SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA SUOMEN PANKIN TILASTO~OSASTO HELSINGISSÄ 1933 XIII VUOSIKERTA LAATINUT

Transkriptio

1 SUOMEN PANKK 932 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TLASTO~OSASTO X VUOSKERTA HELSNGSSÄ 933

2 HELSNK 933 VALTONEUVOSTON KRJAPANO

3 Täten saatetaan julksuuteen Suomen Pankn vuoskrjan kolmastosta vuoskerta, joka on laadttu saman suunntelman mukaan kun edeltäjänsäkn. Sen pääosana on taulusto, johon on kerätty sekkaperäsä tetoja Suomen Pankn asemasta ja tomnnasta vuonna 932. Sen lsäks taulusto ssältää ernäsä katsauksa Suomen Pankn kehtykseen edellsten vuosen akana samaten kun erätä ykstyspankken tomntaa valaseva lukusarjoja. Tauluston ohella tässä julkasussa on tekstosasto, jossa luodaan lyhyt katsaus tärkempn Suomen talouselämän kehtystä vuonna 932 valasevn sekkohn sekä selvtellään Suomen Pankn vmevuotsen tomnnan er puola ja tuloksa. Vuoskrja on laadttu Suomen Pankn tlasto-osastolla, ja vastaa stä lähnnä allekrjottanut osa.ston esmes. Samaten kun edellsnäkn vuosna vuoskrja julkastaan suomen-, ruotsn- ja englannnkelsenä panoksena; tauluston otskot ja muu tekst on stäpats panettu myös ranskaks. Helsngssä, Suomen Pankn Tlasto-osastolla, huhtkuun 24 p:nä 933. A. E. T U DEE R.

4 j j j j j j j j j j j j j j j j j j j j j j j

5 SSÄLLYSLUETTELO. TABLE DES MATlERES. TEKSTOSASTO. TEXTE.. Katsaus Suomen taloudellsln olohn 'Vuonna 932. Revue generale de la 8tuaton economque en Suomen Pankk 'Vuonna 932. La Banque de Fnlande en Setelnanto. EmBson de buets Setelnantoa vastaavat varat. Oouverture de l'emsson Kotmanen lanaus. Operatons de prets nrereurs Oblgatovarasto. Stock d'oblgatons Vaadttaessa maksettavat stoumukset. Engagements a vue Pankn tla ja omat varat. Blan et fonds Tulot ja menot, vottovarojen käyttö. Recettes, depenses, benelce net Clearng lke. Operatons de Olearng TAULUOSASTO. TABLEA U X. Setelnanto. Em88on de bllet8. taulu. Setelnanto v EmssWn de bllets en ~ Lkkeessä olevat setelt kunkn kuukauden lopussa. vv Orculaton des bllets la n de chaque mos en Yleskatsaus setelnanto-okeuteen vv Drot d'fltnsson en ~ Yleskatsaus lkkoessä olevaan setelstöön vv Orculaton des bllets en ~ Lkkeessä oleva sp.'telstö kuukauskeskmäärn vv Orculaton des bllets, montant moyen pour chaque mos en 92/j-Z ~ Yleskatsaus setelnantoreservn vv Reserve d'ernsson de bllets en

6 V 7 taulu. Setelnantoreservn suhde setelnanto-okeuteen vv Rapport entre la r68erje d? 6m8Bon de blletb et le drot d' 6m8BQn total en Lkkeessä olevan setelstön kokoonpano vv:n lopussa. D6tal de la crculaton deb blletb a la n de8 annee SetelnvaJmstUE! vv Fabrcaton de bllet8 perdqnt le8 annee Setelnpoltto vv Annulaton et debtructon de blletb pendant le8 annee taulu. 2 3 ~ 4 ~ Setelnantoa 'ljastaa'ljat 'ljarat. Oouverture de l' emsson. Setelnantoa vastaavat varat v Oouverture de l'em8bon en Yleskatsaus kultakassaan vv Enca88e or en Kultakassan suhde lkkeessä olevaan setelstöön vv Rapport entre l'enca88e or et la crculaton de8 bllet8 en Kultakassan suhde vaadttaessa maksettavn stoumuksn vv Rapport entre l:enca88e or et le8 engagement8 a VU6 en Setelnantoa vastaavsn varsn kokoonpano vv:n QPussa. Detal de la couverture de l' embbon de blletb a la n de8 annee Vaadttaessa maksetta'ljat stoumukset. Engagements a vue. 6 taulu. Vaadttaessa maksettavat stoumukset v Engagements a VU6 en Kotmanen lanananto ja oblgato'ljarasto. Operatons de prets ntereurs et stock d'oblgatons. 7 taulu. Kotmanen lanananto ja oblgatovarasto v. ] 932. Pret8 ntereur8 et 8tock d' oblgatons en Kotmanen lanananto kunkn kuukauden lopussa vv Pr6tB ntereur8 a la n de chaque mo8 en Konttoren lke'ljakto. Mouvement general aux seges de la Banque. 9 taulu. Pääkonttorn ja haal'akonttorlen lkevahto vv Mouvernent general au age central et dans le8 BUCcur8ale8 en Pankn tla ja omat 'ljarat. Blan et londs. 20 taulu. Tla vv:n lopussa. Blan a la n de8 ex6rcce Votto- ja tappotl vv Oomple proltb et pert68 en Vottovarojen käyttö vv Repartton deb bbnejc68 de la Banque de Fnlande en Yleskatsaus omn varohn vv:n lopussa. FondB a la n deb 6XercC

7 V 24 taulu taulu. 27 > taulu. 30 Clearng-lke. Operatons de Olearng. Pääkonttorn clearng-lke vv Operatons de Olearng du Bege central en Haarakonttoren clearng-lke vv Operatons de Olearng de8 sucoursale8 en Vekselkllrsst. Oours du change. Avsta myyntkursst v Oour8 du ohange a vue en Avstamyyntkursst keskmäärn kunakn kuukautena vv Oour8 tnoyens du ohange a vue pour chaque mo8 en 926~ Yleskatsaus avsta vekselkurssehn vv Resurne de8 oour8 au change a vue en Korkomäärät. Taux d' escompte. Aln dskonttokorko vv Varaton du taux nlereur de l'e8compte durant la perode Aln dskonttokorko keskmäärn vv Moyenne du taux nlereur de l'esoompte durant la perode taulu. 32 '> Ykstyspankt. Les banques prvees. Kotmanen lananotto kunkn kuukauden lopussa vv D6pdtB a la n ae chaque mo8 en Kotmanen lanananto kunkn kuukauden lopussa. vv PretB ntereur8 a Za n de chaque mo8 en Saatavat ulkomalta kunkn kuukauden lopussa. vv Or6dtB a Z'6tranger Za n de chaque mo8 en Velat ulkomalle kunkn kuukauden lopussa vv Dette8 l'etranger Za n de chaque mos en Eduskunnan pankkvaltuusmehet ja. Suomen Pankn johtokunta. vuoden 932 lopussa. Le8 Delegues de Za OhOlTTlbre ae8 Depute8 et Za Drecton ae Za Banque de FnZande la n ae Z' annee

8

9 . KATSAUS SUOMEN TALOUDELLSN OLOHN VUONNA 932. Maalmanmarkknolla yhä jatkuva lamakaus, valtollsten ja taloudellsten syden aheuttama epäluulo ja kansanvälsen kaupan supstumnen panovat kuluneena vuonna lemansa myös Suomen talouselämään. Tästä syystä lyhytakasten velkojen maksamsta ulkomalle jatku, ja rahamarkknat pysyvät krenä. Suomen luovuttua kultakannasta e kansanvälnen hntanlasku kutenkaan päässyt vakuttamaan koko vomallaan, vaan hntataso täällä säly suhteellsen vakavana. Teollsuustuotanto elpy jonkn verran ja kauppatase ol harvnasen edullnen, antaen sten tukea uuden luottamuksen syntymselle sekä maamme talouteen yleensä että Suomen markkaan erkosest. Vakka kulunut vuos elettn laman merkessä ja vakka suhdannekäyrät monessa suhteessa panuvat velä aemmalle tasolle kun edellsnä vuosna, vodaan samalla todeta ernäsä merkkejä stä, että aallon pohja on svuutettu - edellytettynä, ettevät kansanvälset sekat aheuta uusa takaskuja. Valton talouspoltkka. Nnkun edellsnäkn vuosna kohdstu valton talouspoltkka ennen kakkea pulan seurausten leventämseen. Ens sjassa on manttava tomenpteet velkojensa johdosta ahdnkoon joutuneden maanvljeljän pelastamseks sekä lansäädäntö ernästen matotaloustuotteden hntojen vakauttamseks. Työttömyyden kasvaessa suuremmaks kun vuoskymmenn valton ol pakko järjestää erlasa ylesä tötä ja antaa tukeaan lukuslle kunnlle, jotka evät omn neuvon jaksaneet suorutua Jama-ajan aheuttamsta velvotukssta. Samalla valton jatkuvast ol ponnsteltava ptääksensä omat raha-asansa tasapanossa. Keltolan kumoamnen vuoden alussa ol tässä suhteessa omansa tuottamaan jonkn verran helpotusta. Fnansspoltkan päämääränä ol samalla tastelemnen tosten kansalaspren pelkäämää, tosten tovomaa nflatota vastaan.

10 2 Elnkenot. Maataloushalltuksen ennakkotetojen mukaan sato määrältään.ol runsas, usesta vljelyskasvesta j.opa suuremp kun mllonkaan ennen, nnkun alla olevasta asetelmasta näkyy. Sadon laatu e kutenkaan kakssa suhtessa ollut nn hyvä, kun tovottn, ja tuotteden hnnat.olvat alhaset, vakkakn jonkn verran paremmat - Suomen markossa luken - kun syksyllä Vehnä. 29,000 27,200 20,800 23,600 30,500 34,300 Rukta. 327, , , ,400 35, ,500 Ohra. 43,00 25,600 40,500 64,800 65,600 74,500 Kauroja. 633, ,800 53, , ,700 66,000 Perunot.a. 758, , , , ,900,005,600 Peltohenää. 2,682,700 2,690,800 2,509,500 2,925,000 2,904,300 2,992,400 Hu.on.on ajan seuraukset tuntuvat erkosest karjatalouden alalla. Hu.onot hnnat johtvat vontuotannon vähentämseen. Kun von kotmanen kulutus von halventuessa lsäänty, penen vent melk.osest aleten 7,403 tonnsta vuonna 93 4,524 tonnn vuonna 932. Tätä taantumsta e juust.on vennn samanakanen lsääntymnen 2,620 tonnsta vu.onna 93 3,277 tonnn vme vuonna v.onut korvata. Erk.osest edsty kananh.oto; ventpalkkon turvn lsäänty munen vent,885 t.onnsta 6,267 t.onnn. Kun matotaloustuotteet, josta Suomen maanvljeljät yleensä saavat suurmman osan raha-tulojaan, olvat huonossa hnn.ossa samalla kun maatal.oustarvkkeden hnnat nousvat, kun kork.okanta.ol k.orkea ja ver.ot entsellään, jopa.osttan entsestään n.ousseetkn ja kun maanvljeljän svutulot.olvat vähssä, jatkuvat maatalouden vakeudet, varsnkn mtä tulee velkaantunehn tlohn. Hu.olmatta stä tuesta, j.ota valt.ova.llan taholta annettn, käv monen asema kestämättömäks. Maanvljelystlojen huutokaupp.ojen luku, j.oka jo vu.onna 93 ol n.oussut,640:een, kohos vme vu.onna 2,526:een. Teollsuustom.nnassa, j.ota koskevat luvut ana vu.odesta 928 alkaen ovat.osottaneet tuotannon supstumsta ja varsnkn sen arv.on alenemsta,.ol vu.onna 932 havattavssa käänne parempaan. Kun te.ollsuustu.otann.on bruttoarvo vuodesta 928 vu.oteen 93.ol vähentynyt 3,70 mlj. markasta 9,264 mlj. markkaan el lähes kolmanneksella, arvodaan sen vme vu.onna jälleen nousseen n.on 9,800 mlj. markkaan vastaten lähes 6 %:n

11 SAHATUN PUUTAVARAN HNTANl) KEHTYS VUOSNA SMK STANDARTLTA MKTEmwv~~wuxnElnmmY~~~UXnEEmWY~~~UXDDMK _.-...,... "'. ' /' 2000._._... ~. ' ~ ;,z,.o;;; r ""-",------/.'. ~---..._ ~...-.-::::~. '_,,...,. ~... _._._._._._.. _./... -._._ o l!l mm V lll!lxx.zr:m J[m/l[Vlll!mXXlUDl EmlrYllY~UXlll.llJ[ %X7"\. 4% &4"' MäntYlset Hnnat kulta _._._._ 2% 4%&-."/ X 7", K UUSlse.. t f markossn.. 2% 4% &4" X 7"} u t t H t.w. n Yse l,;na 2%x7"\ pape!lmar- 4 '" &4". Kuusset, kolssa ', lsäystä. Tämä johtu osaks valuuttakurssen aheuttamasta tuotteden hntojen noususta, osaks taas stä, että eräät teollsuudenhaarat saattovat laajentaa tuotantoaan. Ventteollsuuden kokonastuotanto on arvotu määrältään non 7 % suuremmaks kun edellsenä vuonna, kun taas sen arvo nous non 0 %. Yleensä hnnat valuuttakurssen nousun taka alkuvuodesta olvat - Suomen markossa luken - korkeammat kun edellsenä vuonna, mutta vähtellen ne hekkenvät, nn että monessa tapauksessa vejät evät tuottestaan saaneet edes stä määrää papermarkkoja, mnkä he akasemmn olvat saaneet kultamarkossa. Vuoden lopussa lmen kutenkn oreta parempaan kehtykseen. Sahateollsuuden tuotanto arvodaan vähän suuremmaks kun vuonna 93, mutta )amakauden ja Venäjän klpalun taka puutavaramarkknat pysyvät huonona ja ventmäärä, joka jo edellsenä vuonna ol vähentynyt 784,700 standarttn oltuaan velä vuonna 929,206,800 standartta, penen edelleen kertomusvuonna 736,00 standarttn. Hnnat olvat yleensä epätyydyttävät; vasta vuoden lopulla, kun käv lmeseks, että tuotanto ol supst~ttu penentynyttä kysyntää vastaavaks, jopa senkn alle, hnnat jälleen alkovat kääntyä knteämmks. ) Käyrät osottavat asanomasna kuukausna noteeratun puutavaran hntoja; 0-ppuvuoden noteeraukset koskevat seuraavan vuoden lavauksa.

12 4 PAPERVANUKKEEN HNTAN KEHTYS VUOSNA SMK TONNLTA. "30 '3 932 MKlnn~vw~m~xnmlnm~YUnW~XnmlnmmYUnw~x~mMK 2o0o... :::: f2oo0 S00~ 500, ~r~_...-.., " ~ ~~ ::.:0:- ~... '--- /-= , :~:.~ SOOr r-- ~ ~ ~~---~SOO... o nm~yulllm~xxljd nm~yunmlxx~jd lmlly"l"ll"l!llllxx:njd Sulfttsellulosa. Hnnat Sulfaattsellulosa. kultamar- Kuvl:\ plluvanuke. J kossa Sulfttsellulosa. Hnnat Sulfaattsellulosa.. papermar Kuva puuvanuke. J kossa. Pyöreän puun vent pysy sllä alhasella tasolla, jolle edellsenä vuonna ol jouduttu. Paperputa vetn ulkomalle van 20,200 m 3 vastaten 243,300 m 3 vuonna 93 mutta,233,900 m 3 vuonna 929. Kavospylväden vent nous,237,800 m 3 :stä vuonna 93,35,500 m 3 :n kertomusvuonna, mutta sen ventarvo ol van 27.6 mlj. vastaten 36.8 mlj; markkaa vuonna 93. Faneerteollsuus kärs samoja vakeuksa kun usemmat muut ventteollsuuden haarat: ostohalun puutetta, tuontrajotuksa ja hntojen huononemsta. Sen vent kutenkn kasvo 75,700 tonnsta vuonna 93 80,600 tonnn kertomusvuoden akana, mutta ventarvo nous van 90.5 mlj. markasta 96.0 mlj. markkaan. Nässä olossafaneerteollsuuden tuotantoa vähennettn,400 m 3 :stä vuonna 93 0,500 m 3 :n vme vuonna. Sellulosateollsuuden tuotanto lsäänty huomattavast johtuen stä, että eräät edellsnä vuosna käyntn pannut tuotantolatokset vasta vuonna 932 työskentelvät koko vuoden. Vakka tehtaat evät voneet käyttää koko tehoaan, kun nden ol pakko kansanvälsen sopmuksen nojalla supstaa valmstustaan, tuotanto kutenkn lsäänty 74,000 tonnsta ,000 tonnn vme vuonna, samalla kun sellulosan vent

13 ) PAPERN HNTAN KEHTYS VUOSNA SMK TONNLTA. ~,()QO-=-'''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''+!!!!!!!!!!ooooo~",-----~---f-.t~''''''~-----,,.,,,,,, J-==... ~-_ _\-\.--."J _~----- ~. ""'~ /"-- ~ ~~/ ~ \.... ~ ~~~.,, ';:: " o llmlyyl"lllllllxxjlxll nmlyyz"l"wlxx:xrxlllmyyy"lllllxx:ne Krjotuspaper. } Hnnat -- Vomapaper. kultamar- Sanomalehtpanopaper. kossa. Krjotuspaper. Hnnat Vomapaper. papermar- Sanomalehtpanopaper. f kossa. kasvo määrältään 628,400 tonnsta 756,900 tonnn ja arvoltaan mlj. markasta,50.9 mlj. markkaan. Hnnat pysyvät koko vuoden huonona, ja ostajamaden ehkäsy tomenpteet tekevät aseman epävarmaks. Myös hoouj,teollsuuden markknat olvat ptkn vuotta huonot. Vent lsäänty määrältään 57,400 tonnsta edellsenä vuonna 80,00 tonnn vuonna 932, mutta stä huolmatta vent arvo vähen 5. mlj. markbsta 42.2 mlj. markkaan. Homateollsuuden tuotanto supstu melkosest el 22,000 tonnsta 76,000 tonnn. Lopulla vuotta markknat kutenkn paranvat: hnnat nousvat ja tehtn huomattava kauppoja, nn että tlausreserv, joka vuoden 93 lopussa ol van 52,000 tonna, vuoden 932 päättyessä nous non 20,000 tonnn vastaten suunnlleen vuoden tuotantoa. Paperteollsuuden tuotanto lsäänty jonkn verran vennn noustessa sekä määrältään että - hntojen laskusuunnasta huolmatta - myös arvoltaan. Ventmäärä lsäänty sten 276,400 tonnsta vuonna ,700 tonnn vme vuonna ja vennn arvo vastaavast mlj. markasta mlj. markkaan. Myös pahvn vent lsäänty kertomusvuoden kuluessa, nm. 56,400 tonnn, kun vuoden 93 ventmäärä ol 47,500 tonna. Ventarvo nous

14 6 vastaavast 78.5 mlj. markasta vuonna mlj. markkaan vuonna 932. Kotmarkknateollsuus hyöty korkesta valuuttakurssesta, jotka vakuttvat suojelustulln tavon. Kertomusvuoden alkupuolella tuotantoarvo ol penemp kun vuonna 93, mutta sttemmn olosuhteet paranvat, nn että kotmarkknateollsuuksen tuotantoarvo vuoden kolmannella neljänneksellä ol non 24 % suuremp kun vastaavana akan8t edellsenä vuonna. Vuoden lopulla suhde jälleen huonon, nn että koko kertomusvuoden tuotantoarvo ol van 3.5 % korkeamp kun lähnnä edellsenä vuonna, mkä lähnnä johtu hntojen noususta.. Kehtys er teollsuusalolla e ollut yhtenänen. Metall- sekä nahka- ja jalkneteollsuus lsäsvät valmstustaan, kun taas kutoma-, rakennus- ja elntarvketeollsuuden alalla hnnat nousvat. Vuoden loppupuolella votn usella alolla todeta jonkn verran kevennystä, ja kysyntä alko lsääntyä. Rakennusteollsuus ol lamassa stä huolmatta, että Helsngssä vuonna 932 valmstu useampa rakennuksa kun vuonna 93. Tehtaden sementnlaskutus penen non 0 %. Työmarkknat. On luonnollsta, että työmarkknat nässä olossa pysyvät huonona ptkn vuotta. Varsnkn vakuttvat metsätöden vähyys ja rakennustomnnan lamaannus työtlasuuksa vähentäväst, mutta sama ol asan lata melken kaklla nn ammatttadottoman ja ammatttatosen työväestön kun myös konttorhenklökunnan ja korkeamman ammattsvstyksen saaneden työalolla. Tämän johdosta järjestettn yhteskunnan puolelta sekä joukko varsnasa varatötä että mutakn ylesä tötä, mnkä ohella ol pakko leventää työttömyyden seurauksa myös suoranaslla avustukslla, lmasella ruoanjaolla y. m. s. Maan usempn kuntn asetettujen työttömyyslautakunten luetteloden mukaan ol työttömä, john myös valton ja kunten järjestämssä varatössä olevat henklöt on luettu, vuoden alkukuukausna 88,000-90,000. Tavallsuuden mukaan työtlanne paran keväällä ja kesällä; työttömen luku vähen sten henäkuun lopulla 23,200:aan. Mutta syyspuolella työttömen luku taas lsäänty nousten joulukuun lopulla 82,600:aan. Vuoden lopulla työmarkknossa ol havattavssa erätä paranemsen oreta. Teollsuustomnta ol usella alolla vähemmän lamassa kun vuoden alkupuolella ja vlkastuneet metsäkaupat osottvat myös metsätöden lsäänty-

15 vän jonkn verran edellsen talven lamaannuksesta. Työttömen luku ol vuoden päättyessä runsaast 5 % penemp kun vuotta akasemmn. Työtasteluta e vuoden varrella esntynyt, vakka työpakossa ol havattavssa aleneva suunta. Työpakat huononvat ennen kakkea kakenlasssa tlapässsä tössä, jossa e vaadta ammatttatoa. 7 Ulkomaankauppa. Suomen kauppavahdon vmeakasta kehtystä valasevat seuraavat lukusarjat: Tlonnn(-) ta vennn (+) VOYYlll, % Tuont. Vent. enemmyys. (93 = 00) Mlj. mk.!lj. mk. Mlj. mk. Tuont. Vent , , ,02.9 6, , , , , , , , , , , Suomen ulkomaankaupan kokonasarvo, joka ana vuodesta 928 akaen on penentynyt vuos vuodelta, kasvo 2.7 % vuonna 932, vakka kansanvälnen kauppa yleensä jatkuvast supstu. Kaupan kokonasarvo, 8,33.8 mlj. markkaa, ol kutenkn 43.0 % penemp kun ennätysvuonna 928. Suomen ulkomaankaupan vlkastumnen johtu pääasallsest vennn kasvamsesta. Stä vaston tuontvolyym penen. %, joten se panu aemmalle tasolle kun vmesenä vuonna ennen maalmansotaa. Tuontarvo e kutenkaan supstunut, vaan kasvo. %, johtuen stä, että valuuttakurssen nousun taka tuonttavaroden hnnat papermarkossa luken nousvat, vakka ne kullassa lasken alenvatkn. Stä vaston votn huonosta ajasta huolmatta lsätä vennn määrä 5.4 %, nn että se ol van vähän penemp kun vuonna 929, jollon se ol suurmmllaan. Kun venttavaroden hnnat, nnkun edellsessä on osotettu, hekkenvät, e vennn arvo lsääntynyt yhtä paljoa kun sen määrä, vaan anoastaan 3.9 %. Kauppatase muodostu nän ollen erttän edullseks; ventenemmyys ol,29.2 mlj. markkaa el suuremp kun mnään akasempana vuonna. Lähnnä edullsn ol vuos 93, jollon ventenemmyys ol mlj.

16 8 markkaa. Huomattava on kutenkn, että kertomusvuoden ventenemmyys on lmastu papermarkossa, kun taas edellsä vuosa koskevat tedot on annettu kultamarkossa. Kauppataseen harvnanen edullsuus nn vuonna 932 kun myös 93 johtu avan erkosluontossta systä, nm. pääasallsest stä, että kansanvälsen luottamuspulan johdosta maksettn pos huomattava määrä ulkomasta velkaa, mnkä taka ventenemmyyttä e votu käyttää tavaroden ostoon ulkomalta. Vopa sanoa, että velansuortusten pakko ol omansa khottamaan ventä, koska van sten votn saada välttämättömät määrät ulkomasta valuuttaa. Vennn valasemseks on seuraavassa asetelmassa ryhmtetty venttavarat ntä tuottaven elnkenonhaarojen kesken. Takasnvent on jätetty laskelman ulkopuolelle. Vent 93 Lsäys (+) ta Vent 932 vähennys (-) Mlj. mk. 0' /0 Mlj. mk. 0',0 Mlj. mk. %. Puuteollsuus..., , s Paperteollsuus..., , Maatalous Muut elnkenot Koko vent 4, , Vennn lsääntymnen johtu, nnkun tästä näkyy, pääasallsest paperteollsuuden, sanan laajemmassa melessä otettuna, vennn kasvamsesta. Samaan tulokseen vakutt osaltaan maataloustuotteden ja )muden elnkenojem) tuotteden vennn lsääntymnen. Nätä sekkoja on jo kosketeltu akasemmn, tässä on van syytä manta, että )muden elnkenojem> vennn lsäys johtu sellasten tavaran kun m. m. räjähdysmoottoren, kuparmalmn, granttteosten ja lasteosten vennn elpymsestä. Anoa elnkenonhaara, jonka vent taantu, ol puuteollsuus, maamme vanhastaan tärken venthaara, joka velä nn myöhään kun vuonna 929 tuott yl puolet (54.8 %) kaksta venttavarosta. Tämä kehtys, joka tällä hetkellä suhdanteden taka näyttäytyy erkosen kärjstyneenä, on kansantalouden kannalta lahduttavaa, sen kautta kun työtlasuudet omassa maassa ovat lsääntyneet. Tuonnn jakaantumsta tavaroden tarkotusten mukaan valasee seuraava asetelma.

17 9 Tuont jaettuna tavaroden tarkotuk8en mukaan. Kulutus tav~rat'_' "" Tuotanto,tav_a_r_a_t_. Elntarvkkeet ja Valmt teollsuus Raaka-aneet ja ''; Kuljetusneuvot,, nau tto n oamee t. tttet l'lmltt koneety.m.tuo- 0 e., puo lva s et).; tantovälneet. ---,- ;. ;", Mlj. mk. % Mlj. mk. % Mlj. mk. ~~ Mlj. mk. % Arvo ja suhde koko tuontn ', , , , , , '', , , ", , , ,382.5, ,49.4, u , ,, : ;9 : ! Art:o 'v:n 93 hntojen mukaan ja paljousndeks, jos 9-93 = :ZOO : : ' [: :! , : ! " ~~ Tuontarvon kehtys er tavararyhmssä e ollut yhtenänen. Valmden teollsuustuotteden sekä kuljetusneuvojen, koneden y. m. tuotantovälneden tuont supstu melkosest, nm. edellsten non 22 % ja jälkmmästen non 0 %. Stä vaston ol maahan tuotujen elntarvkkeden ja nautntoaneden arvo non 25 % sekä raaka aneden ja puolvalmsteden arvo non 8 % suuremp kun lähnnä edellsenä vuonna. Tämä erlasuus johtuu kutenkn osaks erlasesta hntakehtyksestä. Kakken tavaran tuont ol näet vme vuonna määrältään penemp kun vuonna 93. Vähennys ol kutenkn avan vähänen kahdessa myöhemmn mantussa tavararyhmässä, mutta sen sjaan hyvn vomakas, nm. 26 ja 20 0/0' edellsssä tavararyhmssä. Jos tuonttavarat jakaa kahteen pääluokkaan, kulutus- ja tuotantotavarohn, tul edellsen osalle 44.2 %, jälkmmäsen osalle 55.8 %, nn että suhde ol melken sama kun vuonna 93. Tuotantoa palveleven tavaroden tuont ol sten lamakaudesta huolmatta verrattan runsas. Katsoen tämän ryhmän kokoonpanoon vodaan velä todeta, että tuotantokoneston laajentamseen käytettävä tavarota tuotn sangen vähän, kun stä vaston koneston käyttö ol melken samalla tasolla kun vuonna 93. 2

18 0 Tuonnn ja vennn arvo sekä nden välnen erotus ol kuluneen vuoden er kuukausna seuraava (mlj. markon): Tuont. Vent. Ventenemmyys. Tanunkuussa ,, Helmkuussa Maalskuussa Huhtkuussa Toukokuussa Kesäkuussa Henäkuussa Elokuussa Syyskuussa Lokakuussa Marraskuussa Joulukuussa Yhteensä 3, ,63. 5,29.2 Vent ol arvoltaan tuonta suuremp kakkna vme vuoden kuukausna, mkä on anutlaatunen tulos Suomen ulkomaankaupan hstorassa. Kotmaankauppa vlkastu kesäkuukausna, mutta syksyllä se jälleen lamen ja jä penemmäks kun vuonna 93, jollon tukkukauppa syyskuukausna erkossta systä ol hyvn vlkas. Koko vuoden myyntsumman lasketaan vme vuonna olleen non 7,400 mlj. markkaa el lähes 3 % penemp kun edellsenä vuonna. Kun tukkuhnnat vuonna 932 keskmäärn olvat korkeammat kun vuonna 93, vähen myyty tavaramäärä todellsuudessa enemmän, kun manttu prosenttluku osottaa. RahamarkknaL Tlanteen kehttymseen rahamarkknolla vakutt lamakauden ohella määrääväst luottamuspula sen er muodossa: luottamuksen puute Suomen markkaan, lyhytakasten velkojen maksamnen ulkomalle sekä epälys kotmasn rahalatoksn. Vuoden alkukuukausna rahamarkknat melkosest helpponvat stä harvnasen kreästä tlasta, jossa ne olvat vuoden 93 päättyessä, mutta juur manttujen tekjöden vakutuksesta tlanne kesällä jälleen alko krstyä. Tätä suuntaa jatku ana vuoden vmeslle vkolle, jollon merkkej ä uudesta kevenemsestä alko näkyä. Rahamarkknoden ylestä kehtystä vuonna 932 valasee seuraava asetelma, johon vertalun vuoks on otettu edellsten vuosen vmesen pävän vastaavat luvut.

19 ) Rahamarkknat vuosna , 'lnlj. mk. Ykstyspankken lalnanotto. >< ~ -~ '" ~.~ g::s~ Suomen Pankn " - ~g.=..._._. Vuoden ta kuuknullen ;:J: ~ ~.~ < ""...: ~~ ~~~... t~ e!.!5:!3'0 g " > l)äättre"~ä. " '"., 0> ~~? ~5 ::s... ~!: fll (!. 00" 00- ~.:!.C"fo'~ 0> 0: ::: ('D-'< 0> ~ = ~~!l [ a rr ;; 'j;, 0> ~.~~.. ~ ~. 0 C"" _.!', -~. ~. '" ~~ a :=t=... ::s. 5 o ::s '" '? " ; - -'"., ,648.5, ,0.3 7, ,286.7, ,98.6 8,7.8, ,843.2, , , , ,995.2,486. 7,48.3 9,566. 2, ,42.3, , ,200.0,502, ,743.5, ,378,5 8,698.3, M Tammkuu... 5,75.3, , ,828.9, Helmkuu... 5,692.6,93.7 7, ,643., Maalskuu... 5,753.6,922. 7, , Huhtkuu... 5,738.9, , , Toukokuu... 5,698.9, , , Kesäkuu... 5,796.,84.2 7, , Henä.kuu... 5,767.6, , , Elokuu... 5,702.8, ,53.9, SyYskuu... 5,626., , ,50.5, Lokakuu... 5,558.9,59.5 7, , : Marraskuu... 5,493.5, , ,409.5, Joulukuu... 5,547.5, ,54.7 8,22.4,066.7, Ylesön talletukset vähenvät, harvon pokkeuksn, kuukaus kuukaudelta, nn että nden määrä vuoden 932 päättyessä ol 96.0 mlj. markkaa penemp kun sen alkaessa, vakka korot on lsätty tlehn. Kutenkn talletusten vrtaamnen pankesta ol vähäsemp kun vuonna 93, jollon nden määrä penen mlj. markkaa. Krjeenvahtajen tlen kuukautsn vahteluhn vakuttvat monet tlapäset tekjät, mnkä vuoks nhn e kannata knnttää enempää huomota. Ykstyspankken lananannon huomattava supstumnen johtu pääasallsest lamakauden ylesvakutuksesta, osaks sen lsäks tlnpäätöksen yhteydessä tehdystä postosta. Jälkmmäset olvat kutenkn penemmät kun vuonna 93. Rahamarkknan kreyden vahteluta valasevat ykstyspankken lananannon ja lananoton välsen jänntyksen muutokset: aluks jänntys vähen,39.8 mlj. markasta vuoden alkaessa mlj. markkaan kesäkuun

20 2 lopussa, stten se taas kasvo,369.6 mlj. marraskuun lopulla lauetakseen jälleen joulukuussa, nn että jänntys vuoden vahteessa ol vähentynyt,066.7 mlj. markkaan. Samanlasta kehtystä osottavat redskonttausten vahtelut mlj. markasta vuoden alkaessa 34.4 mlj. markkaan henäkuun lopulla ja 30. mlj. markkaan vuoden päättyessä. Suomen Pankn setelnantoreserv taas lsäänty mlj. markasta kertomusvuoden alkaessa 66.2 mlj. markkaan kesäkuun lopulla vähetäksensä jälleen 492. mlj. markkaan vuoden päättyessä. Lopputuloksena on, käyttpä mtä lukusarjaahyvänsä osottamaan rahamarkknan tlaa, että kreys vuoden päättyessä ol melkosta penemp kun sen alkaessa. Lamakauden vakutukset talletuksn lmenevät yhtä selvnä mudenkn luottolatosten kun lkepankken talletuslkkeessä. Tätä valasee seuraava asetelma, josta näkyy tallettajan saamsten lsääntymnen ta vähenemnen lkepankessa (talletus-, säästökassa- ja juoksevalla tlllä), säästöpankessa y. m. luottolatoksssa. Tedot vuodelta 932 ovat osaks ennakkoarvoon perustuva (mlj. markon): 929 Lkepankt Säästöpankt Postsäästöpankk Osuuskassat Osuuskassojen Keskuslanarahasto Osuuskauppojen säästökassat Hypoteekklatokset... + o , Yhteensä Huomota herättää postsäästöpankn talletusvaran lsääntymnen, joka muhn luottolatoksn verrattuna on pokkeuksellsen edullnen. Tämä vttaa shen, että anakn erässä tallettajapressä epäluottamus e erkosest kohdstunut valtoon ja Suomen markkaan, vaan enemmän ykstysten luottolatosten vakavarasuuteen. Luottamuspulan johdosta e ulkomasten lanojen ottamnen kertomusvuoden akana vonut tulla kysymykseen. Pänvaston jatku edellsenä vuonna alkanut lyhytakasten velkojen maksamnen, joskn heko~pana kun vuoden 93 vmesnä kuukausna. Tehtyjen laskelmen mukaan vähenvät lyhytakaset ulkomaset velat kakkaan non 630 mlj. markkaa. Stä osa suortettn käyttämällä maamme lyhytakasa ulkomasa saatava, nn että nettovelan vähennys vodaan arvoda

21 non 400 mlj. markaks kultarahaa. Valuuttakurssen nousun johdosta tämän velan suorttamseen tarvttn non 50 % enemmän papermarkkoja. Samanakasest suortettn säännöllsest kakken ulkomalta otettujen oblgatolanojen korot ja kuoletukset. Kakken ulkomasten luottojen korkojen kokonasmäärä on arvotu non 450 mlj. kultamarkaks, joten shen vme vuonna tarvttn arvolta 675 mlj. papermarkkaa. Oblgatolanojen kuoletuksn tarvtaan tavallsest non 70 mlj. markkaa, mutta tetyst valuuttakursst olvat omansa nätäkn suortuksa kallstamaan. Toselta puolen on kutenkn huomattava, että alhasten oblgatokurssen taka saatn ulkomalta kuoletuksn tarvttava oblgatota alhntaan. Pelko, että Suomen markan arvo suurest alens, joht myös shen, että jotkut pääomanomstajat ryhtyvät sjottamaan varansa muhn valuuttohn, pääasallsest ostamalla suomalasa dollaoblgatota. Täsmällstä tetoa stä, paljonko pääoma tällä tavalla vetn maasta, e ole olemassa, mutta votaneen summa arvoda non 00 mlj. markaks. Tällanen pääomen vent ulkomalle samaten kun snne suortettaven korkosummen lsääntymnen ol omansa asettamaan rahamarkk - nollemme hyvn suura vaatmuksa. Erkosest nämä lmöt aheuttvat vlkasta ulkomasten valuuttojen kysyntää, josta muodostu kova purstus Suomen markan ulkomaselle arvolle. Asema ols käynyt kestämättömäks, ellevät kauppatase ja sen nojalla myös maksutase ols olleet nn harvnasen edullset. Mutta kun ventyljäämä tuott non,30 mlj. markan arvosta ulkomasa valuuttoja, votn tyydyttää näden kysyntä ja sten sälyttää tasapano. Mutta shen ventyljäämä kulukn, nn ette se päässyt helpottamaan Suomen rahamarkknan tlaa. Vuoden lopulla tapahtu kutenkn lmenen käänne parempaan. Tähän vakutt osaltaan luottamuksen lsääntymnen sekä Suomen talouteen että Suomen markkaan samaten kun se tosasa, että maamme ulkomaset lyhytakaset velat olvat penentyneet huomattavast alle sen, mkä näyttää olevan normaala. Nettovelka ol sten enää, pararvojen mukaan lasken, vajaan 700 mlj. markkaa, kun se vuoden 930 päättyessä, sllon tapahtuneden suurten vakauttamsten jälkeen, velä ol non 2,60 mlj. markkaa. Korkokanta ol kertomusvuoden alkaessa korkea. Suomen Pankn aln dskonttokorko ol kultakannasta luopumsen yhteydessä tapahtuneden korotusten jälkeen velä 8 %. Rahamarkknoden vuoden alkukuukausna he.lpottuessa alennettn dskonttokorkoa helmkuussa % ja 3

22 4 huhtkuussa edelleen % %. Kun rahamarkknat sttemmn jälleen krstyvät, jä sten saavutettu 6 % %:n dskontto pysyväseks ana vuoden loppuun saakka. Suomen Pankn soveltamat korot olvat nän ollen seuraavat: Vuoden alussa Puhtasta lkevekselestä, jolla maksupävään e ole kolrea kuukautta ptempää akaa 8 % Musta. vekselestä, rppuen vekseln laadusta ja juoksuajasta... 9 % Hypoteekklanosta ja kassakredtvestä, vakuuden ja luoton laadusta rppuen % Helmlk.3 p:stlt alkaen 7 0 / /0 " 0/." /0 7-8% Huhtkuun 9 p:stä alkaen 6 ~ ~ % 7-7 / 2 % 6 %-7 ~.~ % Lkepankt, säästöpankt, osuuskassat ja osuuskauppojen säästökassat, jotka noudattvat vuonna 93 alottamaansa yhtestä korkopoltkkaa, nostvat vuoden 932 alusta luken talletuskorkoansa Y2 ~'~, nn että er luottolatosryhmät suorttvat 6 kuukauden talletukssta 6, 6 % ja 6 % % sekä juoksevalla tlllä olevsta varosta vastaavast 4, 4 % ja 4 / 2 %. Rahamarkknoden keventyessä alennettn sttemmn nätä korkoja jälleen % % toukokuun p:stä luken. Uus Y2 %:n koronalennus astu vomaan henäkuun p:nä ja stä päätettäessä suunnteltn velä kolmannen alennuksen tekemstä syksyllä. Kun rahamarkknat syksyllä krstyvät ja talletuksa vrtas pos luottolatokssta, e vmeks mantusta alennuksesta tullut mtään, mutta korkoja e myöskään korotettu, jotta e tuls pakko samalla nostaa antolanauskorkoja ja sten aheuttaa lketomnnalle uusa rastuksa. Vuoden lopussa 6 kuukauden talletuskorot olvat 5, 5 % ja 5 % % sekä juoksevan tln korot vastaavast 3 3 /. 3 l' 0/, 74 Ja,Y2 /0' Luottolatosten antolanauskorot noudattvat samoja vahteluta kun talletuskorot. Helpottaaksensa kakken velkaantuneden asemaa luottolatokset kutenkn keskenään sopvat huppukorosta, jota korkeampaa korkoa e mssään tapauksessa velotettas. Elokuussa tämä vahvstettn 9 ~.~ %:ks. Kun useat pankt velä edellsen vuoden lopussa erästä luotosta sovelsvat nnkn korkeata korkoa kun %-2 % ja kun suurpanktkn sllon käyttvät 0 %-0 % %:n korkoja, tes muutos huomattavaa lanauskoron alenemsta. - Postsäästöpankk suortt säästöönpanosta korkoa vuoden alussa 6 %, mutta korko alennettn toukokuun p:stä 5 %:een ja henäkuun 5 p:stä 5 %:n. - Erältä ta-

23 558 holta estetyt koronsäännöstelyvaatmukset olvat omansa aheuttamaan levottomuutta. rahamarkknolla, ennenkun ne lopullsest torjuttn. Suurko pääomanmuodostus maassamme kakkaan ol vme vuonna, stä e ole saatavssa tetoja. Mutta varmaa on, että pääomen sjottamnen suoraan talouselämään lman luottolatosten vältystä sekn ol penemp kun nousukauden akana. Mtä erkosest tulee osakeyhtöden pääomn, estetään seuraavat lukusarjat, jotka valasevat uusen osakeyhtöden muodostumsta ja osakepääomen lsääntymstä vme vsvuotskautena. 5 Lusla osakeyhtötä. O.ltkcyht.ötä kakkaan Osakepääomlt. Osakepääomlt. l~säyk. Luku. Mlj. mk. Luku. Lsäys. Mlj. mk. Mlj. mk , , l , , , , ", , , , , , :; Uusa osakeyhtötä perustettn vme vuonna huomattavan paljon, mutta ne olvat enmmäkseen penet. Osakepääomen tuntuva lsääntymnen johtu näet olennasest muutaman valton lkeyrtyksen muuttamsesta osakeyhtöks, ss krjanpdollssta sekosta ekä uusen pääomen sjottamsesta osakeyhtöhn. Kun tällasa osakepääoma yhteensä ol mlj. markkaa, vähen ss muden osakeyhtöden yhteenlaskettu osakepääoma kertomusvuoden kuluessa non 30 mlj. markkaa, mkä selväst osottaa lamakauden tuhoava seurauksa tällä alalla. Arvosteltaessa luottolatosten talletusvarojen vähenemstä on otettava huomoon, että kertomusvuoden akana kotmaslle markknolle sjctettn erätä oblgatolanoja. Kun näden korko ol huomattavast talletuskorkoja korkeamp, ol oblgatoden kysyntä melko vlkasta, ja mon säästäjä sano rt talletuksensa sjottaaksensa varansa oblgatohn. Lananottajna esntyvät valto sekä eräät kaupungt ja luottolatokset, ja ol emttotujen oblgatoden määrä non 280 mlj. markkaa. Ylenen lamaannus ja luottamuksen puute kuvastuu myös arvopapermarkknoden kehtyksessä. Vahto ol huomattavast penemp kun vuonna 93, veläpä kun vuonna 930, kokonasmäärä kun ol van 62.4 mlj. markkaa vastaten ja 80.4 mlj. markkaa vmeks manttuna vuosna. Myös osakkeden noteeraukset hekkenvät vuoden varrella,

24 6 tosn parantuakseen vähän syksyllä; nden ndeks, Untaksen mukaan, alen 09:stä joulukuussa 93 97:ään joulukuussa 932. Stä vaston oblgatoden kurssessa kertomusvuoden alkupuolella, kun korkokanta alen, tapahtu melkosta nousua; nden ndeks, joka joulukuussa 93 ol 88, ol sten joulukuussa oltuaan välllä 99:kn. Vakka rahamarkknat ptkn vuotta pysyvät krenä, ol jo verrattan akasn havattavssa erätä helpponemseen vttaava merkkejä. Erkosest on manttava, että protestattujen vekselen sekä luku että pääoma ana huhtkuusta alkaen panuvat huomattavast vuoden 93 vastaaven.lukujen alle, ja joulukuun luvut olvat jo penemmät kun anoanakaan kuukautena stten vuoden 928. Kakkaan protestattn vuonna 932 9,2 vekselä, kun vastaava luku vuonna 93 ol 26,343 ja vuonna 930 9,824; vastaavat arvot olvat 03.8, 62.7 ja 27.0 mlj. markkaa. Myös vrelle pantujen vararkkojen luvussa on huomattavssa samanlasta lahduttavaa kehtystä. Nden kokonasluku. ol näet kertomusvuonna,95 vastaten 2,47 ja,945 vuosna 93 ja 930. Valtotalous. Lamakauden vakutukset valtotalouteen jatkuvat samanlasna kun edellslläkn vuosna. Valtotalouden krjanpdossa noudatettujen peraatteden muuttamsen taka on vakeata antaa täysn täsmällstä kuvaa stä, mten tulot ja menot kehttyvät edellsn vuosn verrattuna, mutta pääprtettän okean kästyksen saa seuraavasta asetelmasta, joka osottaa valton nettotulojen ja -menojen määrä vuosna 93 ja 932. Tulot Varsnasa tuloja.... Pääomatuloja Mj. mk. 2, Yhteensä 2,807.4 Lanoja.... Otettu edellsten vuosen pääomasäästöstä Vajaus.... Kakkaan 3, Me'Wt Varsnasa menoja.... Pääomamenoja.... Kakkaan 2, , MUj. mk. 2, , , , ,00. 7

25 Erlasten verojen tuotto penen osaks huomattavastkn verrattuna vuonna 93 saatuhn tulohn, ja tuloarvon määrä e läheskään ana saavutettu. Sama koskee myös valton lkeyrtyksä. Vakka tulot alkohollkkeestä keltolan kumoamsen jälkeen tuottvatkn valtolle melkosen lsän, penen vaknasten tulojen summa vuodesta 93 non 304 mlj. markkaa. Stä vaston pääomatuloja vme vuonna ol non 207 mlj. markkaa enemmän kun edellsenä vuonna, johtuen pääasallsest eräden lanapääomen suorttamsesta takasn valtolle sekä eräden osakkeden myynnstä. Toselta puolen valton varsnasten menojen määrä lsäänty non 64 mlj. markkaa. Tämä ol lähnnä seurausta valuuttakurssen nousun vakutuksesta ulkomasten velkojen korkohn sekä ylesten töden järjestämsestä työttömyyden leventämseks, kun stä vaston muta menoja ptkn lnjaa koetettn vähentää, vakka tosn mahdollsuudet shen evät olleet suura, kun jo edellsnä vuosna ol tehty runsaast supstuksa. Sen sjaan votn pääomamenoja vähentää 40 mlj. markkaa, joten menojen kokonasmäärä ol 76 mlj. markkaa penemp kun vuonna 93. Vakka menojen pettämseks otettn 24.6 mlj. markkaa kotmasta luottoa., jä tulojen kokonasmäärä 76.6 mlj. markkaa menojen summaa penemmäks. Nän syntyneestä erotuksesta votn 42. mlj. markkaa pettää akasempna vuosna kerääntyneellä pääomasäästöllä, johon edellsnäkn vuosna ol turvauduttu mutta joka täten tul loppuun käytetyks. Sten jä 34.5 mlj. markan vajaus rasttamaan seuraavan vuoden talousarvota. r alto'velklt pysy kertomusvuoden akana suurn prten entsellään lsääntyen kutenkn vähän. Vuoden kuluessa otettn kaks penehköä kotmasta oblgatolanaa, tonen nmellsmäärältään 60.0, tonen 00 mlj. markkaa, mutta kun samaan akaan suortettn säännöllset kuoletukset, kasvo vakautettu krjattu velka van 08.8 mlj. markkaa, nm. 2,828.7 mlj. markasta vuoden 93 päättyessä 2,937.0 mlj. markkaan joulukuun vmesenä pävänä 932. Kassatarpeensa tyydyttämseks valto myös lsäs kotmasta tlapäslanaustaan 9.8 mlj. markkaa. Sten valton koko lyhytakanen velka, joka kertomusvuoden alkaessa ol 43.5 mlj. markkaa, sen päättyessä ol mlj. markkaa. Valton kokonasvelka lsäänty sten krjanpdon mukaan 3,242.2 mlj. markasta 3,47.0 mlj. markkaan el mlj. markkaa. 7 3

26 8 Nnkun edellsssä vuoskatsauksssa on huomautettu, nämä luvut van kotmasen velan osalta ovat avan tarkkoja. Tkomaset lanat on Suomessa, nnkun muuallakn on tapana, krjattu oman maan rahassa sen kurssn mukaan, joka vallts lanaa otettaessa, esm. ennen sotaa otetut lanat melken vanhaan parkurssn. Jotta valtovelan määrä votasn täsmällsemmn lmasta, on valtokonttorssa kuukausttan' tehty laskelma, joka osottaa, mkä määrä markkoja ols tarvttu kunakn ajankohtana koko valtovelan maksamseen valltsevan kurssen mukaan. Nän lasken Suomen valtovelka vuoden 93 lopussa ol 5,840.9 mlj. markkaa ja vuoden 932 päättyessä 5,959.3 mlj. markkaa. Lsäys ol sten nän laskettuna 8.4 mlj. markkaa, mkä katsoen valtotalouden hodossa lamakauden taka esntynesn vakeuksn on hyvn tyydyttävä tulos. Suomen markan arvo ja hntaaubteet. Edellä on jo tehty selkoa tärkemmstä nstä sekosta, jotka kertomusvuoden akana vakuttvat Suomen markan arvoon, toset stä panaen, toset stä tuken. Suomen markan ulkomanen arvo, joka lähnnä lmenee valuuttakurssessa, paran melkosest vuoden alkukuukausna, samalla kun melko runsaast valuuttoj a keräänty Suomen Pankkn. Samaan akaan kysyttn valuuttoja säännöllsn' tarkotuksn, pääasallsest ulkomasten velkojen korkojen ja kuoletusten suorttamseen, ja maksettn erätä lyhytakasa velkoja ulkomalle. Maalskuussa valuuttavaraston lsääntymnen pysähty, ja sen jälkeen varasto juur manttujen tekjän vakutuksesta vkko vkolta. penen stä huolmatta, että vent koko ajan ol tuonta suuremp. Kun tätä jatku, alko lkemaalmassa syntyä pelkoa, että ennen ptkää jälleen ols pakko korottaa valuuttakursseja. Tämä ol omansa lsäämään valuuttojen kysyntää, n. m. lyhytakasten velkojen vapaaehtoseen maksuun, ja anto sten kesäkuun lopulla ahetta shen, mtä ol pelätty, nm. juur ulkomasten valuuttojen kallstumseen. Kun valuuttojen kursst tällön korotettn vomakkaast, votn ntä stten jälleen htaast alentaa. Kutenkn pysy hermostunut melala ja epäluottamus Suomen markkaan jatkuvast etualalla. Syksyllä, kun punta hekken dollarn verrattunaja punnan kurssa täällä alennettn htaast dollarkurssn päästessä nousemaan, lsäänty hermostumnen jälleen, ja monet alkovat pelätä, että

27 9.. AGO PAVTTASET VALUUTAKURSST VUONNA 932, % YL PARARVON. D m v X x Xl X 75 ~ L_l ' L-~ "._.-.=?-"..., :..,..: Ff+~...- f -r-r 00r---,---,---, ,--~----r_--_r--_,----r_--,_--_, AGO 00 '--= ~.L...-.-~ :, ' ---, ;., ~-- ' JT-----t ~ ~.J.,~_...- o j D m J"J V ]X x X 25 0 Dollar. - Pllnta "B. kruunu. markan arvo edelleen huonons. Melala rauhottu kutenkn ennen vuoden loppua, kun punta kest krsnsä parantuen jälleen arvossa ja kun Suomen markkakn nous kultavaluuttohn verrattuna. Edellä selostettuhn tapauksn vakuttvat osaltaan suoranasest eräältä taholta estetyt vaatmukset, joden käytännöllsenä tuloksena ols ollut nflato. Tämänsuuntasten vaatmusten esttämnen kesäkuussa sellaseltakn taholta, jolla pelättn olevan vakutusvaltaa halltukseen, ol sten melkoselta osalta syynä sllon tapahtuneeseen Suomen markan ulkomasen arvon hekkenemseen. Nn kauan kun tällasa suunntelma ptkn syksyä haudottn, pysy melala hermostuneena, ja vasta nden lopullnen hylkäämnen ja halltuksen vahdos joulukuun alussa olvat omansa rauhottamaan melä. Tällä sekalla ol hyvn suur merktys, sllä tosasallsest maamme asema ol sellanen, että Suomen markkaa uhkaava vaara vähemmän johtu asallssta vaan pääasallsest psykologssta systä. Suomen markan ulkomasen arvon vahteluta valasee tarkemmn veresellä yllä oleva kuvo, joka osottaa, montako pr.osentta dollarn, 'punnan ja Ruotsn kruunun noteeraukset kunakn pävänä nousvat yl pararvojen. Jos taas laskee, mkä ol markan dsago el arvonvähennys

28 er akona verrattuna juur manttuhn valuuttohn, saa seuraavan asetelman. Suomen markan arvo verrattuna er valuuttohll, % alle (-) ta yl (+) pararvon; Dollar. Punta. R. kruunu. Joulukuun 3 p Korkemmllaan (29/3) Almmllaan (30;U) Joulukuun 3 p (3/3-27[6) -9.5 (2/7) -5. +) (20{4) (7{) Keskmäärn Suomen markan ulkomanen arvo ol alentunut 38.8 % dollarn, 4.7 % puntaan ja.0 % Ruotsn kruunuun verrattuna. Nätä sekkoja arvosteltaessa on mustettava, että valuuttakursst ovat saaneet muodostua täysn vapaast valuuttojen kysynnän ja tarjonnan mukaan, kun mnkäänlasta valuuttakaupan säännöstelyä e koko kertomusvuoden akana ole ollut. Markan kotmanen arvo e seurannut sen ulkomasta arvoa, vaan pysy nden välllä suunnlleen sama erotus, mkä synty jo vuoden 93 lopussa. Tätä valasevat hntatason muutoksa kuvastavat tukku- ja elnkustannusndekst. Näden kehtystä kuukaudesta seuraavaan osottaa alla oleva asetelma, jossa elnkustannusndeksn luvut on laskettu uudestaan, nn että vuoden 926 hntataso on kummankn lukusarjan pohjana. 93 TUkkuhnta.- Elnkustannm.- ndeks Muutos ndeks Muuto. Joulukuu Tammkuu Helmkuu MaaJskuu Huhtkuu Toukokuu Kesäkuu Henäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu..., Marraskuu., Joulukuu ) Ruotsn kruunun tlapäsen vomakkaan laskun johdosta Ee muutamana pävänä täällä noteerattn alle pararvonsa.

29 2 Vme vuosen keskhnnat olvat seuraavat: ''uklruhntandeks Elnkustannusndeks Jos vuoden 926 hntataso pdetään normaalna, ol sten Suomen markan kotmanen arvo kertomusvuonna tukkuhntandeksn mukaan 0 % ja elnkustannusndeksn mukaan 3 % yl normaaltason. Verrattuna vuoteen 93 stä vaston markan kotmanen ostokyky tukkuhntandeksn mukaan lasken ol alentunut 7. %, mutta elnkustannusndeksn mukaan lasken noussut. %. Hntojen kehtyksessä ol huomattavssa melkosta erlasuutta. Jos verrataan vuosen 932 ja 93 keskhntandeksejä, huomaa, että kotmasessa tukkukaupassa käyven tuonttavaran hntandeks, johon tetyst valuuttakurssen kohoamnen välttömäst vakuttaa, ol noussut 4.6 %. Stä vaston kotmarkknateollsuustuotteden hnnat olvat nousseet van 3.3 % ja maataloustuotteden hnnat anoastaan 2.8 %. Kakken suurn ol tuonttavaran ylesndeksn nousu, nm %, kun stä vaston venttavaroden hntandeks vme vuonna keskmäärn ol. 4 % alemp kun vuonna 93. Edellä on jo vtattu shen, että valuuttakurssen nousu syksyllä 93 aluks kohott myös venttavaroden hntoja, laskettuna papermarkossa, mutta että ostajat vähtellen panovat hntoja yhä alemmks. Hntakehtys ol sten kansantaloudellsest epäedullnen. Sen seuraus ol kutenkn skäl hyödyks, että se ol omansa vähentämään tuonta ja elvyttämään kotmasten tuotteden kulutusta, nnkun edellsessä on manttu. Suomen markan ulkomasen ja kotmasen arvon välllä on, nnkun äsken mantusta suhdeluvusta lmenee, olemassa melkonen eroavasuus. Asema on sten skäl pokkeuksellnen, että samalla akaa on pelätty nflatota ja syytetty Suomen Pankka deflatoorsesta poltkasta. nflatomahdollsuus on johtunut valuuttakurssen noususta, kun taas kansan-

30 22 välnen hntanlasku, joka varsnkn kultakannalla olevssa massa ol melkonen, pano myös Suomen hntatasoa. Tämä tlanne on tetyst ptkn vuotta vakuttanut raskaana taakkana osaks julkslle yhdyskunnlle, osaks elnkenoelämän erällä alolla, ennen kakkea kakssa nssä teollsuus-, kauppa-, kntestö- ja maatalousyrtyksssä, jolla on ulkomaanrahan määräsä velkoja. Mutta toselta puolen juur tuo margnaal lmesest ol välttämätön tuk markan arvolle; lman stä valuuttakursst todennäkösest olsvat nousseet paljon korkeammalle, kun mtä tapahtu.

31 . SUOMEN PANKK VUONNA SETELNANTO. Suomen Pankn setelnantoa osottavat jäljempänä olevan tauluston.-0. taulut. Mantut. taulut perustuvat Pankn sekä vkko- että kuukalsblanssehn. Setelen luna8tu8. Marraskuun 6 pävänä 93 annettn asetus, jolla Suomen Pankk okeutettn toukokuun pävään 932 pokkeamaan Pankn ohjesäännön 8 :n kohdassa olevasta säännöksestä, että Pankk on velvollnen vaadttaessa lunastamaan setelnsä kullalla ta ulkomaan kultarahassa maksettavks asetetulla shekellä. Kun olosuhteden kehtys e talven ja kevään kuluessa tehnyt kultakannalle palaamsta mahdollseks, pdennettn manttu setelen lunastamsta koskeva okeus ensn asetuksella huhtkuun 29 pävältä vuoden 932 loppuun, ja sttemmn, asetuksella joulukuun 2 pävältä, edelleen vuoden 933 loppuun. - Mussa suhtessa Suomen Pankn ohjesääntö muuttumattomast on vomassa sellasena kun se on joulukuun 2 pävänä 925 annetun ja lokakuun 30 pävänä 93 parlta kohdaltaan muutetun lan mukaan. ) Setelnanto-okeU8. Joulukuun 2 pävänä 925 annetun lan mukaan on Suomen Pankn setelnanto-okeus = kultakassa ja Pankn rdattomat ulkomaset konttokuranttsaatavat +,200 mlj. markkaa kutenkn sllä rajotuksella, että se osa setelstöä ja vaadttaessa maksettava stoumuksa, joka e ole katettu kullalla ta konttokuranttsaatavlla, on katettu n. s. lsäkatteeseen kuuluvlla varolla. Nähn taas luetaan ulkomaset vekselt, ulkomasssa pörssessä noteeratut ulkomaset oblgatot, ulkomaan rahan määräset erääntyneet korkolput ynnä ulkomaset setelt sekä vsst ehdot täyttävät kotmaset vekselt. Näden määräysten mukasest erotetaan Pankn tlalmotuksssa kahdenlanen setelnantoreserv: käytettävssä oleva ja tossjasen katteen lsääntymsestä rppuva. Katsoen kutenkn ) Vrt. Suomen Pankn vuoskrja vuodelta 93, sv

32 24 shen, että lsäkate esm. vekseletä dskontattaessa samalla välttömäst lsääntyy, on jälkmmäsenkn luontonen setelnantoreserv tosasallsest käytettävssä. Suomen Pankn setelnanto-okeus, joka syksyllä 93 sattuneden tapausten johdosta, kun m. m. Suomen Pankn saatavat sen ulkomaslta krjeenvahtajlta supstuvat, panu aemmalle tasolle kun koko snä akana, jollon vuoden 925 rahalak on ollut vomassa, lsäänty vme vuoden akana jälleen vähän pysyen kutenkn huomattavast penempänä kun yleensä edellsnä vuosna. Setelnanto-okeus kasvo sten,96.2 mlj. markasta joulukuun päättyessä 93 2,009.5 mlj. markkaan vastaavana pävänä 932, mutta vme vuoden keskmäärä ol van 2,OlO.8 mlj. vastaten 2,099. vuonna 93 ja 2,377.3 mlj. markkaa vuonna 930. Lkkeessä olevat setelt. Setelstö supstu jälleen vme vuoden akana melkosest. Sten jatku stä kehtyssuuntaa, joka ana vuoden 928 suhdannekäänteestä saakka on ollut tululusmerkllstä lkkeessä olevalle setelstölle, vakka syksyllä 93 syntynyt epäluottamus luottolatoksn joht setelen plottamseen ja sten setelstön välakaseen kasvamseen. Lkkeessä oleva setelstö ol vuoden alkaessa,292.9 mlj. markkaa, mutta sen päättyessä enää,085.3 mlj. markkaa, ja sen keskmäärä ol,35. mlj. markkaa el 93.9 mlj. penemp kun vuonna 93, ja 42.9 mlj. markkaa vastaten 26.7 % penemp kun vuonna 928, jollon se ol suurmmllaan. Vmeakasta kehtystä valåsevat seuraavat lukusarjat: Lkkeessä oleva setelmäärä. Korken. Mlj. mk. Aln, Mlj. mk. Keskmäärn, Mlj. mk, ,522.,269.6, ,660.9,446.7, ,596.0,300.9, ,447.2,22.5, ,39.5,37.6, ,299.4,004.0,35. Pääsyynä tähän kehtykseen on lamakausna ana lmenevä tulojen vähenemsen aheuttama setelen käytön supstumnen. Setelen vähempää käyttämstä edst myös pkkusetelen vahtamnen kovaan rahaan, nnkun alempana on osotettu. Setelstön kokoonpano. Setelstön jakaantumsessa erarvosten setelen kesken tapahtu kertomusvuoden akana erätä huomattava muutoksa. Alumnumpronssrahojen käytäntöön ottamsen johdosta vedet-