SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA. HELSINGISsA 1941 XXI VUOSIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO-OSASTO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA. HELSINGISsA 1941 XXI VUOSIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO-OSASTO"

Transkriptio

1 SUOMEN PANKK 940 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TLASTO-OSASTO XX VUOSKERTA HELSNGSsA 94

2 :'] " ( HELSNK 94 V A~TONE UV OST:ON KR,l AP,AN 0

3 Täten saatetaan julksuuteen Suomen Pankn vuoskrjan kahdeskymmenesensmmänen vuoskerta, joka on laadttu pääasallsest saman suunntelman mukaan kun edeltäjänsäkn. Sen pääosana on taulusto, johon on kerätty sekkaperäsä tetoja Suomen Pankn asemasta ja to-. mnnasta vuonna 940. Sen lsäks taulusto ssältää ernäsä katsauksa Suomen Pankn kehtykseen edellsten vuosen akana samaten kun erätä ykstyspankken tomntaa valaseva lukusarjoja. TauluBton ohella tässä julkasuss& on tekstosasto, jossa luodaan lyhyt katsaus tärkempn Suomen talouselämän kehtystä vuonna 940 valasevn sekkohn sekä selvtellään Suomen Pankn vmevuotsen tomnnan er puola ja tuloksa. Vuoskrja on laadttu Suomen Pankn Tlasto-osastolla, ja stä vastaa lähnnä allekrjottanut osaston esmes. Vuoskrja julkastaan pats suomen- ja ruotsnkelsenä myös englannn- ja saksankelsenä panoksena; tauluston otskot ja muu tekst on stäpats panettu myös ranskaks. Helsngssä, Suomen Pankn Tlasto-osastolla, huhtkuun 5 p:nä 94 A. E. T U DEE R.

4 j j j j j j j j j j j j j j j j j j j j j j j j j j j j j

5 S'SÄLLYSLUETTELO. TABLE DES MATERES. TEKSTOSASTO.T E X TE.. Katsaus Suomen taloudellsn olohn fjuonna 940. Revue generale de la Btuaton economque en Suomen Pankk fjuonna 940. La Banque de Fnlarue en Setelnanto. EmBBon deb blletb Setelnantoa vastaavat varat. OoutJerture de l'6mbbon Kotmanen luotonanto. OperatWns de pr~tb ntereurb Oblgatovarasto. Stock rcoblgatons Vaadttaessa maksettavat stoumukset. EngagementB a '!lue l>a.nkn tla ja omat varat. Blan et 0MB ~ Tulot ja menot ynnä vottovarojen käyttö. RecetteB, tupenseb, b6nel,ce net Clearng-lke. Operato'nB de Oleo,rng : TAULUOSASTO. TABLEA U X. Setellnanto. Ems8on des bllets. ta.ulu. Setelnanto v EmBBon deb buetb en Lkkeessä oleva setelstö kunkn kuukaudenlopussavv Orctdaton deb buetb a la n de chaque mob en Yleskatsaus setelnanto-okeuteej. vv Drot d'em;,bbon en ~ Yleskatsaus lkkeessä olevaan. setelstöön vv Orctda-. ton deb buetb en Lkkeessä oleva setelstö kuukauskeskmäärn vv Orctdaton deb blletb, montant mayen pour chaque mob en Lkkeessä.. olevan setelstön kokoonpl!ojlo vv:n lopussa. Detal de la crculat~on deb buetb a la fn deb anneeb

6 V 7 taulu. SetelnvaJmstus vv Fahrcaton MS bulets pendant les annee ~ Setelnpoltto vv Annulaton et M8tructon de8 bllet8 pendant les annee Yleskatsaus setelnantoreservn vv Reserve d'emsson de8 bllets en Setelnantoreservn suhde setelnanto-okeuteen vv Rap port entre la re8erve d:emsson de8 bllets et le drot d'emsson. total en Setelnantoreservn suhde lkkeessä olevaan setelstöön vv Rapport entr:e la 'feserve d'em88oh de8'fnllets et la crculaton MS bllets en '.'... '.' Setelnantoreservn suhde vaadttaessa maksettavn stoumuksn vv Rapport entre la re8erve d'em8son MS bllets et le8 engagements å vue en » 2 Setelnantoa 'ljastaa'ljat Jtlrat. ' å~~ve~ture de l' emsson. 3 taulu. Setelnantoa vastaavat var/lot v Oouverture de l' msson en "94, Y~skatsau~ kultaka.å~aa.. 'vv 'Encas8e o~en 92!":"'940 '8 Kultakassan suhde lkkee'ssä olevaan setelstöön vv Rapport entre l'encas8b or et La, r;rc.ulqt0r'! d~8 b~let8 e~ 929-!9~0 l8 Kultakassan suhde vaadttaessa' maksettavn stoumuksn vv Rapport entre l'encasseor et le8 engagements -a vue en Yleskatsaus ulkomasn krjeenvahtajn vv Oompte8 courants a l'etranger en Yleskatsaus katteeseen vv Oouverture des bllet8 en Katteen suhde lkkeessä. olevaan setelstöön vv Rap" port entre la couverture des bllets et ta crculaton de8 bllet8 en Katteen suhde vaadttaessa maksettavn stoumuksn vv Rapport entre la CQuverture des bllets et les engagements e vue en Lkkeessä. oleva alumnumpronssraha vv Lacrculaton de la monnaede bronze d'alu/rnl/",; en'lfj3'6-'-' Vaadttaessa maksetta'ljat stoumukset: Engagements a vue. 22 taulu. Vaadttaessa maksettavat stoumukset v Engagement8 a vue en Yleskatsaus vaadttaessa maksettavn stoumuksn vv Engagement8 d vue en Yleskatsaus pano- ja ottotln vv Oorwpte8 courant8 en Kotmanen lanananto ja eräät muut 'ljarat. Operatons de prets ntereurs et certans autres actfs. 23 taulu. Kotmanen lanananto ja eräät muut varat v Pr&s ntereur8 et certan8 autre8 actj8 en

7 V 24 taulu. Kotms,nen lanananto kunkn kuukauden lo.pussa vv P'~t8~reu'8,a la fn de chaque mo8 en ' Yleskat$aus ko.ko lanananto.o.n vv Pnt8 ntereurs tqt(j;uz en 9Z ',"... '... '... ' Yleskatsaus suo.raan dsko.ntattuhn vekselehn vv Ellet8 drecte'tjumt e8comptes en Konttoren lkevahto. Mouvement general aux seges de la Banque. 29 ta.ulu. Pääko.nttorn ja. ha.a.rakontto.ren lkevahto. vv MoutJement qene'ol au s~ge centml et dans le8 succursales en Pankn tla ja omat varat. Elan et tonds. 30 taulu. Tla vv:n lo.pussa. Blan a la n des exercces Vo.tto.. ja tappotl vv Compte de prolts et pertes en Votto.varojen käyttö vv Repartton des Mnelces de la Banque de Fnlande en Yleskatsaus omn varohn vv:n lopussa.. Fonda la n des exercces taulu taulu taulu. 40 Clearng-lke. Operatons de Clearng. Pääko.ntto.rn clearng-lke vv Operatons de Clearng du s~e central en Haarako.ntto.ren clearng-lke vv Operatons de Clearng des BUCCursales en Vekselkursslt. Cours du change. Avsta myyntkursst v Cours du change a tjue en Avstamyyntkursst keskmäärn kunakn kuukautena vv Cours moyens du change a tjue pour chaque mos en Yleskatsaus avsta myyntkurssehn vv Reaume de8 cours du change a tjue en Korkomäärlt. Taux d' escmnpte. Aln dsko.ntto.ko.rko. vv Varaton du taux nlereur de l'e8compte durant la perode Aln dsko.ntto.ko.rko. keskmäärn vv Moyenne du taux njbreur de l'escompte durant la perode taulu. 42 Lkepankt. Les banques commercales. Ko.tma.nen lanano.tto kunkn kuukauden lo.pussa vv DeplJts a la n de chaque mo8 en Ko.tmanen lanananto kunkn kuukauden lo.pussa vv Pr~ts ntereurs a la n de chaque mos en

8 V 43 taulu. 44 Saatavat ulkomalta kunkn kuukauden lopussa vv. 933-J:940. Oredt8a l'etmnger a'za n te ekaque mob en!j Velat ulkomalle kunkn kuukauden lopussa vv Dette8 a Z'etranger a Za n te ekaque mob en Eduskunnan pankkvaltuusmehet ja Suomen Pankn johtokunta vuoden. 940 lopussa. Le8 D6Ugue8 te Za Okamhre te8 Deputea et Za Drecton de la Banque te Fnlande a ta n te Z'annee

9 J. KATSAUS SUOMEN TALOUDELLSN OLOHN VUONNA 940. Vuos 940 alko sodan merkessä; vhollshyökkäyksen torjumseen kesktettn kansan kakk vomat. Stä taloudellsta tomntaa, joka suoraan ta epäsuoraan palvel puolustusta ta tuk puolustustarkotuksa, tehostettn entsestään muun taloustomnnan hljentyessä, jopa erällä alolla lamaantuessakn. Kun rauha raskan ehdon ol tehty, nousvat uudet tehtävät etualalle: kaatuneden perheden ja nvalden huoltamnen, srtoväestöstä huolehtmnen ja uusen tomeentulomahdollsuuksen järjestämnen slle sekä menetettyjen tuotantovomen korvaamnen uuslla, lyhyest maan jälleenrakentamnen. Vakka puolustusvalmuden tehostamnen myös rauhantulon jälkeen sto paljon väkeä ja muta tuotantovoma, ja vakka suursodan jatkumnen sulk monet tärkeät kauppatet tosaalta rajottaen tarpeellsten elntarvkkeden, raaka-aneden y.m. tavaroden tuonta, tosaalta vakeuttaen ventä, päästn vähtellen elvyttämään rauhallsta tuotantoelämää. Teollsuustuotanto pysy kutenkn osaks alueluovutusten aheuttamen menetysten taka, osaks menekn puutteen ta raaka-aneensaannn vakeuksen taka edellsten vuosen saavutuksa vähäsempänä. Maatalous kärs aluemenetyksstä, srtokarjan tuhoutumsesta ja kuvuuden aheuttamasta huonosta sadosta. Nämä asanhaarat olvat samalla omansa vähtellen vakeuttamaan maan elntarvetlannetta tehden säännöstelyn laajentamsen tarpeellseks. Kauppavarastojen muuttuessa rahaks rahamarkknoden kreys laukes het alkuvuodesta muuttuen vähtellen rahanrunsaudeks huolmatta stä, että valton luotontarve vallnneden olosuhteden taka ol pokkeuksellsen suur.

10 2 Valton talouspoltkka. Valton talouspoltkka jatku shen suuntaan, johon se suurvaltan sodan puhkeamsen johdosta vuoden 939' jälkpuolella olosuhteden pakosta ol kääntynyt ja jolle kehtykselle talouselämän hotamnen talvsotamme akana anto lsävauhta. Valton ohjaava ja säänn9stelevä tomnta jatku ja laajen kertomusvuoden akana, yhä uuslle alolle, sllä olosuhteet tekvät sen välttämättömäks. Sten hntasäännöstelyä ja kulutustavaroden annostelua sekä muden tärkeden tuotteden jakelua laajennettn ja tukennettn. Ertysest on manttava valt~neuvoston päätös ylesten tarvkkeden hntojen ja kaupan säännöstelystä, jc?ka tarkotuksena ol hntatason vakauttamnen slle tasolle, mllä se ol lokakuun 5 pävänä 940, joskn annettn kansanhuoltomnsterölle okeus pakottaven syden taka korottaa hntoja mantun tason yläpuolelle. Oman ryhmänsä valton talouselämän alalle ulottuvaa tomntaa muodostaa se lansäädäntö, jolla järjestettn erlaset sodan ja rauhanteon aheuttamen menetysten korvaamnen sekä kansalasten ja lkeyrtysten osanotto tähän omasuudenluovutusveron kautta. Lähesest tähän lttyvät to!llenpteet maan jälleenrakentamseks pkaasutuksen j a pellonra~auksen, rakennustomnnan elvyttämsen ja teoll - suuden kehttämsen avulla, joden tomenpteden toteuttamnen kutenkn suurmmalta osalta srty seuraavn vuosn. Nopeammn tuottvat tuloksa ponnstukset ulkomasten kauppasuhteden järjestämseks. Lukussta er maden kanssa tehdystä kauppa- ja maksusopmukssta manttakoon ertysest Saksan, Ruotsn, Tanskan ja Neuvostolton kanssa tehdyt, jotka jo kertomusvuoden akana olvat omansa ulkomaankauppaa elvyttämään. Valtotalouden vaatmsta tomenptestä puhutaan tosessa yhteydessä. Elnkenot. Kertomusvuoden sato ol määrältään penemp kun vuoskymmeneen. Tämä johtu osaks alueluovutusten aheuttamasta peltoalan penenemsestä, mkä arvolaskelmen mukaan ol 0.4 % maan akasemmasta peltoalasta, osaks taas kasvukauden kuvuudesta, jonka johdosta monn pakon synty kato varsnkn henstä ja kevätvljasta. Mesten vpymnen puolustustehtävssä sekä juoksevan polttoaneen puute lsäsvät vakeuksa. Nästä systä er vljelyskasven sadon on arvotu olleen 3--40'% penemmän kun vuonna 939~ Van perunasta ja palkokasvesta saatn suuremp, edellsestä veläpä ennätysmääränen' sato."

11 Ennakkoarvon mukaan sato ol non 2,800 mlj. rehuykskköä vastaten 3,664 mljoonaa vuonna 939 ja 3,926 mljoonaa keskmäärn vuosna Sadon volyymn penentymsestä huolmatta ser raha-arvo hntojen kohoamsen johdosta ol ennakko arvon mukaan non 8,600 mlj. markkaa vastaten 7,700 ja 7,000 mljoonaa lähnnä edellsnä vuosna. Kun maanvljeljöllä kutenkn ol paljon vähemmän tuotteta myytävänä, evät he markknolle vemstään tuottesta keskmäärn saaneet sen suurempa kokonastuoja kun edellsnäkään vuosna. Tärkempen vljelyskasven satojen vmeakasta kehtystä valasee seuraava asetelma, jossa vme vuoden ennakkotetoja. on verrattu edellsten vuosen lopullsn satomäärn (tonnessa). 3 Vehnä RuktB, Ohra Kauroja Perunota Petohenää , ,700 78, ,500,28,800 2,753, , , , ,300,39,400 3,070, , ,500 65, ,900,269,000 3,32, ,00 308,200 85, ,500,432,900 3,452, ,600 43,400 76, ,500,387,500 3,546, , , ,400 ~25,700,97,900 4,058, , ,600 88, ,200,329,400 3,23,00. )4'") 6:3, ,000 54,00) 596,000,520,000 2,045,000 l(arjataloutta kohtas kertomusvuonna vakea takasku, kun ensn tastelualueelta ja stten rauhanteossa luovutettavalta alueelta srretty karja osaks menehty, osaks rehunsaantvakeuksen taka ol lopetettava ja muutenkn ol pakko huonon rehusadon johdosta vähentää karjaa. Sten nautakarjaa kertomusvuoden päättyessä on laskettu olleen non 2 % vähemmän kun vuotta akasemmn, lampata non 22 %, kanoja non 25 % ja skoja non 32 % vähemmän kun kertomusvuoden alkaessa. Kun eloon jätetty karja rehujen nukkuuden taka ol hekossa kunnossa, supstu karjatalouden saant ma.rkkjnolle tuntuvast, samalla kun maanvljeljän rahatulot nästä lähtestä penenvät hntojen melkosesta noususta huolmatta. Pellervo-Seuran markknatutkmuslatoksen selvtysten mukaan kasvnvljelystuotteden hnnat olvat joulukuuhun 940 mennessä kohonneet 37 % vuosen keskhntojen yläpuolelle, kun taas koteläntuotteden vastaava nousu ol 66 %. Keskmäärn maataloustuotteden hnnat sten olvat kohonneet 55 %, kun tosaalta tarvkkeden hntojen

12 4 kallstumnen ol 35 % ja maataloustyöväen palkkatason nousu 42 %. Hntakehtys näyttää sten maanvljeljän kannalta edullselta, mutta tätä vakutusta muuttaa suurest se tosasa, että maanvljeljöltä rtt myytäväks tuntuvast vähemmän tuotteta kun säännöllsnä vuosna. Maatalousväestön metsstä saama tulo, joka hakkuukautena panu nn alas kun 900 mlj. markkaan, paran tuntuvast hakkuukautena Metsät yöt vlkastuvat jo keväällä 940, ja sen jälkeen ntä on tehty melko runsaast osaks polttoanepulan postamseks, osaks raakapuun hankkmseks ventteollsuutta ja kotmasta rakennustarvetta varten. Kun metsänhnnat ovat olleet korkeat ja työpalkatkn ovat kohonneet, on arvotu maatalousväestön kokonastulon metsänmyynnestä ja metsätöstä nousseen non 2,800 mlj. markkaan. Se ol sten runsaast kolme kertaa nn suur kun lähnnä edellsenä vuonna ja lähes kaks kertaa nn suur kun hakkuukautena , mutta tuntuvast penemp kun stä edellsnä hakkuukausna. Teollsuustomnta ol sotakuukausna erältä osltaan lamassa, mutta sen sjaan erkosen vomallsta nssä teollsuudenhaarossa, jotka suoraan ta epäsuoraan palvelvat puolustustarkotuksa. Senkn jälkeen, kun rauha ol tehty, teollsen tomnnan vlkkaus ol hyvn erlanen er alolla johtuen erlassta raaka-aneden ja tarvkkeden saannn mahdollsuukssta, erlassta menekksuhtesta, alueluovutusten aheuttamsta er suursta menetyksstä j.n.e. Teollsuuden kokonastuotannon kehtystä e voda täsmällsest valasta, kun e ole käytettävssä shen tarvttavaa tlastoa. Er päähaarojen kehtyksestä vodaan sen sjaan saada kästys. Kotma'l'kknateotlsuus, jonka tuottella yleensä ol varma menekk, mkäl nden valmstukseen saatn tarpeellset raaka-aneet ja tarvkkeet, kärs kokonasuutena suhteellsen vähän, joskn eräät alat olvat huonommassa asemassa. Untaksen kotmarkknateollsuuden arvoa osottava ndeks nous vuosneljännekseltä seuraavalle ylttäen kakken akasempen vuosen tason. Koko kertomusvuoden kesk-ndeks, kun vuoden 935 taso = 00, ol 89 pstettä vastaten 58 ja 47 pstettä vuosna 939 ja 938, ja vuoden vmesellä neljänneksellä ndeks kohos ana 20 psteeseen. Tämä vomakas nousu johtu pääasallsest, mahdollsest kokonaarkn hntojen noususta. Joka tapauksessa tuotantoluvut olvat sks korkeat, että vo päätellä kotmarkknateollsuuden - erätä pokkeuksa. lukuun ottamatta - tomneen koko laajuudessaan.

13 Kotmarkknateollsuuden tärkemmstä haarosta on manttava, että metall- ja koneteollsuus, suureks osaks puolustuslatoksen tlausten taka, tom erkosen vlkkaast. Tämän teollsuudenhaaran tuotantoarvon ndeks ol keskmäärn 232 pstettä, vastaten 20 ja 83 pstettä lähnnä edellsnä vuosna, nousten vuoden vmesellä neljänneksellä 270 psteeseen. Ravnto- ja nautntoaneteollsuus tom elntarvkepulasta huolmatta täydellä vomalla; sen tuotantoarvoa osottava ndeks ol 80 pstettä vastaten 5 ja 45 pstettä vuosna 939 ja 938. Tekstl- ja nahkatavaran valmstus ol alkuvuodesta suur, mutta sttemmn ol raakaaneden nukkuuden taka pakko ryhtyä tuotannon supstamseen. Pänvastaseen suuntaan kehtty rakennusaneteollsuus, jonka tomnta alkuvuodesta, luonnollsena seurauksena rakennustomnnan lamaannuksesta., työvoman puutteesta ja eräden raaka-aneden nukkuudesta, ol panunut avan vähäseks noustaksensa neljännes neljännekseltä ana 238 psteeseen kertomusvuoden loppukuukausna. Koko vuoden tuotannon arvo ol kutenkn penemp kun lähnnä edellsnä vuosna, jollon rakennustomnta ol ollut hyvn vlkas. Paljon jyrkemmn vakuttvat kertomusvuoden olosuhteet ventteoll- 8uuteen, jonka vanhat menekkmarkknat olvat suljetut ja jonka raakaaneden saant ol ehtynyt. Vakka kauppayhteydet sttemmn osaks paranvat, e ventteollsuudelle velä kertomusvuoden akana avautunut mahdollsuutta koko tuotantovoman käyttämseen, vaan ol suur osa sen tuotantokykyä edelleen vuoden lopussakn käyttämättömänä. Ventteollsuuden volyym-ndeks ol sten kertomusvuonna van 37 pstettä oltuaan lähnnä edellsnä vuosna 93 ja 05 pstettä. Sahatavarateollsuuden tuotanto pysy koko kertomusvuoden ajan vähäsenä. Vuoden jälkpuolskolla, kun ventn' muuten ols ollut edellytyksä, ol sahauksen laajentamsen tellä tukken puute, seurauksena edellsen talven vähässtä metsätöstä. Tuotantovolyyma osottava ndeks ol keskmäärn 33 pstettä vastaten 68 ja 85 pstettä vuosna 939 ja 938. Sahauksen täten vähentyessä alle puolen edellsen vuoden valmstuksesta vent supstu velä enemmän. Sahatuotteta vetn näet kakkaan maasta van 95,600 standartta vastaten 702,200 ja 864,600 standartta lähnnä edellsnä vuosna. Hnnat olvat kyllä nousseet 0-20 %, mutta stä huolmatta e sahatavaran vennstä saatu enempää kun mlj. markkaa, kun stä vuonna 939 saatn,840.5 ja velä suurempa summa stä edellsnä vuosna. 5

14 6 SAHATUN PUUTAVARAN HNTAN KEHTYS VUOSNA MK TONNLTA DmmV~nm~x~mlnmm~nmUX~mlnmNy~mmUl~mUmNy~nmUlmm MK MK ~OOO ~ 000 / "- 'l.~, /.L ~---:~..._._.,.... A 7.,~--- / 3000 "_.-- ~ ""~~ ~ ~~. ~ 3000.w o 0 DmNy~nmUl~mDmN~mmml~mDmm~mmUl~mlnmNy~nmUl~m ltO.. a ':: 2%x7"},. MäntYlset.. 4 Y, & % x 7"\. _._._._ 4% & 4") KuusSet. Pyöreän puun vent supstu vähemmän kun yleensä muden venttuotteden johtuen stä, että Saksan kanssa tehty kauppasopmus edellytt melkosta paperpuden ventä. Vmeks manttuja vetn nän ollen 528,600 m 3 vastaten 8,600 ja 89,900 m 3 lähnnä edellsnä vuosna. Kun hntakn ol suhteellsen hyvä, saatn paperpuden vennstä 5.0 mlj. markkaa vastaten 7.4 ja mljoonaa lähnnä edellsnä vuosna. Tuntuvast enemmän supstu kavospölkkyjen vent, joka panu 474,300 m 3 :n oltuaan,27,400 m 3 vuonna 939 ja,624,800 m 3 vuonna 938. Tämän vennn arvo alen vastaavast 2.4 mlj. markkaan, kun se lähnnä edellsnä vuosna ol ollut 208. ja mljoonaa. Faneern tuotanto ol vme vuonna non puolet edellsen vuoden tuotantomäärästä, mutta kehtys kulk vuoden varrella edullseen suuntaan. Ulkomalle vetn kertomusvuonna 89,800 m 3 faneera vastaten 24,200 m 3 vuonna 939. Tämän vennn arvo supstu jonkn verran vähemmän e~ mlj. markasta mljoonaan. Paperteollsuuden er tuotteden tuotanto supstu kertomusvuonna sangen vähn, kun vent entslle päämarkknolle melken kokonaan keskeyty. Tämän alan teollsuuslatosten tuotantokyvystä jä sten suurn osa käyttämättä. Puuhoketta valmstettn van neljännes edellsen vuoden

15 7 MK PAPERVANUKKEEN HNTAN KElTYS VUOSNA MK TONNLTA n mll Yll nmll X. n f YllJ[l X n mll-v llwll'xxl n mlll YlW'll Xllm, ~ MK ,--, ' -,',~ ~....-/ ;0' ~",,~./, ~,... ' ,~ "" ~... _... ~ o r mllllllllllxlllvllylll/lllxhyhlllx mll! Y/llllll:XXl 0, ' Sulfttselluloosa. _ - - _ - Sufaattselluloosa. Märkä puuvanuke, _ kuva pano. määrästä, ja sen vent supstu 5,000 tonnn vastaten 205,400 ja 224,600 tonna lähnnä. edellsnä vuosna. Puuhokkeen vennn arvo ol kertomusvuonna van 9.7 mlj. markkaa, kun se lähnnä. edellsnä vuosna ol ollut 88.2 ja mljoonaa. Myös 8elluloo8an tuotanto penen samosta systä, joskn vähenemnen e ollut yhtä jyrkkä kun puuhokkeen osalta. Tuotanto, joka vuonna 939 ol ollut runsaast,200,000 tonna, alen lähes 500,000 tonnn. Vent supstu velä enemmän. Sulfttselluloosaa vetn 56,600 tonna, kun vent vuonna ~39 ol ollut 694;300 tonna, ja sulfaattselluloosan vent ol 06,000 tonna vastaten 398,700 tonna edellsenä vuonna. Selluloosan ventarvo ol, hntojen kohoamsesta huolmatta, kertomusvuonna van murto-osa edellsten vuosen vastaavasta arvosta, mm. yhteensä 556. s mlj. markkaa vastaten,78.4 ja,930.4 mljoonaa vuosna 939 ja 938. Pahvn ja kartongn vent e vähentynyt avan yhtä vomakkaast kun selluloosan. Kertomusvuoden ventmäärä ol 43,800 tonna vastaten 3,400 tonna vuonna 939, samalla kun sen arvo hntojen kohoamsen johdosta alen jonkn verran vähemmän el mlj. markasta 5.4 mljoonal;ll. Papern sekä valnstus että vent supstu hyvn jyrkäst. Sanomalehtpapera valmstettn non 80,000 tonna vastaten 450,000 vuonna

16 8 PAPERN HNTAN KEHTYS VUOSNA MK TONNLTA. MK t000 ~-' , :,J; \..- ~ 04000, &'C..., ' " t==::=::~r------;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;::=l=::=.Jr o 0 lnmhywmm~x~mlnmmywmmmx~alnmmywmmmxnelnmmywmm~xnm '39 93 Krjotuspaper. Vomapaper. - Sanomalehtpanopaper. MK 939 sekä muuta papera non 40,000 tonna vastaten 20,000 tonna edellsenä vuonna. Papern vent alen 535,500 tonnsta 03,600 tonnn ja sen arvo jonkn verran vähemmän el,65.0 mlj. markasta 30.4 mljoonaan. Rakennustomnta ol kertomusvuoden alkukuukausna lamassa johtuen pääasallsest rakennus aneden puutteesta ja työvoman kutsumsesta asepalvelukseen ja muhn puolustusta palvelevn tehtävn. Helsngssä ol sten vuoden alussa työt sesahduksssa 03 rakennustyömaalla. Rauhan palattua päästn vähtellen jatkamaan kesken jäänetä tö~tä sekä korjaamaan pommtusvaurota. Uutta yrtteläsyyttä e stä vaston tällä alalla sanott~vast lmennyt ennen kun vuoden loppukuukausna, jollon rakennustomnta alko vlkastua. Sementnlaskutus, jota on pdetty eräänlasena koko maan rakennustomnnan vlkkauden osottajana, ol alkuvuodesta vähänen, lsäänty toukokuusta alkaen huomattavast ja saavutt lokakuussa edellsten vuosen korkean tason. Koko vuoden laskutus jä kutenkn 37,500 tonnn vastaten 556,200 ja 475,500 tonna lähnnä edellsnä vuosna. Huomattava on, että tosaalta sementn merktys rakennustomnnassa, tosaalta sen käyttö muhn kun varsnasn rakennustarkotuksn vme vuosna on lsääntynyt.

17 Helsngssä valmstu kertomusvuonna 70 uuds- ja lsärakennusta, joden kuutotlavuus ol,640,000 m 3 ja jossa ol 6,266 uutta asunhuonetta. Vuonna 939 ol valmstuneden rakennusten luku 96, nden kuutotlavuus,293,000 m 3 ja huoneluku 7,546, mutta sllon ol rakennustomnta syksyn tapahtumen johdosta jo lamaantunut. Mutta myöskään verrattuna vlkkaan rakennusvuoden 938 vastaavn lukuhn, 239 rakennusta,,66,000 m 3 ja 8,909 asunhuonetta, e kertomusvuoden rakennustomnta näytä kovn lamealta. Tosen kuvan saa kutenkn, jos tarkastaa tarkastettujen prustusten määrää. Kun vuosna 938 ja 939 ol tarkastettu 284 ja 22 rakennusprustukset; jotka tarkottvat 2,243,000 ja 2,038,000 m 3 :n sekä 0,336 ja 8,60 asunhuoneen valmstamsta, e kertomusvuoden akana estetty tarkastettavaks enempää kun 74 uudsrakennuksen prustusta, ja näden kuutotlavuus ol van 308,000 m 3 ja huoneluku 2,06, ss van murto-osa edellä käyneden vuosen vastaavsta luvusta. Lupaavana merkknä on kutenkn manttava, että usemmat uudssuunntelmat tehtn vuoden vmesnä kuukausna. Työmarkknat. Kertomusvuoden työmarkknolle antovat leman eräät taloustomnnan ulkopuolella olevat tekjät, josta tärken ol laajojen kansankerrosten suorananen ta välllnen osanotto puolustustehtävn sotakuukausna sekä senkn jälkeen erlasn puolustusvalmuden tehostamseen tähtäävn tehtävn. Kun taloustomnnan vlkkaus, nnkun edellä on manttu, suurest vahtel, myös er alojen ja pakkakunten työmarkknat olvat erlaset vaaten valton tasottavaa tomntaa. Työnvältystomstohn lmotettujen työttömen luku panu kertomusvuoden alkupuolella lähes tuhanteen, mutta lsäänty rauhan tulon jälkeen pysyen.kesästä alkaen non 5,000:n pakkella. Työttömen luvun pysymnen nän penenä johtu osaks stä, ette lyhennettyjä työpävä ta vallnasa työvkkoja tekevä työläsä ole tlastossa luettu työttömks. Työmarkknatlaston ulkopuolella on nnkään srtoväestö. Kun tämä väestö ol hyvn lukusa ja kun kulu akaa, ennenkun se saatn mukaan tuottavaan työhön, ol todellnen työttömyys melkosta suuremp kun työmarkknatlaston osottama. Vähtellen on kutenkn yhä suuremp osa ;3rtoväestöä hakeutunut ansotöhn, nn että kertomusvuoden päättyessä enää non 64,000 henkeä, enmmäkseen lapsa ja vanhuksa, el 42. % puheena olevasta väestöstä ol valton huollon varassa. '9 2

18 0 Elnkustannusten kallstumnen joht vuoden varrella ylesn työpalkkojen nostamsn. Palkanlsäykset olvat sangen epätasaset er alolla-~ ens sjassa ne kohdstuvat penpalkkasn, mnkä ohella erällä alolla pantn huomota myös perheellsyyssekkohn. Keskmäärn palkanlsäykset jävät elnkustannusndeksn nousua penemmks, joten realpalkat alenvat. Palkkojen korotukssta sovttn työntekjän ja työnantajan kesken neuvottelutetä, ekä työtasteluta kertomusvuoden akana. tapahtunut. Ulkomaankauppa. Sotakuukausna ulkomaankattppaol lamassa ja. rauhanteonkn jälkeen se pysy vähäsenä. Vasta sen jälkeen kun kesällä ja syksyllä ol tehty erätä kauppasopmuksa, alko tuont vlkastua, nn että se vuoden loppukuukausna arvoltaan lähen sodanedellstä tasoa. Vent, joka ol vähentynyt velä enemmän kun tuont, vlkastu sekn kertomusvuoden lopulla nousematta kutenkaan lähellekään sodan edellä tavallsta tasoa. Ulkomaankauppa jä sten sekä arvoltaan että. velä enemmän määrältään penemmäks kun monn akohn. Vmeakasta kehtystä valasee seuraava asetelma, jonka luvut kertomusvuodelta tarkottavat van svltuonta ja -ventä. Koko Tuonnn (-) ta Volyym % Tuont Vent kauppa- vennn (+) (935 = 00) vahto enemmyys Tuont Vent Mlj. M;lj. Mlj. Mlj , ,240.5, , , , ! , , , , , , (Jo , ,70.3 5, ,79.6 2, , ,308.~ Ulkomaankaupan kokonasarvo ol sten 7,232. mlj. markkaa penemp kun vuonna 939 ja runsaast 0 % mljarda penemp kun ennätysvuonna 937. Täytyy mennä taaksepän ana lamavuosn 93 ja. 932 velä penemmän kauppavahdon tapaamseks. Kertomusvuoden ulkomaankaupan arvo ol sten van 52.7 % vuoden 939 vastaavasta. arvosta. Tuont sälytt asemansa paremmn kun vent. Edellsen arvo ol näet vähentynyt 2,393.0 mlj. markkaa panuen 68.4 %:n vuoden 939 vastaavasta arvosta, kun taas vent penen 4,839. mlj. markkaa. ollen arvoltaan van 37.2 % edellsen vuoden vennstä. Nämäkn tulokse johtuvat osaks hntojen kohoamsesta. Tuotujen ja vetyjen tavaroder

19 :määrä.t olvat, kuten yllä olevan asetelman vmesstä. sarekkesta näkyy, vähentyneet velä jyrkemmn kun vastaavat arvot, nmttän tuonnn volyym 57.2 %:n ja vennn volyym 3. 8 %:n edellsen vuoden volyymsta. Kun vennn arvo supstu paljon jyrkemmn kun tuonnn, ol seurauksena, että kauppatase muodostu anutlaatusen epäedullseks. Kun vme vuoskymmenenä kauppatase kakkna vuosna, yhtä pokkeusta lukuun ottamatta, ol usen hyvnkn tuntuvassa määrässä ventvottonen, synty vuonna 940 2,308.4 mlj. markan tuontenemmyys. Jos muden kun svltavaral kauppa otettasn huomoon, kohoas kauppataseen passvsuus velä tuntuvast suuremmaks kun vrallnen tlasto osottaa. - On myös syytä huomauttaa, että ulkomalta lähetetyt lahjatavarat, joden yhtenen arvo on arvotu non 500 mlj. markaks, evät :suurmmalta osaltaan ssälly kauppatlastoon. - Toselta puolen on tämän ulkopuolella myös ulkomalle myydyn kullan arvo, non 590 mlj. markkaa. Akasemmn on tehtäessä selkoa elnkenojen kehtyksestä ja tlasta.estetty ernäsä ventä koskeva lukuja. Nden lsäks estetään alla.oleva asetelma, josta näkyy, mkä osuus er elnkenonhaarolla ol vme vuosen vennstä. Takasnvent e ssälly nähn lukuhn. Puuteolllsuus Paperteolllsuus Maatalous Muut elnkenot Mlj. 0/ /0 Mlj. % Mlj. % M:lj. % , , , , s , , , , , , , Kokonasvennn vähenemseen vakuttvat kakk tavararyhmät, mutta nden vakutus e ollut samanlanen. Suhteellsest enmmn supstu maataloustuotteden vent, nmttän 73.9 %, mutta sen arvon vähenemnen ol verraten vähästä, van 577 mlj. markkaa. Puheena olevan ryhmän osuus kokonasvennstä penen sten melkosest. Sama koskee myös paperteollsuustuotteden ventä, joka vähen melken yhtä jyrkäst,.s. o. 7.6 %. Sen absoluuttnen vähenemnen, 2,420 mlj. markkaa, yksn vastas 'suunnlleen puolta kokonasvennn vähenemstä. Puuteollsuustuotteden vennn supstumnen e ollut yhtä jyrkkää; ventarvo vähen.näet,609 mlj. markkaa el 56.3 % vuoden 939 arvosta. Vähmmn

20 2 supstu )Duden elnkenojem vent, joka alen van 233 mlj. markkaa. el 33.5 %. Vmeks manttujen kahden ryhmän merktys kokonasvennssä ol nän ollen kertomusvuonna suuremp kun yleensä lähnnä edellsnä vuosna. Tuonnn rakennetta valasee alempana oleva taulukko, jossa tuont on jaettu tavaroden käyttötarkotuksen mukaan. Kulutustavarat Tuotantotavarat Elntarvkkeet Valmt teoll- Raaka-aneet Kuljetusneuvot, ja nautnto- suustuotteet ja puolval- koneet y. m. tuoaneet msteet tantovälneet Mlj. L M;lj. 0/ 0' Mlj. Mlj. O!,0,0, , , & , , , , , , , & , ,93. s , , :~ , , , ~4,)..., , Tuonnn kokoonpano ol kertomusvuonna avan tosenlanen kun säännöllsnä akona. Kun tuonta pakosta ol rajotettava, pyrttn näet antamaan etusj~ välttämättömen tavaran tuonnlle ja supstamaan sellasten tavaran maahantuloa, jota lman vallnnessa olossa helpom~ mn votn tulla tomeen. Sten kokonastuonnn huomattava supstumnen ens sjassa johtu tosaalta kulutukseen valmden teollsuustuotteden, tosaalta kuljetusneuvojen, koneden y.m. tuotantovälneden tuonnn jyrkästä vähenemsestä, joka edellsen ryhmän osalta ol,22.5 mlj~ markkaa el 67.7 %, jälkmmäsen osalta,058.3 mljoonaa el 57.0 %. Sen sjaan raaka-aneden ja puolvalmsteden tuont, joka ol tarpeellnen kotmasen tuotannon käynnssä ptämseks, vähen van mlj. markkaa el.7 %. Pokkeusasemassa ol elntarvkkeden tuont, stä. kun elntarvetlanteen krstymsen taka ol pakko entsestään lsätä. Elntarvkkeden tuontarvo ol sten mlj. markkaa el 23.4 % suuremp kun vuonna 939. Tuonnn ja vennn kehtystä kuukauskuukaudelta valasee seuraavalla svulla oleva asetelma, jossa myös on estetty kunkn kuukauden tuontenemmyys. Kotmaankauppa ol alkuvuodesta verraten vähästä, mutta vlkastu sttemmn tuntuvast. Koko vuoden tukkumyynt ol 3-4 % suuremp kun vuosna 939 ja 938. llmestä on, että nousu johtu hntojen kohoamsesta ja että kertomusvuoden tavaranvahto määrältään ol penemp kun lähnnä edellsnä vuosna.

21 3 Tuont Vent Tuonnn (-) enemmyys lj. Wj. Mlj. Tammkuu Helmkuu Maalskuu Huhtkuu Toukokuu Kesäkuu Henäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä 5,79.6 2, ,308.4 Rahamarkknat. Kertomusvuoden alkaessa nn kreät rahamarkknat kevenvät nopeast alkukuukausna, ja kevenevä suunta anto kesällä tapahtuneesta takaskusta huolmatta vuoden loppuun saakka leman kehtykselle. Pääasallsena syynä nän syntyneeseen rahanrunsauteen e ollut runsas pääomanmuodostus vaan teollsuus- ja kauppavarastojen muuttumnen rahaks ja täten vapautuven varojen kerääntymnen lkepankkehn velkojen lyhennyksks ta shekkthelle. Kehtystä valasee seuraavalla svulla oleva asetelma. Ylesön talletustlt lsääntyvät alkuvuodesta melko vomakkaast, mutta vuoden jälkpuolskolla, joka ana talletuslkkeen puolesta on alkupuolta hekomp, talletukset jälleen vähenvät, osaks seurauksena stä hermostunesuudesta erässä tallettajapressä, joka johtu eduskunnan päätöksestä, että 0 % talletukssta ol pdätettävä omasuudenluovutusveron suorttamsta varten. Kakkaan talletukset kutenkn kertomusvuoden päättyessä olvat mlj. markkaa suuremmat kun sen al~ kaessa, kun nden määrä vuonna 939 ol vähentynyt mljoonaa. Shekktlen lsäys ol äsken mantusta syystä, ja kun yleensäkn sekä lkeyrtykset että ykstyset kansalaset pyrkvät ylläptämään tavallsta suurempaa maksuvalmutta, paljon tuntuvamp el 2,22. mlj. markkaa, kun se edellsenä vuonna ol ollut van 55.2 mljoonaa. Lkepankken varsnanen luotonotto lsäänty sten kertomusvuonna kakkaan 2,750.> mlj. markkaa el enemmän kun koskaan akasemmn. Luotonoton nän lsääntyessä lkepankt kertomusvuoden alkukuukausna suorttvat pos kakk redskonttaukset ja muun keskuspanksta ottamansa ylmääräsen

22 4 Rahamarkknat vuosna , mlj.. Lkepankken luotonotto - Suomen Pankn :"' <= gr c:d ~ Vuoden ta ~ g; g ~~ ;-~.. ~~ ES'J;:: e~;: 8"0., ~~ ~~ El g Yhteensä ~~~' U....;:;~ kuukauden S">< 8"'" O=6S- g.~ 0lt '" ~~ ",t:: päättyessä c+g-o: ~g::d =:>;' "':>;,,;,.g' "'0.,. g- ~S-~" g. :"' "'= ''= "'. ~rj28 a~' -a 0= ,635.0 ', , ~ , ,... '5,809.6, , , rjj =, ,32.3, , ,372.8, " ,872.9,63.7, , ,608.6,42.6, ,549.0,943.7,262. 0, ,22.,542.7,77. -, , ,458.9, , , , , O Tammkuu 6, ,780.5, ,774. 9,676.0,098. 3, ,49.0 Helmkuu 7, , , ,808.5,70.0 4,436.0 ' ,464.3 Maalskuu 7,09.7 3,289.,028., ,38.5, , ,324.7 Huhtkuu 7,28.5 3,889.6,24.5 2, ,979.7, , ,235.6 Toukokuu 7, ,087.8,44.9 2, ,62.8, , ,299.2 Kesäkuu.. 7, ,032.,253.~ 2,794.6,005.6, , ,27.7 Henäkuu 7, ,52.0, ,969.8,484.4, ,49.5' ,388. Elokuu.,. 7,466.94,037.9,273. 2,777.9,396.9,38.0 5, ,88.9 Syyskuu.. 7, ,265.,22.5 2,925.2,534.0,39.2 5, ,99.8 : Lokakuu.. 7, ,454.6,34.4 2,967.8,399.8,568,0 5, ,827.5 Marraskuu 7,408.94,805.6,95.9/3,40.4,549.5, , ,64. Joulukuu 7,469.7, 4,680.0 :, ,488.2, ,85.6 5, ,234.9 luoton. Tämä kehtys tulee näkyvn lkepankken multa kotmaslta luottolatokslta saaman luoton nopeassa vähenemsessä helmkuun loppuun mennessä. Vähenemnen ols ollut velä suuremp ja stä ols jatkunutkn, mutta samaan akaan muu luotonotto kotmaslta luottolatokslta, pääasallsest säästöpankkehn kerääntynetä kassavaroja, lsäänty. Kun lkeyrtysten luotontarve vuoden varrella supstu, lkepankt saattovat melkosen runsaast dskontata valton vekseletä. Kakkaan näden pankken luotonanto sten lsäänty kertomusvuoden akana,392.7 mlj. markkaa. Lkepankken luotonoton enemmyys, joka vuoden 939 lopussa jyrkäst penen panuen mlj. markkaan, lsäänty alkuvuodesta nopeast sekä, alennuttuaan kesällä, jälleen vuoden lopulla nousten sen päättyessä 2,85.6 mlj. markkaan. Täten lkepankken asema ol ) Shen luettuna luottolatokslle annetut hypoteekkjanat.

23 kehttynyt. hyvn lkvdks, joskn on huomattava, että shekktlllä oleven, koska hyvänsä nostettaven varojen runsaus tek nden aseman epävarmaks. Myös muden talletuksa vastaanottaven luottolatosten talletuskannan kehtys ol jälleen, syksyllä 939 tapahtuneen suonenskun jälkeen, melko normaal, joskn jonkn verran hekomp kun»hyvnä vuosna» Nssäkn talletusten lsäys ol vomakas alkuvuodesta mutta kesällä tapahtuneen käänteen jälkeen melko hekko vuoden jälkpuolskolla. Koko Vuoden kehtystä verrattuna edellsten vuosen vastaavn lukuhn valasee seuraava asetelma. Lkepankt (ylesöltä).... Säästöpankt.... Postsäästöpankk.... Osuuskassat.... Osuuskassojen Keskus- Talletuksa 3/2940 Mlj. 2,49.7 8, ,72. 0 Lsäys ta Lsäys ta vähennys vähennys v. 940 v. 939 Mlj. Mlj. +2, Lsäys v. 938 Mj., Lsäys v. 937 Lsäy. v. 936 Mj. Mlj , :!. lanarahasto (ylesöltä) S S Osuuskauppojen säästökassat Hypoteekklatokset O Yhteensä 23, , ,29.7 2,406.8,462.7 Talletusvarojen lsäystä arvosteltaessa on otettava huomoon, että valto ja Helsngn kaupunk, mahdollsest jotkn muutkn kunnat, laskvat lkkeelle korollsa veronmaksutodsteta, jota lkeyrtykset ja kansalaset ostvat käyttäen shen tarkotukseen varoja, jotka muna vuosna. enmmältä osaltaan ol sjotettu luottolatoksn odottamaan vastasa veronmaksuja. Kertomusvuoden päättyessä valton 5 %:n veronmaksutodsteta ol lkkeessä,248.4 mlj. markan arvosta. Suomen Pankn aseman kehtyksestä tehdään selkoa tämän estyksen jälkmmäsessä osastossa. Tässä on van syytä manta, että shenkn panovat lemansa. tosaalta lkemaalman rahanrunsaus ja erkosest lkepankken aseman kevenemnen, tosaalta valton suur hotontarve. KO'/'kokannassa lmen vme vuoden akana erätä alkavan nousun merkkejä, joskaan ne evät ehtneet saada ylestä levenemstä. Nousu kosk varsnasest pääomamarkknota, jolla vallts suurta nukkuutta sjotusta hakevsta varosta, kun sen sjaan rahamarkknolla lmenevän rahanrunsauden taka korkomäärät enmmäkseen pdettn entsellään.

24 6 Suomen Pankn luotonantokorot pysyvät koko kertomusvuoden ajan muuttumattomast sllä tasolla, jolla ne ovat olleet ana joulukuun 3 pävästä 934. Ne olvat seuraavat: Puhtasta lkevekselestä, jolla maksupävään e ole kolmea kuukautta p. tempää akaa... 4, Musta vekselestä, rppuen vekseln laadusta ja juoksuajasta... 4'2--5 Hypoteekklanosta ja kassakredtvestä, vakuuden ja luoton laadusta rppuen... ". 4-5 Lkepankken tavallsmmat antolanauskorot ovat entsellään, mutta kun pankt ovat dskontanneet melkosen määrän valton vekseletä suhteellsen alhasella korolla, nden antolanauksen keskkorko ol alentunut 5.68 %:n vastaten 5.88 ja 5.85 % vuosna 939 ja 938. Talletustlellä ja shekktlellä olevlle varolle usemmat lkepankt nnkun akasemmnkn maksovat korkoa 3 % ja %, mutta kun shekktlen suhteellnen merktys kasvo, alen keskkorko 2.52 %:n oltuaan lähnnä edellsnä vuosna 2.88 ja 2.99 %. Usemmat säästöpankt suorttvat säästötlllä olevsta varosta korkoa 4 %, van 3 kaupunksäästöpankka sovellutt 3 3/4 %:n korkoa. Nden luotonantokorot olvat enmmäkseen entsellään 5-5 % %:n pakkella. Knntyslanoja votn vme vuonna myöntää tavallsta penemmässä määrässä, mnkä johdosta nden korko pyrk nousemaan. Ensluokkasten knntyslanojen korko, joka edellsnä vuosna melko ylesest ol panunut 5 %:n, kohos lukusssa tapauksssa sten, että vanhojen lanojen korkoja nostettn %-% %, kun taas uussta lanosta vaadttn korkoa ana 5 3/4 %:n saakka. Korkotason nouseva tendenss tul myös näkyvn oblgatomarkknolla. Uusen lanojen emttont ol tosn vähästä, mutta korko ol parssa tapauksessa nn korkea kun 6 %, kun edellsnä vuosna ol emttotu oblgatolanoja 5 %, 5 ja jopa 4 % %:n korolla. Arvopaperpörss ol suljettuna sotakuukausna ja alott tomntansa vasta huhtkuun pävänä. Vahto ol huhtkuussa hyvn vlkas ja osakekursstkn olvat tuntuvast korkeammat kun syksyllä 939, mutta seuraavna kuukausna ostonto lamen ja noteeraukset alenvat. Lokamarraskuussa nflatopelko synnytt ostohalun khtymstä, pörssnvahto vlkastu ja osakehnnat nousvat, mutta joulukuussa melten jälleen rauhottuessa pörssnvahtokn penen. Kakkaan ol kertomusvuoden pörssnvahto mlj. markkaa vastaten ja mljoonaa vuosna n',u

25 939 ja 938. Osakenoteerausten ndeks ol keskmäärn 38 pstettä (935 = 00) oltuaan edellsnä vuosna 32 ja 3. Huomattava on, että noteerausten nousu lähnnä kosk teollsuusosakketa, joden katsottn edustavan realomasuutta, kun stä vaston pankkosakkeden hnnat pysyvät melkosta alempana kun edellsnä vuosna. Uusen o8akeyhtöden peru8tamnen ol sotakuukausna lamassa, ja vasta kertomusvuoden loppupuolella se alko vlkastua. Kun tosaalta mon yhtö lopett tomntansa, ol osakeyhtöden sekä luvun että osakepääoman kasvu vme vuonna tavallsta hekomp. Tätä valasee seuraava asetelma. Uusa osakeyhtötä Osakeyhtötä kakkaan Luku Osakepääoma Luku Lsäys Osakepoma Lsäys Mlj. MJj. MJj , , , , , , , , , , , , Myös oblgatolanojen emttont ol vähästä. Valto e laskenut lkkeelle uutta oblgatolanaa, mutta mö melkosa määrä edellsenä vuonna emttotuhn lanohn kuuluva oblgatota. Vuoden % %:n, saman vuoden 5 %:n puolustuslanan ja palknto-oblgatolanan lkkeessä oleven oblgatoden määrä lsäänty lähes 650 mlj. markan arvosta. Sen lsäks eräät kaupunk- ja kauppalakunnat emttovat penehköjä oblgatolanoja, yhteensä non 60 mlj. markan nmellsarvosta. Mak8utaBeen laskemseen tarvttava tetoja on tostaseks van osaks käytettävssä, mutta näden nojalla vodaan kutenkn tehdä erätä ennakkopäätelmä stä, mnkälaseks manttu f.ase kertomusvuonna muodostu. Enskskn on tunnettua, että vrallsen kauppatlaston mukaan synty tasaluvun 2,300 mlj. markan suurunen tuontenemmyys. Kun otetaan huomoon tosaalta maahan saapuneet lahjatavarat, arvoltaan non 500 mlj, markkaa, tosaalta ulkomalle myydyn kullan arvo, melken 600 mlj. markkaa, vodaan todeta tavaratln merknneen tasaluvun 2,200 mlj. markan maksutaseen menoerää. Kun kauppatase vuonna 939 päätty 38 mlj. markan ventenemmyyteen, ol maksutaseen tällä nmkkeellä sten syntynyt tasaluvun 2,340 mlj. markan menonlsäys verrattuna edellseen vuoteen. Edelleen on lmestä, että ulkomasen velan lsääntymsen

26 8 johdosta myös ulkomalle suortettaven korkojen määrä kohos, saatujen selvtysten mukaan kutenkn van parkymmentä mljoonaa markkaa. Toselta puolen eräät tulotkn lsääntyvät. Huolmatta lavallkenteen vähenemsestä kauppalavasto rahten valtavan nousun johdosta ansats nn hyvn, että arvodaan sen tuott.aneen Suomen kansantaloudelle non 500 mlj.markkaa suuremman tulon kun vuonna 939. Lsäks tulee uus tuloerä, nm. maamme ulkomasten ystäven ja ulkomalla asuven kansalasten lahjotukset ja avustukset, jota koettelemusten pävnä keräänty runsaast, arvolta non 2,000 mlj. markkaa, stä neljännes tavarossa ja loput valuutossa. Maksutaseen musta määrstä e ole tetoja, mutta jos edellytetään nden pysyneen muuttumattomna - ta muutosten ptäneen tosaan tasapanossa - vodaan laskea, että vme vuoden maksutase ol non 40 mlj. markkaa edullsemp kun vuoden 939 vastaava tase. Kun vmeks mantun vuoden maksutase osott 940 mljoonan tulojen enemmyyttä, vodaan sten arvoda kertomus vuoden maksutaseen päättyvän lähes,00 mlj. markan tulonenemmyyteen. Tämä odottamattoman edullnen tulos johtu pääasallsest äsken mantusta lahjotukssta, jota lman maksutaseen menot olsvat olleet tuntuvast suuremmat kun sen tulot. - Edellä estetyn laskelman ulkopuolella on puolustustarvkkeden tuont, jonka arvo ol nn suur, että se muuttaa maksutaseen tulonenemmyyden melko suureks tulonvajaukseks. Sopusonnussa menovot.tosen maksutaseen kanssa ol pääomalke, jolle tunnusomasta ol Suomen ulkomasen velan lsääntymnen. Kaksta ulkomassta velkasuhtesta e velä ole saatavssa selvtystä, mutta eräät kehtystä valasevat sekat ansatsevat huomot.a. Valto ott kertomusvuoden akana kaks ulkomasta lanaa, tonen määrältään 50.4, tonen 30.0 mlj. R. kruunua. Sen lsäks vme vuonna käytettn joulukuussa 939 sovtun Amerkan Yhdysvaltan halltukselta saadun n. s. Fatcona-anan varoja $ 8,759,000. Näden ptkäakasten lanojen yhteenlaskettu arvo ol,862.4 mlj. markkaa. Edelleen saatn akaan sopmus valton kruulumäärästen vekselen käyttämsestä erässä maksunsuortuksssa; kertomusvuoden päättyessä ntä ol lkkeessä 39.6 mlj. markan arvosta. Täten saadusta 2,002.0 mlj. markan uudesta velasta on vähennettävä akasempen lanojen kuoletukset, yhteensä määrältään non 60 mlj. markkaa, jollon ulkomasen velan nettolsäykseks saadaan non,840 mlj. markkaa. Edelleen vodaan todeta, että Suomen lyhytakaset velat

27 .ulkomale ovat lsääntyneet, samalla kun nden lyhytakaset saatavat ulkomalta ovat supstuneet, nn että nätäkn tetä on hankttu varoja runsaast mljardn markan arvosta suuren tuontenemmyyden rahotta.msekb. Valtotalous. Kuluneen vuoden tapahtumat panvat valton rahaasat kovalle koetukselle. Menot kasvovat monnkertaskb sodankäynnn kustannusten taka. Suoranasten ja välllsten sotamenojen lsäks tulvat kustannukset puolustusvalmuden jatkuvasta tehostamsesta samaten kun menot sellassta uussta tehtävstä kun srtoväestön huoltamsesta, sotanvalden ja sotaorpojen auttamsesta., säännöstelykoneston ylläpdosta y.m.s. Valton kokonasmenot kohosvat tämän johdosta avan toselle tasolle kun säännöllsnä akona, mutta lopullssta määrstä e velä ole tetoa. Samaan akaan eräät valton tulolähteet. alkovat ehtyä. Varsnkn tulltulot, lemaveron tuotto ja metsätalouden nettotulo huomattavast supstuvat. Eräden mudenkn tuloläht.eden tuotto ols lmesest nnkään penentynyt, elle tulopohjaa ols laajennettu. Syksyllä 939 hyväksyttn useta veronkorotuksa ja uusa veroja, ja velä kert.omusvuoden akana krstettn veroruuva. Sten on korotettu tuloveroa 20 % ja oma.suusveroa 50 %, lsätty n. s. vanhojen poken vero kaksnkertaseks, otettu käytäntöön suhdannevero ja sttemmn korotettu stä, ~orotettu tupakan, makesten ja vrvotusjuomen valmsteveroa, otettu jälleen käytäntöön tultkkuvero, hyväksytty sokern valmstevero ja kahvnmyyntvero sekä korotettu väk- ja mallasjuomen verotusta. Nnkään on koro ~ettu rautate- ja postmaksuja. Krstämällä täten veroruuva on vältytty valton tuloja uhanneesta jyrkästä supstumsesta, mutta yksn nällä kenon e ole ollut mahdollsta saada akaan tasapanoa menojen ja tulojen välllä. Tasapanon saavuttamseks on Suomessa, nnkun yleensä kakssa sotaan j outunessa massa, ollut pakko laajalt turvautua luotonottoon. Ernäset valton sodanakaset velkasuhteet ovat velä selvttämättä, joten lopullsa numerota valtovelan kasvamsesta e velä ole estettävssä. Seuraavat tedot antavat selvtystä valtovelan uusmpaan kehtykseen. Edellä on jo manttu, että valto ott kolme ulkomasta lanaa, joden yhteenlaskettu arvo ol,862.4 mlj. markkaa. Kotmaasta e otettu uusa ptkäakasa lanoja, 9

28 20 mutta sellasten lanojen oblgatota, jotka jo edellsenä vuonna ol laskettu markknolle, myytn non 650 mlj. markan arvosta, nnkun tosessa yhteydessä on manttu. Kun kakka lanoja kuoletettn sopmuksenmukasest, ptkäakasten valtolanojen ulkona oleva määrä kertomusvuoden akana kakkaan lsäänty 2,37.7 mlj. markkaa kohoten 7,80.4 mljoonaan. Suurn osa sotakustannuksst.a ol kutenkn pakko pettää lyhytakasella luotolla. Kun valtolla vuoden 939 päättyessä ol lyhytakasa velkoja van mlj. markkaa, ol tällasten velkojen määrä. kertomusvuoden loppuun mennessä kohonnut 9,976.8 mljoonaan. Tästä ol pääosa Suomen Panksta ja multa luottolatokslta saatua vekselluottoa; veronmaksutodsteta myymällä ol saatu tost.at.uhatta mljoonaa markkaa, valton saamameskrjaan ol merktty lähes 70 mlj. markkaa, ruotsnkruunun määräsä vekseletä ol lkkeellä non 40 mlj. markan arvosta, mnkä ohella valtolla tavallsuuden -mukaan ol velkaa postsäästöpanklle. Valton kokonasvelka ol tämän mukaan kertomusvuoden päättyessä 7,57.2 mlj. markkaa vastaten 5,620. mljoonaa vuotta akasemmn, mutta nämä luvut evät akasemmn mantusta syystä ole lopullsa. Markan ulkomanen ja kotmanen arvo. Vuonna 939 ol skäl muutettu markan ulkomasen arvon perusteta, että ol luovuttu punnan kurssn knteänä ptämsestä ja,srrytty dollarn seuraamseen. Vakka e ollut tehty nmenomasta päätöstä markan stomsesta dollarn, pysy mantun valuutan noteeraus koko kertomusvuoden ajan muut.tumattomana; dollarn kurss ol sten pysyväsest 49: 35 nnkun myös vuoden 939loppukuukausna. Muden ulkomasten valuuttojen arvo joutu nän ollen rppumaan stä, mten knteä nden ja dollarn välnen suhde oll Kun sota-akana yleensä kakkalla pyrttn valton tomn ptämään ulkomaset valuuttasuhteet kntenä, evät myöskään er maden valuuttojen noteeraukset markossa suurestkaan vahdelleet. Ruotsn, Tanskan ja Norjan kruunut on sten koko kertomusvuoden ajan noteerattu muuttumattomn arvohn, punnan kurss lask :sta 97: 25 :aan 57: 75 toukokuun loppupuolella noustaksensa stten taas :aan 9: -, ja Ranskan frangn kurss kehtty melken samalla tavalla lasken :sta 3: 50 :aan 9: - noustaksensa stten taas :aan 07: -. Myös Rechsmarkan arvo alen hukkasen, nmttän :sta,982: - :aan,974: 35, kun stä vaston Svetsn frang vahvstu :sta,23: - : aan

29 VALUUTTAKURSSEN KUUKAUSKESKMÄÄRÄT VUOSNA J3 937 " UO 937-'3 J!!! VY lml X ljll ][! Y ~ :mllll lllll n! Y llll X lllll n ly Y'l mull X lllll =00 =00-0, , \ 20., 0e.c...,. " f!/ \ ~, '...-_. -0, ',,-._0_., 00 00,~l m! Y Y Ylllll.lll! Y 'l. m'llll X nlll n llj Y :mm. ll ][. 'l Y ~ YlllX Jl "39,.0 Dollar _ Punta Rechslarkka _. _. _. _ R. frang.,56: -. Tärkempen valuuttojen kehtystä Suomen markossa luken valasee osaltaan yllä oleva kuvo. Suomen markan kotmanen arvo, mtattuna hntandeksellä, jatko kehtystään shen suuntaan, jonka suursodan puhkeamnen ol pannut alulle. Vrallnen elnkustannusndeks, muunnettuna sten, että elokuu 938-henäkuu 939 on bassvuotena, nous 07 psteestä joulukuussa 939 ana 3 psteeseen joulukuussa 940. Nousu ol sten 22.4 %. Jonkn verran penemp el van 6.8 % hntannousu ol Suomen Pankn kulutushntandeksn mukaan. Yleensä vodaan todeta, että hntojen kohoamnen ol hyvn erlanen er alolla johtuen stä, että monet erlaset sekat olvat vakuttaneet kehtykseen. Nstä on mantt.ava tuonttavaran kallstumnen ja tämän vakutus sellasn kotmasn tuottesn, joden valmstukseen tarvtaan ulkomalta tuotuja raaka-aneta ja tarvkketa, edelleen tavarannukkuuden aheuttama tarjonnan supstumnen kysyntään verrattuna, työpakkojen kohoamnen sekä hntapoltkan pyrkmykset estää hntannousua ta tarpeellsssa kohdn elvyttää tuotantoa hntoja nostamalla. On myös otettava huomoon, että kulutus valltsevssa olossa on melkosest muuttunut, kun tosa tavarot.a e lankaan ole saat.avssa, kun tosa saa van säännöstellyt annokset ja kun nän syntyvä vajauksa koetetaan korvata pakan ja ajan mukaan vahtelevalla tavalla velä saatavssa olevlla tavarolla. Sosaalnen t.utkmustomsto on tämän johdosta laskenut

30 22 ELNKUSTANNUSNDEKS JA SÄÄNNÖSTELYNDEKS. ELOK. 938-HENÄK. 939 = ::: n m W"\l'lmmlXl llh rm YllHmlX m n m V wm Xlll n m 'lll."][x llh~:; -.~ ~ o 0 nmwvlwmlxllh nmlllvll.mlxxllhumlllvlwmlxxxlllllnmwvlmmlxxxllh Elnknstannnsndeks. Säännöstelyndeks. tosen elnkustannusndeksn, n. s. säännöstelyndeksn, jossa ravntokustannusten kohdalla otetaan huomoon säännöstelyn aheuttamat supstukset. Tämä ndeks ol joulukuussa ja joulukuussa pstettä, joten elnkustannusten kallstumnen nän lasken ol 4_2 %. Hntakehtystä valasee edelleen yllä oleva kuvo, mnkä lsäks estetään seuraavat kuukausvahteluta osottavat ndekssarjat_ Elnklllltannns- Säännöstelyndeks ndeks Knlntnsnnta- Snhdanne- (Elok (Elok ndeks herkkä hntahenäk. 939 henäk. 939 (93 = 00) ndeks = 00) = 00) (93 = 00) Lnkn Mnntos Lnjm Mnntos 939 Lnkn ~lnntos Lnkn Mnntos Joulukuu _ Tammkuu _ Helmkuu _ 3 +4.~ Maalskuu Huhtkuu : Toukokuu Kesäkuu Henäkuu : Elokuu., : Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu

31 Nnkun nästä lukusarjosta lmenee, hntannousu ol vomakkan alkuvuodesta. Alkukesästä hntojen kohoava lke hdastu, osaks pysähtykn, mutta on syksyllä jälleen jatkunut, joskn htaammassa tahdssa kun kertomusvuoden ensmmäsnä kuukausna. Täydennykseks akasemmlle lukusarjolle estetään velä seuraava asetelma, joka osottaa er hntandeksen keskmäärästä korkeutta vme vuonna verrattuna lähnnä edellsn vuosn. Nnkun stä näkyy, antavat kakk ndekssarjat suurn prten saman kuvan vmeakasen hntakehtyksen vomasta. Suhdanne- Eln- Ravnto- Kulutus- herkkä kustannus- ndeks hnta- hntandeks ndeks ndeks '

32 . SUOMEN PANKK VUONNA SETELlNANTO. Suomen Pankn setelnantoa valasevat jäljempänä olevan tauluston.-2. taulut. Nästä. taulu koskee yksnomaan vuotta 940, kun taas muut ssältävät katsauksa myös edellsn vuosn. Mantut taulut perustuvat Pankn sekä vkko- että kuukaustlalmotuksn lukuun ottamatta 2. taulua, joka on laadttu yksnomaan kuukaustlojen mukaan, sekä taulua, jotka kohdstuvat vuoden loppuun ta koko vuoteen. Setelen lunutus. Vuonna 940 valltsevssa olossa e Suomessa enempää kun muuallakaan kysymys kultakannan palauttamsesta tullut päväjärjestykseen. Asetuksella joulukuun 5 pävältä jatkettn sen vuoks Suomen Panklle syksyllä 93 annettua okeutta olla hmastamatta seteletään kullalla ta ulkomaan kultarahassa maksettavaks asetetulla shekellä vuodeks eteenpän, s. o. vuoden 94 loppuun. Setelnanto-okeus. Kertomusvuonna olvat vomassa joulukuun 3 pävänä 939 annetun lan määräykset setelnanto-okeudesta. Näden mukaan Suomen Pankn lkkeessä oleva setelstö, shen luettuna lkkeessä oleven setelen lsäks kakk muutkn Pankn vaadttaessa maksettavat stoumukset, sa nousta enntään,800 mlj. markkaa yl sen summan, johon Pankn kultakassa, sen rdattomat saatavat ulkomaslta asamehltä, ulkomalla maksettavat ulkomaan rahan määräset vekselt, ulkomasssa pörssessä noteeratut ulkomaset oblgatot, ulkomaan rahan määräset erääntyneet korkolput, ulkomaset setelt sekä kotmaset vekselt, joden maksupävään e ole kolmea kuukautta ptempää akaa, yhteensä nousevat. Suomen Pankn setelnanto-okeus ol vuoden 939 päättyessä 7,067.0 mlj. markkaa. Alkuvuodesta, kun vekselsalkku pasu, setelnanto-okeus nopeast lsäänty saavuttaen kertomusvuoden hupun, 9,057.7 mlj. markkaa, maalskuun 23 pävänä. Seuraavna vkkona puheena oleva okeus

33 jälleen penen ja pysyttel stten enmmäkseen par-kolmesataa mljoonaa manttua huppua alemmalla tasolla. Kertomusvuoden vmesenä pävänä setelnanto-okeus ol 8,864.2 mlj. markkaa, joten se vuoden varrella ol lsääntynyt,797.2 mlj. markkaa el 25.4 %. Keskmäärn setelnanto {)keus ol 8,62.3 mlj. markkaa el paljon suuremp kun edellsnä vuosna, mutta näden keskmääräthän evät ole verrannollsa kertomusvuoden kesklukuun. Ljkkeessä olevat setelt. 25 Nn kauan kun talvsotaa kest ja valton {)l pakko turvautua Suomen Pankn apuun vodaksensa suorttaa suuret sotakustannukset, setelstö nopeast lsäänty. Lkkeessä oleven setelen määrä, joka kertomusvuoden alkaessa ol 4,038.7 mlj. markkaa, nous sten 4,83. 5 mljoonaan huhtkuun vmesenä pävänä. Seuraavna kuukausna,setelstö seuraten tavallsa kausvahteluta jonkn verran penen panuen 4,59. mlj. markkaan henäkuun 23 pävänä. Elokuussa, kun nostot lkepankesta ja säästöpankesta pasuvat, setelstö jälleen alko kasvaa saavuttaen huppumäärän, 5,55.0 mlj. markkaa, kertomusvuoden vmesenä pävänä. Setelstö ol sten kertomusvuoden akana lsääntynyt,52.3 mlj. markkaa el 37.4 %. Vertalun vuoks manttakoon, että lsäys edellsenä vuonna ol ollut,952.8 mljoonaa el 93.6 %, s. o. velä vomakkaamp kun vme vuonna. Keskmäärn setelstö kertomusvuonna ol 4,786.0 mlj. markkaa oltuaan 2,505.3 mljoonaa vuonna 939' ja van 2,09.6 mljoonaa vuonna 938. Setelstön vmeakasta kehtystä valasevat seuraavat lukusarjat Lkkeessä oleva setelmä..rä Korken Mlj. Aln Mlj. Keskmäärn Mlj.,63. 0,269.8, ,080.4,56.3, ,308., , ,038.7, , , , ,786.0 Setelstön kokoonpano. Setelstön pasumnen vakutt setelstön kokoomukseen setelen suuruuden mukaan skäl, että varsnkn suuren setelen lkkeessä oleva määrä lsäänty. Suurn setel, arvoltaan 5,000 markkaa, tul varsnasest lkkeeseen vasta kertomusvuonna, vakka ed~llsenä vuonna ol annettu lkkeeseen penehkö määrä välakasa 5,000 markan seteletä. Kun tätä suurta setelä varsn vähän käytetään ostoksssa, näyt- 4

34 26 SUOMEN PANKN LKKEESSÄ OLEVA SETELSTÖ VV. 928, 938, 939 JA 940. MLJ. MK. MLL.MK m N Y ~ W ~ rr X T m MLl.MK / ~ ~ " -~ V,,---~~ 940 ~ ~ l) ~ 4000 "," ~"" ,..,.. ~... ~ /," "" ~.-. t-o_, 939 r-.., 938 ~ ,.d.. e ~~ r ".J rv ~ ~ --,. ~ '-.,;. -.,, o o

35 27 tää sltä, että stä melkoselta osalta on käytetty eräänlasena tesauromsvälneenä.,000 markan seteln lkkeessä oleva määrä lsäänty 62 %, ja saavutt sten setelkerrossa keskesen aseman. Vuoden vmesenä pävänä lkkeessä olevsta setelestä tul näet lähes puolet (47.5 %) tämän seteln osalle, jota lmesest nnkään on käytetty tesauromstarkotuksn. Myös 500 markan seteletä ol kertomusvuoden päättyessä lkkeessä enemmän (25 %) kun sen alkaessa. Stä vaston 00 markan setelen käyttö pysy,suurn prten entsellään, ja 50 sekä 20 markan setelen kerto vähen jonkn verran. Penehköstä setelestä van 0 markan setel, joka aka -semmn ol postettu lkkeestä, mutta vuonna 939 jälleen ol otettu käytäntöön, kertomusvuoden kuluessa pääs yleseen käyttöön. Nän tapahtuneet muutokset näkyvät seuraavasta asetelmasta, joka jättäen syrjään vuotta 922 vanhempaa malla olevat setelt, osottaa, kunka monta mnkn arvosta setelä vuosen päättyessä ol lkkeessä kpl. kpl. kpl. kpl. kpl.,5, ,550 67,062,000 ~... 57, ,56 732,096,63,39 2,635, » , , ,06,844,678 2,303, ~... 5,834,75 7,06,855 6,94,738,07,068,02,944 50»... 2,37,746 2,833,795 2,737,989 5,035,64 4,33,907 20»... 3,50,07 2,970,233 2,945,97 3,084,689 3,026,739 0»... 84,34 76,237 68, ,370,767,034 5 ~... 66,2 59,22 54,736 5,78 46,674 Yhteensä 2,748,653 4,630,946 4,439,45 23,677,889 25,83,294 Kova raha. Myös kovan rahan tarve ol kertomusvuoden akana melkonen, ja sen lkkeessä oleva määrä lsäänty. Tämä e kutenkaan koske kultarahoja, jota e lankaan päästetty lkkeeseen, kun varsnasta kultakantaa e ole vomassa. Näden rahojen määrä pysy sten muuttumattomana. Ne penet määrät kultarahoja, jotka vuosen varrella on otettu Suomen Panksta, ovat suurmmalta osalta joutuneet käytp,tyks teollsn ~arkotuksn ta keräljöden kokoelmn. Tällä tavon»lkkeessä» ol seuraava määrä kultarahoja: Yhteensä ,800:.,- 35,500: - 963,300: - 936,... 63,400: ,200: - 965,600: - 937, ,000: ,900: ,900: ,000: - 370,000: -,00,000: ,000: ,000: -",00,000: ,000: - 370,000: -,00,000: --

36 28 Alurnnpronssrahojen käyttö lsäänty, j-oskn tuntuvast htaammn kun vuonna 939. Näden.rahojen lkkeessä oleven määren vmeakasta kehtystä valasee seuraava asetelma Yhteensä ,56,300: - 32,38,870: - 29,640,320: -- 69,l5,490: ,56,20: - 34,986,430: -- 33,05,005: ,57,555: _ ,264,960: ,683,940: - 37,738,205: ,687,05: ,880,680: ,208,60: ,05,30: ,40,600: ,045,500: -- 45,55,60: -- 45,084,730: ,645,390: ,07,00: - 45,807,450: - 48,266,755: - 43,8,305: - Nkkelrahojen lkkeessä oleva määrä lsäänty tuntuvast, ja lsäys. ols ollut veläkn suuremp, elle nkkelnpuute ols rajottanut rahanlyöntä. Vahtorahojen puutteen postamseks Pankn taholta ehdotettn,. että tostaseks lyötäsn markan sekä 50 ja 25 pennn rahoja entsen suurusna j-a panosna mutta kuparsta. Tämänmukanen lak vahvstettn joulukuun 30 pävänä, j'a samana pävänä paästettn lkkeeseen ensmmänen erä tällasa kuparsa vahtorahoja. Alla olevaan taulukkoon,_ joka valasee nkkelrahojen lkkeessä oleven määren kehtystä, ssältyy nän ollen 84,000 markan arvosta kuparsa markan ja 8,000 markan. arvosta kuparsa 25 pennn rahoja; vastaavast uudstettua 50 pennn rahaa. e velä kertomusvuoden akana laskettu lkkeeseen. 50 p 25 P Yhteensä ,839,955: - 8,699,48: 50 8,08,47: - 47,557,853: 50' ,607,46: - 9,42,599: - 8,637,478: 75 5,657,538: 7S ,684,842: - 0,70,375: - 9,653,754: 75 59,048,97: 75, ,505,322: -- - l,5o,274: 50 0,486,702: 25 63,502,298: ,052,288: -- 2,333,695: 50 l,328,070: 50 66,74,054: -' ,687,87: - 4,032,585: - 2,677,7: 50 76,396,943: 50 Erlasa kuparsa pkkurahoja ol tlaston mukaan lkkeellä seuraavat. määrät: lop 5 p P Yhteensä ,504,775: 80 3,499,36: ,920: 67 7,743,03: 02: ,682,898: 50 3,66,43: ,563: 46 8,037,605: ,927,399: - 3,799,499: ,274: - 8,465,72: ,68,938: 30 3,953,425: 5 738,68: 04 8,860,53: ,395,076: 40 4,39,78: ,622: 74 9,27,877: ,63,927: 80 4,229,706: - 737,52: 99 9,599,55: 79 Äsken mantulla lalla muutettn myös 0 pennn ja 5 pennn rahojen koko ja ulkomuoto, mutta uusa rahoja e päässyt lkkeeseen kertomusvuoden akana.

37 Kertomusvuoden päättyessä ol kovaa rahaa lkkeessä kakkaan mlj. markan a,rvosta. Kun vastaava määrä vuoden 939 päättyessä ol 24.6 mlj. markkaa, lsäys ss ol 5.6 mlj. markkaa el non 7 %. Jos laskee yhteen kakk lkkeessä olevat kovat rahat ja setelt, saadaan tulokseks, että rahankerto vme vuosen päättyessä nous seuraavn summn: Mlj.,75.0,286.7,394.0,506., , , , ,78. Koko lkkeessä oleva rahamäärä lsäänty sten,527.8 mlj. markkaa el non 36 %, kun lsäys vuonna 939 ol ollut lähes 88 %. Edellä olevssa laskelmssa e ole ollut mahdollsta vähentää hukkaan joutuneta seteletä ja rahoja, joden määrä saattaa olla melkonen, varsnkn mtä tulee pkkusetelehn ja -rahohn. Setelen valm.tus ja poltto. Kun setelkerto ol suur ja edelleen vuoden varrella kasvo, tarvttn myös suuret määrät uusa seteletä. Setelpanosta valmstu kakkaan 6,806,000 uutta setelä, joden yhteenlaskettu arvo ol 2,963.3 mlj. markkaa. Valmstettujen setelen kappaleluku ol sten penemp kun vuonna 939, jollon se ol 22,293,000, mutta tuntuvast suuremp kun stä edellsnä vuosna on ollut tavallsta. Arvoltaan setelnvalmstus stä vaston ol suuremp kun edellsenä vuonna, joka edust shenaststa valmstushuppua, 2,85.3 mlj. markan arvoa, ja samalla huomattavast suuremp kun yleensä vme akona. 'Setelnpoltto ol sekä setelen kappaleluvun että nden arvon puolesta suuremp kun vuonna 939, mutta penemp kun vuonna 938. Kakkaan hävtettn 7,057,9 vanhaa setelä vastaten 6,42,584 ja 0,385,882 kappaletta vuosna 939 ja 938. Poltettujen setelen yhteenlaskettu arvo ol 846. mlj. markkaa vastaten 52. ja,022. mljoonaa lähnnä edellsnä vuosna. Jos vertaa setelnpolttoa samanakaseen setelnvalmstukseen,

38 30 huomaa sen parna vme vuonna olleen pokkeuksellsen penen. Sten poltettujen setelen luku vuosna 940 ja 939 ol van 42.0 ja 28.8 % samona vuosna valmstettujen setelen luvusta, kun vastaava suhdeluku ol 0.5 % vuonna 938, 63.3 % vuonna 937, 87.7 % vuonna 936 ja tostasataa prosentta lähnnä edellsnä vuosna. Onkn hyvn ymmärrettävää, että setelnpoltto jää suhteellsen peneks sellasna vuosna, jona setelstö vomakkaast lsääntyy, kasvaen suhteellsen suureks nnä akona, jollon setelstö penenee. Käyttämätön setelnanto-okeus. Setelnanto-okeuden ja kakken vaadttaessa maksettaven stoumusten välnen erotus osottaa Suomen Pankn käyttämättömän setelnanto-okeuden kullosenkn määrän, jota. myös sanotaan setelnantcreservks el lyhyest setelreservks. Setelnantoreserv ol kertomusvuoden alkaessa hyvn runsas, 2,023. mlj. markkaa. Tammkuussa se ohmeneväst penen, mutta kasvo stten jälleen saavuttaen maalskuun 23 pävänä vuoden kcrkemman määrän, 2,522.2 mlj. markkaa. Koko kevään ja kesän setelnantoreserv pysyrunsaana, mutta syksyllä se alko supstua saavuttaen kertomusvuoden vmesenä pävänä almman määränsä,,234.9 mlj. markkaa. Se ol sllon mlj. markkaa el 38.9 % penemp kun vuotta akasemmn. Tämä tuntuva vähenemnen johtu setelstön ja muden vaadttaessa maksettaven stoumusten lsääntymsestä. Keskmäärn setelnantoreserv vme vuonna ol 2,099. mlj. markkaa. Se ol sten tuntuvast suuremp kun lähnnä edellsnä vuosna, jcllon vastaava keskluku ol,27.7 ja mlj. markkaa. Huomattava on kutenkn, että nämä keskluvut evät ole verrannollsa, kun Pankn ohjesääntöön on sekä joulukuussa 938 että joulukuussa 939 tehty tärketä muutoksa. Setelnantoreservn suhteellnen runsaus, s. o. sen määrä suhteessa koko setelnanto-okeuteen, lkkeessä olevaan setelstöön samaten kun suhteessa vaadttaessa maksettaven stoumusten koko määrään, muuttu kertomusvuoden akana samaan suuntaan kun sen absoluuttnen määrä. Setelnantoresenr ol sten kertomusvuoden alkaessa 28.6 % setelnanto-okeudesta ja 40. % vaadttaessa maksettavsta stoumukssta, mutta vuoden päättyessä van 3.9 % edellsestä ja 6.2 % jälkmmässtä. Nämä suhdeluvut evät kutenkaan ole penempä kun eränä akasempna vuosna.

39 3 2. SETELNANTOA VASTAAVAT VARAT. Suomen Pankn setelnantoa vastaava varoja esttävät taulut jotka kakk perustuvat sekä vkko- että kuukausblanssehn. Edellä, sv. 24, on lueteltu ne varat, jota vastaan Suomen Panklla on okeus laskea lkkeeseen seteletä. Snä mantusta varosta Panklla e vme vuonna, enempää kun edellsenäkään akana, ollut hallussaan ulkomasssa pörssessä noteerattuja ulkomasa oblgatota. Muden katteeseen luettaven varojen tärkempä muutoksa kosketellaan seuraavassa laj lajlta. Kultakassa. Kun ulkomasten valuuttojen tarve vme vuoden alussa vallnneden olosuhteden taka ol erkosen suur, Suomen Pankk katso tarkotuksenmukaseks myydä osan kultakassaansa ulkomalle vahvstaakseen sten valuuttavarastoaan. Tämän johdosta kultakassan arvo maalskuun ensmmäsellä vkolla vähen lähes puoleen määräänsä. Sen jälkeen kultakassa pysy melken muuttumattomana. Kertomusvuoden päättyessä Suomen Pankn kultakassa ol krjattu mlj. markkaan, joten se ol 575. mljoonaa penemp kun vuoden alkaessa. Kun eräden muden setelnantoon ckeuttaven varojen määrä vuoden varrella lsäänty, penen kultakassan määränmukanen merktys setelkatteen osana velä enemmän kun sen arvo. Kertomusvuoden alussa koko katteesta tul 22.4 % kultakassan osalle, mutt~ vuoden vmesenä pävänä tämä suhteellnen osuus ol vähentynyt 8.6 %:n. Saatavat ulkomaslta krjeenvahtajlta. Kertomusvuoden alkaessa Suomen Panklla ol saatava ulkomaslta krjeenvahtajlta yhteensä,726. mlj. markkaa. Valuuttavarasto ol sten melko runsas, mutta tarpeetkn olvat vme vuonna vallnnessa olossa harvnasen suuret. Vkko vkolta valuuttavarasto penenkn panuen helmkuun 23 pävänä,056.3 mlj. markkaan. Kun osa kultakassaa sttemmn myytn, saatn valuuttavarasto vahvstetuks, nn että se maalskuun 8 pävänä nous,605.8 mlj. markkaan. Stä se kutenkn jälleen nopeast penen aleten jo huhtkuun ensmmäsen vkon lopussa,088.6 mlj. markkaan. Seuraavna kuukausna valuuttavaraston vahtelut olvat melko vähäset, kunnes loppukesästä alko uus vähenemnen, jonka johdosta valuuttavarasto

40 32 syyskuun 8 pävänä panu kertomusvuoden almpaan määrään, rnlj. markkaan. Ulkomalta saadun lanan johdosta valuuttavarasto sen jälkeen taas vahvstu ja ol kertomusvuoden vmesenä pävänä,77.2 mlj. markkaa. Se ol sten vuoden varrella supstunut mlj. markkaa el 3.8 %. lmestä on, että valuuttavarasto ols joutunut vellä kovemman purstuksen alaseks ja supstunut velä enemmän, elle ulkomasessa kaupassa nn monen maden kanssa ols sovellettu clearng-järjestelmää. Keskmäärn Suomen Panklla vuonna 940 ol,55.8 mlj. markan saatava sen ulkomaslta krjeenvahtajlta, kun vastaava keskluku edellsenä akana ol ollut tuntuvast suuremp el 2,069.3 mlj. markkaa vuonna 939 ja 2,44.0 mljoonaa vuonna 938. Valuuttavaraston suhteellnen merktys setelnkatteen tekjänä vähen, samaten kun kultakassankn, kertomusvuoden akana melkosest. Vuoden 939 päättyessä valuuttavarasto näet ol 32.8 %, mutta vuotta myöhemmn van 6.7 % koko setelkatteesta. Kotmaset vekselt. Kultakassan ja valuuttavaraston rnnalla, jotka vanhastaan ovat setelkatteen kulmakvenä, on van kotmaslla vekselellä mantsemsen arvosta merktystä setelnantoa vastaaven varojen joukossa. Kotmasa vekseletä. kästellään tarkemmn edempänä Suomen Pankn luotonannon yhteydessä. Tässä on van syytä todeta, että vekselen dskonttauksen vomakkaan kasvamsen johdosta tämän kateryhmän merktys kertomusvuoden akana tuntuvast lsäänty. Jo vuoden alkaessa kotmaset vekselt edustvat sangen huomattavaa osaa el 44.8 % setelnantoon okeuttaven varojen kokonasmäärästä. Vuoden vmesenä pävänä tämä. osuus ol noussut 74.7 %:n, joten kotmaset vekselt olvat verrattomast tärkempänä katteen osana. Ukomaset vekselt. Akasemmn on ulkomaslla vekselellä ollut jonkn verran merktystä setelnkatteen kannalta, mutta suurvaltan sodan puhkeamsen jälkeen tosenlaset kauppa- ja maksutavat ovat tulleet käytäntöön ulkomasten vekselen käytön supstuessa mtättömäks. Kertomusvuoden alkaessa Suomen Pankn salkussa ol ulkomasa vekseletä van.9 mlj. markan arvosta, ja vähäsenä tämä määrä pysy koko vuoden panuen maalskuussa ana 0.3 mlj. markkaan. Joulukuussa lmen vekselsalkussa

41 33- pentä kasvua, mutta stä huolmatta näden vekselen arvo vuoden vmesenä pävänä ol van 6.8 mlj. markkaa. Kertomusvuoden keskmäärä ol nn pen kun 2.0 mlj. markkaa, kun vastaava keskluku lähnnä edellsnä vuosna ol 7.7 ja 70.3 mljoonaa. Ulkomaset setelt ja korkolpul Yhtä vähänen merktys setelkatteen muodostajana ol ulkomaslla setelellä ja korkolpulla, joden määrä edellsnäkn vuosna on ollut mtätön. Pankn tlalmotuksssa puheena oleva nmke vahtel 0.5 ja 3.2 mlj. markan välllä ollen keskmäärn.9 mlj. markkaa. 3. KOTMANEN LUOTONANTO. Suomen Pankn er muodossa myöntämän luoton vahteluta valasee 23. taulu. Taulultteessä 24 on estetty kokonasluotonannon määrä kunkn kuukauden lopussa vuosna Suorananen luotonanto. Suomen Pankn suorananen luotonanto e kertomusvuonna kehttynyt samanlasten kausvahteluden merkessä kun säännöllsnä akona, vaan sen kehtys sa lemansa ens sjassa valton luotontarpeesta. Tästä syystä luotonanto alkuvuodesta nopeast lsäänty kohoten 2,86.0 mlj. markasta kertomusvuoden alkaessa 5,58.6 mljoonaan maalskuun 23 pävänä, jollon vuoden huppu saavutettn. Lsäys vajaan kolmen kuukauden akana ol sten 3,332.6 mlj. markkaa el 52.5 %. Kun luotonanto valtolle tuona akana lsäänty mljoonasta 3,900.0 mlj. markkaan, manttu lsäys ss melken kokonasuudessaan ol seurausta valton sodanakasesta luotontarpeesta. Seuraavna kuukausna Suomen Pankn suorananen luotonanto pysyttel tällä ja hukan alemmalla tasolla. Kertomusvuoden vmesenä pävänä se ol 5,348.9 mlj. markkaa, joten koko vuoden akana tapahtunut lsäys ol 3,62.9 mlj. markkaa vastaten 44.7 %. Kun valton saama luotto e ollut määrältään muuttunut, vodaan sten todeta, että -mulle kun valtolle myönnetty luotto kertomusvuoden varrella ol penentynyt 37. mlj. markkaa. Tämäjohtu stä, että kauppavarastojen supstuessa kauppalkkeet suorttvat takasn osan saamstaan luotosta. Sama koskee myös erätä teollsuuslkketä, samalla kun eräden

42 34 tosten teollsuusyrtysten luotto pänvaston lsäänty. Sen lsäks ol suoranaseen luotonantoon vuoden 939 päättyessä luettu eräden luottolatosten oma vekseletä, jotka lunastettn kerlomusvuoden alkupuolella. Suomen Pankn suoranasen luotonannon vmeakasta kehtystä valasevat seuraavat lukusarjat. Korken Aln Keskmäärn Mlj~ Mlj. Mlj , ~ '..., , ,586.6,082.4, ,86.0,074., ,58.6 2,229. 5,032.9 Suomen Pankn suorananen luotonanto tapahtuu kolmessa muodossa: vekseletä dskonttaamalla sekä myöntämällä hypoteekk- ja kassakredtvlanoja. Nästä vekselen dskonttaamnen on verrattomast muta tärkej,mp, ja sen merktys kasvo vme vuonna entsestään. Vme vuoden suoranasesta luotonannosta tul keskmäärn 98. % vekselen,.0 % kassakredtven ja 0.9 % hypoteekklanojen osalle. Suoraan dskontattuja vekseletä ol kertomusvuoden alkaessa Suomen Pankn salkussa 2,042.6 mlj. markan arvosta. Seuraavna kuukausna dskontattujen vekselen arvo nopeast lsäänty seuraten samoja vahteluta, jotka edellä on estetty puhuttaessa Pankn suoranasen luotonannon kokonassummsta. Kertomusvuoden korken määrä, 5,422.8 mlj. markkaa, saavutettn maalskuun 23 pävänä, mnkä jälkeen näden vekselen määrä jälleen supstu 5,274.9 mljoonaan joulukuun vmesenä pävänä. Suomen Pankn suoraan dskontatusta vekselestä ol, nnkun edellsessä on manttu, huomattava osa valtonvekseletä. Suomen Pankn kassakredtven muodossa myöntämä luotto ol kertomusvuoden alkaessa 62.2 mljoonaa ja sen päättyessä 76.5 mlj. markkaa. Myönnetystä kassakredtvestä ol kutenkn melkonen osa käyttämättä. Nältä tleltä ol kertomusvuoden alkaessa nostettu 93.0 mlj. markkaa, mutta seuraavana akana tämä määrä vkko vkolta alen. Vuoden aln määrä, 25.4 mlj. markkaa, saavutettn marraskuun 8 pävänä, mnkä jälkeen se jälleen kohos ollen joulukuun päättyessä 32.9 mljoonaa el 60. mljoonaa penemp kun vuotta akasemmn. Keskmäärn kassakredtveltä nostettu määrä vme vuonna ol 47.9 mlj. markkaa vastaten 68.8 ja 65.7 mljoonaa lähnnä edellsnä vuosna.

43 35 SUOMEN pankn TÄRKEMMÄT TLT VV MLL MK oor-----~-----_ ; ~~----~ MLL. MK ~----4_----_+----~ _----~----_+----~---- ; ; V. 5500~----4_----_ _--~,~t--~~-,~.,-~~~~~~~ : ~~/ 5000~----~----_+----~~-----t_--~,r----_+-- ~r_--~ 4500~----~----~------~----_+----~T_----_r----~------~ ld "OOO~----+_----_+----~----~~L~!~ T-----~----- ( J A::::JJ-----r-J t----t l r -..;f, ~----~----~ tft-, T_----_r----~ " ~~: ~.r... ~ J' Ar~'6 Al ~ ' :.;;/F----J----rltt..--+_--_+_-- l (.\'V~;!L..., ,~.---'.'~:..-.q:""\.:-~.V-- ~-" +--' V~A:~--.--l. 2000, : ~J -\...~ 500 ~Y!=~~------j-- ::---t-----t+--~t f ~~ ".:: "''-'-' ~... r-....,,_' \. ' ~----~----~------'--+t _---_+_"":'o"_...,.,.:--;!.'+--'----~ ~ \\.~"*,:-t-t llmnynd~~xnmlnmny~dn~xnm o ~--= Lkkeessä oleva.etelsro. -- S(l'telnantoreserv. Ulkomaset kollttokuranttsaatavat Koko luotonanto.

44 36 Mulle kun luottolatokslle myönnettyjen hypoteekklanojen määrä ol vuoden 939 päättyessä 50.4 mlj. markkaa. Vuoden varrella näden lanojen määrssä tapahtu van mtättömä muutoksa. Vuoden vmesenä pävänä puheena oleva lanamäärä ol 4.2 mlj. markkaa, joten se ol 9.2 mljoonaa penemp kun vuotta akasemmn. Kes~määrn hypoteekklanoja ol 47.9 mlj. markan arvosta, kun vastaava keskluku ol 38.2: mljoonaa vuonna 939 ja 57.7 mljoonaa vuonna 938. Red.konttaus. Kun rahamarkknat syksyn 939 tapausten johdosta suurest krstyvät ja luottolatosten sen johdosta ol turvauduttava Suomen Pankn apuun, ol redskonttausten määrä vuoden päättyessä noussut 34.9 mlj. markkaan. Krstymnen alko kutenkn vuoden vahteessa laueta, mkä m. m. tul näkyvn stä, että lkepankken redskonttaukset het tammkuussa nopeast supstuvat. fuhtkuun 23 pävään mennessä redskonttaukset ol kokonasuudessaan suortettu takasn, ekä ntä sen jälkeen enää näkynyt Suomen Pankn tlalmotuksssa. Myös luottolatolcslle myönnettyjä hypoteekklanoja, joden määrä kertomusvuoden alkaessa ol mlj. markkaa, lyhennettn vomakkaast alkuvuodesta, nn että se kesäkuun 8 pävänä ol pasunut 42.5 mlj. markkaan. Sen jälkeen puheena olevat lanat jälleen hukan lsääntyvät, ja. vuoden päättyessä nden määrä ol 47.0 mlj. markkaa. Huomattava on. että lkepankt olvat kokonaan maksaneet pos saamansa tähän kuuluvat lanat ja että jäljellä ol van eräden kaupunksaästopankken lanat, jota nämä nostojen suuruuden.ja säästölkkeen nekkouden taka evät pystyneet suorttamaan. Suomen Pankn kokonabluotonanto kohos, nnkun edellsestä on näkynyt, vuonna 940 korkeammalle tasolle kun mnään akasempana. vuonna. Sen määrä ol vuoden 939 päättyessä 2,925. mlj. markkaa. Stä se nous maalskuun 23 pävään saakka, jollon saavutettn vuoden korken määrä, 5,748. mljoonaa, ja pysyttel stten hukan alemmalla. tasolla ollen kertomusvuoden vmesenä pävänä 5,395.9 mlj. markkaa. Sllon se ss ol 2,470.8 mlj. markkaa el 84.5 % suuremp kun vuotta. akasemmn. Keskmäärn Pankn kokonasluotonanto kertomusvuonna. ol 5,75.3 mlj. markkaa vastaten van,43.7 ja,46.9 mljoonaa vuosna 939 ja 938.

45 37 4. OBLGATOVARASTO. Pats edellä kasteltyä varsnasta luotonantoa Suomen Pankk myös sjottaa pääoma oblgatohn. Oblgatovaraston vahteluta valasee 23. taulun 2. ja 3. sarekkeet, jossa tedot annetaan erkseen suomenmarkkamäärästen, erkseen jossakn veraassa rahassa annettujen oblgatoden määrstä. Kertomusvuoden akana, jollon oblgatomarkknat olvat lamassa, tapahtu Suomen Pankn oblgatovarastossa paljon penempä muutoksa kun yleensä edellsnä vuosna. Uusa oblgatota ostettn kakkaan van 03.3 mlj. markan arvosta, kun uushankntojen arvo vuonna 939 ol ollut mljoonaa. MYYtyjen ja arvottujen oblgatoden arvo ol 74.3 mlj. markkaa. Oblgatovaraston krjanptoarvo, joka kertomusvuoden alussa ol mlj. markka;t, kohos lokakuun lopussa mljoonaan ja ol joulukuun päättyessä mljoonaa. Vuoden varrella tapahtunut arvonlsäys ol sten van 29.5 mlj. markkaa. - Oblgatot on yleensä krjattu alhasn kurssehn. Suomen rahaasa annetut oblgatol Kertomusvuoden alussa Suomen Panklla ol hallussaan Suomen valton sekä kotmasten kaupunken, luottolatosten ja teollsuusyrtysten suomenmarkkamääräsä oblgatota mlj. markan arvosta. Alkuvuodesta 0 blgatosalkku vähän supstu, mutta lokakuussa se jälleen lsäänty näden oblgatoden arvon noustessa 38.6 mlj. markkaan. Kertomusvuoden päättyessä Panklla ol hallussaan markkamääräsä oblgatota mlj. markan arvosta, joten vuoden varrella tapahtunut lsäys ol 45. mljoonaa. Vuoden 939 päättyessä tul 50.2 % oblgatoden krjatusta arvosta markkamäärästen oblgatoden osalle, ja vuoden 940 lopussa tämä suhdeluku ol noussut 54.7 %:n. Ulkomaan rahaasa annetut oblgatot. Suomen Panklla ol vme vuonna, nnkun akasemmnkn, hallussaan melkonen määrä Suomen valton ja suomalasten kaupunken ja yrtysten ulkomaan rahassa antama oblgatota. K'ertomusvuoden alkaessa nden krjattu arvo ol 322. mlj. markkaa. Vahdellen er suuntn puheena oleven oblgatoden arvo

46 38 vähtellen alen ja ol kertorlusvuoden päättyessä mlj. markkaa. Vuoden varrella ulkomaan rahan määrästen oblgatoden arvo sten el, pä.äasallsest arvontojen taka, supstunut 5.6 mlj. markkaa. 5. VAADTTAESSA MAKSETTAVAT STOUMUKSET. Suomen PankJl vaaqttaessa maksettava stoumuksa- vuonna 940 osottaa 22. taulu, joka perustuu sekä vkko- että kuukausblanssehn. Vaadttaessa maksettavat stoumukset vodaan nden luonteen mukaan jakaa kolmeen pääryhmään, nmttän lkkeessä olevn setelehn, muhn varsnasnavstastoumuksn sekä myönnetystä kassakredtvestä nostamatta, olevn määrn.. Lkkeessä olevat setelt. Vaadttaessa maksettaven stoumusten tärkempänä osana ovat lkkeessä olevat setelt; katsoen nden erkosasemaan on ntä kästelty erkseen. luvussa. Tässä kohdn on van syytä manta, että lkkeessä oleven setelen suhteellnen merktys vme vuonna entsestään lsäänty. Ne edustvat näet keskmäärn 73.4 % vaadttaessa maksettaven stoumusten kokonasmäärästä,. kun vastaavat keskluvut olvat 65.4 % vuonna 939 ja % vuonna 938. Pano- ja ottotlt. Vaadttaessa maksettaven stoumusten toseks suurn tekjä, pano- ja ottotlellä oleven va.rojen määrä, vahtel vallnneden olosuhteden nukasest. Nämä varat, josta Suomen Pankk e maksa korkoa, jakaantuvat kahteen melkosest erlaseen osaan, nmttän tosaalta valton tln, tosaalta muden tlehn. Valton pano- ja ottotln vmevuotnen kehtys antaa elävän kuvan valton sllossta fnanssvakeukssta. Vuoden 939 päättyessä tällä tlllä ol varoja 26.0 mlj. markkaa, mutta sen jälkeen valton tl koko kertomusvuoden ajan - van para pokkeusta lukuun ottamatta - ol tyl:tjänä. Onpa valto pänvaston ajottan ylttänyt tlnsä melkosn määrn. Keskmäärn valton pano- ja ottotlllä vme vuonna ol van. 7 mlj. markkaa, kun vastaava keskluku ol 55.3 mljoonaa vuonna 939 sekä ja mljoonaa stä. edellsnä. vuosna.

47 Mud.en pano- ja ottotlelle, joden pääosanaovat lkepankken kassavarat, kerty vme vuonna rahamarkknoden keventyessä enemmän varoja kun vuonna 939. Kertomusvuoden alkaessa nällä tlellä ol yhteensä mlj. markkaa. Jo alkuvuodesta tämä määrä alko kasvaa kohoten vähtellen,439.7 mljoonaan toukokuun 23 pävänä. Sen jälkeen nällä tlellä oleven varojen määrä taas supstu, mhn osaks vakuttvat valton ja Helsngn kaupungn lkkeeseen laskemat veronmaksutodsteet, osaks musta systä tapahtuneet nostot lkepankken tleltä. Joulukuun 8 pävänä saavutettn vuoden aln määrä, mlj. markkaa, mutta sen jälkeen.puheena olevalle tllle jälleen kerty'enemmän varoja, nn että sllä vuoden päättyessä ol 834. mljoonaa el 48.4 mljoonaa enemmän kun vuoden alkaessa. Vuoden keskmäärä ol,042.0 mlj. markkaa vastaten 87. mljoonaa vuonna 939 ja,06.6 mljoonaa vuonna 938. Lkkeessä olevat postvekselt. Varsnasn vaadttaessa maksettavn stoumuksn luetaan edelleen Suomen Pankn asettamat postvekselt. Postveksellkkeen huomattavaa vlkastumsta valasevat seuraavat lukusarjat: Lkkeessä Asetettu Lunastettu vuoden lopussa Mlj. :&lj. Mlj ,4.0, ,343.6,34. ~ ,84.6, , , , , , , ,50. 3, Postveksellke vlkastu vomakkaast vuonna 940, joten kehtys jatku samaan suuntaan kun edellsnäkn vuosna. Asetettujen postvekselen arvo ol 23.0 % suuremp kun vuonna 939 ja lähes neljä kertaa nn suur kun vuonna 933, jollon postveksellke ylesen lamakauden johdosta ol vähästä. Lkkeessä oleven postvekselen arvo ol suurmmllaan tammkuun 5 pävänä, jollon se nous 27.6 mlj. markkaan, ja penmmllään, 5.6 mljoonaa, toukokuun 23 pävänä. Keskmäärn Suomen Pankn postvekseletä kertomusvuonna ol lkkeessä 38.7 mlj. markan arvosta, s. o. melkosta enemmän kun lähnnä edellsnä vuosna, joden vastaava keskluku ol 2. 0 ja 7. mljoonaa. 39

48 40 Pertyt vekselt. Tällä nmellä esntyvät Suomen Pankn blanssessa pertystä vekselestä kertyneet, velä tlttämättä olevat varat. Pankn perttävks annetut vekselt olvat mlte yksnomaan ulkomasa. Kakkaan annettn vme vuonna Pankn perttävks vekseletä 59.3 mlj. markan arvosta. Perttävks annettujen vekselen määrä ol sten tuntuvast suuremp kun vuonna 939, jollon se ol 74. mljoonaa. Pankn tlalmotuksssa esntyvä, pertystä vekselestä johtuva velka.ol avan mtätön, kertomusvuonna keskmäärn 0.7 mlj. markkaa. Ulkom,aset krjeenvahtajat. Suomen Pankn velka ulkomaslle krjeenvahtajlle on näden suomenmarkkamääräsä saatava (cont loro), joden määrä yleensä ol verraten pen. Vme vuoden alkaessa tämä vaadttaessa maksettavn stoumuksn kuuluva velka ol 68.2 mlj. markkaa, ja suunnlleen tällä tasolla se pysy alkuvuoden. Laskettuaan stten kesällä ana 20.7 mljoonaan kesäkuun 23 pävänä, se syksyllä alko lsääntyä nousten joulukuun vmesenä pävänä mlj. markkaan. Se ol sten vuoden varrella lsääntynyt mlj. markkaa el enemmän kun nelnkertaseen määräänsä ja ol samalla paljon suuremp kun akasemmn. Keskmääränen velka ulkomaslle krjeenvahtajlle ol 05.8 mlj. markkaa, kun se lähnnä edellsnä vuosna ol ollut van 25.2 ja 36. mlj. markkaa. Puheena olevan tln vomakas kasvu on yhteydessä sen tosasan kanssa, että maamme ulkomaset velat yleensä, nnkun akasemmn on osotettu, vme vuoden akana huomattavast lsääntyvät. Ulkomaset selvtystlt. Vaadttaessa maksettavn stoumuksn on edelleen luettu nden ulkomasten selvtystlen saldo, jota Suomen Pankk hotaa. Kertomusvuoden alkaessa tällä tlllä esntyvä velka ol 25.5 mlj. markkaa. Vähennyttyään tammkuussa tämä velka alko kasvaa ja saavutt huppunsa, mlj. markkaa, vuoden vmesenä pävänä. Tämä huomattava lsäys ol luonnollnen seuraus stä, että tuont nstä masta, joden kanssa Suomella on clearng-sopmus, ol suuremp kun vent nhn. Keskmäärn puheena oleva velka ol 87.0 mlj. markkaa vastaten 52.8 ja 44.6 mljoonaa lähnnä edellsnä vuosna. Er tlejä. Nämä tlt ssältävät erlasa stoumuksa, josta on manttava ennakot, s. o. maksunsuortuksa varten ennen suortuspävää Pan-

49 klle saapuneet varat. Tällä tlllä oleven varojen määrä ol kertomusvuoden alkaessa 63.6 mlj. markkaa, mutta se alko het lsääntyä pysyen koko ajan melkos-ta korkeammalla tasolla. Vuoden vmesenä pävänä nätä velkoja ol 40. mlj. markkaa, joten nden määrä ol kasvanut mljoonaa el enemmän kun kuusnkertaseks. Keskmäärn er tlellä kertomusvuoden akana ol velkaa 248. mlj. markkaa, kun vastaavat keskluvut olvat 65.9 mljoonaa vuonna 939 ja van 22.9 mljoonaa vuonna Kassakredtveltä nostamatta oleva määrä. Oman ryhmänsä vaadttaessa maksettava stoumuksa muodostaa se osa Suomen Pankn myöntämä kassakredtvejä, jota e ollut nostettu tlltä, mutta jonka luotonsaaja mllon hyvänsä vo ottaa käytäntöönsä. Tämä määrä ol penmmllään kertomusvuoden alkaessa, 69.2 mlj. markkaa, mutta lsäänty vähtellen rahamarkknan keventyessä nousten vuoden vmesenä pävänä 43.6 mljoonaan, s. o. runsaast kaksnkertaseen määräänsä. Keskmäärn kassakredtveltä kertomusvuonna ol nostamatta 2.4 mlj. markkaa vastaten 89.7 ja 85.6 mljoonaa lä'hnnä edellsnä vuosna. 6. PANKN TLA JA OMAT VARAT. Pankn tla vuoden lopussa. Suomen Pankn tlaa vuosen päättyessä valasee 30. taulu, joka on laadttu Pankn vuoskertomuksssa julkastujen tlnpäätösten mukaan. Pankn tlan loppusumma, joka vme vuosna yleensä on sääntynyt nopeassa tahdssa, kohos kertomusvuoden tapausten Pankn er tlehn aheuttamen muutosten taka edelleen vomakkaast. Kun tasetln loppusumma velä vuoden 937 päättyessä ol 4,783.2 mlj. markkaa, se vuoden 938 lopussa ol noussut 5,325.4 mljoonaan, vuoden 939 lopussa 6,809.0 mljoonaan ja vhdon kertomusvuoden päättyessä 9,492.3 mlj. markkaan. Nousu ol sten kertomusvuonna 39.4 % vastaten 27.9 % vuonna 939. Vuodesta 937 Suomen Pankn vuostaseen loppusumma sten ol kohonnut melken kaksnkertaseks, mkä on selvänä osotuksena stä, kunka pokkeuksellsssa olossa Pankk vme vuosna on joutunut tommaan. 6

50 42 Edellä on jo kästelty usempa Pankn tlan nmkketä ja nssä kertomusvuoden akana tapahtuneta muutoksa. Velä on kutenkn koskettelematta Pankn omen varojen kehtys. Omat varat. Suomen Pankn omen varojen kehtystä vuosna valasee 33. taulu. Suomen Pankn kantarahasto, joka joulukuussa 938 korotettn,250.0 mlj. markkaan, on sen jälkeen pysynyt muuttumattomana. Sen sjaan vararahasto, jota Pankn ohjesäännön mukaan vuosttan on kartutettava vottovaroj'en määräosalla, myös kertomusvuonna lsäänty. Se ol vuoden 939 päättyessä mlj. markkaa, mutta shen lsättn kertomusvuoden alussa automaattsest puolet edellä mantun vuoden votosta el 5.2 mlj. markkaa. Eduskunnan marraskuun 22 pävänä 940 tekemän päätöksen nojalla shen sen lsäks vetn se osa tosta votonpuolskoa, joka yltt valton tuloarvoon merktyn erän, joten vararahastoa kakkaan kartutettn 52.5 mlj. markalla. Suomen Pankn vararahasto nous sten kertomusvuoden päättyessä mlj. markkaan. Saman peraatteen mukasest vararahasto kuluvan vuoden ensmmäsessä tlassa nous mlj. markkaan, kun shen automaattsest lsättn puolet vuoden 940 nettovotosta el 0.3 mlj. markkaa. Varsnasen vararahaston ohella Suomen Pankn tla-asemassa esntyy ertynen, kntestöjen ja kaluston arvoa vastaava rahasto, jota pysyväsest on pdetty 2.0 mlj. markan suurusena. Kun tämä otetaan huomoon, Pankn omen varojen kokonasmäärä tätä nykyä on,885.6 mlj. markkaa. 7. TULOT JA MENOT YNNÄ VOTTOVAROJEN KÄYTTÖ. Tulot ja menot. Suomen Pankn tuloja ja menoja vuosna valasee 3. taulu, joka on yhdstelmä Pankn vuoskertomuksssa julkastusta votto- ja tappotlestä. Suomen Pankn kokonastulot olvat kertomusvuonna mlj. markkaa el 00.3 mljoonaa suuremmat kun vuonna 939. Kokonastulo ol sten suuremp kun mnään akasempana vuonna. Tulojen vomakas nousu

51 johtu ens sjassa luotonannon laajenemsesta. Sen johdosta Pankk sa korkoja kotmasesta lanauslkkeestä 59.6 mlj. markkaa el 96.9 mljoonaa enemmän kun vuonna 939 ja hyvän joukon tostasataa mljoonaa enemmän kun vuosna Verrattaessa tuloja vuoden 939 tulohn panee edelleen merklle, että korkotuloja oblgatosta kerty 48.9 mlj. markkaa el.7 mljoonaa enemmän sekä että provsota kerty 7.2 mlj. markkaa el 7.8 mljoonaa enemmän. Myös saatn vuonna mlj. markan agovotto, kun stä vaston vuonna 939 ol syntynyt huomattavan suur agotappo. Pänvaston kun muut tulot ulkomaslta krjeenvahtajlta saadut korkotulot penenvät, veläpä nn tuntuvast kun 0.8 mljoonasta vuonna 939 ja velä suuremmsta määrstä stä edellsnä vuosna 0.3 mlj. markkaan vme vuonna. Vähenemsen syynä ol se tosasa, että usemmat krjeenvahtajat lopettvat korkojen maksamsen ulkomaslle sjotukslle. Menopuolella muutokset olvat penempä kun tulopuolella. Menot palkosta ja palkkosta lsääntyvät henklökunnan lsääntymsen johdosta 0.2 mlj. markasta 0.5 mljoonaan, eläkemaksut 0.9 mljoonasta.0 mljoonaan ja kulut 2.7 mljoonasta 2.9 mlj.markkaan. Setelen valmstus aheutt setelstön kasvun johdosta melkosen menonlsäyksen, nmttän 3.9 mljoonasta 5.3 mljoonaan. Suurmmat muutokset olvat äsken mantun agotappon muuttumnen agovotoks, mkä merkts 9.0 mlj. markan menonvähennystä, sekä 7.5 mlj. markan poston lmestymnen votto- ja tappotln menopuolelle. Tämä ol seurauksena nstä alueluovutusten aheuttamen saataven vähenemsstä, jotka vuoden 940 akana ol saatu selvtetyks. Mantulla postolla e kutenkaan saatu selvtetyks kakka samasta syystä Panklle mahdolsest kotuva tappota nstä melko suursta luottomäärstä, jotka P~nkk ol myöntänyt uselle luovutetulla alueella tomnelle lkeyrtykslle. Koska tostaseks e velä ole tetoa näden asakkaden tapposta enempää kun stä, paljonko ne tulevat saamaan korvausta ja mnkä arvonen omasuus nllä ehkä on jäljellä Suomen puolella, e katsottu olevan syytä ottaa tlnpäätöksessä huomoon tästä syystä Panklle mahdollsest velä kotuva tappota. Kaken kakkaan varsnasten menojen kokonassumma ol 27.9 mlj. markkaa ja sten melken samansuuruuen kun vuonna 939, mutta melkosta suuremp kun yleensä stä edellsnä vuosna. 43

52

53 TAULUJA. TABLEAUX. Suomen Pankk 940.

54 2 - Setelnanto-okeus (lak ).') Drol d'embson (d'apr68la Zo du 23. X. 939).') Päväys. Setelnantoa Setelnanto-okeus! Setelnantovastaavat varat. sen lsäks. okeus. DafB. Oouvwrtwre de Drofl; d'emb- Drot Z' tmbson M8 8on 8Uppl~- d'embson bllets. menta.e. total Vuoden 939 lopussa _._--. Suomen Pankn Emsson des bllets de Käytetty setelnlpot d'embswn Muta vaadt- Lkkeessä taessa makset- oleva seteletä. tava stoumuksa. Bllet8 en crculaton. Aut.e. engayements a VUB Tammkuu Helmkuu Maalskuu Huhtkuu Toukokuu Kesäkuu Henäkuu ') Ykstyskohtanen selonteko Suomen Pankn ohjesäännön määräyksstä on vuoskrjassa 939. Un.hume detalm

55 setelnanto vuonna 940. la Banque de Flnlande en 940. anto-okeus. utlbe. Setellnantoreserv. Resel'Je d'lmbbwn des bllets. Kassakredtlven nostamaton osa. Montant non mlbldbb crlld.b de cabbe C6'seltB. Yhteensä. Tota!. Suhde se- Määrä ~~::~~~ (sar. 4";"'8). (sar. 4). Montant (co!. 4 ':-8). PO'lJ/l"-cem 't,,/f:'';n (co!. 4). Suhde vaa- dttaessa maksettavn stoumukslln (sar. 8). Pour-cem des engagements dllue (col. 8). Suhde lkkeessä ole - vaan setellstöön (sar. 5). Pour-cent du motltant dbb bllets en crculaton (co!. 6). Päväys , =-8----:------: _ % % ' Dale. Vuoden 939 lopussa Tammkuu~ ! Helmkuu Maalskuu Huhtkuu Toukokuu Kesäkuu Henäkuu du r~!ement de la Banque de Ffllanae 8e trou~e dans le Rapport de 939.

56 4 -- Setelnanto-okeus (lak ). Drot d'hllsson (d'apres la lo du 23. X. 939) _... _-_ h Päväys. Setelnantoa Setelnanto-okeus Setelnantovastaavat varat. sen lsäks. okeus. Date. Oouf)6f'twre de Drot d' hs- Hot l' tlmsson des son suppu- d' hsbon bllets. mentare. total ~ Elokuu (Jatk.) Suomen Pankn EmsBon des bllets de la Lkkeessä oleva seteletä. Bll.ts en crculaton Käytetty seteln- Drot d'~msson Muta vaadttaessa maksettava stou- muksa. Autres engageme'llts U _...- a Syyskuu Lokakuu t Marraskuu Joulukuu Korken Mazmum Aln Mnmum Vahtplu } } }: :::~määrä } Move'll'lle

57 5 setelnanto vuonna 940. Banque de Fnlande en Sute. auto-okeus. utlbe. 8etelnantoreserv. Reserve d'msson des blz.tb. Kassakred - tven nostamaton osa. Montat nol'! utlbedes C'/"edts de rabse consems. Yht<lensä. Total. Suhdelk- Suhde vaa- Suhde se- keessä ole- dttaessa Määrä telnanto- vaan setels- makf.ettavln (sar. 4-;'-8). okeuteen töön (;.ar. 5). stoumuksln (sar. 4). (sar 8) '. Montant Pour-eent d~~~:~ Po~m 'des ; (col. 4-;'-8)..[ d''-'",'an du dmt de b'u'- t 8 t e.. en engagemen B.,,,... ~ cvculaton vue (col. 4). (col.5). (co!. 8). Päväys ' O----:-:------, Dale l' ' % / ; % 35.84, Elokuu ) Syyskuu ' ' Lokakuu 8.: , ' Marraskuu l' : Joulukuu " !--! ~ ~ ' { Mazmum Korken { Mnmum Aln { Vab,telu Eeut { KeSkmäärä Moyenm

58 6 2. Suomen Pankn lkkeessä oleva setelstö Crcrlaton des bllets de la Banque de Fnlande Kuukaus. Mo. Tammkuu Helmkuu Maalskuu Huhtkuu Toukokuu Kesäkuu Henäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Lsäys (+) ta Lsäys (+) ta Jläärä. vähennys (-). Määrä. vähennys (-). Montan!. AUgmeflta!on (+) Monta-n!. Augmen!a!on (+) ou dmnuton (-). ou dmnuton (-) _ Kuukaus. MttB. 937! , Jläärä. Montan!.! Lsäys (+) ta Lsäys (+) ta.vähennys (-).! Määrä. vähennys (-). AlJ(/Tenta!on (+), Montan!. Augmentaton (+) ou dmnuton (-). ou dmnuton (-) :-: :-: :-:5:---- Tammkuu Helmkuu Maalskuu Huhtkuu Toukokuu Kesäkuu Henäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu

59 kunkn kuukauden lopussa vuosna a La fn de chaque mos en Määrä. Mrmtant Lsäys (+) ta Lsäys (+) ta vähennys (-). Määrä. vähennys (-). Augmentaton (+) Montant. Augmentaton (+) ou dmnuton (-). ou rlmnutwn (-).!.\ Kuukaus. Moll. 0 Tammkuu Helmkuu Maalskuu Huhtkuu Toukokuu Kesäkuu Henäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu _ ! Lsäys (+) ta Lsäys (+) ta Määrä. vähennys (-). Määrä. vähennys -). Montant. Augmentaton (+) Montant. Augmentaton (+) ou rlmnuton (-). ou rlmnuton (-) , Kuukaus. Moll..~..".._-"._-_.- 20 Tammkuu Helmkuu Maalskuu Huhtkuu Toukokuu Kesäkuu Henäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu

60 8 Vuos. Annee. 3. Yleskatsaus Suomen Pankn setelnanto-okeuteen vuosna Drot d'emsson de la Banque de Fnlande en Korken. Mmmul&. - ;:::.~:-r--:=!. Aln. Mnmum. Vahtelu. : Keskmäärä. :a::. ' Ecart. MO/enne. ----,- P::'s.! ';; 6 --r , ) 938! ! : ' : ; ! ' ' , Kuukaus. Mos. Tammkuu Helmkuu Maalskuu Huhtkuu Toukokuu Kesäkuu Henäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 5. Suomen Pankn lkkeessä oleva setelstö kesk Crculaton des bllets de la Banque de Fnlande,! j ;; ') Luvut koskevat vuoden 938 kakka blansseja joulukuun :J3 ':n t.n'ta myöten: vuoden vmenen les blam le la Banque usqu'au 2. aecerrlwe 80nt pr;" en comderaton:. tle... wr blan d. l'anne. n'.8t P'

61 4. Yleskatsaus Suomen Pankn lkkeessä olevaan setelstöön vuosna Crculaton des bllets de la Banque de Fnlande en T ! Korken. Aln. ' Vuos. Maa: mum. Mnmu... _----._---_."-- Päväys. Dafe. Montan!. Dafe P : m. Vahtelu. Keskmäärä. Mää;:;~~-- Ecar!. Moyenne. _M_on_ta_nt._. 5 6! 3 00~~ : ~: : ! määrn kunakn kuukautena vuosna montant moyen pour chaque mos en Kuukaus. Mou. --_._-- ---_.. -_.--" ! Tammkuu Helmkuu Maalskuu Huhtkuu Toukokuu ; Kesäkuu, Henäkuu ! Elokuu! Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu blanss on jätetty huomoon ottamatta, koska se e ole täysn yhdenmukanen muden kanssa. Pour 938 tous nelu. par sute des modfcatons qu'y a.pporta le,wuveau roglement. Suomen Pankk

62 Suomen Pankn lkkeessä olevan setelstön Detal de la crculaton des bllets de la Banque SetellajL Pro, Pro '----c;;p;--ro- -' ; -----=p=--ro-.- Ooupures. [' ::!~. sj,~~~.a. [! :O::. sret~~ ' :O~7a:. s~~~.!::t. s=~. _CBn_t. _ CBnt_. '[ CBnt : & 500» 00» 50 D 20 D [ 0» vanh.~m:s,) Em"'. ant.') YhteenSä} Palal o.nl cent [ g % ~:: Suomen Pankn sefelnvalmstus vuosna Fabrcaton des bllets de la Banque de Fnlande pendant les annees { Setellaj. [ OOUPUre [ ,) : » ' » » » ; ; » » Luku Yhteensä} N ombrb toal Määrä YhteenSä} Montant tota!,.. l , OOOjl ') Tähän ssältyvät setelt, jotka kuuluvat vuoden 922 emssona vanhempn setelnantohn. Y comprs totts les bllets

63 kokoonpano vugsen lopussa. de Fnlande e la n des annees Pro- Pro- Määrä.. sentta. Määrä. sentta. Määrä. Montam. Pour- \ Montant. Pour- Montant. Pourcent. cem. :~ cent % % % , , , ! , ! , Pro- Setellaj. Määrä. sentta. Oowpurs8. Montant. Pourcent % , ,8. 000» » » » » » » Val!h. emss.'),. Em>Bs.ant.') { Yhteensä. Tota, 8. Suomen Pankn setelnpoltto vuosna Annulaton et destructon des bllets de la Banque de Fnlande pendant les annees Setellaj. OOupUT ~ :=--_----, 2_-+-=--=--=--3_ -_~=-~~ ====5==~~--~ ::---_-7--' JO » EmBB. Vanh. emss.') ant. } ' ) Luku YhteenSä} ! Nombre tota! Määrä YhteenSä} ';'8770 Montan' total - antereurb l'.mbson de 922.

64 2 9. Yleskatsaus Suomen Pankn setelnantoreserv.n vuosna Reserve d'emsson des bllets de la Banque de Fnlande en Korken. Mazmum. Aln. Mnmum. Vnos , Vahtelu. Keskmäärä. Annee. Päväys. Määrä. Päväys. Määrä. l' Ecart. Moyenne. : Dale. : Montant. Date. Montant : ,--,------!---6--, ---., ) ~m~ &L' m~~ ~~a -~~ L L! && ~m~ &L ~~~ -~~ ~~~ , L L L L , L L ' , , 0. Suomen Pankn setelnantoreservn suhde setelnantookeuteen vuosna Rapport entre la reserve d'emsson des bllets de la Banque de Fnlande et le drot d'emsson total en Korken. Maxm'l.tm. Aln. Mnmum.! Vnos. Vahtelu. Keskmäärä. Pour-.ent Ecart. Moyenne. Päväys. Prosentta. Päväys. Prosentta. ~ Dale. Pour-ClJnt.._-----" ~~-' % % % %! , !, , ! ll 33.34, , 0.86!, L , L L L , L ) L !, L : :t5! : :!,! ') Kts. alavte,;v. 8. Vor la no!e n /" Pltoe 8.

65 . Suomen Pankn setelnantoreservn suhde lkkeessä olevaan setelstöön vuosna Rapport entre Za reserve d'emsson des blzets de Za Banque de FnZande et Za crculaton des bllets en Korken. Mazmum.._._- Aln. Mnmum. Vuos. Päväys. Proseutta. Päväys. Prosentta. Annee. ' Date. Pour-cent. Date. Pour-cent.! Vahtelu. Ecart. Keskmäärä. Moyenne ' % % % % ! u, , ) Suomen Pankn setelnantoreservn suhde vaadttaessa maksettavn stoumuksn vuosna Rapport entre la reserve d'emsson des bllets de la Banque de Fnlande et es engagements a vue en Vuos. Annee. Korken. Mazmum "--.. Aln. Mnmum. Päväys. Prosentta. Päväys. Prosentta, Date. Pou,-cent. Dale. Pour-cent. -- Vahtelu. Ecart. Keskmäärä. Moyenne %! % % % ! " , lo lo )

66 4 3. Suomen Pankn setelnantoa Coavertare des bllefs de la Kultakassa ja ulkomaset Kutakassa. valuutat yhteensä (sar ). Encasse or. Encavse 07 et valeur. ~trangores. Potal (col ). Suhde k- Suhde vaa- Ulkomasa Suhde k- Suhde vaa- Päväys. keessä. ole- dttaessa valuuttoja. keessä ole- dttaessa vaan setels- maksetta- vaan setels- maksetta- Date. töön (sar. 5 vn stou- Valeurs töön (sar. 5 vn stou- Määrä. taulu ). mukslln (sar. ~angores. Määrä. taulu ). muksn (sar. Montant. pour-cent du 2 taulu 22). Montant. Pour-cent du 2 taulu 22). montant des Pour-cent del montant des Pour-cent des hllets en cr- engagements bllets en e".- engagflm8ts culaton vue (co.2 culaton vue (00/.2 (col. j tah. ). tah. 22). (col. 5 tah. ). tah_~ ; % % % % Vuoden 939 lopussa , Tammkuu Helmkuu Maalskuu Huhtkuu , Toukokuu , Kesäkuu , , Henäkuu ! , ! r

67 vastaavat varat vuonna 940. Banque de Fnlande en 940. Kakkaan (sar. 2 + ;; ). Total genbral (col ). Ulkomasa seteletä ja korko- Suhde lk- Suhde vaalppuja. Ulkomasa Kotmasa keessä ole- dttaessa vekseletä. vekseletä. vaan setels- maksettavn Päväys. Bllets de töön (sar. 5 E ffet. payobles E/fets payable, stoumukbanque et Määrä. taulu ). sn (sar. 2 Dale. coupon. d l' tflrart(jer. en Fnlande. taulu 22). negocable. Montant. Pour-cent du d l' ttmnger. montant des Pour-cent des : bllets en or- engagements culaton d vue (col. 2 (col. 6 tab. ). tab. 22) % % Vuoden lopussa Tammkuu ! H3779' Helmkuu Maalskuu Huhtkuu ! SS Toukokuu Kesäkuu Henäkuu 8. ' !

68 (Jatk.) Suomen Pankn seteln Kultakassa. EncaBae 0'.._. Suhde lk- Suhde vaa- Ulkomasa Päväys. kpessä ole- dttaessa valuuttoja. vaan setels- maksetta- DGte. töön (sar. 5 vln stou- Valeur8 Määrä. taulu ). muksn (sar. &rangm-es. Montant. Pour-cent <lu 2 taulu 22). montant <es Pour-cent <es bllets en cr- engagements ctt.laton 4 vu.e (col _.-. (col. 5 tab. ). tab. 22) ' 0 %! Elokuu ! M Couverture des bllets de la Määrä. Montant Kutakassa ja ulkomaset valuutat yhteensä (sar ). EncaBse 0' et valeur8 ~trangm-es. Total (col ). Suhde lk- Suhde va: keessä ole- dttaessa vaan setels- maksettatöön (sar. 5 vn stoutaulu ). muksn (sar. Pour-cent <lu. 2 taulu 22). montant <es Pour-cent <es bjlets en cr- engagementl culaton 4 vu.e (col. 2. (col. 5 tab. )' tab. 2~ 7 8 % % ! Syyskuu {) Lokakuu ; ' Marraskuu Joulukuu l' _. -..._-_._-; ; Korken } MtJ<rmu.m Aln } Mnmu.m '-~ 2~.20 -~H ; ! 7.9! Vahtelu } Ecart Keskmäärä MO/enne } H

69 antoa vastaavat varat vuonna 940. Banqae ele Fnlande en , Sute. _. --- Ulkomasa seteletä ja korkolppuja. t:lkomasa Kotmasa vekseletä. vekseletä. BlklB de banq6 et EffelB payable. EftetB payahles coupons l' tttanger. en Fnlande. Mgocables '4tranger. _._ Kakkaan (sar ). 'otal g&rl8ral (col ). Määrä. Montant Suhde Jkkeessä olevaan setelstöön (sar. 5 taulu ). Pour-een! du montan! des hlleta en creuzatwn (col. [j tah. ). 3 % Suhde vaadttaessa maksettavn stoumuksn (sar. :l taulu 22). Pour-eent des engagementb vue (col. 2 tab. 22) 4 % Päväys. Dale_ 5 _. Elokuu Syyskuu 8. 4_ _39 Lokakuu 8_ 5_ _59 Marraskuu Joulukuu.{ Korken Mazmum { Aln Mnmum { Vahtelu Ecart { KeSkmäärä Moyenne Suomen Pankkt

70 8 4. Yleskatsaus Suomen Pankn kultakassaan vuosna Encasse or de la Banque de Fnlande en Korken. Mazmum. Aln. Mnmum. Vuos. _ A_n_noo_. _ p: Vahtelu. Keskmäärä. :.s. Määrä. Päväys. Määrä. ljlcart Moyenne. _ Mo:tant. n: ts -., Montant s~----::: ' l' , , ) / Suomen Pankn kultakassan suhde lkkeessä olevaan set'elstöön vuosna Rapport entre l'encasse or de la Banque de Fnlande et la crculaton des bllets en Vuos. Ann~6. ---===;- =::.:::.:.:::-=' Vahtelu. Korken. Mazmtlm. Aln Mnmum Keskmäärä. P::'s. ~=~~:.. l~~::':s' /' ~~:,,~::.' ljlcart. Moyelln6. ~-=--=--=-=====;_-'=-~2_ -----r "' : % % % ) ') Kts. alavte sv. 8. Vo. la not. d ta 7>a/l lr.4 % '

71 6. Suomen Pankn kultakassan suhde' vaadttaessa maksettavn stoumuksn vuosna Rapport entre l'encasse or de la Banque de Fnlande et les engagements e lue en Vuos. An.."". Korken. Maxmum. Aln. Mnmum. - Vahtelu. Keskmäärä. Päväys. Prosentta. Päväys. Prosentta. Ecart. Moyenne. Dat.e. Pour-cent. Date. Pour-C<lnt / /0 '" 5 6-'- 7 % %! % ! ! ; ) Yleskatsaus Suomen Pankn saatavn ulkomaslta krjeen.. vahtajlta vuosna ) Comptes courants debteurs e l'etranger de la Banque de Fnlande en ) 9, Vuos. Ann"". p~::~' Maz~:;:: _ Pä~::: ~ n:::;ä. Vahtelu. Keskmäärä.\ Ecart. Moyenne. Date Montant. Date_. -- Montant j le ) ! 'l ! , ~ too " ) Ulkomasta kredtlvä lukuun ottamatta. Non comprs le credt l'etranger.

72 20 8. Yleskatsaus Suomen Pankn katteeseen vuosna ) Couverture des bllets de la Banque de Fnlande en ) _lt rken. Ma<rmum. Aln. Mnmum. Vuos. Vahtelu. Keskmäärä. Annee. Päväys. Määrä. PäW", MöOr. Ecart. Moyenne. DtJte. Montant. Date. Montant...._----_. -_ l' 2 S _ (j ~ : ! ) [ Suomen Pankn katteen suhde lkkeessä olevaan setelstöön vuosna ) Rapport entre la couverture des bllets et la crculaton des bllets de la Banque de Fnlande en ) - Korken. Mazmum. Vuos. Vahtelu. Keskmäärä. Ann!e. Päväys. Prosentta. Moyenne Aln. Mnmum. "-6-- Päväys. Prosentta. Ecart. Date. Pour-eent. Date. Pour-cent. % %.% % ! : , ) ') Tässä taulukossa on vuose\ tlassa otettu huomoon anoastaan kultakassa ja ulkomaset consdemton. ') Kte. alavte sv. 8. Vor la note å la page 8.

73 20. Suomen Pankn katteen suhde vaadttaessa maksettavn stoumuksn vuosna ) Rapport entre La couverture des bllets de la Banque de Fnlande et les engagements a vue en ) D:te_. Korken. Maa:m"m.' Aln. MnV'"m. Vuos. -/' Vahtelu. Keskmä.ä.rä. Anno!e. \ Päväys. Prosentta. Päväys. Prosentta. po"r~cent: D:~_ po"r~cent. \ ~~Tt. M_o-::U;,--nne_'_ D) ' ~ % !. 2. % % % Lkkeessä oleva alumnumpronssraha kunkn kuukauden lopussa vuosna La crculaton de la monnae de bronze d'alumnum a la fn de. chaque mos en /" Kuukaus. MoB. Tammkuu Helmkuu Maalskuu Huhtkuu Toukokuu Kesäkuu Henäkuu Elokuu Syyskuu, Lokakuu Marraskuu Joulukuu ! 666::565, ! ) '--,--3--' \'--~5---'--~6---' : ; valuutat. Dan. es blan. del! ann~e eule. l'enca.sse or et es vale"r. -trauotbs sont pr,ses en

74 Suomen Pankn vaadttaessa, Pano- ja ottotl.! Engagements a vue de La Jkkeessä Compfe. collrant._ Post- Perttyjä oleva vekseletä. Päväys. seteletä. vekseletä. Dale. Mnndat. hns Ef/els Bllels en e,- Valton. Muden.,... cas - "ulat'on. par la Ban/l"lle. ment. Du Pr~.or. : Alttre8. ---,--_ 2 3 4,5 6 Vuoden 939\ lopussa Tammkuu _ , Helmkuu 8_ _ _ _ Maalskuu 8_ _ _ _ Huhtkuu 8_ _ _ _ Toukokuu ", _ _ Kesäkuu 8_ _ _ Henäkuu 8_ ! 5_

75 23 maksettavat stoumukset vuonna 940. Banque de Fnlande en 940. Ukomasa Ulkomaset Yhteensä krjeenvahtaja. sejvtystlt- Er tlejä. (sar.2-9). Compte8 Comptes de Dv6'f'_ Tolal courant. ( clearng avec (co/ ). 'ft, anu", '~/ranu6'f, _ ! , ;, : " '" 3!JO , 2Q Kassakredtven nostamaton osa_ Kakkaan (sar. 0 + ). Päväys. Monlant non. utls~ de. 2'0al ",.. ttal Dale. et,a/. ae (col. +.). cl,ss8 con~.enls. 2 3 Vuoden lopussa Tammkuu 8, _ Helmkuu 8_ R Maalskuu 8, , ' ~ S r ! , Huhtkuu Toukokuu 8_ Kesäkuu , Henäkuu

76 24 Päväys. D(Jte. 22. (Jatk.) Suomen Pankn vaadttaessa Engagements a vue de la -..., -_. Pano- ja ottotl. Lkkeessä Compt6J courants. Post- Perttyjä oleva _ _. vekseletä. vekseleltä. seteletä. Blets en cr- Matlllat8 ~mb Valton. Muden. Ellet8 par la Banque. Z' encabseculaton. Du Presor. Autr6J. ment Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu ! Korken }.. Ma<l:mum Aln } MnmUn Vahtelu } Ecart Keskmäärä MOllenne }

77 25 maksettavat stoumukset vuonna 940. Banque de Fnlande en Sute. Kassakredt- Ulkomasa Ulkomaset ven nostamaton osa. Kakkaan krjeenvahtaja. selvtystlt. Yhteensä Er tlejä. (sar. 2-9). (sar. 0.,. ). Comptes Oompt.s d. Montant non Päväys. courants a clearlng avec Dvers. 7'otal utlst des 7'otal gtmal Dato. l' etranger. /' et,.anger. (col. 2-). credts d. (rol. W+ll). casse con sents '_._-" ml< Elokuu ! Syyskuu Lokakuu ' Mauaskuu ' BO Joulukuu : ~O , ! _ _----_ _ {~~~m , {tlj~mum {l~~teln {Keskmäärä MO/enne. Suomen Pankk

78 ! 26! Suorananen lanananto. P'8ts dsects. Prlts ntereurs accordes par la Banque de "_. _. 23. Suomen Pankn kotmanen lanan- Lananl'.. 8t8 d ae. --- Suoraan ds- Suhde Koko Päväys. Date. lanoja. tvejä. vekseletä. Yhteensä. (sar. ). tattuja vekseletä. Pour-cent du het. hypoth~- CrMt.,le Ellet. 'l'otal. total des prbtsl E/et. cares. cause. drectement ntereut"r reescompttls. e.comptes. (col. ). ---_.._ ! , --, Hypotekk- Kassakred- kontattuja lananantoon Redskon- Vuoden 939 lopussa SOO ,! Tammkuu Helmkuu Maalskuu l Huhtkuu ' Toukokuu Kesäkuu SttO , Henäkuu , SOO ,.

79 27 anto ja eräät muut varat vuonna 940. Fnlande et certans alltres actfs en 940. auto kotmaslle luottolatokslle. 6tablBsements te crm.t ndgmes. Lanananto yhteensä (sar. 5+9). Suomen rahan määräsä oblgatota. Suhde koko Muut lanananlanat. Yhteensä. toon (sar. ~. Pr8t.' ntll- OWqa.tons Pou.-cent tlu.e,,,,.s, tolal en monnae Autres Total. tolal a.. pr8ts (col. 5+9). fnlandabe., pr8ts. nttreurs (col. ) % " Ulkomaan rahan määräsä oblgatota. Er tlejä. Päväys. OblgatwlUl Dve.s.. Dat. nogocables l' ttranger ! Vuoden lopussa Tammkuu Helmkuu Maalskuu , '5&'952"' , ll3s ll ; D73300; ! Huhtkuu Toukokuu Kesäkuu BOO Henäkuu

80 28 Päväys. Date. Hypoteekklanoja. P"ets hypothtcares Elokuu Syyskuu Lokakuu Man-askuu Joulukuu : Korken MaZ'mum Aln Mnmum Vahtelu Ecart Keskmäärä MO/enne } } } } _. Kassakredtvejä. C.edt. de casse H Suorananen Janananto. PrDts drects. 23. (Jatk.) Suomen Pankn kotmanen Prts ntereurs accordes par la Banque de! Suoraan ds- kontattuja ; veksejetä. Yhteensä. Elfets Total.,U"ectement escompte. ;...." 4 5!, ; " ~ , : , H Suhde koko lananantoon (sar. ). Pou.-cent dm total des 7>r6ts ntereurs (col. ). 6 % \ B Pr ts d des --_... _._.- -- Lanan- Redskont.attuja vekseletä. Eflets reescompus ! \ \

81 29 lanananto ja eräät muut varat vuonna '940. Fnlande et certans autres actfs en Sute. anto kotmaslle luottolatoksle. tablssementb de crsdt ndgenes. Suomen Ulkomaan -----, ,----- Lanananto rahan -rahan ' Suhde koko yh,c>ensä märäsä määräsä (sar. 5+ P). obugatota. oblgatotu. Er tlejä. Päväys. Muut lananan lanat. Yhteensä: toon (sa. ). PrOt8 nt. Oblgatons Oblgatcms Dver8. Dats. Pour-cent du re'uf'8, total en monnae nbuocables a Autres Tatal. tatal des pr2ts {col. ;.j 9}. fnlandase. l'etranger. p.bts. ntereurs _' {c_ul_. }._. --,- --:- /_._---, S --9-' ::--=-5-- % / r_k ! ) l' [. ö Elokuu [ Syyskuu D ö Lokakuu ; O.!J , ö?5UOO ! ' MalTaskuu D ! Joulukuu ' : [ , : ~----7,------~ , ~ ~~ : '/' { Korken Maa:mum { Mnmum Aln, [ / {l~telll ' {KeSkmäärä 2.75 Moyenne

82 Suomen Pankn kotmanen lanan~ Prts ntereurs tofaux accordes par la Banque Kuukaus. Mos _.. Määrä. Lsäys (+) ta vähennys (-). Määrä. LSlYs (+) tr vähennys (-, Montan!. Augmenta!on (+) ou dmnuton (-). Montan!. Augmenta!on (+) 00 dmnu!on (-). ; ; Tammkuu Helmkuu Maalskuu Huhtkuu Toukokuu ! Kesäkuu Henäkuu ! Elokuu ! Syyskuu Lokakuu ! Marraskuu Joulukuu ! Kuukaus. Mos _... _-----_.. Määrä. Lsäy~ (+) ta vähennys (-). Määrä. Lsäys (+) ta vähennys (-). Montan!. Augmentaton (+) ou dmnu!on (-). Montan!. Augmentaton (+) ou dmnu!on (-) Tammkuu Helmkuu Maalskuu Huhtkuu Toukokuu Kesälrn.u Henäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu

83 ;' 3 anto kunkn kuukauden lopussa vuosna de Fnlande d la fn de chaque mos en _-----_ Lsäys (+) ta Lsäys (+) ta Määrä. vähennys (-). Määrä. vähennys (-). Montant. Augmentaton (+).Uontant. Augmentaton (+) ou dmnuton (-). ou dmnuton (-) ;: Kuukaus. MoJ. 0 Tammkuu Helmkuu Maalskuu Huhtkuu Toukokuu Kesäkuu Henäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu _.._ Lsäys (+) ta,säys (+) ta KUUkaus. MO,. Määrä. vähennys ( -). Määrä. vähennys (-). Montant. Augmentaton (+) Montant. Augmentaton (+) ou dmntlton (-). ~ dmnuton (-). j =-:: =-20: ~:O ~: ~: :: [ ! Tammkuu Helmkuu Maalskuu Huhtkuu Toukokuu Kesäkuu Henäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu

84 Yleskatsaus Suomen Pankn vaadttaessa maksettavn stoumuksn vuosna Engagements d vue de la Banque de Fnlande en Vuos. Anme. Korken. Aln. M/Jlmum. Mnmum. Päväys. --~~~;:- Päväys. Määrä. ~_~~_ Montant Vahtelu. Rcart. Keskmäärä. Moyenne. Dale. Montan! , , ! 26. Yleskatsaus Suomen Pankn pano.. ja ottotln vuosna ) Comptes courants de la Banque de Fnlande en ) Korken. Aln. Vuos. Mazmum. Mnmum. Vahtelu. Keskmäärä. -. _- Ann Ecart..Uoyenne Päväys. Määrä. Päväys. Määrä.. Date. Montant. Dat. Montant _ , [ \ ') Lukuun ottamatta valton pallo, ja ottotlä. ]~"on comprs le8 compteb couranlb du Tr.sOf.

85 27. Yleskatsaus Suomen Pankn koko lananantoon vuosna Prts nureurs totaux accordes par la Banque de Fnlande en Korken. Aln. Vuos. M=mum. Mnmum. Vahtelu. Keskmäärä Annee. _._... --_._--_._--.- Ecart..Moyenne. Päväys. Määrä. Päväys. :Määrä. Dat. Montant. Montant.,_.. _ D:te~_ '--" , ' ! ; Yleskatsaus Suomen Pankn suoraan dskontattuhn vekselehn vuosna Effets drecfement escompus de la Banque de Fnlande en Korken. Aln. Vuos. M=mum. Mnmum. Vahtelu. Keskmäärä.... Ann~e. Ecart. Moyenne Päväys. Määrä. Päväys. Määrä. _Date. J Montant. _~:t.. Montant ! ' ' Suomen Pankk

86 34 Konttor.' ) Succursale.' ) Turlut Por Va.asa Oulu Kuopo Joensuu Sortavala Vpur-Lallt Mkkel Tampere Hämeenlnna Jyväskylä Kotka Yhteensä} 'ota,l 29. Suomen Pankn pääkonttorn ja haara Mouoement general de la Banque de Fnlande au ~~~=~:. des :;:~~. ds~~~r:~ja~ff"l ':.~":"_ ~! lfontant. pour- Eftets d- Eftets.e- cares des etacent. rec!ement escomptes. blssements de Kassatl.-- Kotmasa vekseletä. Luottolatok- Rembursstl. RemboursementB. Ulkomasa valuuttoja. Va./eurs.tt angeres. escompttjs. credt et autres..--=>:.:e:.:::b.::..:e't:::..._ % _ Pääkonttor} SegB central Kakkaan} Total general ! ') Stäpats on Panklla asomatoja Rovanemellä ja Kajaanssa. Om.. ces wccu.sales la Banqu. a des a{/ences

87 35 konttoren lkevahto vuosna sge central et dons les succursales en Ulko- Ulkomalsa masa krjeen selvtys- Kassa Pano- ja Post- Postvaltaja. tlejä. kred- ottotl. vekseletä. srtotl. Oomp!fl8 tvejä. Oompte. de CompteB Manda!s Oomp!es courant. clearng CrM!s de couran!s. ~ms par la couran!s Z'4lrBfl{Jer. avec cabs6. Banque. po.,!aw:. Z'llranger. Kredlt. --_.._..._ [ r [ ; j [ ~ ! Yhteensä (sar. 4-4). ~l'o!al (col. 4-U). Konttorl.') Pro- Suooursale.' ) Määrä. sentta. Montan!. Pourcen!.! %! Abo Björneborg Wasa Uleåborg Kuopo Joensuu Sordavala Wborg-Lahts St. Mchel Tammerfors Tavastehus J yväs.-ylä l(otka ---,-_ _ { Yhteensä l'olal { Pääkonttor Sege central [00.0 { Kakkaan Total general ! / [ ' ! , ! !, Rovanem et a { a.jaan.

88 Suomen Pankn tla Blan de la Banque de Fnlande VARAT..{ OP F. Setelkate: OoufJeTture des bllet. : p p Varsnanen. kate: CoufJ6Tture ordna.e: p!! ' ~~:,:ss:... :::: ::::::::::::::::::::::::::} Ulkomaset valnntat... } Valeu.s ttrange.es... :::::::::::::: : Tossjanen kate: J Couvertu.e supplem.enta-re: Ulkomaset vekselt.....} Elleta payable8 4 l' ttrange ; Ulkomaan rahan määräset setelt ja korkolpnt} BUets d6 banque et coupons negocables 4 l' tltrange ! ' ! Dskontatut vekselt... "} Ellets e8compt Muut varat: Autres actl8: l m~~~~tt,::~~~~. ~~~~'. ~~~~. ~. ~~~~. ~~t~:} Lngots d'or dtlpost!8 4/'etranger, non comprs dan la couver!ur. des buet Dskontatut kotmaset vekselt, jota e lueta setelen ka tteeseen... E~: b:aco;:pt6~,. ~~. ~.~~ ~~r::. ~.CC:~~~~ J J,llottolatoksle myönnetyt hypoteekklanat..} Nls kypotktcar68 4 d;es tltablssements de crt!dt - - Mulle myönnetyt hypoteekkuanat...} Nts kypotkecares 4 d'atårss ~70= Kassakredtvt...) Crtldts de casse Suomen rahan määräset oblgatot...} Oblgatons en mannae /nlandase Ulkomaan rahan määräset oblgatot...) ObUgatons ntgocables 4 l' tltranger J Lkepankken maksuosotukset...} Okequ.s tres pa. les banques commercales Suomen rahan mäj!.xä~et kor!<olput...} Coupons en manna," f~nlandaue Suomen alumn,umpronssraha...} M onnae d. bronz. d'alumnum lnlandab Suomen n,kkelraha...} Monna. d. ncjcel /nlandase Suomen vaskraha...} Monnae de cuvr. /nlandase Pankkkntestöt...} mmeuble ~~J~~::: ::::::::::::::: ::::::::::::::::::} ~~:l~t. : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : } Kasvaneet korot...}.. te.et8 courus Yhteensä !! ') Joulukuun :3 p:nä 939 annetun lan mukaan e enää tehdä eroa varsnasen ja t.ossjasen katteen välllä.

89 vuosen lopussa. Varat. å la fn des exercces Actf. 936 p 937 p 938 pl 939 ) p 940 ) 37! : ! [45, ' "'" ab5 "': ! ; J (j ~ 50 =, : ' ' ' [ , ! : ! [ '24; ; ' ' ! ! 9_2_6_7_5_9~2-5+_ ~-05+_ _0~5~ 23_3_8_4~~25~ ~-_'! ! \35! :83 ' ! '3\62 Selon ja lo du 3 decemlyre 939 l n'y " plus,le dtterellce entte la.ouoer!?",, orrunare!lla,mpplementare.

90 , Suomen Pankn tla Blan de la Banque de Fnlande : 933 j VELAT. p pl jp PASSF. ~!! Vaadttaessa maksettavat stoumukset:, EngagemrmtB " :! VU:! Lkkeessä olevat setelt... } Bllets 6 crculaton :- Pano ja ottotl...} OompleB courantb ;)46, Valton pano- ja ottotl...} Oomples courantb du : Tr~Bor Postvekselt...} MandatB ms par la Banque Pertyt vekselt...} Eleta " l' eneassef/6t Ulkomaset krjeenvahtajat...} Oomples couranta " l' ~tranuer Ulkomaset selvtystlt...} OompleB de clearng avec l' - - ~tranuet..., , ]!e~~t. ::: : : :: : : :."::: :: :::::.".": ::: :: :: :: :::: :: ::} fj Kantarahasto...} ! _ Oaptal ; Vararahasto...} FOndB de r~serve : Pankkkntestöjen ja kalust,on arvo...} mmeublea et mobler := Kasvaneet korot "} - '- - - nt~8tb Ctm,US Votto- ja tappotl...} Oompte de prollb et perlejj [ YhteenSä} Total : !79[ !87 S ETELNANTO. EMSSON DES BlLLE7'S. l' Setelnanto okeus: Drot d'~sson: Kult,,;kassa ja ulkomaset valuutat... } EneaUlBe or et valeu,s ~trange'l"ea [, Jouluk. 3 p. 939 annetun lan mukaan... } Selon la lo du 3 d~ Sete!n~nto:o!,els sen lsäks...} _ Dro,t d ~swn supp/~ta., Yhteensä setelnanto-okeus} ' Drot d'~son tctal, Käytetty setelnanto okeu.:! l'! Drot d'~son utls~:, ~/~e:~ä c:-':l:~~te~~.:::::::::::::::::::::::::::} , ~~~~!sv:~:~:= ~!::t~~~~~.s~~~~~~~~t.. ::...::::}! j35; MYÖnnetyStäka.s~akredtve!Stänos~mattaolev!,määrä} [' [ :,80[ Montant non Ut"Ultl de8 crfldttb de catss. consenh8... '[ Setelnantoreserv: ' Rllserv. d'm'sson des bllet.: Yhteensä käytetty setelnanto-okeus} ! ' ,99 Drot total d' emsson utlstl :gf~~':!'~;~:~~~t.~~t."."."." :.".":::::::::::::::::::} ; !97 ~ Tossjasen katteen lsääntymsestä rppuva...\ Ddpendantde l'augmentaton de la oouvetturesuppltlmentare, Yhteensä set~l!lanto.res.erv} llese.,'e totale d'mllt8swn des bllets Yht~~t!n

91 39 vuosen lopussa. Velat. e la fn des exercces Passj. : 936 : ml, pj U! ' !43[ pl , ; ' !! : ; ! : : : - -[ , 80 lo 23j pl p [ [ = :! _ l ! ) !

92 TULOT. REOETTES. Korot kotmasesta lanausl!kkeestä... } nurlts sur lss avances en Fnlande... 2 Korot ulkomaslta krjeenvahtajta... }: nur8ts sur compte8 courants 4 Z't!ranger.,... 3 Korot oblgatosta... '}' nurbts Bur ablgattjns ; 4 ~~ :::::::::::::: :'.:::::::::: :::: :::::: ::};! Suomen Pankn votto- Compte de profts et pertes de la! : _-_..._ _- p , 3 p, p ~=~:O..:::: :::: :::::::::::::::::: ::::}j , 25 6 Maksetut epävarmat saatavat...'} RentrU8 sur crlanceb dauteubes..,.;'~'.:.; '~'.:.;''~'.:.:' Yhteensä} ''atal , 72, MENO~ / DEPENSES. Palkat ja palkkot...} ~~~~:Z::::::::::::::.. :::::::::::::::::::} PenBons... Pankkvaltuusmeste\ palklåot ja kulut...} Hd:D~~:. ~n:~~.~~s. ~~~~~~.~. ~~.~~~.~ Setele\ valmstus...} Fabrcaton des blleta de banque Ernäset kulut...} ' Dver _ =' postot tuotosta... } 2 DeducttJn sur pr8t Oblgatoden ja osal,keden tlarvoa alennettu} : D~ducton sur oblgatons et acttjn , 4 a~~e~:~~~~~s~~:~~~~:~~~~~t~::::::}} - - = =\ 5 D8pr~caton des mmeubles de la Banque , 6 Kaluston tlarvo", alennettu...} / D~prOOaton du moble' de la Banque:;,;.,..:.;. '",,',;;..'..;,._ ""+'------t--; j- 7 Yhte,;:nl PlTHDA8 VOTTO... } BtnMwe net ~~~~~~~}/ /95: /23! ! - -'

93 4 ja tappotl vuosna Banque de Fnlande en _36 _96_3_7 _9738 9~_3_9 : 9_94_0 p p m~ p Jlk P '" , ~47; :: / /42/ / / Suomen Pankk

94 ~ 42 Vuos. Ann'e. Käytettävssä oleva vottovaroj a vuoden alussa. BMJ/ces dspo- Srretty kanta-... " ~':"""'" -_. cement.t,~ exer- TransMro au capta.._ V v [ : ' [ Suomen Pankn vottovarojen Repartton des benefces de la Banque S t ä: Srretty vararahastoon. Käytetty pankk- Käytetty tappon rakennuksn. korvaamseen. Trans/bo au fonda de D8penses de Pour couvrr les r8serle. constructon. per!es V p p j \ [ ; = = ! ' ' , ! -, ! -- =[ = ,-[ ,-

95 43 käyttö vuosna de Fnlande en Käyttämättömä vottovaroja vuoden lopussa. Dont: Btn8jceB non employ~s a la n de Z'eurcce _.' Käytetty muhn ' tarkotuksn EdUS-! Edellseltä Vuos. klulan päätök- Yhteensä vuodelta Vuoden votto. Yhteensä Ann~e. sen mukaan. (sar. 3-7). (sar. 27-8). (sar ). AflecU a d'awe8.'otal So/de de Z'eurcce BM6jce Total emp!os mvan! (col. 3-7). 'P'~edent de Z'e:xercce. (col ). la decson de, (col.2 7 8). ta Ohamlwe. ' _ :P P p p pl - -, : j , ] H : ' = , ! _ S' = ! , , !30-932\ , : '24' !20,, = -, ] O40 937! , ' , [ !20: : B76 90: lb40,-,

96 Yleskatsaus Suomen Pankn omn Fonds de la Banque de Fnlande Kntestön ja kaluston arvoa vas- Käyttämättömä Vuos. _Annoo'l Kantarallasto. Vararahasto. taavat varat. vottovaroja. Yhteensä. Cap/ta. Fonds de resen'e. lmmeubles et Ben_ees non 7.'otal. employes. mobler. _._---_ ! 2 (; p P pl p P =/ = ll ' Ol \ ; : Ol ; , ! ') Koska vuo.votto ernässsä tapauksssa on käytetty jo ennen. tlnpäätöstä, nn tässä taulukossa benetce del'.xere.c.. ayant ete parlo;" employe allant que les compte. aent ete rendub, les chllres de cetab/eaune

97 45 varohn vuosen lopussa.!) a la fn des exercces ) nme. Oaptal. '_ Kntestön... ja kaluston arvoa vas- Kantarahasto. Vararahasto. taavat varat. : mobler p p p , ! ~:~~ : , QOO h! : j _ : ! : ,!l _ Käyttämättömä vottovaroja. Yhtee\sä. Bemfws twn Potal. employ6s. 2 p p ; ' : estetyt sarjat evät ana ole täysn yhdenmukasa edellsessä taulukossa. es\tyven lukujen kanssa. Le cofflspondent pas toujour8 el:actement ceux du tableau precedent.

98 46 34 Suomen Pankn pääkonttorn elearng~lke vuosna Operatons 4e Clearng du sege central de la Banque de Fnlande en Postvekseletä. Shekkejä. Yhteensä. Mandats ems par le8 Kuukaus.!Janq'lUlB. ChbJ.tUl8. Tutal. Mo8. LUkU., Määrä. Luku. Määrä. Luku. Määrä. Nombre. Montant. Montant. Nombre. Montant. N 7,e'l p Tammkuu Helmkuu Maalskuu Henäkuu Elokuu Huhtkuu Toukokuu Kesäkuu 2893 ' ) 0 5 Syyskuu Lokaknn 3556 Marraskuu ) Joulukuu Yhteensä} Total ) ) ) ; )00, , ) ! ) l ) ' , ) ! ' ,47, p p )

99 35. Suomen Pankn haarakonttoren elearng-ke vuosna Operatons de Clearng des succursales de la Banque de Fnlande en Postvekseletä. Shekkejä. Yhteensä. Haarakonttor Mandats lms pat les ja kuukaus. banques. Okeques. Potal. : Su"cursale et mos. Luku. Määrä. Luku. Määrä. Luku. Määrä. Montant. NOmbre Nombre. Montant. No~re. Montant. 2 3 "' pl pl p 940 Turku Vaasa } OtUU Tampere Jyväskylä , YhteenSä} Potal Tammkuu ' Helmkuu Maalskuu Huhtkuu Toukokuu Kesäkuu Henäkuu Elokuu Syyskuu _._ Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä} 'no 734 9& Potal _... 47!, [ ! ' ! \ )

100 48 { { 36. Avsta myynt- Cours du change K u t a p ar tee t tl) Parte 0 ) Dollar = = Dollara. 00 Kruunua (Ruotsn, Tanskan, Norjan, Vron) =, = Kruunua (Ruotsn, Tanskan, Norjan, Vron). { { 00 Franga (Ranskan) = = Franga (Ranskan). { 00 Guldena =, = Guldena. 00 Kruunua (Tshekko-Slovakan) = = Kruunua (Tshekko-Slovakan). Pävä. Date. ~t: S g. >-q,. ~ ::-!'-. Tammkuu 2. 49: : : : : : :35. 49: : : : : : : : : : : : : : : : : :35 g.~ ~a ~ ~ 97: 25 97:- 97:- 95:50 96:- 96:75 97:25 97:- 97:- 97:50 97: 75 98:- 97:50 96:75 97:50 97:50 97:50 97:50 98:- 98:50 98:50 98:50 98:75 99:- 99:- '" Avlsta myyntkursst... ~!d ><' b>. ~ b:!" "t!' ~~ '" < ~[ ~s ~ t:r te ls: ~. ~s 5-!;.~ ~!" s-g; ~ ~ ''!3- ' ~.. " rt ~~ 7:- 982: -- 3:50 838:- 2655:- 23: - 7: : -- 3:50 839:- 2655:- 23: -- 7: - 982:- 3:50 840:- 2655: -- 23:- 7: - 982:- 3:- 840: : - 23: - 7: -, 982:- 3:- 838:- 2655:- 23:- 7: - 982:- 3:50 838:- 2655:- 23: -- 7: - 982:- 4:- 843:- 2655:- 23: - 7: - 982: - 4 :- 842:- 2655:- 23:- 7:-- 982:- 4:- 842:- 2655:- 23:- 7:- 982:- 4:- 843:- 2665:- 23:- 7: - 982: -- 4:- 843:- 2665:- 23: -- 7:- 982:- 4:50 843: :- 23:- 7: - 982:- 4:- 843:- 2655:- 23:- 7:- 982: - 3: : :- 23: -- 7:- 982:- 4:- 843:- 2650:- 23: - 7: - 982: -4: - 843:- 2650:- 23: - 7: :- <:- 843:- 2650:- 23: -- 7: - 982: - 4:- 843:- 2650:- 23: - 7: - 982:- 4:25 843:- 2650:- 23: -- 7:- 982:- 4: :- 2650:- 23: - 7:- 982:- 4:75 846:- 2650:- 23: --- 7: - 982: - 4:75 846:- 2645:- 23: - 7: - 982:- 4:75 846:- 2645:- 23: -- 7: - 982:- 4:75 848:- 2645:- 23: -- 7:- 982: - 4:75 850:- 2645:- 23: - ') NUn kauan kun mtään kansanvlstä valuuttojen vakaannuttamsta e lopullsest ole saatu akaan, on La stabluaton nternatollale des rhanue. n'~tant pas entr'. defntvement en t>aueur, les parte8 son! donn s selon ') Nmellnen arvo. Valeur nomnale. ') Sen ohella vomassa clearng-kurss, joka koko vuoden muuttumattomast ol 25: -. En outr. un eout'

101 49 kursst vuonna 940. en 940. (lak ). (d'apres la lo du 2. X. 925). { { { { { Punta = = Puntaa. 00 Saksanmarkkaa = = Saksanmarkkaa. 00 Belgaa = = 8.32 Belgaa. 00 Franga (Svetsn) = 00 Lata = 00 Pesetaa (Espanjan) = = Franga (Svetsn) = Lata = Pesetaa (Espanjan). 00 Lraa = { 00 Zlotya = = Lraa. 00 = Zlotya. Oours du change "ue. c.., s J;j --~ Pävä.?'l ". ~!' ~~ ~~ ~ ~. 0" ~ ~t:-' ~t:-' ~g "... ~ ~:.s.~ ~"O ~[ ~~ ~E,.. ~?' ;r~... ~ p. ~e ):l ~ S ~.~ p :-F" ~ ~ ~~, P...!J ~. "" =! 27: - 954:-- 3)260: - 90: - 930:- 540:- 955:- 45:25 Tammkuu 2. 27: - 954:- 260: -- 90: - 930:- 540:- 955:- 45: : - 954:- 260:-- 90: - 930:- 540:- 955:- 45: : - 954:- 260:- 90: - 930:- 540:- 955:- 45: : - 954:- 260:- 90:- 930:- 540:- 955:- 45: : - 954:- 260:-[ 90:- 930:- 540:- 955:- 45: :- 954:- 260:- 90: - 930:- 540:- 955:- 45: :- 954:- 260:- 90:- 930:- 540:- 955:- 45:25. 27:- 954:- 260:- 90: - 930:- 540:- 955:-- 45: :- 954:- 260:- 90:- 930:- 540:- 955:- 45: :- 954: :- 90:- 930:- 540:- 955:- 45: :- 954:- 260:- 90:- 930:- 540:- 955:- 45: : - 954:- 260:-.90:-- 930:- 540:- 955:- 45: :- 954:- 260:- 90:- 930:- 540:- 955:- 45: :- 954:- 260:- 90:- 930:- 540:- 955:- 45: :- 954: :- 90: - 930:- 540:- 955:- 45: : - 954:- 260: -- 90: _.- 930:- 540:- 955:- 45: : - 954:- 260:- 90: :- 540:- 955:- 45: :- 260:- 90: - 930:- 540:- 955:- 45: '- 27:- 954:- 260:- 90: - 930:- 540:- 955:- 45: : - 954:- 260:-, 90:- 930:-- 540:- 955:- 45: :- 954:- 260:- 90:- 930:- 540:- 955:- 45: :- 954:- 260:- 90:- 930:- 540:- 955:- 45:25 29' 27:- 954:- 260:- 90:- 930:- 540:- 955:- 45: : - 954:- 260:- 90: - 930:- 540:- 955:- 45:25 3. tähän otettu parteett asauomasten valuuttojen kulta-arvon mukaan sellasena kun se ol ennen vuotta 93. la valeu. des devse. avant 93. de clearng nom 25,' -, qu n'a pas change p.ndant l'ann'. SUO'Y/'/,en Pankk Date.

102 50 Maalskuu Pävä. Dale. Helmkuu , ' n / 28' _.. _- 360 (Jatk.) A vsta myynt Cours du change en 940. Avsta myyntkursst. t"ll! ~j :!.;~..! ~ t:\j >0. l<' ~ t:\j!" ~ ~~ "tl' 0 ".., t:\j' ~[ ~ ~ ", jt., ~ ~... "~ ~~ ~~ ~ S" :;'" ~ "....,,-" ~~ ;:!...!>., ~!=l-. ~!"...,. ~ ~. ~ ~ ~. " "' ~.? 49:35 99:- 7:- 982: - 4: :- 2645: -- 23: -- 49:35 98:- 7:- 982:- 4:50 850:- 2645:- 23:- 49:35 98:- 7: - 982: - 4: :- 2645:- 23:- 49:35 98:25 7: - 982: - 4: :- 2645:- 23:- 49:35 98:75 7: : -- 4: :- 2645:- 23:- 49:35 98:50 7: - 982:- 4: : : -- 23:- 49:35 98:25 7: - 982: -- 4: :- 2650:- 23:- 49:35 98:50 7:- 982:- 4: :- 2650:- 23:- 49:35 98:25 7:- 982: - 4: :- 2650:- 23:- 49:35 98:- 7:- 982: - 4: :- 2650:- 23:- 49:35 98:- 7:- 982: - 4: :- 2650:- 23: -,49: 35 97:75 7:- 982: - 4:- 842:- 2650:- 23: - 49:35 97:- 7: - 982: - 3: :- 2650: -- 23:- 49:35 96:75 7:- 982: -'- 3: :- 2650:- 23: - 49:35 97:25 7:- 982:- l4:- 843:- 2650:- 23:- 49:35 97:25 7:- 982:- <: - 843:- 2650: - 23:- 49: 35, 97:- 7:- 982:- 3: :- 2650:- 23:- 49:35 97:- 7:- 982:- 3: :- 2650:- 23:- 49:35 97: 257:- 982: - 3: :- 2650:- 23:- 49:35 97:25 7:- 982: - 3: :- 2650:- 23:-, 49:35 97:25 7: : -3: :- 2650:- 23:- 49:35 97:- 7: - 982: - 3: :- 2650: -- 23:- 49:35 97:- 7: 0-982: -3: :- 2650:- 23: - 49:35 97:- 7: - 982: - 3: :- 2650:- 23:- 49:35 96:75 7: - 982: - 3: :- 2650:- 23:- 49:35 95:75 7: - 982: - 3: : : ~.23: -- 49:35 96:- 7: - 982: - 3: : : - 23:- 49:35 96:- 7: - 982: - 3: :- 2645:- 23:- 49:35 95:- 7:- 982: - 2: :- 2645:- 23:- 49:35 94:50 7:- 982: - 2:50 845:- 2645:-.23:- 49:35 95:- 7:- 982: - 2: :- 2645:- 23:- 49:35 96:- 7: - 982: - 3: :- 2645:- 23:- 49:35 94:75 7:- 982:- 2: :- 2645:- 23: -- 49:35 93:25 7:- 982:- : :- 2645:- 23:- 49:35 93:- 7: - 982: - : :- 2645:- 23:- 49:35 88:75 7: - 982: - 09: :- 2645:- 23:- 49:35 87:25 7: : - 08:25 ' 848:- 2645:- 23:- 49:35 86:- 7: - 982: - 07:50 848:- 2645:- 23:- 49:35 85:25 7:- 982:- 07:- 850:- 2645:- 23:- 49:35 86:50 7: - 982: - 07:75 850:- 2645:- 23: - 49:35 88:- 7:- 982: - 08:50 850:- 2645:- 23:- 49:35 87:25 7: - 982: - 08:- 850:- 2645:- 23:- 49:35 84:75 7:- 982:- 06:50 853:- 2645:-- 23:- 49:35 87:- 7:- 982:- 09: :- 2645: -- 23:-' 49: 35 78:- 7: - 982: - 03:- 850:- 2 6o5:-- 23:- 49:35 74: 50, 7:- 982: - 0:- 852:- 2645:- 23:- 49: 35 79: 757:- 982:- 03:50 853:- 2645:- 23:- 49:35 76: - 7:- 982: -, 02:- 853:- 2645: -- 23:- ') Nmellnen arvo. Valeur nomnale.

103 kursst vuonna : - 954:- 260:- 90:-! 930:- 540:- 955:- 45: 2f) 9. 27: - 954:- 260:- 90:-' 930:- 540:- 955:- 45: : - 954:- 260:- 90: :- 540:- 955:- 45: : - 954:- 260:- 90:- 930:- 540:- 955:-- 45: : - 954:- 260:- 90: - 930:- 5.40:- 955:- 45: : - 954:-- 260:- 90: - 930:- 540:- 955:- 45: 2f) 5. - Sute. a 0 U r 8 d u eka g 6 "U 6., t; ;S! J>: ~ ~!"'l,., "'!:- ~~ :::~ Päv. 00;' ~~ o.. ~~ ~"" '" g.~ ~ g,s;:: ~$ ~'g [.~..., ~~ tp DatB.. : ~ ~ ~~ ~ g. ;:s E, F-: ~,~ ~ ~ ~. ~= ~.. j -.:; p., 27:- 954:- 260:- :-! 930:- 540:- 955:- 45:25 Helmkuu. 27: - 954:- 260:- 90:- 930:- 540:- 955:- 45: : - 954:- 260:- 90:- 930:- 540:- 955:- 45: : - 954:- 260:- 90:- 930:- 540:- 955:- 45: :- 954:- 260:- 90:- 930:- 540:- 955:- 45: : - 954:- 260:- 90:- 930:- 540:- 955:- 45: : - 954:- 260:- 90:-, 930:- 540: :- 45: :- 954:- 260:- 90:- 930:- 540:- 955: -- 45: : - 954:- 260:- 90:- 930:-- 540:- 955:- 45: :- 954:- 260:- 90:- 930:- 540:- 955:- 45: :-, 954:- 260:- 90:- 930:- 540:- 955:- 45: : - 954:- 260:- 90: - 930:- 540:- 955:- 45: :- 954:- 260:-- 90:- 930:- 540:- 955:- 45: :- 954:- 260:-- 90: : :- 955: - 45:25 23' 27: - 954:- 260:- 90:- 930:- 540:- 955:- 45:25 24., 27: - 954:- 260:- 90:- 930:- 540:- 955:- 45:25 26_ 27: - 954:- 260:- 90:- 930:- 540:-- 955:- 45: :- 954:- 260:- 90: - 930:- 540:- 955:- 45: : - 954:- 260:- 90:- 930:- 540:- 955:-- 45: : - 954:- 260:- 90:- 930:- 540:- 955:- 45: 25 Maalskuu. 27: - 954:- 260:- 90:- 930:- 540:- 955:- 45: :- 954:- 260:- 90: - 930:- 540:- 955:- 45: : - 954:- 260:- 90:- 930:- 540:- 955:- 45: : - 954:- 260:- 90: - 930:- 540:- 955:- 45: : - 954:- 260:- 90: - 930:- 540:- 955:- 45: :- 954:- 260:-- 90: - 930:- 540:- 955:- 45: :- 954:- 260:-j 90:- 930:- 540:- 955:- 45: :- 954:- 260:-, 90:- 930:-- 540:- 955:- 45:25. 27:- 954:- 260:- 90:- 930:- 540:- 955:- 45: 25 2_ 27:- 954:- 260: -- 90:- 930:- 540:- 955:- 45:25, 3. 27: - 954:- 260:- 90: - 930:- 540:- 955:- 45: : - 954:- 260:- 90: - 930:- 540:- 956:- 45: : - 954:- 260:- 90:- 930:- 540:- 955:- 45: : - 954:-- 260:- 90:- 930:- 540:- 955:- 45: :- 954:- 260:- 90:- 930:- 540:- 955:- 45: : - 954:- 260:- 90: - 930:- 540:- 955:- 45: :- 954:- 260:- 90:- 930:- 540:- 955:- 45: :- 954:- 260:- 90:- 930:-[ 540:- 955:- 45: : - 260:- 90:- 930:-! 540:- 954:- 955:- 45: : -, 260:- 90:- 930:-, 540:- 955:- 45: : - 954:- 260:-, 90:- 930: :- 955:- 45: :- 954:- 260: ---[ 90:-, 930:-- 540:-, 955:- 45:

104 52 Pävä. Dale. rtj ~t: ~~... ~~ S g. ~~ 0;>.," ~~ '~ <"... ~~ ~ ~. ~ ~ ~~ " "?! ~ :"" Huhtkuu :35 49:35 76:75 7:- 982:- 77: 75 7:- 982:- " u. 49:35 78:50 7:- 982: :35 78:25 7:- 982: :35 78:25 7:- 982: :35 78:75 7:- 982: :35 79:- 7:- 982: :35 77:75 7:- 982: :35 74:- 7:- 982:-. 49:35 75:25 7:- 982: :35 76:75 7:- 982: :35 75:- 7:- 982: :35 76:25 7:- 982: :35 74:50 7:- 982: :35 73:- 7:- 982:- 8_ 49:35 74:- 7:- 982: :35 75:- 7: - 982: :35 75:75 7: - 982: :35 76:75 7: - 982: :35 76: 25 7:- 982: : 35 75:75 7: : :35 75:25 7:- 982: : 35 75:25 7:- 982: :35 75: 25 7:- 982: :35 75:25 7:- 982: :35 76:- 7:- 982:- Toukokuu 3. 49:35 73:50 7: - 982: :35 73:50 7:- 982: :35 73:50 7:- 982: :35 70:50 7: - 982: :35 68:50 7: - 982: :35 66:50 7: - 982: :35 68:- 7:- 982:-. 49:35 60:50 7: - 982: :35 58:- 7: : :35 59:75 7:- 982: :35 62:50 7: - 982: :35 62:50 7: - 982: :35 6:- 7: - 982: :35 6:- 7:- 982: :35 62:50 7:- 982: :35 58:25 7: - 982: :35 6:50 7: - 982: :35 57:75 7: - 982: :35 60:- 7: - 982: - 49:35 59:50 7: - 978: _ ! 49:35 59:25 7: - 978: :35 58:- 7: - 978:~ :35 59:50 7: - 978: :35 59:50 7:- 978:-...!"!;d "t.!.l ::r ~.... ~. 02:25 02:50 03:50 03:- 03:- 03:25 03:50 02:75 0:50 0:50 02:25 0:25 02:- 0:- 00:- 00:75 0:25 0:50 02:- 02:- 0:50 0:- 0:- 0:- 0:- 0:75 00:25 00:25 00:25 98:50 97: (Jatk.) Avsta myynt Cours du change en :50 97:- 93:- 92:50 92:50 94:- 94:50 93:25 93:25 94:50 9:50 93:50! 9:- 92:50 92:50 92:50 9: 50 92:25 92:25 Avsta myy n t ku r s st ~ ~ ~...!;:... ~<:;:l ~ "!~ "'"" ~..:: 853:- 2645:- 854:- 2645:- 854:- 2645:- 853:- 2645:- 852:- 2645:- 852:- 2645:- 852: :- 854:- 2645:- 852:- 2645:- 846:- l:l645:- 846:- 2645:- 842:- 2645:- 842:- 2645:- 84:- 2645:- 84:- 2645:- 840:- 2645:- 838:- 2645:- 838:- 2645:- 838:- 2645:- 839:- 2645:- 84:- 2645:- 84:- 2645:- 843: : - 843:-2645:- 845: : - 844:- 2645: - 843:- 2645:- 84:- 2645:- 840:- 2645:- 839:- 2645:- 838:- 2645: - 835:- 2645:- 830: :- 830:- 2645:- 830:- 2645:- 830:- 2645:- 830:- 2645:- 830:- 2645:- 830:- 2645:- 830:- 2645:- 830:- 2645:- 830:- 2645:- 830:- 2645:- 830:- 2645:- 830:- 2645:- 830:- 2645:- 830:- 2645:- 830:- 2645:- 830: :- 830: : -- rtj <: ~.... &-.. ::r. " '!l 23:- 23:- 25:- 25:- 25:- 25:- 23:- 23: - 23:- 23:- 23:- 23:- 23:- 23: - 23:- 23:- 23:- 23:- 23:- 23:- 23:- 23:- 23:- 23:- 23: - 23:- 23:- 23:- 23:- 23:- 23:- 23: 23: 23: 20: 20: 20: 20: 20: 20: 20: - 20: - 20: -- J 20: - 20: 20: -- " 20: - -, 20: - 20: --=\ 20: ') Nmellnen arvo toukok. 4 p:stä alkaen. Vale", nomnale thpus le 4 ma. ') Nmellnen arvo huhtk. 0 p:stä alkaen_ Valeu nomnale depu" le 0 avru. 3) Nmellnen arvo bubtk p:nä. Valeur nomnale lps 0-27 av, u. ') Nmellnen arvo. Vale", nomnale. ') Sen ohella bubtk. 23 p:stä alkaen vomassa clearng-kurss, joka vuoden loppuun ast muuttumatto-

105 kursst vuonna Sute o 0 u r. d u c h a n g e U e. ~.., c. c o~ "t:!""..... ~t"',.... '"... c ~ ".. =" ~? F cs g -.:! ~~ j 27:- 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27:- 954:- 260:- 27:- 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:-- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27:- 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27:- 954:- 260:- 27:- 954:- 260:- 27: :- 260:- 27: - 954:- 260:- 27:- 954:- 260:- 27: - 954:- 260:-- 27:- 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:-- 27:- 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:-- 260:- 27:- 954: - 260: -_. 27: - 954:- 260:- 27:- 954:- 260:-- 27: - 954:- 260:- 27:- 954: :- 27:- 954:- 260:- 27: - 954:-- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:-- ll7:- 954:- 260:-- 27: ' 260:- 27: - 954;-- 260:- 27: - 954:- 260:-- 27: - 954:- 260:- -< "3:r ~~ '".. F 90:-- 90:- 90:- 90:- 90:- 90:- 90:- 90:- 90:- 90: - 90:- 90:- 90:- 90:- 90:- 90:- 90:- 90:- 90:- 90:- 90:- 90:- 90:- 90:- 90:- 90:- 90:- 90:- 90:- 90: -- 90:- 90:- 90:- 90:- 90:- 90:- 90: -- 90: : - 90:- 90: - 90: : -- 90:- 90:- 90: - 85: - 85:- 85: - ---"---! ; ~ ~t"' <:::..,.. - ~ ;t- ~~ e '< Fl t;:::'? ~~ l;::~! Pävä. ""=' ~ g. c "" Date. ~~ ~. ",...jt ". "..!"~ 53 ~~ -=, [:L, 930:- 540:- 955:- 45:25 Huhtkuu. 930:- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:-- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 040:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- H55:- 45: ")930: - 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540: -- 9&5:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540: :- 45: :- 540:- 955:- 45:25 Toukokuu :- 540:- 955:- 45:25\ :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540: :- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540: :- 45: :- 540:- 955:-- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540: :- 45: :- 540: :- 45: :- 540:- 955:- 4f): :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:-- 45:25 3. mast ol 920: -.. )e.le 23 avr;l, at"ec un cm... de clearng note" 920: -, qtl n'a pas change pendant l'anne.

106 54 Pä.vä. ~t:: Dale. S 0 ~;:... f!:~ g... ~~ ~g.... " ::. ~.:; " " ~. ~~ Kesäkuu. 49:35 6:- 7: :35 59:50 7: :35 59:50 7: :35 59:50 7: :35 58:50 7: :35 79:50 7: :35 82:- 7: :35 84:50 7: -. 49:35 72:50 7: :35 84:50 7: :35 84:50 7: :35 82:25 7: :35 82:- 7: :35 82:- 7: :35 79:50 7: :35 78:25 7: :35 77:- 7: :35 74:75 7: :35 77: 75 7: :35 82:- 7: :35 8:- 7: :35 82:75 7: :35 95:- 7: :35 92:- 7: -- Henäkuu. 49:35 89:50 7: :35 88:- 7: :35 88:- 7: :35 89:- 7: :35 89:- 7: :35 83:- 7: :35 85: 50 7: :35 86:- 7: :35 85:- 7: _.. 49:35 85:- 7: :35 82:- 7: :35 83:50 7: :35 83:50 7: :35 9: -, 7: :35 90:25 7: :35 87:50 7: :35 87:50 7: :35 87:50 7: :35 87:50 7: :35 87:50 7: -' :35 87:50 7: :35 87:50 7: :35 87: 50 7: :35 87:50 7: :35 87:50 7: :35 87:50 7: :35 87:50 7: -, 36. (Jatk.) Avsta myynt Cours du change en 940. Avsta myyntkursst._. w.. ".. ~ ~~!: [E. bl' bl~! bl~ :"q) ~ -< ~~.....!:'Jl "" ~ä' ~~ ~F.~ " ~. ~. ~ ~~ 978: - 93:50 830:- 2645: - 20: :- 92:25 830:- 2645:- 20: :- 92:50 830:- 2645: - 20: - 978:- 92:50 830:- 2645:- 20: :- 9:75 830:- 2645:- 20: - 978:- 0:50 830:- 2645:- 20: :- 05:- 830:- 2645:- 20: : -- 06:- 830:- 2645:- 20: _. 978: - 99:50 830:- 2645: - 20: :- 06:50 830:- 2645: - 20: :- 06:50 830:- 2645: - 20: - 978: - 05:25 830:- 2645: - 20: :- 05:- 830:- 2645: - 20: :- 05:- 830:- 2645:- 20: :- 03:75 830:- 2645: -- 20: -'" 978:- 03:- 830: :- 20: - 978:- 02:50 830:- 2645:- '25: :- 0:- 830:- 2645:- 30: -' 978:- 02: :- 2645: - 30: :- 05:- 830:- 2645: - 30: : -- 04:50 830:- 2645:- 30: :- 06:- 830:- 2645:- 30: :- 06:- 830:- 2645:- 30:- 978: - 06:- 830:- 2645:- 30: - 978: - 06:- 830:- 2645: - 30:-- 978: -_. 06:- 830:- 2645: - 30: - 978: - 06:- 830: : -- 30: :- 06:- 830:- 2645:- 32: :- 06:- 830:- 2645: - 35: : - 06:- 830:- 2645:- 35: :- 5:- 830:- 2645: - 30: - 978: - 5:- 830:- 2645: - 33: _ : - 5:- 830:- 2645:- 33: :- 5:- 830:- 2645: - 33: - 978:-- 5:- 830:- 2645: - 33: - 978:- 5:- 830:- 2645: - 33: - 978: -- 5:- 830:- 2645: - 33: -!:l78:-, 5: :- 2645: - 33: - 978: - 5:- 830:- 2645:- 30: : - 5:- 830:- 2645:- 30: - 978:- 5:- 830:- 2645:- 30: : -- 5:- 830:- 2645:- 30: -' 978: -- 5:- 830:- 2640:- 30: : -5: - 830:- 2645:- 30: _.- 978:- 5:- 830:- 2645: - 33: - 978:- 5:- 830:- 2645:- 33: -'!:l74:- 5: :- 2645:- 33: 974:- 5:- 830:- 2645:- 33: _. 974:- 5:- 830:- 2645: - 33: - 974:- 5:- 830:-, 2645: -' 33: : - 5:- 830: : - 33: -- ') Nmellnen arvo henäk. 9 p:stä. alkaen. Valeur nomnale depus le 9 tlllet. ) Nmellnen arvo kesäk. 26 p:stä. alkaen. Valeur nomnale depus le 26 'tln. 3) N'unellnen arvo. Valeur nomnale. ') Sen ohella kesäk. 4 p:stä. alkaen vomassa clearng-kurss, joka vuoden loppuun ast muuttumattomast ~ ~

107 kursst vuonna Sute Oours du change et ;< ~-3 Q ~t'" :?[ l[!ö~ ~ El f' ~..: " ~!Jue. ~ ~:...!: 27: - 954:- 260:- 27:- 954:- 260:- 27:- ')954:_ 260:- 27:- 954:- 260:- 27:- 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27:- 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27:- 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27:- 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:-- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:--, 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:-, 27: - 954:- 260:- 27:- 954:- 260:-! 27: - 954:- 260:-- 27: - 954:- 260:-- 27: - 954:- 260:- 27:- 954:- 260:-- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:-- 27: - 954: :- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: :- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: :- 260:- ~7: - 954:- 260:- 27:- 954:- 260:- 27: - 954:- 260:-. s "'3~.. ~[?' El f' 85: -' 85:- 85:- 85:- 85:- 85:- 85: - 85:- 85:- 85:- 85:- 85:- 85:- 85:- 85:- 85:- 85:- 85:- 85:- 85:- 85:- 85:- 85:- 85:-- 85:- 85:- 85:- 85:- 85:- 85:- 85: - 85:- 85:- 85:- 85:- 85:- 85: - 85:- 85:- 85:- 85: - 85:- 85: - 85:- 85:- 85: - 85: - 85:- 85:- 85:- 85: - ~ ~ <=? ::: ~~ "''<: ;;: 0 ;:LP ~.~ :-F ~g.. Pävä. ~t'" Q " Dale. ~.~ ~~ ~~ ~. CD 0"" ~ ~ :- 540:- 955:- 45:25 Kesäkuu lo 930:- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540: :- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45:25 lo 930:- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45:25 2lo 930:- 540:- 955: -- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955: - 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45:25 Henäkuu lo 930:-- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:-, 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45:25 n. 930:- 540:- 955:- 45: :- 540: :- 45: :- 540:- 955: -- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:-- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:-- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:-- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540: :- 45:25 3. ol 952: 38. n.. le 4 jun, avec un cours de clearng.. ote et 952: 38, /[U n'a pa8 chanoe pendant l'annee.

108 (Jatk.) Avsta myynt.. Cours du change en 940 Avsta myyntkursst. '" ~ ro ~ ~P '" l' ~ " <: '"t~ ~. =.j:! /g:!>"0> ~~ ~ -.::?-.!:. ~. Pävä. ~t:: ~~ ~ro O:!~ S 0 D/te. ~a ~~ ~El' ~~!l.....~ ~ " Q ä ~ p. ;;0... ~..:: lo' ~~. ~. ~ lo' -.!: t " Elokuu - 49:35 87:50 7:- 974: - 5:- 830:- 2645:- 33: :35 87:50 7:- 974: - 5:- 830:- 2645:- 33: :35 87:50 7:- 974: - 5:- 830:- 2645:- 33: :35 87:50 7: - 974: - 5:- 830:- 2645:- 33: :35 87:50 7: - 974: - 5:- 830:- 2645:- 33: :35 87:50 7:- 974: - 5:- 830:- 2645:- 33: :35 87:50 7: : - 5:- 830:- 2645:- 33: :35 87:50 7: - 974: _. 5:- 830:- 2645:- 33: :35 87:50 7: - 974: - 5:- 830:- 2645:- 33: :35 87:50 7: : - 5:- 830:- 2645:- 33: :35 87:50 7: :- 5:- 830:- 2645:- 38: :35 87:50 7: : - 5:- 830:- 2645:- 38: :35 87:50 7: : - 5:- 830:- 2645:- 38: - Syyskuu 6. 49:35 87:50 7: - 974: - 5:- 830:- 2645: - 38: :35 87:50 7:- 974: - 5:- 830:- 2645:- 38: :35 87:50 7: - 974:- 5:- 830:- 2645: _. 38: _ :35 87:50 7: - 974:- 5:- 830: :- 38: :35 87:50 7:- 974: - 5:- 830:- 2645: -- 38: :35 87:50 7: - 974: - 5:- 830:- 2645: _. 38: :35 87:50 7: - 974:- 5:- 830:- 2645:- 38: :35 87:50 7: - 974: - 5:- 830:- 2645: - 38: :35 87:50 7: : - 5:- 830:- 2645:- 38: :35 87:50 7:- 974:- 5:- 830:- 2645:- 38: :35 87:50 7:- 974:- 5:-- 830:- 2645: - 38: :35 87:50 7:- 974:- 5:- 830:- 2645:- 38: :35 87:50 7: - 974: -5: - 830:- 2645:- 38:- t 3. 49:35 87:50 7:-974:- 5:- 830:- 2645:- 38:- 2 49:35 87:50 7: - 974: - 5:- 830:- 2645:- 38: :35 87:50 7:- 974: - 5:- 830:- 2645:- 38:- 4 49:35 87:50 7:- 974:- 5:- 830: : -38: :35 87:50 7:- 974: - 5:- 830: : - 38: :35 87:.50 7:- 974:-' 5:- 830: : - 38: :35 87:50 7:- 974: - 5:- 830:- 2645:- 38: :35 87:50 7:- 974:- 5:- 830:- 2645:- 38: :35 87:50 7: - 974: 35 5:- 830:- 2645:- 38:-. 49:35 87:50 7:- 974: 35 5:- 830:- 2645:- 38: :35 87:50 7: - 974: 35 5:- 830:- 2645:-.38: :35 87:50 7: - 974: 35 5:- 830:- 2645:- 38: :35 87:50 7: - 974: 35 5:- 830: :- 38: :35 87:50 7:- 974: 35 5:- 830:- 2645:- 38: :35 87:50 7: - 974: 35 5:- 830:- 2645:- 38: :35 87:50 7: - 974: 35 5: :- 2645:- 38: :35 87:50 7: - 974: 35 5:- 830:- 2645:- 38: :35 87:50 7: - 974: 35 5:- 830:- 2645:- 38: :35 87:50 7:- 974: 35 5:- 830:- 2645:- 38: :35 87:50 7:- 974: 35 5:- 830:- 2645:- 38: :35 87:50 7: - 974: 35 5:- 830:- 2645:- 38: :35 87:50 7: - 974: 35 5:- 830:- 2645:- 38:- : :35 87:50 7:- 974: 35 5:- 830:- 2645:- 38: :35 87:50 7:- 974: 35 5:- 830:- 2645:- 38: :35 87: 50 7: - 974: 35 5:- 830:- 2645:- 38: :35 87: 50 7:- 974: 35 5:- 830:- 2645:- 38: _.- ') Nmellnen arvo. Valeur nomnale.

109 kursst vuonna Sute. Oour8 du ckange a vue. ;>: ~!'3 a.. ::te< ~2 ~ f': ~[ S"~ ~ ~. = ~g " '" ~. ~ '" 27:~ 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27:- 954:- 260:- 27:- 954:- 260: -- 27:- 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: _. 954:- 260:- 27:- 954:- 260:- 27:- 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27:- 954.:- 260:- 27:- 954:- 260:- 27:- 954:- 260:- 27:- 954:- 260:- 27:- 954:- 260:- 27:- 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27:- 954:- 260:- 27:- 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27:- 954:- 260:- 27:- 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27:- 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:-- 27:- 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27:- 954:- 260:- 27:- 954:- 260:- 27:- 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27:- 954:- 260:- 27:- 954:- 260: -- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27:- 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27:- 954:- 260:- 27:- 954:- 260: -- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- ;S '"3=" =:e< 0:. ~[ ~.g. >. ::; ):0 '" :=' 85:- 930:- 85: - 930:- 85:- 930:- 85: - 930:- 85:- 930:- 85: - 930:- 85:- 930:- 85: - 930:- 85:- 930:- 85:- 930:- 85:- 930:- 85: - 930:- 85: - 930:- 85:- 930:- 85:- 930:- 85: - 930:- 85: - 930:- 85:- 930:- 85: - 930:- 85:- 930:- 85: - 930:- 85: - 930:- 85: - 930:- 85: - 930:- 85: - 930:- 85: - 930:- 85: - 930:- 85: - 930:- 85: - 930:- 85: - 930:- 85: - 930:- 85: - 930:- 85: - 930:- 85: - 930:- 85:- 930:- 85:- 930:- 85: :- 85: - 930:- 85: - 930:- 85: - 930:- 85:- 930:- 85:- 930:- 85: - 930:- 85:- 930:- 85: - 930:- 85: - 930:- 85:- 930:- 85:- 930:- 85:- 930:- 85:- 930:- 85: - 930:- 85:- 930:- 57 ~ J>:l! ~~ ~~ t;::~ Pävä. ~'\: öl ~ ~ p. s:~ e. " '< ~p.. Date. ~ ~F...:: ~~..:: ~. 540:- 955:- 45:25 Elokuu. 540:- 955:- 45: :- 955:- 45: :- 955:- 45: :- 955:- 45: :- 955:- 45: :- 955:- 45: :- 955:- 45: :- 955: -- 45: :- 955:- 45: :- 955:- 45: :- 955:- 45: :- 955:- 45: :- 955:- 45: :- 955:- 45: :-- 955:- 45: :- 955:- 45: :- 955:- 45: :- 955:- 45: :- 955:-- 45: :- 955:-- 45: :-- 955:- 45: :- 955:- 45: :- 955: -- 45: :- 955:- 45: :- 955:- 45: :- 955:- 45: :- 955:- 45:25 Syyskuu :- 955:- 45: :- 955:- 45: :- 955:- 45: :- 955:- 45: :-- 955: -- 45: :- 955:- 45: :- 955:- 45: :- 955:- 45: :- 955:- 45: :- 955:-- 45: :- 955:- 45: :- 955:- 45: :- 955:- 45: :- 955:- 45: :- 955:- 45: :- 955:- 45: :- 955:- 45: :- 955:- 45: :- 955:- 45: :- 955:- 45: :- 955:- 45: :- 955:- 45: :- 955:- 45: :- 955:- 45: Suomen Pankk 940.

110 58, ~t:;j ~ :35 87:50 8. ' 49:35 87: :35 87: :35 87: :35 87: :35 87: :35 87: :35 87: :35 92: :35 90: :35 90: :35 90: :35 90:- Pävä. ~~ b:j'!' "j::r ~ ;:: b:j' Dale. " E '<!!r ~~ ~S ;;.. "''''' ~r. ~~ ~ 5 ~.!" g;. ~ä,s' =' ~ :::: ;-" :t ~t. ~... ~~ '.j :"' >;', t?! " F ". ~!'~ ~?~ Lokakuu. 4.9:35 87:50 7:- :: 2. 49:35 87: :- 830:- 2645: - 46:- 7: - 974: 35 5:- 830:- 2645: - 48: :35 87:50 7:- 974: 35 5:- 830:- 2645:- 48: :35 87: 50 7:- 974: 35 5:- 830:- 2645:- 48: :35 87:50 7:- 974: 35 5:- 830: : - ')48: :35 87:50 7: - 974: 35 5:- 830:- 2645:- 5: :35 87:50 7: : 35 5:- 830:- 2645: - 53: :35 87: :35 87:50, n. 49:35 87: :35 87: :35 87: :35 87: :35 87: :35 87: :35 87: :35 87: :35 87: :35 87: :35 87: :35 87: :35 87: :35 87: :35 87: :35 87:50 30., 49:35 87: :35 87:50 Marraskuu. 49:35 87: :35 87: :35 87: :35 87: :35 87: :35 87: :35 87: ~35 87:50 n. 49:35 87: :35 87: :35 87: :35 87: :35 87:50 00 ",!;d.. >;' g-;.. 7:- 974: 35 7:- 974: 35 7:- 974: 35 7:- 974: 35 7: : 35 7: - 974: 35 7: - 974: 35 7: - 974: 35 7: - 974:35 7: - 974: 35 7:- 974: 35 7:- 97 ; 35 7: - 974: 35 7: - 974: 35 7:- 974: 35 7:- 974:35 7: - 974: 35 7: : 35 7: - 974: 35 7: - 974: 35 7: - 974: 35 7: - 974: 35 7: - 974: 35 7: - 974: 35 7:- 974: 35 7:- 974: 35 7: - 974: 35 7: - 974: 35 7: - 974: 35 7: - 974: 35 7: - 974: 35 7: :35 7: - 974: 35 7: - 974: 35 7: - 974: 35 7:- 974: 35 7: - 974: 35 7: - 974: 35 7: - 974:35 7'- ' : - 974: 35 7: - 974: 35 7: - 974: 35 7: - 974: 35 7:- 974: 35 7: - 974: (Jatk.) Avsta myynt Cours du change en 940. Avsta myyntkursst ;c ~cp b:j;x: ~ 5:- 830:- 2645:- 53:- 5:- 830:- 2645:- 56: -- 5:- 830:- 2645:- 56: -- 5:- 830:- 2645:- 56: - 5:- 830:- 2645: - 54:- 5:- 830:- 2G4n:- 54: _.- 5:- 830:- 2645:- 54:- 5:- 830:- 2645:- 54:- 5:- 830:- 2645:- 54: -- 5:- 830: :- 54:- 5:- 830:- 2645: - 54:- 5:- 830:- 2645:- 54: - 5:- 830: :- 54: -- 5:- 830:- 2645:- 56:- 5:- 830:- 2645:- 56:- 5:- 830:- 2645:- 56:- 5:- 830:- 2645:- 56:- 5:- 830: :- 56: -- 5:- 830: : - 56: - 5:- 830:- 2645: - 56: -- 5:- 830:- 2645:- 56:- 5:- 830:- 2645:- 56:-- 5:- 830:- 2645:- 56: -- 5:- 830:- 2645:- 56:- 5:- 830:- 2645:- 56:- 5:- 830:- 2645:- 56: -- 5:- 830:- 2645:- 56: - 5:- 830:- 2645:- 56: --- 5:- 830:- 2645:- 56:- 5:- 830:- 2645:- 56:- 5:- 830:- 2645:- 56: -' 5:- 830:- 2645:- 56: _.- 5:- 830:- 2620: - 56: -- 5:- 830:- 2620:- 56:- 5:- 830:- 2620:-- 56: -- 5:- 830:- 2620:- 56: -' 5:- 830:- 2620: - 56: - 5:- 830:- 2620: - 56: - 07:- 830:- 2620:- 56:- 03:-- 830:- 2620:- 56: - 07:- 830:- 2620:- 56: - 07:- 830:- 2620:- 56:- 07:-- 830:- 2620:- 56:- 07:- 830:- 2620:- 56: - 07:- 830:- 2620:- 56: - 07:- 830:- 2620:- 56: - ') Nmellnen arvo. Valeur nomnale. ') Sen ohella lokak. 5 p:stä alkaen vomassa clearng-kurss, joka vuoden loppuun ast muuttumattomast

111 kursst vuonna Sute. Cour, du change VU6 ~ C/03 ~. S>[.. '" ~t:'?' ~!"..:: fj '"... ~ ~:. 27:- 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27:- 954:- 260:- 27:- 954:- 260:- 27:- 954:- 260:- 27:- 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27:- 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:-- 260:- 27:- 954:- 260:- 27:- 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27:- 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27:- 954:- 260:- 27:- 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27:- 954:- 260:- 27:- 954:- 260:- 27:- 954:-- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27:- 954:- 260:- 27:- 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27:- 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27:- 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:-! 27: - 954:- 260: -- 27: - 954:- 260:- 27:- 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260:- 27:- 954:-- 260:- 27: - 954:- 260:- 27: - 954:- 260: -- 27: - 954:-! 260:- 27: - 954:- 260:- 27: :-- 260:- 27: - 954:-- 260:- -< ",t: ~~!:" ;< ~ '" 85:- 85:- 85:- 85:- 85:- 85: - 85: -- 85:- 85:- 85: - 85:- 85:- 85: - 85: - 85:- 85:- 85: - 85: - 85: -- 85:- 85:- 85:- 85: - 85: - 85:- 85:- 85:- 85: - 85:-- 85: -- 85:- 85: - 85:- 85:- 85: - 85: - 85:- 85: - 85: - 85: - 85:- 85: - 85: -- 85: -- 85:- 85:- 85: - 85: - 85:- 85:- 85: - 85: - 85: - to; )o:l 59 ~~ ~~ ~~ Pävä. g.t:!?': ~g. ~p. Dale. ~g:?~ ",':'... >0 ~~.?'. 8:' " l'l 0 ~!""'j;=..::!3. J 930:- 540:- 955:- 45:25 Lokakuu 930:- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45:25 930:- 540:- 955:- 45: ' '".. 930:- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540: --, 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :-, 540:- 955:- 45: :- 540:-- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:-- 955:- 45: :- 540:-- 955:- 45: :- 540:-- 955:- 45: :- 540:-- 955: -- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:-- 955:- 45: :- 540:-; 955:- 45: :-j 540:- 955:- 45: 25, :- 540:- 955:- 45: : :- 955:- 45: 25 Marraskuu. 930:- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955: -- 45: :- 540:-- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:-- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:-, 955: : :- 540:-- 955:-- 45: :- 540:-- 955:- 45: :-- 540:- 955:- 45: :-- 540:- 955:- 45:25, :- 540:- 950:- 45: :-- 540:-- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:- 45: :- 540:- 955:-- 45: :- 540:-- 955:- 45: 2f> 30. ol,76: 4_ Des le 5 oclobre, a"ee,m cours te clellrl0 /otcd ml.:,76: n, qu,,'a pa8 e!mnoeperulantl'a".. ee_

112 (Jatk.) Avsta myynt Cours du change en 940. P ävä. D ale. -- ~j ~ 0 '~ ~ ~. r.-, --- ~. S'"d "'~ ~å ~[ ~ " ~..,!:: ~~ rj., ~ Avsta myyntkursst. ~~ ~ e. ~~ t:t!ft t:t!b: -< '"t~ t:t!' ;ta!;.,."j:? ~a,;... <>....,?' ~ ~'~. ~.-' ~p :l ~~?t~ ~.... ~ " mu r:d Jouluku u 2. 2) Korke n um =m Mnm ') \ } um Keskmää.. rä } 'MfJYen ne, 49:35 49:35 49:35 49:35 49:35 49:35 49:35 49:35 49:35 49:35 49:35 49:35 49:35 49:35 49:35 49:35 49:35 49:35 49:35 49:35 49:35 49:35 49:35 49:35 49:35 90:- 7: -- 90:-' 7:- 90:- 7:- 90:- 7: - 90:- 7: - 90:- 7:- 90:- 7: - 90:- 7:- 90:- 7: - 90:- 7: - 90:- 7: - 9:50 7: - 9:50 7: - 9:50 7: - 9:- 7: - 9:- 7: - 9:- 7: - 9:- 7: - 9:- 7: - 9:- 7: - 9:- 7: - 9:-- 7: - 9:- 7: :- 7: :75 7: - 974: 35 07:- 830: : - 56:- 974: 35 07:- 830:- 2620:- 56:- 974: 35 07:- 830:- 2620:- 56: - 974: 35 07:- 830:- 2620:- 56: : 3507: - 830:- 2620:- 56: - 974: 35 07:- 830:- 2620:- 56:- 974: 35 07:- 830:- 2620:- 56: - 974: 35 07:- 830:- 2620:- 56:- 974: 35 07:- 830:- 2620:- 56: - 974: 35 07:- 830:- 2620:- 56:- 974: 35 07:- 830:- 2620:- 56: - 974: 35 07:- 830:- 2620:- 56: - 974: 35 07:- 830:- 2620:- 56: - 974: 35 07:- 830:- 2620:- 56: - 974: 35 07:- 830:- 2620:- 56: - 974: 35 07:- 830:- 2620:- 56:- 974: 35 07:- 830:- 2620:- 56: : 35 07:- 830:- 2620:- 56: : 35 07:- 830: : -- 56: : 35 07:- 830: :- 56: - 974: 35 07:- 830:- 2620:- 56: - 974: 35 07:- 830:- 2620:- 56: : 35 07:- 830:- 2620:- 56: l : -- 5:- 854:- 2665: -- 56: :- -9:- 830:- 2620:- 20:- 49:35 85: 76 7: -977: 9 09:57 835: : 90 34: 7 '----- ') Nmellnen arvo. ValeU' /-omnal. ') Jouluk. 3 p:stä alkaen Turkn llunnasta vomassa c!carng kurs., joka vuoden OjlpUUn ast muutchang. p.ndant l' anne. ') Sen ollela jouluk. 9 p:stä alkaen vomassa dearng-kurss, joka vuoden loppuun ast muuttumattop8ndant l'annee. ') Jouluk. ~3 p:stä allmen Romauan rrt ä vomassa eearng-kurss, joka vuoden loppuun ast muut PUB change pendan.! l' annee.

113 6 kursst vuonna Sute. Co"r, d" changs a tl" s. ~ ~~ s <; ~ "::l:-' O~ ~~ a;:'" ~~ ~~ "! ~[ '" Da!e. ~[ ;} g. :sco ;. " ~ -. ~'".. j:l ~. S ~~ "'<. '"?'!".,. '" ". 8 ' ~...!: " ~F ~ ~ ~~...!: "...!: ~.., ~., Pävä. 27:- 954:- 260:- 85:- 930:- 540:- 955:- 45:25 Joulukuu 2. 27:- 954: :- 85:- 930:- 540:- 955:- 45: : - 954:- 260:- 85: :- 540:- 955:- 45: :- 954:- 260:- 85:- 930:- 540:- 955:- 45: :- 954:- 260:- 85:- 930:- 540:- 955:- 45: :- 954:- 260:- 85:- 930:- 540:- 955:- 45: : - 954:- 260:- 85:- 930:- 540:- 955:- 45: : - 954:- 260:- 85:- 930:- 540:- 955:- 45:25 l. 27:- 954:- 260:- 85:- 930:- 540:- 955:- 45: :- 954:- 260:- 85:- 930:- 540:- 955:- 45: :- 954:- 260:- 85:- 930:- 540:- 955:- 45: : - 954:- 260:- 85:- 930:- 540:- 955:- 45: :- 954:- 260:- 85:- 930:- 540:- 955:- 45: :- 954:- 260:- 85:- 930:- 540:- 955:- 45: )27: - 954:- 260:- 85:- 930:- 540:- 955:--,- 45: : - 954:- 260:- 85:- 930:- 540:- 955:- 45: : - 954:- 260:- 85:- 930:- 540:- 955:- 45: :- 954:- 260:- 85:- 930:-; 540:- 955:- 45: : - 954:- 260:- 85:- 930:- 540:- 955:- 45: :- 954:- 260:- 85:- 930:- 540:- 955:- 45: :- 954:- 260:- 85:- 930:- 540:- 955:- 45: : - 954:- 260:- 85: - 930:- 540:- 955:- 45: : - 954:- 260:- 85: :- 540:- 955:- 45: : - 954:- 260:- 90:- 930:- 540:- 955:- 45:25 {Korken Maxmum : _. 054:- 260:- 85: - 930:- 540:- 955:- 45:25 {Aln Mnmum 27:- 954:- 260:- 86: :- 540:- 955:-- 45: 25 fkeskmäärä l Moyenne tumattomast ol 37: 75. Dos le 3 decsmbre "n cours de clearng pour Ankara not,; a 37: 76, /[U n'a PUB mast ol,22: 20. DOs le 9 decembre, uvec "n cours de clearng nom a,22: 20, /[U n'a pus change tumattomast ol 40 :-. Do. le 23 decsmbr. un cours de clearng pour Bucarest no!e a 40: -, qu n'u

114 62 ~: Kuukaus.!: 0 MoB. ~$' ~ fl!'" 933 Tammkuu 67:68 227:6 237: : :2 938:72 279: : 6 68: 92 5: 44 20:48 346:84 Helmkuu 66:36 226:94 2: : :35 927: : : 3 63: 04 02: 67 97:63 340:- Maalskuu 65:7 226:98 20: 2 57: :85 923:3 2660: :38 62: 65 02: 54 96:73 338:50 Huhtkuu 63:59 227:- 92: : :47 923:4 2665: 9 278: 64 62: 50 02: 82 97:64 34:36 Toukokuu 57:75 227:- 69: : :03 94:88 277: : 04 57: 32 02: 48 20:96 352:96 Kesäkuu,54: :- 68: 7 582: 7 264:20 937: : : 7 47: 29 03:- 200:54 35:3 Henäkuu 49:07 227:- 7: : 8 266:67 950:5 2744: 92 35: 88 4: - 04: :5 360:96 Elokuu 50:5 227:- 7: : 270:90 965:48 279: : 44 43: 22 05:- 204:44 364:37 Syyskuu 48:82 227:- 72:- 725:23 282:70 008: : : 04 43:-05:- 24:58 380:8 Lokakuu 48:7 227:- 72:- 726: :42 009: : 2 402: 73 42: 73 05: - 25: 92 38:46,Marraskuu 44:49 227:- 7:- 690: :23 987: : 04 37: 85 42:- 05: - 2: 2 373:62 Joulukuu 44:39 227:- 7: - 655: 26 27:77 964: : :7 42: - 05:- 207:52 365:6, 37. Suomen Pankn avsta myyntkursst keskmäärn kunakn kuukautena vuosna Cours moyens du change e lue pour chaque mos en , ". Ul r.,;d ~ ;d Qj ~ <::)-3 ~!2 ~"d ~. Qj!" ~S? Qj. ~[ ~S ll.a.. ::r ~5: tl!' ~~ B ~; ~~ ~ ~ $... J?..." -'" S ~'" ~ ~ ~. ; ~. ~ "!?l. =. ~... = p ~?!" P -3 "tj?' ;S... f"l ::: ",-. 758:80 752:08 766:35 770:68 88: 6 756: 25 92:69 22: :65 252:58 249: :- 34 Tammkuu 44:95 227:- 7:- 692: :72 992:- 2864: : 96 42: - 05:- 22:76 374:52 250:- Helmkuu 45:8 227:- 7:- 755: :0 033: : : 67 42:-05:- 203: 79388: :- Maalskuu 44:64 227:- 7:- 770: :88 040: : 50 44: 63 42:-05:- 86: : :- Huhtkuu 44:08 227:- 7: - 745:7 29: : : : 79 42:-05:- 84: 50378: :- Toukokuu 44:49 227:- 7: - 756: :33 042: : : 92 42:- 05: - 86: 67379: :- 'Kesäkuu 44:98 227:- 7: - 73:- 296:93 05: : : 32 42:- 05: - 87: : :-,, Henäkuu 45:06 227:- 7: - 735: :2 052: : : 92 42:-05:- 87: : 8 250:-j Elokuu 44: :- 7: - 764: :54 062: : : 63 42:- 05: - 88:4 388:78 250:- Syyskuu 45: :- 7: - 822: :49 080:- 39: : 64 4: 40 04: 40 92:6 395:28 250:-" Lokakuu 45:97 227:- 7: - 859: :86 079: : 4 508: 5 4: - 04:- 93:8 396: 5 250:- Marraskuu 45: : - 7: - 829: : : : : 73 4: - 04: - 90: : :- Joulukuu 45: : - 7: -"- 84!J: : 97074: : 3 488: - 4: - 04: - 92: : :-

115 37. (Jatk.) Suomen Pankn avsta myyntkursst keskmäärn kunakn kuukautena vuosna Cours moyens du, change vue pour chaque mols en Sute.!<: '" \ ~ ~~ ~!;d, b: :.. ~ 0>"3 :><>0 ;!q.l '" < Q. b:?' "tj'.. t;;; b:' ''"!:lp' 0..- ~q' llt" ~q' [,.... ~~ " ".,.~.,;;- 0l[ ~~ ~. öl ~g: c ~: Mos.... " ~.. ~ ~".. Sl?- äl.. Q". ~. t ~ S'". ".. " ~. ~.!'" ". ~. f'..-?" ~. ~ ~ ~ ~g ~ f'! 935 Kuukaus. S ~ T--l", " 227:- 7:- 859: :67 083:38 33: : 08 4: - 04:- 94:35 396:35 Helmkuu 46: 6 227:- 7:- 869: :08 087:33 347: : 67 4: - 04:- 95:29 395:54 Maalskuu 47: :- 7: - 92: 68 35:23 096: : : 68 4: - 04: - 200:48 398:04 Huhtkuu,46: :- 7:- 893:35 30: 2 80:74 369: 78 52: 65 4:- 04: - 97: : 22 Toukokuu 46:48227:- 7:- 87: :4 787: 2 342: : 6 4:- 04: - 94:52 383:44 Kesäkuu 46:04 227:- 7: - 863:30 304:40 780:9 325:3 504: 35 4: - 04: - 93:30 380:9 Henäkuu 45:84 227:- 7: - 85: 9 303:69 775:59 36: 74 50: 22 4: - 04:- 92:30 377:74 Elokuu 45: :- 7:- 845: :0 772: : : 96 4: - 04:-9:- 376:48 Syyskuu 46:06 227:- 7:- 854: :6 776:76 3: 6 497: 64: - 04:- 9: :52 Lokakuu 46:30 227:- 7:- 864:- 305:5 780:93 336: : 74 4: - 04:- 92:96 378:33, Marraskuu 46:4 227:- 7:- 856:96 303:98 780:- 328: 96'497: 50 4: - 04:- 92:23 375:85 Joulukuu 46:2 227:- 7: - 855: :38 777: : : 05 4:- 04:- 92:82 375:- 63 S "3:' t, f' Tammkuu 45: :- 7:- 85: :59 775:84 323:48 495: 80 4:-04:- 92:68 - [Helmkuu 45: :- 7:- 849:52 303:73 774:68 322: 24 50: 32 4:-04:- 92:76 - Maalskuu 45: 8 227:- 7:- 849: :44 776:24 326:- 500:80 4:-04:- 92:24 - Huhtkuu 46: :- 7:- 849:83 303:04 777:65 32: : 57 4:- 04:-92:- - Toukokuu 45: 8 227:- 7:- 844: 46 30: : : 29 48: 96 4:- 04:- 9: 3 - Kesäkuu 45:39 227:- 7:-829:- 299:63 766: : : 96 4:-04:- 89:25 -! Henäkuu : 45: :- 7:- 825: :99 764: : 93 48:-4:-04:- 89:33 - Elokuu 45: 3 227:-7:- 820:62 298:35 762: :85 474: 88 4:-04:- 88:58 360:- Syyskuu 45: 9 227:- 7:- 82: :95 762:04 30: 3 432:46 4:- 04:- 87: :54 Lokakuu 46: :- 7:- 866: 33 28:06 78: : 9 067: 56 4:-04:- 70:64 264:59 Marraskuu 46: :- 7:- 87: 40 27:76 786:36 255: : 52 4:-04:- 66:2 248:- Joulukuu!46:42 227:- 7:- 864:88 27:5 783: : 7 065: 79 4: - 04:- 65:25 247:- 250:- 250:- 250: - 250:- 250:- 250:- 250:- 250:- 250:- 253: :-\ 255:- 936, 255:- 255:- 255:- 255:- 255:- 255:- 255:- 255:- 255:- 255: - 255: - 255: -

116 (Jatk.) Suomen Pankn avsta myyntkursst keskmäärn kunakn kuukautena vuosna Cours moyens du change vue pour chaque mos en ! "",!<:.. ~ ~'"!;:d ~ c.., 0 ~~ tt " t::j ~'"d 5 Q "" < 0 ~.,. ~~ MoB. '<l~!!:=r o... ""a ~O~o?E s.~.. :- ~ " ~ o~ ~~..... ~ Kuukaus. S 0 ~ = ~~ ;ta ~~ ls ttl Sute. ~~ ~ ~ ~o S... ""'" E ä ~... ~o o :0 ~ ~ " '" 937 Tammkuu 46:40 227:- 7:-863:- 27:20 78: : : 3 4:-04:-64:- 246:2 255:- Helmkuu 46:52 227:- 7:- 868: 3 27:- 783:3 2540: : 58 4:-04:-63:-246:-255:- Maalskuu 46:60 227:- 7:- 870: 78 24:66 784: :-060: 57 4:-04:- 63:7 246:83 255:- Huhtkuu 46:33 227:- 7:- 859:69 209:62 779: : : 54 4:-04:- 62:35 245:27 255:-!Toukokuu 46:08 227:- 7:- 848:39 207:65 776: : : 7 4:-04:-6:-244:- 255: - - Kesäkuu 46:4 227:- 7:-846: 2 206:65 777:6 2533: 2 053: 64 4:-04:- 6:20 244:-255:-, Henäkuu 45:87 227:- 7: - 840:48 77:74 77: : : 07 4:-04:- 60:52 243:9 255:- [EOkuUU 45:72 227:- 7:- 834:69 72:65 768:58 255: : 2 4:-04:-60:-243:-255:- Syyskuu 45:96 227:- 7:- 84: 5 64:36 772: : :8 4:-04:- 6:08 243:-255:- Lokakuu 45:95 227:- 7:- 84:92 55:75 773: : : 96 4:-04:- 6:9 242:77 255:- Marraskuu 45:65 227:- 7:- 836:69 56:4 773: :85 054: 27 4:-04:- 60:8 240:62 255:- Joulukuu 45:60 227:- 7: - 833: 2 56:- 773:3 2529: : 96 4:-04:-6: - 240:- 255: -- ~t< :S '"3~ ~ 5;: ~~ ;jo ::l ~ ~,. :0 '" := 938 Tammkuu 45:57 227:- 7:- 83: 7 53:86 770:7 2532: : 25 4:-04:- 60:96 240:- 255: - Helmkuu 45:4 227:- 7:- 830:79 50:65 770: : : 3 4: - 04: - 60:54 239: :- Maalskuu 45:69 227:- 7:- 834: 2 44:89 77: :65 052: 9 4:-04: - 60:54 240:38 255:- Huhtkuu 45: :- 7:- 834: 57 43:67 77:7 2535:39 050: 7 4:-04:- 60:35 24: 7 255: - Toukokuu 45:84 227:- 7:- 836: 64 3: 7 77: : : 44 4: - 04:- 59:88 24:20 255:- Kesäkuu 45: :- 7:- 845: 74 29:35 778: : : 22 4:-04:- 60:87 242:- 255: - Henäkuu 46: 7 227:- 7: - 85: 96 29:23 78: : : 46 4: -- 04:-6:- 243: 2 255: - Elokuu 46:6 227:- 7:- 865: 93 29:04 786: : : 93 4: - 04:- 6: :70 255: - Syyskuu 47:40 227:~ 7:- 89: 73 29:- 80: : 88 07: 85 4:-04:- 64:88 249:77 255: - Lokakuu 47: :- 7:- 909:38 28:55 808:9 2593: : 9 4: - 04: - 65:8 25:8 255: -!Ma.rra.skuu 48: :- 7: - 932:65 28:55 88: :85 095: 77 4:-04:- 67: :50 255:-\!Joulukuu 48: :-- 7: - 952:- 29:50 822: :42 03: 29 4: - 04:- 68:46 257:3 255: -

SUOM.EN PANKKI VU QSIKIRJA HELSINGISSÄ 1937 XVII VUO SIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO~OSA~TO

SUOM.EN PANKKI VU QSIKIRJA HELSINGISSÄ 1937 XVII VUO SIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO~OSA~TO SUOM.EN PANKK 936 VU QSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TLASTO~OSA~TO XV VUO SKERTA HELSNGSSÄ 937 HELSNK 0s7 V.\,TfONEUVOSTON KRJAPANO Täten saatetaan julksuuteen Suomen Pankn vuoskrjan setsemästosta vuoskerta,

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO-OSASTO HELSINGISSÄ 1931 XI VUOSIKERTA

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO-OSASTO HELSINGISSÄ 1931 XI VUOSIKERTA SUOMEN PANKK 930 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TLASTO-OSASTO X VUOSKERTA HELSNGSSÄ 93 HELSNK m VALTONEUVOSTON KR.]APAJNO Suomen Pankn vuoskrjan yhdestosta vuoskerta saatetaan täten julksuuteen. Se on laadttu

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA HELSINGISSÄ 1938 XVIII VUOSI KERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO~OSASTO

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA HELSINGISSÄ 1938 XVIII VUOSI KERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO~OSASTO SUOMEN PANKK 937 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TLASTO~OSASTO XV VUOS KERTA HELSNGSSÄ 938 HELSNK 938 VALTONEUVOSTON KRJAPANO Täten saatetaan julksuuteen Suomen Pankn vuoskrjan kahdeksastosta vuoskerta,

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA HELSINGISSÄ 1949 XXIX VUOSIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TALOUSTIETEELLINEN TUTKIMUSLAITOS

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA HELSINGISSÄ 1949 XXIX VUOSIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TALOUSTIETEELLINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN PANKK 948 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TALOUSTETEELLNEN TUTKMUSLATOS XXX VUOSKERTA HELSNGSSÄ 949 HELSNK 9'9 VALTONEUVOSTON KRJAPANO Täten saatetaan julksuuteen Suomen. Pankn vuoskrjan kahdeskymmenesyhdeksäs

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO~OSASTO HELSINGISSÄ X VUOSIKERTA

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO~OSASTO HELSINGISSÄ X VUOSIKERTA SUOMEN PANKK 929 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TLASTO~OSASTO X VUOSKERTA HELSNGSSÄ 930. HELSNX 930 VALTONEUVOSTON KBJAPANO Täten saatetaan julksuuteen Suomen Pankn vuoskrjan kymmenes vuoskerta. Se on laadttu

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA SUOMEN PANKIN TILASTO~OSASTO HELSINGISSÄ 1933 XIII VUOSIKERTA LAATINUT

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA SUOMEN PANKIN TILASTO~OSASTO HELSINGISSÄ 1933 XIII VUOSIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKK 932 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TLASTO~OSASTO X VUOSKERTA HELSNGSSÄ 933 HELSNK 933 VALTONEUVOSTON KRJAPANO Täten saatetaan julksuuteen Suomen Pankn vuoskrjan kolmastosta vuoskerta, joka

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA SUOMEN PANKIN TILASTO-OSASTO HELSINGISSÄ 1932 XII VUOSIKERTA LAATINUT

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA SUOMEN PANKIN TILASTO-OSASTO HELSINGISSÄ 1932 XII VUOSIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKK 93 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TLASTO-OSASTO X VUOSKERTA HELSNGSSÄ 932 HELSNK 932 VALTONEUVOSTON KRJAPANO Täten saatetaan julksuuteen Suomen Pankn vuoskrjan kahdestosta vuoskerta, joka on

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA SUOMEN PANKIN TILASTO-OSASTO HELSINGISSÄ 1925 V VUOSIKERTA LAATINUT

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA SUOMEN PANKIN TILASTO-OSASTO HELSINGISSÄ 1925 V VUOSIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKK 924 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TLASTO-OSASTO V VUOSKERTA HELSNGSSÄ 925 :J:ELSNX 925 VALTONEUVOSTON KmJAPANO Täten saatetaan julksuuteen tämän julkasun vdes vuoskerta. Se on laadttu saman

Lisätiedot

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! 1907. Edusk. Krj. Suomen Pankn vuosrahasääntö. Suomen Eduskunnan alamanen krjelmä uudesta Suomen Pankn vuosrahasäännöstä. Suurvaltasn, Armollsn Kesar ja Suurruhtnas! Suomen Eduskunnan pankkvaltuusmehet

Lisätiedot

Saatteeksi. Vantaalla vuoden 2000 syyskuussa. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö

Saatteeksi. Vantaalla vuoden 2000 syyskuussa. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö Saatteeks Tomtlojen rakentamsta seurattn velä vme vuoskymmenen lopulla säännöllsest vähntään kerran vuodessa tehtävllä raportella. Monsta tosstaan rppumattomsta ja rppuvsta systä johtuen raportont loppu

Lisätiedot

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset Jaksollset ja tostuvat suortukset Korkojakson välen tostuva suortuksa kutsutaan jaksollsks suortuksks. Tarkastelemme tässä myös ylesempä tlanteta jossa samansuurunen talletus tehdään tasavälen mutta e

Lisätiedot

Aamukatsaus 13.02.2002

Aamukatsaus 13.02.2002 Indekst & korot New Yorkn päätöskursst, euroa Muutos-% Päätös Muutos-% Helsnk New York (NY/Hel) Dow Jones 9863.7-0.21% Noka 26.21 26.05-0.6% S&P 500 1107.5-0.40% Sonera 5.05 4.99-1.1% Nasdaq 1834.2-0.67%

Lisätiedot

Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, 89400 HYRYNSALMI. Kohde sijaitsee Hallan Sauna- nimisessä kiinteistössä.

Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, 89400 HYRYNSALMI. Kohde sijaitsee Hallan Sauna- nimisessä kiinteistössä. VUOKRASOPIMUS 1.1 Sopjapuolet Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskute 1, 89400 HYRYNSALMI Hallan Sauna Oy (y-tunnus: 18765087) CIO Tl- Tekno Oulu Oy Kauppurnkatu 12, 90100 OULU 1.2 Sopmuksen kohde

Lisätiedot

Kuluttajahintojen muutokset

Kuluttajahintojen muutokset Kuluttajahntojen muutokset Samu Kurr, ekonomst, rahapoltkka- ja tutkmusosasto Tutkmuksen tausta ja tavotteet Tavaroden ja palveluden hnnat evät muutu jatkuvast, vaan ovat ana jossan määrn jäykkä lyhyellä

Lisätiedot

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN DANSKE BANK A/S 2017: NOUSEVA KIINA Lanakohtaset ehdot A. Sopmusehdot Nämä lanakohtaset ehdot muodostavat yhdessä 28.6.2012 pävättyyn sekä 8.8.2012, 5.11.2013 ja 13.2.2013 täydennettyyn ohjelmaestteeseen

Lisätiedot

Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan

Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemanalyysn laboratoro Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyö Uuden eläkelatoslan vakutus allokaatovalntaan Tmo Salmnen 58100V Espoo, 14. Toukokuuta 2007 Ssällysluettelo Johdanto...

Lisätiedot

Palkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2014

Palkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2014 Palkanlaskennan vuodenvahdemusto 2014 Pkaohje: Tarkstettavat asat ennen vuoden ensmmästä palkanmaksua Kopo uudet verokortt. Samat arvot kun joulukuussa käytetyssä, lman kumulatvsa tetoja. Mahdollsest muuttuneet

Lisätiedot

Majoituslautakunta. Vuonna Lautakunnalle tullut 6 kirjelmää Kuvernööriltä ^autaklumal1

Majoituslautakunta. Vuonna Lautakunnalle tullut 6 kirjelmää Kuvernööriltä ^autaklumal1 IV. Majotuslautakunta. Majotuslautakunnan kertomus vuodelta 907 on seuraava:»majotuslautakunnan tammkuun 28 pävänä 878 vahvstetun ohjesäännön 8 :n säännöksen täyttämseks saa Lautakunta täten antaa kertomuksen

Lisätiedot

Yrityksellä on oikeus käyttää liketoimintaansa kunnan kanssa määriteltyä Hallan Saunan piha-aluetta.

Yrityksellä on oikeus käyttää liketoimintaansa kunnan kanssa määriteltyä Hallan Saunan piha-aluetta. VUOKRSOPMUS 1.1 Sopjapuolet Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskute 1, 89400 HYRYNSALM Hallan Sauna Oy (y-tunnus: 18765087) CO Tl-Tekno Oulu Oy Kauppurnkatu 12, 90100 OULU 1.2 Sopmuksen kohde Hallan

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt FYSP103 / 1 KAASUTUTKIMUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oppa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttauspöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-

Lisätiedot

Monte Carlo -menetelmä

Monte Carlo -menetelmä Monte Carlo -menetelmä Helumn perustlan elektron-elektron vuorovakutuksen laskemnen parametrsodulla yrteaaltofunktolla. Menetelmän käyttökohde Monen elektronn systeemen elektronkorrelaato oteuttamnen mulla

Lisätiedot

1. Luvut 1, 10 on laitettu ympyrän kehälle. Osoita, että löytyy kolme vierekkäistä

1. Luvut 1, 10 on laitettu ympyrän kehälle. Osoita, että löytyy kolme vierekkäistä Johdatus dskreettn matematkkaan Harjotus 3, 30.9.2015 1. Luvut 1, 10 on latettu ympyrän kehälle. Osota, että löytyy kolme verekkästä lukua, joden summa on vähntään 17. Ratkasu. Tällasa kolmkkoja on 10

Lisätiedot

Suomen ja Ruotsin metsäteollisuuden kannattavuusvertailu v. 1971-78 31.10. 1979. No. 47. Pekka Ylä-Anttila

Suomen ja Ruotsin metsäteollisuuden kannattavuusvertailu v. 1971-78 31.10. 1979. No. 47. Pekka Ylä-Anttila El~r~H(r:n\! ElY~:, ~t/!.) TUTK,, J~- LJ.T ~ THE RESEARCH NSTrTUTE OF THE FNNSH ECONOMY Lönnrotnkatu 4 8, 0020 Helsnk 2, Fnland, tel. 60322 Pekka Ylä-Anttla Suomen ja Ruotsn metsäteollsuuden kannattavuusvertalu

Lisätiedot

Valtuustoon nähden sitovat mittarit

Valtuustoon nähden sitovat mittarit Valtuustoon nähden stovat mttart 2018 28.8.2018 Valtuustomttart 2018 Tamm-kesäkuun toteuma e vaad tomenptetä ero tavotteeseen +/- 2 %, e tomenptetä vaat tomenptetä 2 Latoshodon nettotomntamenojen osuus

Lisätiedot

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARSAATO Työssä tutktaan valoaallon tulotason suuntasen ja stä vastaan kohtsuoran komponentn hejastumsta lasn pnnasta. Havannosta lasketaan Brewstern lan perusteella lasn tatekerron

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt FYSP103 / 1 KAASUTUTKIUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttausöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-

Lisätiedot

M A ATA LO U S. III. MAANVILJELYS JA KARJANHOITO SUOMESSA VUONNA 1908. SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. HELSINGISSA 1910.

M A ATA LO U S. III. MAANVILJELYS JA KARJANHOITO SUOMESSA VUONNA 1908. SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. HELSINGISSA 1910. SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. III. M A ATA LO U S.. MAANVILJELYS JA KARJANHOITO SUOMESSA VUONNA 908. HELSINGISSA 90. KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA. . K atsaus Suom en vrallsen m aataloustlaston kehtykseen.

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry

TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ Suomen Ammattn Opskeleven Ltto - SAKKI ry AMMATILLINEN KOULUTUS MUUTOKSEN KOURISSA Suomalasen ammatllsen koulutuksen vahvuus on sen laaja-alasuudessa

Lisätiedot

Tchebycheff-menetelmä ja STEM

Tchebycheff-menetelmä ja STEM Tchebycheff-menetelmä ja STEM Optmontopn semnaar - Kevät 2000 / 1 1. Johdanto Tchebycheff- ja STEM-menetelmät ovat vuorovakuttesa menetelmä evät perustu arvofunkton käyttämseen pyrkvät shen, että vahtoehdot

Lisätiedot

Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussimulointi ja herkkyysanalyysi

Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussimulointi ja herkkyysanalyysi Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussmulont ja herkkyysanalyys Pekka Nettaanmäk Osmo Schroderus Jyväskylän ylopsto Tetoteknkan latos 2010 1 2 Tvstelmä Raportn tarkotuksena on esttää pelkstetyn matemaattsen

Lisätiedot

VIHDIN KUNTA TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1(5) PERUSTURVAKESKUS Perhehuolto

VIHDIN KUNTA TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1(5) PERUSTURVAKESKUS Perhehuolto VIHDIN KUNTA TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS 1(5) PERUSTURVAKESKUS Perhehuolto Hakemus kuulle 200 (Vranomanen täyttää) Hakemus saapunut/jätetty / 200 Henklötedot hakjasta ja hänen perheenjäsenstä Sukunm ja etunmet

Lisätiedot

Maatalouslautakunta. Maatalouslautakunnan vuodelta 1924 antama kertomus oli seuraavansisältöinen:

Maatalouslautakunta. Maatalouslautakunnan vuodelta 1924 antama kertomus oli seuraavansisältöinen: XXIV. Maatalouslautakunta Maatalouslautakunnan vuodelta 924 antama kertomus ol seuraavanssältönen: Lautakunnan kokoonpano y. m. Lautakuntaan kuuluvat kertomusvuonna ylm. professor E. Hj. Ehrnrooth puheenjohtajana,

Lisätiedot

COULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT

COULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT COUOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT SISÄTÖ: Coulombn voma Sähkökenttä Coulombn voman a sähkökentän laskemnen pstevaaukslle Jatkuvan vaauksen palottelemnen pstevaauksks

Lisätiedot

Mittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio?

Mittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio? Mttausteknkan perusteet / luento 7 Mttausepävarmuus Mttausepävarmuus Mttaustulos e ole koskaan täysn oken Mttaustulos on arvo mtattavasta arvosta Mttaustuloksen ja mtattavan arvon ero on mttausvrhe Mkäl

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA SUOMEN PANKIN TALOUSTIETEELLINEN TUTKIMUSLAITOS HELSINGISSÄ 1953 XXXIII VUOSI KERTA LAATINUT

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA SUOMEN PANKIN TALOUSTIETEELLINEN TUTKIMUSLAITOS HELSINGISSÄ 1953 XXXIII VUOSI KERTA LAATINUT SUOMEN PANKK 952 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TALOUSTETEELLNEN TUTKMUSLATOS XXX VUOS KERTA HELSNGSSÄ 953 HELSNK 958 VALTONEUVOSTON KRJAPANO Täten saatetaan julkisuuteen Suomen Pankin vuosikirjan kolmaskymmeneskolmas

Lisätiedot

Hallin ilmiö. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE. Tekopäivä 2005-9-14 Palautuspäivä 2005-9-28

Hallin ilmiö. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE. Tekopäivä 2005-9-14 Palautuspäivä 2005-9-28 Jyväskylän Aattkorkeakoulu, IT-nsttuutt IIF00 Sovellettu fyskka, Syksy 005, 4.5 ETS Opettaja Pas epo alln lö Laatja - Pas Vähäartt Vuoskurss - IST4SE Tekopävä 005-9-4 Palautuspävä 005-9-8 8.9.005 /7 LABOATOIOTYÖ

Lisätiedot

Sähköstaattinen energia

Sähköstaattinen energia ähköstaattnen enega Potentaalenegan a potentaaln suhde on samanlanen kun Coulomn voman a sähkökentän suhde: ähkökenttä vakuttaa vaattuun kappaleeseen nn, että se kokee Coulomn voman, mutta sähkökenttä

Lisätiedot

SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYS MATKAILUMAJAT TALVELLA

SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYS MATKAILUMAJAT TALVELLA SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYS MATKAILUMAJAT TALVELLA 1938 HIIHTOKURSSIT JA -NEUVONTA. HIIHDON OPETUSTA järjestetään Suomen Matkaljayhdstyksen tomesta Koln, Inarn ja Pallastunturn matkalumajolla sekä Pohjanhovssa

Lisätiedot

Majoituslautakunta. jäsenet ja. Asiam lukn

Majoituslautakunta. jäsenet ja. Asiam lukn IV. Majotuslautakunta. Majotuslautakunnan Rahatomkamarlle antama kertomus vuodelta 906 on seuraavanssältönen:»joulukuun 8 pävänä 905 tomtetussa vaalssa valts Valtuusto lautakunnan jäsenet ja jäseneks ja

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1138. Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta annetun asetuksen eräiden säännösten kumoamisesta

SISÄLLYS. N:o 1138. Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta annetun asetuksen eräiden säännösten kumoamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2000 ulkastu Helsngssä 22 päänä joulukuuta 2000 N:o 1138 1143 SISÄLLYS N:o Su 1138 altoneuoston asetus teeydenhuollon okeustuakeskuksesta annetun asetuksen eäden säännösten kumoamsesta...

Lisätiedot

AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN

AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN VUO-KIINTEISTÖPALVELUT 50 VUOTTA Vuosaarelaset asunto-osakeyhtöt perustvat vuonna 1965 Vuosaaren Isännötsjätomsto Oy:n, joka tuott omstajlleen kohtuuhntasa

Lisätiedot

HASSEN-WEILIN LAUSE. Kertausta

HASSEN-WEILIN LAUSE. Kertausta HASSEN-WEILIN LAUSE Kertausta Käytetään seuraava merkntjä F = F/F q on sukua g oleva funktokunta Z F (t = L F (t (1 t(1 qt on funktokunnan F/F q Z-funkto. α 1, α 2,..., α 2g ovat polynomn L F (t nollakohten

Lisätiedot

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen Tosakajärjestelmät Luento : Resurssen hallnta ja prorteett Tna Nklander Jaetut resursst Useat tapahtumat jakavat ohjelma-/lattesto-olota, jossa kesknänen possulkemnen on välttämätöntä. Ratkasuja: Ajonakanen

Lisätiedot

SVT VI : 56 : 3. ~>Ao * J. r- 3 : Läsnäolevan väestön ryhmitys ammatin ja elinkeinon sekä 248 osan tiedot fin A,, A, talouskunta-aseman mukaan

SVT VI : 56 : 3. ~>Ao * J. r- 3 : Läsnäolevan väestön ryhmitys ammatin ja elinkeinon sekä 248 osan tiedot fin A,, A, talouskunta-aseman mukaan SVT VI : : 0 kel fnfre 00 tekjä nmeke Suomen väkluku joulukuun. pävänä 0 (seurakuntakrjojen mukaan) *»,., r Populaton de la Fnlande au. décembre 0 v(selon les nnnakkasn. fre.,,... regstres ecclésastques

Lisätiedot

4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Yritysten ja kuluttajien välinen tasapaino

4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Yritysten ja kuluttajien välinen tasapaino 4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.. Tasapanoperaate 4... Yrtysten ja kuluttajen välnen tasapano Näkymätön käs muodostuu kahdesta vakutuksesta: ) Yrtysten voton maksmont johtaa ne tuottamaan ntä hyödykketä,

Lisätiedot

157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI

157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT-DISCUSSION PAPERS 157 TYÖTTÖMYYS- VAKUUTUS- JÄRJESTELMÄN EMU- PUSKUROINTI Pas Holm ja Mkko Mäknen Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research

Lisätiedot

HE 174/2009 vp. määräytyisivät 6 15-vuotiaiden määrän perusteella.

HE 174/2009 vp. määräytyisivät 6 15-vuotiaiden määrän perusteella. Halltuksen estys Eduskunnalle laks kunnan peruspalvelujen valtonosuudesta, laks opetus- ja kulttuurtomen rahotuksesta ja laeks eräden nhn lttyven laken muuttamsesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Estyksessä

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA HELSINGISSÄ 1944 XXIV VUOSIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TALOUSTIETEELLINEN TUTKIMUSLAITOS

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA HELSINGISSÄ 1944 XXIV VUOSIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TALOUSTIETEELLINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN PANKK 943 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TALOUSTETEELLNEN TUTKMUSLATOS XXV VUOSKERTA HELSNGSSÄ 944 HELSNK 944 VALTONEUVOSTON KRlAPANO äien saatetaa.n julkisuuteen Suomen Pankin vuosikirjan kahdeskymmenesneljäs

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekankan jatkokurss Fys102 Syksy 2009 Jukka Maalamp LUENTO 2 Alkuverryttelyä Vääntömomentt Oletus: Vomat tasossa, joka on kohtsuorassa pyörmsaksela vastaan. Oven kääntämseen tarvtaan er suurunen voma

Lisätiedot

Kertomus Sos.-dem. Naisten Keskusliiton toiminnasta vuodelta 1964

Kertomus Sos.-dem. Naisten Keskusliiton toiminnasta vuodelta 1964 Lte n:o 2 ' 1 n Kertomus Sos.-dem. Nasten Keskuslton tomnnasta vuodelta 1964 m ; Tlasuudet Sos.-demo Nasten Keskuslton tärkemmstä tomntatapahtumsta manttakoon kunnallspävät, jotka pdettn Kuopossa helmkuun

Lisätiedot

TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN

TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN VATT-TUTKIMUKSIA 85 VATT-RESEARCH REPORTS Juha Tuomala TYÖVOIMAKOULUTUKSEN VAIKUTUS TYÖTTÖMIEN TYÖLLISTYMISEEN Valton taloudellnen tutkmuskeskus Government Insttute for Economc Research Helsnk 2002 ISBN

Lisätiedot

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu Matematka a systeemaalyys latos Lueto 6 Luotettavuus Koherett ärestelmät Aht Salo Systeemaalyys laboratoro Matematka a systeemaalyys latos Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu

Lisätiedot

Taustaa. Sekventiaalinen vaikutuskaavio. Päätöspuista ja vaikutuskaavioista. Esimerkki: Reaktoriongelma. Johdantoa sekventiaalikaavioon

Taustaa. Sekventiaalinen vaikutuskaavio. Päätöspuista ja vaikutuskaavioista. Esimerkki: Reaktoriongelma. Johdantoa sekventiaalikaavioon Taustaa Sekventaalnen vakutuskaavo Sekventaalnen päätöskaavo on 1995 ovalun ja Olven esttämä menetelmä päätösongelmen mallntamseen, fomulontn ja atkasemseen. Päätöspuun omnasuukssta Hyvää: Esttää eksplsttsest

Lisätiedot

Kollektiivinen korvausvastuu

Kollektiivinen korvausvastuu Kollektvnen korvausvastuu Sar Ropponen 4.9.00 pävtetty 3..03 Ssällysluettelo JOHDANTO... KORVAUSVASTUUSEEN LIITTYVÄT KÄSITTEET VAHINKOVAKUUTUKSESSA... 3. MERKINNÄT... 3. VAHINGON SELVIÄMINEN JA KORVAUSVASTUU...

Lisätiedot

Puupintaisen sandwichkattoelementin. lujuuslaskelmat. Sisältö:

Puupintaisen sandwichkattoelementin. lujuuslaskelmat. Sisältö: Puupntasen sandwchkattoelementn lujuuslaskelmat. Ssältö: Sandwch kattoelementn rakenne ja omnasuudet Laatan laskennan kulku Tulosten vertalua FEM-malln ja analyyttsen malln välllä. Elementn rakenne Puupntasa

Lisätiedot

Palkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2017

Palkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2017 Palkanlaskennan vuodenvahdemusto 2017 Tarkstuslsta Tarkstettavat asat ennen vuoden ensmmästä palkanmaksua Kopo uudet verokortt. Samat arvot kun joulukuussa käytetyssä, lman kumulatvsa tetoja. Mahdollsest

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Talousteteden tedekunta JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN VÄLISET PALKKAEROT SUOMESSA 2000-LUVULLA Kansantaloustede, Pro gradu- tutkelma Huhtkuu 2007 Laatja: Terh Maczulskj Ohjaaja:

Lisätiedot

LIGNIININ RAKENNE JA OMINAISUUDET

LIGNIININ RAKENNE JA OMINAISUUDET 16006 LIGNIININ RAKENNE JA INAISUUDET Hlatomen nmeämnen γ 16006 6 α 1 β 5 3 4 e Lgnnn prekursort (monomeert) Lgnnn bosyntees e e e Peroksdaasn ja vetyperoksdn läsnäollessa prekursorsta muodostuu resonanssstablotu

Lisätiedot

SVT XXIX : 7. fmfre. 1916 Suomi - Finland

SVT XXIX : 7. fmfre. 1916 Suomi - Finland SVT XXIX : 7 0 kel 00 tekä 5 nmeke 6 rnnakkasn. fre 60 ulk. 0 sara fn 598 huom. 70 muu nmeketet. 650 svt ahealue 650 asasanat 650 tetov. 65 alue fmfre Eduskuntavaalt vuonna 96 Electons pour la dète en

Lisätiedot

Kansainvälisen konsernin verosuunnittelu ja tuloksenjärjestely

Kansainvälisen konsernin verosuunnittelu ja tuloksenjärjestely Kansanvälsen konsernn verosuunnttelu ja tuloksenjärjestely Kansantaloustede Pro gradu -tutkelma Talousteteden latos Tampereen ylopsto Toukokuu 2007 Pekka Kleemola TIIVISTELMÄ Tampereen ylopsto Talousteteden

Lisätiedot

FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA

FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA Smo Hostkka VTT PL 1000, 02044 VTT Tvstelmä Fre Dynamcs Smulator (FDS) ohjelman vdes verso tuo mukanaan joukon muutoksa, jotka vakuttavat ohjelman käyttöön ja käytettävyyteen.

Lisätiedot

SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO XVIII VUONNA 1918 STATISTIQUE DES INDUSTRIES ANNÉE 1918 H ELSINKI 1922,

SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO XVIII VUONNA 1918 STATISTIQUE DES INDUSTRIES ANNÉE 1918 H ELSINKI 1922, SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO XVIII A TEOLLISUUSTILASTOA 35 VUONNA 98 STATISTIQUE DES INDUSTRIES ANNÉE 98 o H ELSINKI 922, v a l t o n e u v o s t o n k r j a p a n o Okasuja. Correctons. Tekstssä.: sy.

Lisätiedot

3.5 Generoivat funktiot ja momentit

3.5 Generoivat funktiot ja momentit 3.5. Generovat funktot ja momentt 83 3.5 Generovat funktot ja momentt 3.5.1 Momentt Eräs tapa luonnehta satunnasmuuttujan jakaumaa, on laskea jakauman momentt. Ne määrtellään odotusarvon avulla. Määrtelmä

Lisätiedot

Sähkökiukaan kivimassan vaikutus saunan energiankulutukseen

Sähkökiukaan kivimassan vaikutus saunan energiankulutukseen LAPPEENRANNAN ENILLINEN YLIOPISO eknllnen tedekunta LU Energa Sähkökukaan kvmassan vakutus saunan energankulutukseen Lappeenrannassa 3.6.009 Lass arvonen Lappeenrannan teknllnen ylopsto eknllnen tedekunta

Lisätiedot

Base unweighted Base weighted TK2 - TK2. Kuinka usein luette kemikaalien varoitusmerkit ja käyttöohjeet?

Base unweighted Base weighted TK2 - TK2. Kuinka usein luette kemikaalien varoitusmerkit ja käyttöohjeet? 17773 Telebus 48a-48b 2017 Taloustutkmus Oy Total Sukupuol All ntervews Nanen Mes Base unweghted 1006 498 508 Base weghted 4298 2155 2144 TK1 - TK1. Mssä määrn tetä huolestuttaa altstumnen kemkaalelle

Lisätiedot

mukaisuudet nyt kuoppakorotuksilla oikaistaan«normaaleihin palkkamarkkinoihin siirryttäessä tällainen toimenpide Joka tapauksessa

mukaisuudet nyt kuoppakorotuksilla oikaistaan«normaaleihin palkkamarkkinoihin siirryttäessä tällainen toimenpide Joka tapauksessa 21 T mukasuudet nyt kuoppakorotukslla okastaan«normaalehn palkkamarkknohn srryttäessä tällanen tomenpde Joka tapauksessa ols suortettava. Mlle ryhmlle ja mten suurna okasut ols 1 1 l enssjasest tehtävä,

Lisätiedot

7. Modulit Modulit ja lineaarikuvaukset.

7. Modulit Modulit ja lineaarikuvaukset. 7. Modult Vektoravaruudet ovat vahdannasa ryhmä, jossa on määrtelty jonkn kunnan skalaartomnta. Hyväksymällä kerronrakenteeks kunnan sjaan rengas saadaan rakenne nmeltä modul. Moduln käste on ss vektoravaruuden

Lisätiedot

i I I I ^ i:i? K ^.r - U I 4

i I I I ^ i:i? K ^.r - U I 4 'm - 3 - a) Maataloustulolan soveltamsta lykätään ja erääntynyt kompensaato (7-8 rrd) jtetään nakcaatta. "b) Palkansaajlle jätetään kompensonatta ndeksväl 07-2 (ta subventoden posto, joka sekn on non 5

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA SUOMEN PANKIN TALOUSTIETEELLINEN TUTKIMUSLAITOS HELSINKI 1955 XXXV VUOSIKERTA LAATINUT

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA SUOMEN PANKIN TALOUSTIETEELLINEN TUTKIMUSLAITOS HELSINKI 1955 XXXV VUOSIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKK 954 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TALOUSTETEELLNEN TUTKMUSLATOS XXXV VUOSKERTA HELSNK 955 HELSNK 955 VAJ:l'OXWVOSTON KRJAPANO Täten saatetaan julkisuuteen Suomen Pankin vuosikirjan kolmaskymmenesviides

Lisätiedot

SU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (5)

SU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (5) SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 0..06 (5) Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV. Täydennyskerron b 6 Nätä laskentakaavoja sovelletaan täydennyskertomen,

Lisätiedot

Mittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa

Mittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa Mttausteknkan perusteet / luento 6 Mttausepävarmuus ja shen lttyvää termnologaa Mttausepävarmuus = mttaustulokseen lttyvä parametr, joka kuvaa mttaussuureen arvojen odotettua vahtelua Mttauksn lttyvä kästtetä

Lisätiedot

PPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi 28.03.2011. Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN 01510 Vantaa info@mlp.

PPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi 28.03.2011. Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN 01510 Vantaa info@mlp. PP Roolkäyttäytymsanalyys Roolkäyttäytymsanalyys Rool: Krjanptäjä Asema: Laskentapäällkkö Organsaato: Mallyrtys Tekjä: Matt Vrtanen 8.0.0 Tämän raportn on tuottanut: MLP Modular Learnng Processes Oy Äyrte

Lisätiedot

Yrityksen teoria ja sopimukset

Yrityksen teoria ja sopimukset Yrtyksen teora a sopmukset Mat-2.4142 Optmontopn semnaar Ilkka Leppänen 22.4.2008 Teemoa Yrtyksen teora: tee va osta? -kysymys Yrtys kannustnsysteemnä: ylenen mall Työsuhde vs. urakkasopmus -analyysä Perustuu

Lisätiedot

MUKKULA VP-3 W-1 VP LPA-2. RM krs+84 1ap/hhu 20ap/tt is-1 VP LPA-1 LPA-3 (W/RM) VP/s W/RM II ap/50ke

MUKKULA VP-3 W-1 VP LPA-2. RM krs+84 1ap/hhu 20ap/tt is-1 VP LPA-1 LPA-3 (W/RM) VP/s W/RM II ap/50ke 84 4 83 83 6 83 84 9 84 9 :83 83 8 4 3 83 3 83 4 83 3 W- VP-3 es 83 6 744 +84 LPA- +84 83 0 (RM-) 00 96 3 6 83 4 0 4 83 8 05 8 5 83 RTANEMEN RANTAPUSTO 83 50 VP- 746 W/RM 000 a/50ke ajo/h VP- /l.5 MUKKULAN

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA HELSINGISSÄ 1942 XXIIVUOSIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO-OSASTO

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA HELSINGISSÄ 1942 XXIIVUOSIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO-OSASTO SUOMEN PANKK 94 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TLASTO-OSASTO XXVUOSKERTA HELSNGSSÄ 942 HELSNK 942 VALTONEUVOSTON KRJAPANO Täten saatetaan julkisuuteen Suomen Pankin vuosikirjan kahdeskymmenestoinen vuosikerta,

Lisätiedot

asettamia ehtoja veroluonteisesta suhdannetasausjärjestelmästä. komitean mietintöön. Esityksessä on muutama ratkaisevan heikko kohta.

asettamia ehtoja veroluonteisesta suhdannetasausjärjestelmästä. komitean mietintöön. Esityksessä on muutama ratkaisevan heikko kohta. -112- asettama ehtoja veroluontesesta suhdannetasausjärjestelmästä. Estetty hntasäännöstelyjärjestelmä perustuu nk. Wahlroosn komtean metntöön. Estyksessä on muutama ratkasevan hekko kohta. 15 :ssä todetaan:

Lisätiedot

SUOMEN VIRALLINEN TILASTO, I. B: 32 SUOMEN LAIVALIIKE VUONNA 1912 H E L S IN G IS S Ä 1914 KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA

SUOMEN VIRALLINEN TILASTO, I. B: 32 SUOMEN LAIVALIIKE VUONNA 1912 H E L S IN G IS S Ä 1914 KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA SUOMEN VIRALLINEN TILASTO, I. B: 32 SUOMEN LAIVALIIKE V E N Ä J Ä N JA U L K O V A L T O J E N K A N S S A VUONNA 92 5397 H E L S IN G IS S Ä 94 KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA S sä llys. I Table

Lisätiedot

KOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA

KOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA KOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA Monpuolset järjestelmät varastontn ja tuotantoon TUOTELUETTELO 2009 Kappale D Varasto- ja hyllystövältasot vältasot optmaalsta tlankäyttöä varten SSI SCHÄFER: n varasto-

Lisätiedot

Pohjoismaiden maataloustuotanto tulevaisuuden resurssitilanteessa

Pohjoismaiden maataloustuotanto tulevaisuuden resurssitilanteessa KOTELÄNJALOSTUKSEN TEDOTE NO 5 Pohjosmaden maataloustuotanto tulevasuuden resursstlanteessa Kalle Majala Kotelänjalostuslatos Helsnk 975 Julkasjat: Kotelänten jalostusteteen latos, Helsngn Ylopsto, Vkk

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA HELSINGISSÄ 1939 XIX VUOSIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO~OSASTO

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA HELSINGISSÄ 1939 XIX VUOSIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO~OSASTO SUOMEN PANKK 938 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TLASTO~OSASTO XX VUOSKERTA HELSNGSSÄ 939 HELSNK 939 VALTONEUVOSTON KRJAPANO T äten saatetaan julkisuuteen Suomen Pankin vuosikirjan yhdeksästoista vuosikerta,

Lisätiedot

Yksikköoperaatiot ja teolliset prosessit

Yksikköoperaatiot ja teolliset prosessit Ykskköoperaatot ja teollset prosesst 1 Ylestä... 2 2 Faasen välnen tasapano... 3 2.1 Neste/höyry-tasapano... 4 2.1.1 Puhtaan komponentn höyrynpane... 4 2.1.2 Ideaalnen seos... 5 2.1.3 Epädeaalnen nestefaas...

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA SUOMEN PANKIN TALOUSTIETEELLINEN TUTKIMUSLAITOS HELSINGISSÄ 1947. XXVll VUOSIKERTA LAATINUT

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA SUOMEN PANKIN TALOUSTIETEELLINEN TUTKIMUSLAITOS HELSINGISSÄ 1947. XXVll VUOSIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKK 946 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TALOUSTETEELLNEN TUTKMUSLATOS XXVll VUOSKERTA HELSNGSSÄ 947 HELSNK 947 VALTONEUVOSTON KRJAPANO Täten saatetaan julkisuuteen Suomen Pankin vuosikirjan kahdeskymmenesseitsemäs

Lisätiedot

1ap/100. pv-1. p AK/s. p p-1. 1ap/100. pv-1. ai t20. pv-1. 1ap/100. sr t45. is-1. jä ai. pv-1 IV. p-1. 1ap/100. kaukolämpö AK-1 ju

1ap/100. pv-1. p AK/s. p p-1. 1ap/100. pv-1. ai t20. pv-1. 1ap/100. sr t45. is-1. jä ai. pv-1 IV. p-1. 1ap/100. kaukolämpö AK-1 ju 5 98 8 98 7 99 7 99 8 98 98 5 98 7 98 8 7 5 505 98 4 98 9 97 8 5 96 97 5 8 7 98 9 96 96 (7K) 96 97 0 6 96 0 98 7 97 96 6 4 96 9 98 0 97 8 96 5 9 700 94 4 94 5 94 0 9 5 9 4 9 9 98 4: 94 4 94 6 9 9 9 97

Lisätiedot

Kuntoilijan juoksumalli

Kuntoilijan juoksumalli Rakenteden Mekankka Vol. 42, Nro 2, 2009, s. 61 74 Kuntoljan juoksumall Matt A Ranta ja Lala Hosa Tvstelmä. Urhelututkmuksen melenknnon kohteena ovat yleensä huppu-urheljat. Tuokon yksnkertastettu juoksumall

Lisätiedot

s-2 mp ppp MUKKULA te hv-1. sr-1. VP/s rmr Iu2/3 850 ju-2. sr t sa-2 I.

s-2 mp ppp MUKKULA te hv-1. sr-1. VP/s rmr Iu2/3 850 ju-2. sr t sa-2 I. 86 8 88 8 9 86 8 8 7 86 9 86 8 :7 8 8 8 8 :8 8 6 8 8 8 8 7 8 6 8 :8 8 8 87 7 +8 8 87 7 VP- :8 6 8 87 86 88 89 96 te 9 7 9 +8. 9 9 7 9 +8 8 V +8 a /m 8 V 8 8 7 8 88 - LPA- (RM-) +89 is- z + +9 + VP- W/RM

Lisätiedot

Hakemikaoen on liitettävä asiakirja. Jolla valitsijayhdistys on

Hakemikaoen on liitettävä asiakirja. Jolla valitsijayhdistys on 5 bdokaelbtojen Ttedstalallt tl Valt8lJ«yhdlstyks«a MlMdehon ta tmnmn valtuuttankma vaalltoo ManahM tul««hak««ohdokaalstan ottaaata ehdokaslstojan ybdatelayn va«8t«mn MlJHkyMntM (40) pävmm «nnen ennl MlntM

Lisätiedot

TYÖVÄENARKISTO SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKIRJA

TYÖVÄENARKISTO SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKIRJA TYÖVÄENARKSTO SUOMEN SOSALDEMOKRAATTSEN PUOLUEEN PUOLUENEUVOSTON PÖYTÄKRJA ) _ V 1973 RULLA 455 KUVANNUT r > ' V t K MONKKO OY 1994 a - ) - ;! kuljetus tämän seurauksena taas vähenee sekä rautateden pakallslkenteen

Lisätiedot

Tavoitteet skaalaavan funktion lähestymistapa eli referenssipiste menetelmä

Tavoitteet skaalaavan funktion lähestymistapa eli referenssipiste menetelmä Tavotteet skaalaavan funkton lähestymstapa el referensspste menetelmä Optmontopn semnaar - Kevät 2000 / 1 Estelmän ssältö Panotetun metrkan ongelmen havatsemnen Referensspste menetelmän dean esttely Referensspste

Lisätiedot

(1) Katetuottolaskelma

(1) Katetuottolaskelma (1) Katetuottolaskelma Katetuottolaskelmalla tarkastellaan yrityksen kannattavuutta myyntituotto - muuttuvat kustannukset (mukut) = katetuotto katetuotto - kiinteät kustannukset (kikut) = tulos (voitto

Lisätiedot

Paperikoneiden tuotannonohjauksen optimointi ja tuotefokusointi

Paperikoneiden tuotannonohjauksen optimointi ja tuotefokusointi TEKNILLINEN KORKEAKOULU Teknllsen fyskan koulutusohjelma ERIKOISTYÖ MAT-2.108 Sovelletun matematkan erkostyöt 22.4.2003 Paperkoneden tuotannonohjauksen optmont ja tuotefokusont Jyrk Maaranen 38012p 1 Ssällysluettelo

Lisätiedot

Tarkastellaan kuvan 8.1 (a) lineaarista nelitahoista elementtiä, jonka solmut sijaitsevat elementin kärkipisteissä ja niiden koordinaatit ovat ( xi

Tarkastellaan kuvan 8.1 (a) lineaarista nelitahoista elementtiä, jonka solmut sijaitsevat elementin kärkipisteissä ja niiden koordinaatit ovat ( xi Elementtmenetelmän erusteet 8. 8 D-SOLIDIRKEEE 8. ohdanto Kolmulottesa soldelementtejä tartaan kolmulottesten kaaleden mallntamseen. ällön tarkasteltaan kaaleen geometralla e ole ertsrtetä jotka teksät

Lisätiedot

Kynä-paperi -harjoitukset. Taina Lehtinen Taina I Lehtinen Helsingin yliopisto

Kynä-paperi -harjoitukset. Taina Lehtinen Taina I Lehtinen Helsingin yliopisto Kynä-paper -harjotukset Tana Lehtnen 8.8.07 Tana I Lehtnen Helsngn ylopsto Etelä-Suomen ja Lapn lään, 400 opettajaa a. Perusjoukon (populaaton) muodostvat kakk Etelä-Suomen ja Lapn läänn peruskoulun opettajat

Lisätiedot

Tietojen laskentahetki λ α per ,15 0,18 per ,15 0,18 per tai myöhempi 0,20 0,18

Tietojen laskentahetki λ α per ,15 0,18 per ,15 0,18 per tai myöhempi 0,20 0,18 SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 6.3.07 (6) Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV. Täydennyskerron b 6 Nätä laskentakaavoja sovelletaan täydennyskertomen,

Lisätiedot

SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO XVIII TEOLLISUUSTILASTOA VUONNA 1915 STATISTIQUE D E S INDUSTRIES ANNÉE 1915

SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO XVIII TEOLLISUUSTILASTOA VUONNA 1915 STATISTIQUE D E S INDUSTRIES ANNÉE 1915 SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO XVIII A TEOLLISUUSTILASTOA 32 VUONNA 95 STATISTIQUE D E S INDUSTRIES ANNÉE 95 HELSINGISSÄ 97 SUOMEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA Ssällys. Sv. Erätä teollsuustlastoa koskeva huomautuksa...

Lisätiedot

SU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (6)

SU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (6) SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 28.0.206 (6) Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV 2. Täydennyskerron b 6 Nätä laskentakaavoja sovelletaan

Lisätiedot

Mat /Mat Matematiikan peruskurssi C3/KP3-I Harjoitus 2, esimerkkiratkaisut

Mat /Mat Matematiikan peruskurssi C3/KP3-I Harjoitus 2, esimerkkiratkaisut Harjotus, esmerkkratkasut K 1. Olkoon f : C C, f(z) z z. Tutk, mssä pstessä f on dervotuva. Ratkasu 1. Jotta funkto on dervotuva, on sen erotusosamäärän f(z + ) f(z) raja-arvon 0 oltava olemassa ja ss

Lisätiedot

Pyörimisliike. Haarto & Karhunen.

Pyörimisliike. Haarto & Karhunen. Pyörmslke Haarto & Karhunen www.turkuamk.f Pyörmslke Lttyy jäykän kappaleen pyörmseen akselnsa ympär Pyörmsenerga on pyörmsakseln A ympär pyörvän kappaleen osasten lke-energoden summa E r Ek mv mr mr www.turkuamk.f

Lisätiedot

SVT VI : 20 ; 1. nimeke. rinnakkaisn. fre. osan tiedot osan tiedot fre julkaisija sarja fin ylänimeke huom. huom. svt aihealue tietovuosi alue.

SVT VI : 20 ; 1. nimeke. rinnakkaisn. fre. osan tiedot osan tiedot fre julkaisija sarja fin ylänimeke huom. huom. svt aihealue tietovuosi alue. SVT VI : 0 ; 0 0 0 00 00 0 0 kel nmeke rnnakkasn. fre osan tedot osan tedot fre julkasja sarja fn ylänmeke huom. huom. svt ahealue tetovuos alue fnfre Väenlasku Helsngn, Turun, Tampereen, Wpurn, Oulun

Lisätiedot

SVT VI : 59. kieli nimeke rinnakkaisn. fre julkaisija sarja fin ylänimeke huom. svt aihealue tieto vuo si alue

SVT VI : 59. kieli nimeke rinnakkaisn. fre julkaisija sarja fin ylänimeke huom. svt aihealue tieto vuo si alue SVT VI : 0 0 0 00 0 0 kel nmeke rnnakkasn. fre julkasja sarja fn ylänmeke huom. svt ahealue teto vuo s alue fnfre Väestönmuutokset vuosna ja 0 Mouvement de la populaton de Fnlande en et 0 Helsnk : [Tlastollnen

Lisätiedot

MERENKULKU. KAUPPA j a. Yleinen katsaus Suomen ulkomaiseen merenkulkuun ja kauppaan vuosina 1889 ja SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. lo.

MERENKULKU. KAUPPA j a. Yleinen katsaus Suomen ulkomaiseen merenkulkuun ja kauppaan vuosina 1889 ja SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. lo. SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. KAUPPA j a L MERENKULKU. lo. Ylenen katsaus Suomen ulkomaseen merenkulkuun ja kauppaan vuosna 889 ja 890. Navgaton et Commerce extéreur en 889 et 890. HELSINGISSÄ, K E ISA

Lisätiedot