jokseenkn saman verran kussakn (.9, 8.6 ja. %). Perunan vljelyksestä tulee lähes % Vaasan läänn osalle (8. %), Vpurn läänlle 6. %, Turun ja Porn läänlle. % ja Kuopon läänlle.7 %. Vähn osa perunanvljelyksestä tulee Oulun läänn osalle, van 7.8 %. llmastosuhteet. Ennenkun selvtys 908 vuoden sadon tulokssta estetään, manttakoon muutama sana kasvullsuuden edstymseen kasvkauden akana ja satoon vakuttaneesta tärkemmästä tekjästä, lmastosuhtesta. Ruknkylvöä hdastuttvat loppukesällä 907 runsaat sateet, jota patse kylvölle ol hataks kylmä sää; kylvö tomtettn vasta elokuun loppupävnä.) Syyskuun tosella vkolla sadekaus lakkas ja lämmn sää vallts melken koko loppuosan syyskuuta ja lokakuun ajan, jotenka ruknlaho hyvn pääs kehttymään' Joulukuun tosesta vkosta tammkuun toselle vkolle vallts, lumpetteen ollessa yleensä ohuena, ankara pakkaslma (esm. Värtslässä joulukuun kahtena vme kolmanneksena ja tammkuun eus kolmanneksena kesklämpö ana ), jonka johdosta maa routaantu syvält ( m ja syvemmält.) Kevät ol kylmä ja pakon tavattoman kuva. Huhtkuun lämpötla tosn ol normaala korkeamp, mutta velä saman kuun pävän tenossa ol kova yöhalloja ja lämpötla ol toukokuulla alemp kun keskarvo 0: tä vuodelta samana kuukautena sekä vahtel toukokuun 7 pävän ajalla à :stä asteesta etelässä 9:ään asteeseen dässä (Värtslässä) ja ll:een asteeseen pohjosessa (Kajaanssa). Sekä huht että toukokuulla ol sademäärä normaala penemp, toukokuulla 0 à 0 prosentta vähemmän kun normaaltapauksssa; runsammn tul sadetta Uudellamaalla ja ) Esmerkknä sateen runsaudesta manttakoon, että sademäärä ol elokuulla 907' Vpurssa mm, Tampereella mm, Helsngssä 00 mm ja Maaranhamnassa 6 mm, kun normaalarvo vuosna samalta kuukaudelta ol: Vpurssa 99, Helsngssä 8 ja Maaranhamnassa 67 sekä vuosna Tampereella 7. Maanvljelys ja karjanhoto v. 908.

11 0 EteläKarjalassa. Myöskn kesäkuulla ol lämpötla kakkalla normaala alemp ja lask 67 pmä kakkalla jäätymäpsteen vahelle (tä ja pohjos Suomessa à astetta kylmää), kun stä ennen 6 p:nä ol ollut lumsateta. Monessa pakassa halla 67 pävän välsenä yönä vkuutt perunanvarsa jajossakn pakon, esm. Nurmjärvellä, aplan ja tmoten lahoa, sekä keskosssa maata pävän välsenä yönä velä tuntuvammn perunantama, jollon suvlahokn osttan turmeltu. Sademäärä ol kesäkuussa yleensä normaal ta stä suuremp. Henäkuussa ol lämpö kakkalla normaala alemp; sademäärä ol non 0 /0 normaala penemp, Värtslässä non 8 /0, ja melken kakkalla lallnen kuvuus vavas kasvullsuutta. Mlte koko maassa olvat pohjospuolset tuulet tavallsmmat. Kuhmosssa ja Luhangassa ravos p:nä pyörremyrsky rakeden seuraamana ja myöskn mussa osssa maata ol vomakkata myrskyn puuska sekä ankarota ukkoslmoja raesateneen, jotka ruhjovat vljaa esm. Hankasalmella, Rautalammlla ja Suonenjoella, nn että se pakon ol ntettävä vhantarehuks; samon ne suurest vahngottvat vljaa Nurmeksessa ja Suomussalmella. Suurta vahnkoa kärs tuulssta ja kylmstä lmosta etenkn rus, jonka kukkmnen nstä ptktty. Halla 68 p:nä vahngott perunanvarsa Kajaanssa, Kuusamossa ja Inarssa. Elokuulla ol lämpötlanon ^ astetta normaala korkeamp, 9 pävän välnen aka lämpmn, 8 à 0 astetta, mutta p:nä lämpö lask l:een à :ään asteeseen. Sateen määrä ol mlte kakkalla normaala alemp, non /, pakon l/ ta l/ normaalmäärästä; kolmeen vkkoon, p:nä, e usemmssa pakon satanut ollenkaan; Maaranhamnassa ja Hangossa ol kutenkn sademäärä tavattoman suur. Myrskyjä ja ukkoslmoja rakeneen sattu taajaan; tuulsta olvat tavallsmmat pohjoset ja kollset. Halla 0 p:nä vahngott perunota länssuomessa, Hämeessä, Pohjanmaalla ja Karjalassa. Syyskuullakn ol lämpö normaala alemp, non / k ; kuukauden alku lämmntä; hallaa 8 pävän tenossa Huttsssa ( ), Kuhmosssa, Tammelassa, Mkkelssä, Kurkjoella, Suojärvellä, Jyväskylässä ( Ö) y. m.; perunanvarret vkaantuvat. Sademäärä ol etelä ja kesk Suomessa normaala penemp, muualla normaal ta suuremp; pakon Pohjanmaalla ja ssäsuomessa tul lunta ja 8 p:nä; pohjossuomessä olvat pohjoset ta luotestuulet ylesmmät. Lopuks estettäköön erätä lämpötlaa ja sademäärää sekä lum, rae ja ukkospäven lukua osottava tetoja huhtsyyskuulta 908 sekä sopvssa kohdn ajanjaksolta allamantulla pakkakunnlla Meteorologsen Keskuslatoksen havantojen mukaan.

12 Ilman lämpö Celsus en astessa huhtsyyskuulla 908 ja 88690M. Huhtkuu. Toukokuu. Kesäkuu. Henäkuu. Elokuu. Syyskuu. Pakkakunta. Keskarvo 908. Norm aalkeskarvo Keskarvo 908. Norm aalkeskarvo Keskarvo 908. N orm aalkeskarvo Keskarvo 908. N orm aalkesk! arvo Keskarvo 908. N orm aalkeskarvo Keskarvo 908. Norn aalkeskarvo Maaranhamna H e ls n k V pur Vaasa Jy v ä sk y lä V ärtslä O u lu K ajaan Aln lämpötla huhtsyyskuulla 908). H uhtkuu. Toukokuu. Kesäkuu. Henäkuu. Elokuu. Syyskuu. Pakkakunta. Pävä. j c Pävä. C Pävä. C Pävä. C Pävä. C Pävä. 0 M aaranham na... 6, H elsnk... 7, V pur ,9 6 6,0 V aasa Jy v ä sk y lä..., 9 6 6,7 9 6 Värtslä..., ,,7 9 O u lu ,6 0 8 K ajaan..., *) K eskarvot kolmesta havannosta pävässä, kl. 7 e. pp., kl. j. pp. ja kl. 9 j. pp. ) Mnmlämpömttarn osotusten mukaan, patse Maaranhamnassa ja Vaasassa, jossa lämpötla on laskettu kolm esta edellä m antusta havannosta pävässä.

13 Sademäärä, mm:ssä, huhtsyyskuulla 908 ja Pakkakunta. Huktk. Toukok. Kesäk. Henäk. Elokuu. Syysk. Yhteensä. Koko määrä v Normaalarvo Koko määrä v Normaalarvo Koko määrä v. 90. Normaalarvo Koko määrä v Normaalarvo Koko määrä v [ Normaalarvo Koko määrä v Normaalarvo Koko määrä huhtk.syysk Normaalarvo! Pokkeus 908 normaalmäärästä prosentessa. M aaranham na H elsn k Vpur V a a sa Jyväskylä V ä rtslä ' O ulu ! K a ja a n j Lum ja rae sekä ukkospäven luku huhtsyyskuulla 908. Pakkakunta. H uhtkuu. Toukokuu. Kesäkuu. Henäkuu. Elokuu. Syyskuu. Lum ja ra e p även lu k u. U kkospäven lu k u. Lum ja ra e p ä ven lu k u. U kkospäven lu k u.! Lum ja ra e p ä ven lu k u. U kkospäven lu k u. Lum ja ra e p ä ven lu k u. U kkospäven lu k u. Lum ja ra e p ä ven lu k u. U kkospäven lu k u. Lum ja ra e p även lu k u. U kkospäven lu k u. M aaranham na... H elsn k... V p u r... _ V aasa... 6 Jy v ä sk y lä... V ä rtslä... 6 _ O ulu Kajaan Kasvdlsuuden edstymsestä er läänessä kasvkauden akana manttakoon nden kuukautsten tedonantojen nojalla, jotka ovat Maanvljelyshalltukselle saapuneet, seuraavaa. Uudenmaan lään. Rus alko tähkä kesäkuun 0 p:n tenossa kylmän, satesen ja tuulsen sään valltessa, mkä vakeutt ja ptktt kukntaa, jota

14 osttan kest velä henäkuun keskpakolla. Rukn korjuu tomtettn elokuun alkupuolskolla tavallsta lämpmämnän sekä kuvemman sään valltessa. Rus ol laadultaan hyvää, pakon ernomasta. Syyskylvöä alettn vähssä ern elokuun tosella vkolla, mutta valltsevan kuvan lman johdosta se lykättn ylesest vähän myöhempään. Ohra tek tähkää henäkuun keskpakkella, läänn länsosssa muutama pävä akasemmn, mutta sen tuleentumsta joudutt sttemmn alkanut lämmn lma snä määrn, että se elokuun keskvahella ol valms lekattavaks ja läänn länsrannkolla jo shen akaan ol suuremmaks osaks lekattuna. Kaura tek tähkää samaan akaan kun ohra ja tuleentu sekn tavallseen akaan. Perunanvarsa halla kesäkuun alkupävnä hukan vkuutt; perunat alkovat kukka henäkuun loppupuolella, korjuu pakon hukan myöhästy. Naurt kärsvät paljon kuvuudesta. Henänteko alko henäkuun 0 p:nä, koko korjuuajan vallts sangen suotusa lma; henät olvat laadultaan enmmäkseen hyvä. Turun ja Porn lään. Rukn kuknta alko yleseen kesäkuun 6 p:nä kylmän ja tuulsen sään valltessa ja jatku stä velä henäkuun puolvälssä ; korjuuta alettn elokuun tosella vkolla. Syyskylvö alettn elokuun p:n vahella vanhalla, myöhemmn uudella semenellä. Ohra tek tähkää henäkuun tosella vkolla, kaura henäkuun p:n tenossa; korjuuseen ryhdyttn elokuun tosella vkolla. Perunat, joden tama halla hukan vkuutt kesäkuulla ja henäkuun alkupävnä, alkovat kukka henäkuun lopulla ta elokuun, alussa; kasv kärs kuvuudesta, samon naurt, jota maakrppu stä patse monn pakon tuhos. Henänkorjuu alko henäkuun tosella vkolla ja päätty elokuun puolväln mennessä, sää kakkalla suotusa: sato ol laadultaan kesknkertanen ta alle stä. Hämeen lään. Rukn helmömnen alko juhannuksena, stä vakeutt ja osn keskeytt kylmä ja tuulnen sadesää, ja ol se yleensä päättynyt henäkuun tosella vkolla. Korjuu alettn elokuun tosella vkolla. Syyskylvö alotettn. elokuun tosella vkolla vanhalla, mutta myöhemmn uudella semenellä. Ohra men tähkälle het henäkuun keskväln perästä, mutta kehtty sttemmn sattuneen lämpmän johdosta shen määrään, että lekkuu alko pakottan jo elokuun p:n tenossa. Kaura tek tähkää henäkuun keskvälssä, mutta tuleentu sekn akaseen. Perunat, jotka yleensä säästyvät hallalta ja taudelta, alkovat kukka henäkuun jälkpuolskolla ta elokuun alussa. Naurntama vavas lallnen kuvuus kevätkesällä. Ruohokasveja samon vavas kuvuus, korjuu alotettn henäkuun puolvälssä ja lopetettn elokuun ens vkolla; henät olvat laadultaan hyvä. Vpurn lään. Rukn helmömnen kest kesäkuun 0 p:n vahelta henäkuun puolväln kylmän ja satesen sään valltessa; korjuu alko elokuun alkupuolella. Syyskylvö alotettn yleseen elokuun tosella vkolla enmmäk

15 seen vanhalla semenellä ja suotusan sään valltessa. Ohra alko tehdä tähkää henäkuun puolvälssä ja korjuuseen ryhdyttn elokuun kolmannella vkolla. Kaura tek tähkää samaan akaan kun ohra ja korjuu alko pakottan jo elokuun tosella vkolla. Perunota, joden kukkmnen alko henäkuun lopulla, e halla ekä taut vahngottanut. Naurta vavas kuvuus ja osks maakrppu suuressa määrn. Henänteko alko henäkuun 0 p:nä harvnasen suotusan sään valltessa. Mkkeln lään. Hukn kukkmsen akana vallts enmmäkseen satenen ja kylmä sää. Syyskylvöä alettn elokuun tosella vkolla vanhalla semenellä ja lämpmällä säällä; myöhempn kylvöhn käytettn osks myöskn uutsta. Ohraa ja kauraa e halla evätkä taudt vkuuttaneet; ne tekvät tähkää vasta henäkuun puolväln jälkeen. Perunat, joden lehtä hekot hallat henäkuun alkupuolella vkuuttvat, alkovat kukka henäkuun lopulla ta elokuun alussa. Naurntama vavas monn pakon kuvuus kesän alkupuolskolla ja ne kehttyvät hekost. Myöskn ruohokasvt kärsvät kuvuudesta; henänkorjuu alko henäkuun keskvahella ja päätty elokuun tosella vkolla, pakon vähästä akasemmn. Korjuuajalla vallts erttän suotusat lmat; henän laatu ol kesknkertanen, muutamssa ptäjssä osks hyvä, osks erttän hyvä. Kuopon lään. Hukn kuknta alko kesäkuun p:n tenossa, läänn täosssa vähän myöhemmn; helmömstä ehkäs satenen ja tuulnen, osttan myrskynen lma ja päätty se vasta henäkuun 0 p:ään mennessä; rus säästy taudlta ja hallalta. Elonkorjuu alko elokuun ensmäsellä vkolla. Syyskylvö alko elokuun ens vkolla, pääasallsest vanhalla semenellä ja suotusan sään valltessa. Ohra, jota pakottan vkuutt halla kesäkuun loppuvkolla ja henäkuun tosella vkolla ja jota pakon myös nok ol vavannut, alko tehdä tähkää henäkuun p:n tenossa, mutta tuleentu tavallseen akaan ptkällsen lämpmän sään johdosta. Kaura, jota muutamssa ptäjssä halla vähän vkuutt, samon kun ohraakn, alko tehdä tähkää samaan akaan kun ohra. Perunanvarsa vkuutt vähemmässä määrn halla kesäkuun p:nä ja henäkuun 8 p:nä; perunan kukkmnen alko yleseen henäkuun lopulla ta elokuun alussa; säästy hallalta ja taudlta. Samon kun mussa läänessä kärsvät naurt tässäkn suurest kuvuudesta. Ruohonkasvu, jota akasemmn kuvuus ol hatannut, paran myöhemmn sateden johdosta; koko korjuuajan vallts erttän hyvä sää; laadultaan olvat henät hyvä ta jokseenkn hyvä. Vaasan lään. Rukn helmömnen alko het juhannuksen jälestä läänn eteläkunnssa ja henäkuun ens vkolla läänn mussa kunnssa, aluks yleensä epäsuotusan, sttemmn paremman sään valltessa; lekkuu alotettn yleensä elokuun ens vkolla, osttan vasta kuukauden kolmannella vkolla. Syyskylvö alko elokuun 0 p:n tenossa suotusalla säällä. Ohra, joka yleensä.säästy taudlta, tek tähkää henäkuun puolvälssä, ja joudutt sen tuleentu

16 msta lämmn sää snä määrn, että korjuu tul verrattan akanen; pakon lekattn ohra jo elokuun p:nä, ylesemmn kutenkn 0 p:nä. Kaura tek tähkää vasta jälkeen henäkuun puolväln, mutta tuleentu sekn lämpmän sään johdosta akaseen. Perunat, joden lehtä levä halla vkuutt muutamn pakon kesän alkupuolskolla, alkovat kukka henäkuun lopulla ta elokuun alussa. Naurt kärsvät kuvuudesta, samon ruohokasvt, jota nttymato vavas, mutta jotka melkosest paranvat myöhemmn lämpmän sään johdosta. Henänteko alko henäkuun 0 p:n tenossa ja tomtettn erttän suotusan lman valltessa; laadultaan olvat henät hyvä ta yl kesknkertasen. Oulun lään. Rus tek tähkää juhannuksen akaan ja alko helmödä henäkuun tosella vkolla, pohjempana myöhemmn, säästy hallalta ja taudlta. Rukn lekkuu alko yleseen jälkeen elokuun puolväln. Syyskylvö tomtettn vanhalla semenellä ja alettn etelämpänä elokuun tosella vkolla, mutta pohjempana jo henäkuun jälkpuolskolla; oras näytt hyvää alkua. Ohra, joka kehtty nopeaan sateden perästä, säästy yleensä hallalta ja taudlta ja tek tähkää henäkuun lopulla. Kaura, joka sekn yleensä säästy hallalta ja taudlta, alko tehdä tähkää het henäkuun 0 p:n jälestä. Perunat, joden varsa monella pakkakunnalla levä halla vahngott kesäkuun jälkpuolskolla ja henäkuun alussa, alkovat kukka henäkuun lopulla. Henänkorjuu alko yleseen henäkuun puolvälssä vahtelevan sään valltessa ja jatku suotuslla lmolla elokuun puolväln ast; mssään pakassa e nttymato ollut suuremmassa määrn tuhoja tehnyt; laadultaan olvat henät enmmäkseen hyvä. Sato. Er vljalajen satomäärät olvat vuonna 908 koko maassa seuraavat Vehnän... 9,9 hehtoltraa R u k n...,9,66 O h r a n...,808,0 > K auran... 6,6, Sekavljan... 89,98 Yhteensä korsvljaa,8,88 hehtoltraa Herneden ja p a p u j e n... 99, T a t t a r n...,898 P e r u n a n,706,877 > Naurden ja muden juurkasven.,8,00 > Vuosna 907 ja 906. sekä kymmenvuotsjaksona keskmäärn vuosttan olvat satoluvut: Keskmäärn vuodessa Vehnän hl,09 hl 8,6 hl R u k n...,887,70,0, >,07,

17 6 O h r a n,80,780 hl,89,77 hl,768,880 hl K auran 7,7,8 6,9,7 > 6,09,080 Sekavljan 6,96 0, 6,08 > Yhteensä korsvljaa,6,7 hl,,0 hl,08,980 hl Herneden ja papujen 96,06 > 0, >,77 T a t t a r n,6 >,07 8,8 P e r u n a n 6,6,66 7,00,7,968,8 Naurden ja muden juurkasven...,08,0,9,8 > 96,6 Vehnän sato vuonna 908 ol ss alemp kun vuosna 907 ja 906 sekä kymmenvuotsjaksolla 89690, johtuen yleensä vähentyneestä vehnänvljelyksestä maassa. Rukn sato ol vuonna 908 runsaamp kun sato vuonna 907, mutta penemp kun v. 906 ja keskmäärä kymmenvuotsjaksolta Sen sjaan sadon laatu ol vuonna 908 erttän hyvä. Ohran sato on v:lta 908 mlte sama kun edellsenä vuonna ja suuremp kesksatoa vuoslta , mutta penemp kun vuodelta 906. Kauran sato taas ol vuonna 908 penemp kun vuosna 907 ja 906, mutta suuremp kesksatoa vuoslta Sekavljan sato taas on suuremp v:lta 908 kun edellsltä nyt mantulta vuoslta. Koko korsvljan sato ol vta 908 penemp kun vuoslta 907 ja 906, mutta non,000 hl suuremp kun kesksato vuoslta Herneden ja papujen sato ol vuonna 908 penemp kun vuodelta 906 ja vuoslta keskmäärn, mutta vähästä suuremp kun vuonna 907. Tattarn sato on mlte lakkaamatta vähentynyt. Vuos 908 ol perunasatoon nähden sangen hekko, hekomp kun vuodet 906 ja 907 sekä kesksato vuoslta Vuodesta 896 luken on perunasato ollut 908 vuoden satoa penemp van vuosna 899 (,,09 hl), 90 (,90,90 hl), 900 (,,7 hl) ja 90 (,9,78 hl). Edellsessä huomautettua korsvljan hdasta laajenemsta selttää osaks rpeäst lsääntynyt rehunaurn vljelys, jolla korsvljan olkea maataloudessa yhä enemmän korvataan. Naurden ja muden juurkasven satomäärä on vuos vuodelta yhä lsääntynyt ja ol vuonna 908 suuremp kun mnään edellsenä vuonna. Verrattuna vuosen kesksatoon ol 908 vuoden sato enemmän kun kaks kertaa nn suur. Jos verrataan edellä estetyt satomäärät maan väklukuun samolta ajolta, saadaan seuraavat er vljalajen keskmääräluvut yhtä henklöä koht. Yhtä henkeä koht keskväkluvusta tul, hehtoltraa:

18 7 Keskm. vuodessa Vehnää... O.o R usta O hraa K a u r a a S e k a v lja a Hernetä ja papuja T a tta ra O.oo O.oo 0.00 P e r u n o t a Naurta ja muta juurkasveja Vuoden 908 sato jakaantu er läänelle seuraavalla tavalla: L ä ä n t. Vehnää, hl Kusta, hl Ohraa, hl Kauraa, hl Sekavljaa, hl Hernetä ja papuja, hl Tattara, hl Perunota, hl Naurta ja muta juurkasveja, hl U udenm aan Turun ja Porn ') H äm een V purn O Mkkeln Kuopon V aasan O ulun Koko maa Prosenttna koko maan sadosta olvat er vljalajen satomäärät er läänessä: L ä ä n t. Vehnää. Rusta. Ohraa. Kauraa. Sekavljaa. Hernetä ja papuja. Tattara. Perunota. Naurta ja muta juurkasveja. U udenm aan lo.o Turun ja P o rn ll Hämeen Vpurn M kkeln K u o p o n ö.o Vaasan Oulun... (0.0).o! (O.o) ') Taulussa n:o sv. summarvllä oleva luku on panovrhe, joka täten okastaan. Maanvljelys ja karjanhoto v. 908.

19 8 Jotta saatasn helpomp yleskatsaus vuodentuloon vuodelta 908 ja stä lähnnä edellseltä ajalta, ovat er vljalajen satomäärät kakk muunnettu rukks. Muuntamsessa ou kutenkn tattar vähemparvosena jätetty kokonaan huomoon ottamatta. Muuntamsen pohjana on käytetty läänelle vrallsest vahvstetut verohntamäärät er vuoslta, Mssä jollekulle vljalajlle e ole verohntaa vahvstettu, snä hnta on asetettu arvon mukaan vertaamalla er läänen verohntoja tosnsa ta otettu muuten rukn hntaa vastaava arvotu luku. Nnpä on Uudenmaan, Mkkeln, Kuopon, Vaasan ja Oulun läänelle vehnänhnta, joka kauttaaltaan puuttuu näden verohntaluettelosta, arvotu sten, että ensks mantulle läänlle on arvotu 0 hehtoltraa rusta vastaavan 8, hl vehnää, ja mulle tässä mantulle läänelle arvotu sama määrä rukta vastaavan 7 hl vehnää, nämät arvoluvut rppuen vehnän ja rukn hnnosta mussa läänessä. Hernelle ja pavulle sekä perunolle ja mulle juurkasvelle on käytetty ylesä hntalukuja kauppatlaston lmottamen venthntojen perusteella. Nästä venthnnosta on laskettu keskhnnatvuoslta ja nämät keskhnnat verrattu rukn keskhntaan manttuna ajanjaksona. Sellanen laskutapa on antanut tulokseks, että 0 hl rusta on saatu vastaamaan: 9 hl hernetä ja hl perunota ja muta juurkasveja. Sekavljaa muunnettaessa on pantu 0 hl. rukta = hl. sekavljaa. Laskujen tulokset estetään seuraavassa. taulussa, joka kästtää tetoja vuoslta 908, 907 ja 906 sekä kymmen vuo tskaudelta Sato muunnettu rushehtoltroks Keskmäärn V l j a l a j. Absoluuttsest. % Absoluuttsest. % Absoluuttsest. /lo A bsoluuttsest. /o Vehnä R u s O h ra K aura S ek av lja... 6 l H erneet ja pavut P e ru n a t Muut juurkasvt Koko sato Sato, muunnettuna rushehtoltroks, ol taas läänttän seuraava:

20 9 Läänt Keskmäärn vuodessa U udenm aan Turun ja P o r n H äm een Vpurn Mkkeln K u o p o n V aasan O ulun Koko maa Koko satotulo, rushehtoltroks muunnettuna, ol ss vuodelta 908 penemp kun vuoslta 906 ja 907, mutta suuremp kun vuotunen keskmäärä, kymmenvuotsjaksolla Prosentttan olvat edellä olevat satomäärät maan koko satotulosta er läänessä seuraavat: Keskm. vuodessa Uudenmaan lään Turun ja Porn lään Hämeen l ä ä n Vpurn Mkkeln Kuopon l l. t U.o 0. Vaasan > Oulun Verrattuna väestöön saatn yhtä henkeä koht kunkn läänn keskväkluvusta seuraavat määrät rushehtoltroja: Keskm. vuodessa Uudenmaan lään Turun ja Porn lään Hämeen lä ä n Vpurn > o Mkkeln Kuopon Vaasan Oulun > Koko maa.8.0..

21 0 Henklölukuun verrattuna ol ss sadon tulos edullsn Mkkeln läänssä, epäedullsn Oulun läänssä kakkna puheena olevna vuosna. Edellä lueteltuhn suhdelukuhn nähden on kutenkn mustettava, että laskussa on otettu huomoon läänen koko väestö; jos satomäärät verrataan van asanomasten läänen maalasvàestöön, tulevat suhdeluvut tosenlaset, kuten seuraavsta luvusta käy lm: Keskm. vuodessa Uudenmaan lään Turun ja Porn lään Hämeen lä ä n Vpurn Mkkeln Kuopon > V aasan Oulun Koko maa Maalasväestöön verrattuna on ss sato ollut suhteellsest suurn Uudenmaan läänssä, mutta tässäkn vertauksessa tulee Mkkeln lään jo toselle sjalle, vuosna tosn yhdessä Hämeen läänn kanssa. Penn on suhteellnen satomäärä ollut Oulun läänssä koko puheena olevana akana. Rahaks arvotuna ol 908 vuoden sato er läänessä ja koko maassa er vljalajelle kuten alla olevat luvut osottavat. Arvomsessa on pantu perusteeks er läänen verohntamäärät) v:lta 908. Vuoden 908 sato rahaks arvotuna, markkaa. Läänt. Vehnä, Rus. Ohra. Kaura. Sekavlja. H erneet ja pavut. Perunat. N aurt ja m uut juurkasvt. Yhteensä. Uudenmaan ! TurunjaPorn Hämeen V p u rn M k k eln K u o p o n V aasan Oulun Koko maa / l loo.o l) V erohntan puuttuessa on laskelman perusteeks pantu rushehtoltran hnnat.

22 _ Jyväluku. Kuten edellä estetystä on käynyt lm, e 908 vuoden satoa, ruknsatoa lukuunottamatta, saata ptää kovnkaan runsaana, joskn se ol tyydyttävä. Tämä lmenee myöskn tärkempen vljalajen jyväluvusta. Nämät olvat kertomusvuonna sekä vuosna 907 ja 906 ja keskmäärn vuoslta seuraavat: Keskm. vuodessa Vehnä R u s O h r a Kaura Sekavlja Perunat...., Velmän jyväluku on vuodelta 908 melkosta penemp kun vuoslta 906 ja 907 sekä keskmäärn vuoslta Vähemp kun vuonna 908 ol vehnän jyväluku, jos ottaa vmeset 80 vuotta huomoon, huonona vuosna 90 ja 89, jollon se ol.0 ja.67. Rukn jyväluku ol stä vaston suuremp kun mnään edellsenä yllämanttuna vuonna; kun lsäks rukn laatu vuonna 908 ol erttän hyvä, ol ruknsato mantulta vuodelta parhata, mtä maassa on koskaan saatu. Ohran jyväluku ol vuonna 908 huonomp kun vuosna 906 ja 907, mutta paremp kun keskjyväluku vuoslta Kauran jyväluku ol alemp kun vuosna 906 ja 907 sekä keskmäärä vuoslta Alemp kun vuonna 908 ol kauran jyväluku vmeks vuonna 90, jollon se ol.0. Mtä sekavljan jyvälukuun tulee ol se vuonna 908 harvnasen pen, van., ja penemp kun vuosna 906 ja 907 sekä keskmäärä vuoslta Jyväluvultaan penemp kun v. 908 ol sekavljan sato, jos vmeset kolmekymmentä vuotta huomoon otetaan, vuosna 880 (.7), 89 (.0), 89 (.0), 89 (.), 899 (.78), 900 (.), 90 (.66) ja 90 (.). Huomattava muuten on, että esllä olevan tlaston osottamat sekavljan kylvö ja satomäärät evät ole suoranasest tosnsa verrattavat, koskapa melkonen osa kylvetystä sekavljasta korjataan vhantana, ekä ss tule ssältymään tuleentuneena korjattuun satoon. Nän on tosn lata myöskn kauran ja joskus ohrankn, varsnkn maan pohjososssa, mutta yleensä nn penessä määrässä, ette suurempaa suhdattomuutta stä synny kylvön ja sadon kesknäsessä suhteessa, kun suuremmat alueet otetaan huomoon. Mtä lopuks tulee perunan jyvälukuun, on se vuodelta 908 melkosta penemp kun vuoslta 907 ja 906 sekä keskmäärn ajanjaksolta Kuten edellä manttn, olkn perunasato vuonna 908 sangen hekko. Jyväluvultaan sato on ollut huonomp van vuosna 880 (.), 89 (.99) ja 899 (.8). Vuonna 90, jollon korsvljan sato ol hekompa, antovat perunat keskulasen sadon, jyväluvun.06.

23 Jyväluku ol er läänessä vuonna 908: Vehnä. Rus. Ohra. Kaura. Sekav. Perunat. Uudenmaan lään Turun ja Porn lään Hämeen lään Vpurn Mkkeln Kuopon Vaasan, Oulun Koko maa , Kulutus. Kuten vanhastaan on tunnettu, e maan vljantuotanto läheskään rtä täyttämään väestön tarvetta, ja ulkomasella vljalla väestö pääasallsest täyttääkn lepätarpeensa. Yhtä vljalaja maassa kutenkn tuotetaan yl maan oman tarpeen, nmttän kauraa, ja on kaura jokseenkn tärkeä venttavara maataloustuotteden joukossa. Vmesnä vuosna sen merktys venttavarana kutenkn on tuntuvast vähentynyt, vakka kauranvljelys, kuten edellä on estetty, on vuos vuodelta lsääntynyt. Tämä osottaa, että kotmasen kauran käyttö on maassa kasvamstaan kasvanut. Kauran vent ol kymmenvuotskaudella keskmäärn vuotta koht 9. mlj. kg, kun se vuonna 906 ol van 8.0 mlj. kg, vuonna mlj. kg ja vuonna 908 anoastaan. mlj. kg. Kauran maahan tuont taas nous seuraavn määrn: vuosna keskmäärn 7. mlj. kg, vuonna mlj. kg, vuonna 907. mlj. kg ja vuonna 908.l mlj. kg. Nämät tuontmäären vahtelut vastasvat satomäären vahteluja ja tek tuont prosenttna kauran koko kulutus määrästä: vuosna keskmäärn 7. %, vuonna /0, vuonna /0 ja vuonna %. Yhtä henkeä koht tul koko kulutusmäärästä: keskmäärn vuosna kg, vuonna kg, vuonna kg ja vuonna kg. Kulutus vuonna 908 ol ss penemp kun vuosna 907 ja 906 sekä kymmenvuotsjaksona keskmäärn, ja johtuu se ensks mantun vuoden verrattan hekosta sadosta. Rus, jonka vljelys on maassa vme vuoskymmennä vähentynyt, on kutenkn edelleenkn väestön tärken lepävlja. Väestön rustarvetta täyttää lkmttan puoleks kotmanen ja puoleks ulkomanen vlja. Tuontmäärät olvat: vuosna keskmäärn 99. mlj. kg, vuonna mlj. kg, vuonna mlj. kg ja vuonna mlj. kg; vent on ana ollut vähänen: vuosna keskmäärn. mlj. kg, vuonna 906. mlj. kg, vuonna 907. mlj. kg ja vuonna 908 l. mlj. kg. Ulkomasen vljan osa koko kulutuksessa ol vuosna /0, vuonna 906. /0, vuonna 907. % ja vuonna /0. Vuonna 908 se ss ol melkosta pe

24 nemp kun sekä vuosna 906 ja 907 että ajanjaksolla Rukn käytön vähennyksen maassa osottavat seuraavat luvut, jotka lmasevat kulutuksen paljoutta yhtä henklöä koht; kulutus ol vuosna keskmäärn 00.6 kg, vuonna kg, vuonna kg ja vuonna kg. Vehnän kulutus on kasvamstaan kasvanut; sen tuont ol vuosna keskmäärn 98. mlj. kg, vuonna 906. mlj. kg, vuonna mlj. kg ja vuonna mlj. kg. Vehnän kulutuksessa on, kuten tunnettu, omassa maassa kasvatettu vlja varsn vähäsenä osana; se ol näet vuosna keskmäärn.7 %, vuonna / o, vuonna 907. % ja vuonna %. Yhtä henkeä koht tul koko kulutuksesta vv kg, vuonna kg, vuonna kg ja vuonna 908. kg. Ohran käyttö on vmesenä kolmen atosta vuotena pysynyt melken muuttumattomana, joskn snä edellsn vuoskymmenn verraten on havattavssa oreta vähentymseen. Maahantuont on myöskn ollut melken sama vuosna , koska se ol vuosna keskmäärn 8. mlj. kg, vuonna mlj. kg, vuonna mlj. kg ja vuonna mlj. kg. Tämä tuont vastaa melken täsmälleen kylvötarvetta maassa, sllä kylvömäärä ol keskmäärn vuosna mlj. kg, vuonna mlj. kg, vuonna mlj. kg ja vuonna mlj. kg. Tuont ol prosenttna kulutuksesta: vuosna keskmäärn 8. %, vuonna /0, vuonna /0 ja vuonna %. Vent on ana ollut mtättömän vähänen. Yhtä henkeä koht tul ohrankulutuksesta: vuosna kg, vuonna kg, vuonna 907. kg ja vuonna kg. Nnkun edellsessä huomautettn, on perunan ja muden juurkasven vljelys laajentunut ja samalla nden käyttö lsääntynyt. Perunan maasta vent on nmttän ollut vähäpätönen. Samon e myöskään tuont ole ollut kovn suur ekä vahteleva, jota osottavat seuraavat tuontmäärät: vuosna keskmäärn 7.7 mlj. kg, vuonna mlj. kg, vuonna mlj. kg ja vuonna 908. mlj. kg. Tuont on ollut edustettuna kulutuksessa seuraa vlla penllä suhdeluvulla: vuosna /0, vuonna 906. /0, vuonna 907. /0 ja vuonna 908. /0. Yhtä henkeä koht tul kulutusta varten vuosna keskmäärn. kg, vuonna kg, vuonna kg ja vuonna kg. Kulutus vuonna 908 ol ss penemp kun kahtena edellsenä vuonna, mutta suuremp kun vuosna keskmäärn. Mtä edellä on estetty vljankulutuksesta ja shen vakuttavsta tekjöstä, käy lm seuraavasta taulusta, jossa on otettu huomoon er vljalajen sekä perunan ja muden juurkasven sato, tuont ja ventmäärät sekä kylvöön ja vnanpolttoon käytetty paljous kymmenvuotsjaksolla sekä vuosna 906, 907 ja 908.

25 Vljan ja juurledelmen kulutus Suomessa vuosna l) V ehnä. R us. O hra. K aura. Sekavlja. H e rn e e t ja p a v u t. T a tta r. M ass. P e ru n a t ja m u u t ju u rk a sv t Sato Tuont K ylvö ) ) V nanvalm stus V ent Yht. kulutusta varten K ulutusta henkeä koht keskväkluvusta Sato Tuont K ylvö V nanvalm stus V ent Yht. kulutusta varten K ulutusta henkeä koht keskväkluvusta _ Sato Tuont K y lv ö V nanvalm stus V ent Yht. kulutusta varten K ulutusta henkeä koht keskväkluvusta (Keskmäärn) Sato Tuont K ylvö V nanvalm stus V ent Yht. kulutusta varten K ulutusta henkeä koht keskväkluvusta..., ) Taulussa olevat luvut osottavat jauhamattoman vljan määrä. Tuonttlaston lmottama jauho ja ryynmäärä muunnettaessa jauhamattom aks vljaks on edellsä korotettu seuraavlla suhdeluvulla: vehnäjauhojen määrät 67 Vo^la, ruknjauhojen 6 /0:lla, ohrajauhojen 8 "/o^la, kaurajauhojen /0:lla, tattarjauhojen 00 /o:lla ja massjauhojen 8 /0:lla, sekä vehnäryynen m äärät 00 /0:lla, ohraryynen 67 /o:lla ja kauraryynen 00 % :lla. ) L askettu luku.

26 Kéhruukasvt ja henänsaals y. m. Taulu n:o ssältää myöskn tetoja kelruukasven (pellavan ja hampun) satomäärästä sekä henän, nnhyvn kylvetyn kun luonnollsen, sadon paljoudesta. Er läänessä ol kehruukasven sato vuosna 908, 907 ja 906 sekä vuosttan ajanjaksolla seuraava, destonnessa: Uudenmaan lään Keskmäärn vuodessa Turun ja Porn > Hämeen Vpurn > Mkkeln Kuopon Vaasan Oulun > Koko maa Henäsato ol taas, erottamalla kylvöhenät ja luonnonhenät tosstaan, er läänessä vuonna 908, destonnessa: Kylvöhenä. Luonnonhenä. Yhteensä. 7o Uudenmaan lään Turun ja Porn Hämeen Vpurn > Mkkeln Kuopon Vaasan Oulun Koko maa loo.o Henäsadon paljouteen nähden ol ss Vaasan lään ens sjalla, 8. /0:lla koko maan henäsadosta. Toselle ja kolmannelle sjalle tulvat Oulun ja Vpurn läänt melken yhtä suurlla prosenttluvulla,. ja.. Mlte yhtä suur ol sato myöskn Hämeen ja Uudenmaan läänessä, 9. ja 9. /0 koko sadosta. Penn ol sato Mkkeln läänssä,. %. Edellä oleven tetojen mukaan ol sato kylvö ja luonnonhenstä koko maassa mlte yhtä suur. Luonnonhenn nähden on huomattava, että tedot nstä luultavast osottavat lan alhasa satomäärä. Stä vaston kylvöhenän