SVT VI : 56 : 3. ~>Ao * J. r- 3 : Läsnäolevan väestön ryhmitys ammatin ja elinkeinon sekä 248 osan tiedot fin A,, A, talouskunta-aseman mukaan

Transkriptio

1 SVT VI : : 0 kel fnfre 00 tekjä nmeke Suomen väkluku joulukuun. pävänä 0 (seurakuntakrjojen mukaan) *»,., r Populaton de la Fnlande au. décembre 0 v(selon les nnnakkasn. fre.,,... regstres ecclésastques ) ~>Ao * J. r- : Läsnäolevan väestön ryhmtys ammatn ja elnkenon sekä osan tedot fn A,, A, talouskunta-aseman mukaan osan tedot fre 0 julk. 0 sarja huom. 0 muu nmeket. 0 svt ahealue 0 asasanat 0 tetov. alue : Populaton présente groupée d'après la professon Helsnk, Tlastollnen päätomsto, Suomen vrallnen tlasto : ; svt Väestötlastoa Väest - Befolknng - Populaton 0 Suom - Fnland

2 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO VI VÄESTÖTILASTOA : SUOMEN VÄKILUKU JOULUKUUN PÄIVÄNÄ 0 (SEURAKUNTAKIRJOJEN MUKAAN) III NIDE LÄSNÄOLEVAN VÄESTÖN RYHMITYS AMMATIN JA ELINKEINON SEKÄ TALOUSKUNTA-ASEMAN MUKAAN POPULATION DE LA FINLANDE AU DÉCEMBRE 0 (SELON LES REGISTRES ECCLÉSIASTIQUES) TOME III POPULATION PRÉSENTE GROUPÉE D'APRÈS LA PROFESSION HELSINKI, VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO

3 Espuhe. Esllä olevassa julkasussa tehdään selkoa stä osasta n. s. ylesen väenlaskennan tuloksa, joka kohdstuu läsnäolevan väestön ryhmtykseen ammatn ja elnkenon sekä talouskunta-aseman mukaan joulukuun pävänä 0. Akasemmn on jo, Suomen Vrallsen Tlaston VI sarjannumerona : ja : julkastu kaks ndettä selontekoja mantun laskennan tulokssta. Edellnen nästä ssältää selvtyksen tasavallan ja sen er osen vrallsesta väkluvusta ja tämän jakaantumsesta»läsnäolevaan» ja»possaolevaan» väestöön samaten kun läsnäolevan väestön ryhmttymsestä puhekelen mukaan ja veraden maden täällä oleskelevsta alamassta. Jälkmmäsessä on tehty selkoa väestön erkseen koko, läsnäolevan ja possaolevan väestön jakaantumsesta sukupuolen, än ja svlsäädyn sekä uskonto-. kunnan ynnä syntymäpakan mukaan, edelleen»läsnäolevan» väestön svstyskannasta ja»possaolevan» väestön oleskelupakasta. Nässä ntessä on sten tehty selkoa kymmenvuotstauluston IIV taulukkojen ssällöstä. Nyt panosta lmestyvä nde ssältää taas yhteenvedon tauluston V taulukkoon merktystä tedosta, joten ss täten on saatettu julksuuteen kakk ylesen väenlaskennan tulokset, mkäl on katsottu olevan syytä panattaa ne. Ensanestosta on tetenkn saatavssa suur määrä tetoja, jota taloudellssta systä e ole katsottu mahdollseks ssällyttää julkastavn taulustohn. Nämä tedot, s. o. seurakunnttaset tedot kaksta nstä sekosta, jotka on julkastu osn kunnttan, mutta suurmmaks osaks van läännyhteenvetona, sälytetään Tlastollsen Päätomston arkstossa, ja ovat sellä asaa harrastaven tutkjan käytettävssä. v Suurssa prten esllä oleva selonteko, samaten kun sen pohjana oleva tlastoanestokn, lttyy vastaavaan selontekoon vuoden 0 laskennan tulokssta. Taulustoon nähden on kutenkn katsottu välttämättömäks tehdä se muutos, että on julkastu läänttäset tedot ammattjaotuksesta entstä sekkaperäsempnä. Käyttämällä tvmpää latomusta kun akasemmn on kutenkn saavutettu, että taulusto on suppeamp kun vuoden 0 vastaavassa julkasussa. Esllä olevan selonteon on, samaten kun myös I ja II nteen tekstestykset, laatnut allekrjottanut Tu d e e r, joka myös on valvonut ensaneston tarkastusta ja käyttelyä. Helsngssä, Tlastollsessa Päätomstossa, lokakuulla. Martt Kovero. A. E. Tudeer.

4 Ssällys. Tekstä (sv. ). Svu Johdanto I. Ylenen elnkenoryhmtys A. Koko väestö B. Ammatssa tomva väestö II. Talouskunta-asema 0 III. Tärkempn elnkenohaarohn kuuluvan väestön ammatt- ja yhteskuntaluokat.. A. Maatalousväestö B. Teollsuusväestö C. Kulkulatosväestö D. Kauppaväestö E. Julksesta tomnnasta tomeentulonsa saapa väestö F. Opetuslatoksesta elävä väestö G. Terveydenhotoväestö H. Pääomalla, korolla ta eläkkeellä eläjät.. Tauluja (sv. ). I. Läsnäoleva väestö, ryhmtettynä ammatn ja elnkenon mukaan II. Läsnäoleva väestö, ryhmtettynä ammatn ja elnkenon pääryhmän mukaan, läänttän III. Läsnäoleva väestö, ryhmtettynä ammatn ja elnkenon mukaan, läänttän». Ranskankelnen ammattluoktus 0 Table des matères. Texte (pag. ). Page Introducton. Répartton de la populaton selon la professon A. Populaton totale B. Populaton actve (personnes exerçant une professon) II. Répartton des personnes selon leur rapport au ménage 0 III. Répartton de la populaton selon la professon et la stuaton professonnelle dans les groupes de professon les plus mportants... A. Agrculture et dérves B. Industre C. Communcatons D. Commerce E. Servces publcs F. Ensegnement G. Servce santare H. Personnes vvant de captal, d'une penson ou de rentes Tableaux (pag. ). I. Populaton présente, groupée d'après la professon II. Populaton présente, groupée d'après la professon, par départements (les groupes les plus mportants) III. Populaton présente, groupée d'après la professon, par départements Catégores des professons ou des moyens d'exstence du chef de famlle, nomenclature françase 0

5 Johdanto. Ensmmäsessä nteessä selontekoa Suomen väkluvusta joulukuun pävänä 0 on tehty selkoa n. s. ylesen väenlaskennan aneston kerälystä, tarkastuksesta ja käyttelystä yleensä. ) Snä on myös jäljennetty kymmenvuotstauluston V taulukko, joka ssältää väestön jakaantumsen ammatn ja elnkenon sekä talouskunta-aseman mukaan, samaten kun ne»ylesten mustutusten» kohdat, jotka ssältävät ohjeta mantun taulukon täyttämstä varten. Ammattryhmtys, joka ykstyskohta myöten käy selvlle taulultteestä, pysytettn suurn prten samana kun vuonna 0 käytetty, jotta sten varattasn mahdollsuus vertalla er vuosen tetoja ja seurata vmeakasta kehtystä tällä alalla. Van muötamssa harvossa kohdssa katsottn tarpeellseks tehdä ernäsä muutoksa. Nädenkn tarkotuksena ol enmmäkseen edellsellä kerralla saadun kokemuksen nojalla selventää nmkketä, kun taas asallsa muutoksa tehtn van kaks. I ammattluokassa, maatalousväestö, erotettn kruununtorppart omaks ryhmäks erlleen lampuodesta ja maatorpparesta, jotka ovat päätlan alasa, ja V luokassa, julknen tomnta, erotettn kunnallshallnto samon omaks ryhmäks erlleen svlhallnnosta. Myös»ylesten mustutusten» ohjeet laajennettn melkosest vuodesta 0, koska sllon ol havattu ne rttämättömks. Valtettavast täytyy tässä kutenkn todeta, että kerääntynyt anesto e ollut nn täydellstä ekä täsmällstä, kun suotavaa ols ollut, t. s. ette ammatttlasto nyt enempää kun akasemmnkaan ole ajan vaatmusten tasalla. Tämä johtuu ennen kakkea stä, että krkonkrjan tedot nssä manttujen henklöden ammatsta evät yleensä ole sen luontosa, että nden nojalla vos laata uudenakasta ammatttlastoa. Enskskään ammatta ta elnkenoa koskevat merknnät evät yleensä ole nn ykstyskohtasa, että nstä lmens kunkn henklön tomnnan erkoslaatu, joten taulustoa täytettäessä syntyy epävarmuutta stä, mhn ammattluok- J ) Vrt. S. V. T. VI: :. *. III kaan mkn henklö on luettava. Toseks krkonkrjojen ammatta koskevat merknnät hyvn ylesest ovat vanhentuneta. Papston on näet mahdotonta seurata seurakuntalastensa ammatt vahteluta, jotka nykyään ovat jokapävänen lmö. Varsnkn suurssa kaupungessa ja nssä maalaskunnssa, joden väestö on hyvn lkkuvaa, antavat ammattmerknnät nästä systä tovomsen varaa. Edelleen on manttava se puutteellsuus, että seurakunnankrjat yleensä ssältävät tetoja van päähenklöden ammatsta, kun taas perheenjäsenstä e tässä suhteessa ole läheskään täydellsä merkntöjä. Vakka melkonen osa perheenjäsenstä tosasallsest harjottaa avan omaa ammatta, luetaan ne mantusta syystä päähenklön ammattn kuuluvks. Samasta syystä on papston ollut vakeata antaa tetoja stä, monko perheenjäsen tom perheen päähenklön ammatssa. Suurta vakeutta ja lmesest myös yhdenmukasuuden puutetta tetojen antamsessa on edelleen aheutunut stä, että huomattava osa väestöä saa tomeentulonsa kahdesta ta useammastakn elnkenosta, tavallsmmn rnnan maanvljelyksestä ja metsätöstä sekä rahdnajosta ta, saarsto kunnssa, maanvljelyksestä ja kalastuksesta. Koska nämä henklöt on merkttävä van yhteen ammattryhmään, saattaa jossan määrn olla taulustonlaatjan melvaltasesta harknnasta rppuvasta, mhn ne luetaan, ekä nn ollen ole taketa stä, että er pakkakunnlla takka er vuosna on noudatettu samoja peraatteta. Tämä puutteellsuus osottaa selväst, että nykynen järjestelmä, joka perustuu valmden taulustojen antamseen tlastoa käyttelevälle vrastolle, e, nnkun nn usen on huomautettu, enää vastaa tarkotustaan, vaan että ols aka saada todellsa väenlaskentoja koko maan väestöstä ta anakn nomnatvsa tetoja, jota vapaast vos ryhmtellä yhdenmukasten peraatteden mukaan. Mutakn vrheellsyyksä esntyy, jota e vo vedä krkonkrjojen puutteellsuuksen laskuun, nn paljon kun nämä ovatkn vakuttaneet.

6 Tosnaan ovat taulustojen täyttäjät tehneet lmesä erehdyksä ammattjaotusta tehdessään, ja onpa erätä tapauksa, jossa e edes ole koetettu tunnollsest antaa tetoja, vaan on täytetty taulu summamutkassa ta jäljentämällä vuoden 0 tauluston luvut, kentes hukan van ntä muuttaen. Mkäl lmotetut tedot ovat näyttäneet todenmukaslta, e Päatomstolla ole ollut mahdollsuutta tarkastaa, vastaavatko ne tosoloja. Yhtä vähän on ollut mahdollsta tarkastaa, että ammattnmtyksä ana on käytetty oken, ellevät er luvut luonnottomalla suuruudella ta penuudella ole herättäneet huomota. Monn pakon papt ovat koettaneet henklökohtasen tuntemuksensa nojalla ta muulla tavon täydentää krkonkrjojen tetojen puutteellsuuksa, mutta kun he evät ole voneet panna tomeen todellsta väenlaskentaa, on tetohn kakesta huolmatta jäänyt puutteta. Vakeudet täyttää ammatttaulu olvat erässä seurakunnssa nn suuret, että taulu on jätetty kokonaan tyhjäks. Ne seurakuntaa, jotka evät ole katsoneet vovansa antaa lankaan tetoja väestönsä ammatsta ja elnkenosta enempää kun sen ryhmttymsestä talouskuntaaseman mukaan, olvat enskskn Helsngn seurakuntaa, nm. etelänen ja pohjonen suomalanen, samon etelänen ja pohjonen ruotsalanen, Sörnästen suomalanen ja ruotsalanen, saksalanen, roomalas-katolnen ja moosoksenuskonen seurakunta, edelleen Turun luterlanen ja mooseksenuskonen seurakunta, Porn, Tampereen ja Vaasan luterlanen sekä Vpurn suomalanen luterlanen seurakunta ynnä Vpurn maaseurakunta. Koska Helsngssä, Turussa, Porssa, Tampereella, Vaasassa ja Vpurssa ol suortettu todellnen väenlaskenta, votn tässä kerättyjen tetojen avulla korvata kymmenvuotstauluston puuttuvat tedot väestön ammatsta ja elnkenosta. Tämä suortettn nterpolornalla seuraavalla tavalla. Enskskn jätettn kokonaan käyttämättä ammatttedot nstä näden kaupunken seurakunnsta, joden osalta kymmenvuotstauluston V taulu ol täytetty, ja laskettn puheenalasten kaupunken väestön ammattryhmtys yksnomaan todellsen väenlaskennan lukujen pohjalla. Yleensä lähdettn stä edellytyksestä, että koko laskenta-alueen väestö vastas asanomasten seurakunten yhteenlaskettua väestöä, mutta Vpurn nähden tehtn se pokkeus, että nterpolonnn pohjaks pantn kaupungn ra jän ssällä asuvan väestön ammattjaotus. Vpurn maaseurakuntaan nähden ol pakko käyttää vähän mutkkkaampaa menettelyä. Tämän seurakunnan puuttuvat ammatttedot saatn sten, että ensn laskettn Vpurn eskaupungessa, s. o. tämän kaupungn laskenta-alueella, kaupungn rajan ulkopuolella asuvan väestön kokonasuudessaan kuuluvan puheenalaseen seurakuntaan. Eskaupunken ulkopuolella asuvan väestön ammattryhmtyksestä e ollut suoranasa tetoja saatavssa, tämän johdosta nämä, samaten kun vuonna 0, nterpolotn Lappeen vastaaven tetojen pohjalla. Sen lsäks, että tetoja tosaalta kokonaan puuttu, havattn lukusten seurakunten ammatttedot jossakn ta jossakn suhtessa puutteellsks, vrheellsks ta epältävks. Kakkaan ol pakko palauttaa taulusto ta jokn sen osa ammatttaulun tetojen täydentämstä ta okasemsta varten seurakunnalle. Nämä jakaantuvat läänen kesken seuraavast: Uudenmaan lään Turun-Porn» Ahvenanmaa Hämeen» Vpurn» Mkkeln» Kuopon» Vaasan» Oulun» Puutteellsuudet ja vrheellsyydet olvat monenlasa. Kunkn ykstysen talukon numerota tarkastettaessa lmen osa, esm. kun yhteenlaskettaven todellnen summa e vastannut merkttyä summaa ta kun joku luku snänsä tuntu mahdottomalta; saman tauluston er taulukkojen vertalu paljast taas tosa vrhetä. Usemmat vrheellsyydet ta epältävltä näyttävät sekat tulvat näkyvn verrattaessa tauluston numerota vuoden 0 vastaavn lukuhn. Jos tällön lmen tuntuva eroavasuuksa, tedusteltn ana, olvatko todot okeat ja mstä eroavasuus johtu. Tavallsmmat sekat, jotka aheuttvat krjeenvahtoa, olvat seuraavat. Maanvljeljän ja torpparen luvut (V taulun kohdat IA ja I A ) antovat hyvn ylesest ahetta epälyksn, ne kun suurest pokkesvat vuoden 0 tedosta; koska torppenvapautus laskentahetkenä parallaan ol suortettavana ja koska so ol er ptkälle kehttynyt er pakkakunnlla, aheutt yleensä van näden ryhmen yhteenlasketun luvun huomattava muuttumnen ta torpparen luvun melkonen lsääntymnen kyselyjä. Samon tedot kruununtlojen jft -uutstlojen haltjosta, kruunun ja krkolls-

7 vrkatalojen vuokraajsta sekä tsenäsen tlan vuokraajsta (I A ) hyvnkn usen lmotettn nn pokkeavalla tavalla vuoden 0 tedosta, että ol syytä epällä joko ne ta vuoden 0 tedot vrheellsks. Suurta vavaa aheutt edelleen palkollsten luku (I A ), varsnkn kun kovn usen osa nätä ol merktty maanvljeljän y. m. henklöpalveljöks sarekkesn h-. Myös pävätyölästen luvussa ol lukusssa seurakunnssa lmotettu tapahtuneeks luonnottoman suura muutoksa stten vuoden 0. Edelleen ol useassa seurakunnassa jätetty osasto II: teollsuus ja kästyö, kokonaan tyhjäks, vakka nssä melken pokkeuksetta on kästyöläsä. Nnkään puuttu tosnaan tetoja postn palveluksessa olevsta henklöstä, kansakoulunopettajsta t. m. s., jota kutenkn yleensä kakkalla on. Myöskään jaotus tsenäsn ja j^äällystöön sekä työläsn ja palvoluskuntaan e ana ollut okea; varsnkn tehtn tässä suhteessa erehdyksä ernäsn kästyöläsryhmn nähden. Tedot eläkkeellä eläjstä ja Kyytnklässtä pokkesvat erässä tapauksssa huomota herättävällä tavalla vuoden 0 luvusta. Selvää on myös, että usessa seurakunnssa ol käytetty ammattluoktuksen lopussa oleva, jonkn verran epämääräsä ryhmä kaatopakkona, john ol merktty kovn suur osa väestöä. Tedot väestön jaotuksesta talouskunta-asenan mukaan antovat nekn ahetta laajaan krjeenvahtoon. Edellä on jo manttu, että palkollsa useast ol merktty henklöpalveljoks sarekkessa h. Lukuunottamatta jotakn tapauksa, jossa väestön jakamnen puheenalasossa suhteessa er sarekkello ol kauttaaltaan vrheellnen, olvat päähenklöltä koskevat merknnät yleensä luotottavlta näyttävät; erässä tapauksssa ol tosn naspuolsten päähenklöden luku nn suur, että selväst huomas jonkn väärnkästyksen tapahtuneen, esn, että vamotkn ol luettu päähenklöks. Sen sjaan jaotus sollasn perheenjäsenn, jotka evät ota osaa päähenklön ammatttyöhön, ja nhn, jotka avustavat päähenklöä, hyvnkn usen ol vrheellnen, vakka»ylesssä mustutuksssa» olkn annettu selvät ohjeet stä, mllä perustella tämä jako ol tehtävä. Tosnaan ol kakk omaset vety edellseen luokkaan, tosnaan pänvaston, ja velä useammn ol jom)kump ryhmä»ks vähälukunon toseen verrattuna, että sen luvut evät voneet vastata tosoloja. Myös näyttää sen sekan määrttelemnen, mllon perheenjäsen on katsottava päähenklöä avustavaks, mllon taas tsenäseks päähenklöks, aheuttaneen vrhetä ammatttaulun täyttämsessä. Tällaset vrheet ol helpot huomata, kun nätä avustava perheenjäsenä ol merktty sellasn ammattryhmn, jossa päähenklöt työskentelevät tosen työssä, tehtaassa t. m. s., ja jossa päähenklön apulaset on katsottava nekn tsenäsks työläsks, mutta jos suhteet muuten olvat van vähemmän vrheellset, e stä yleensä ole ollut mahdollsta todeta. Krjeenvahto aheutt suuren määrän okasuja. Yleensä vo sanoa, että Päätomston huomautukset, sllonkn kun ol puhe van epälyttävltä näyttävstä tedosta, puhumattakaan suoranassta vrhestä, osottautuvat okeaan osatuks, joten seuraknten esmehet nden mukaan tekvät korjauksensa. Jossakn tapauksssa saattaa tosn epällä, että muutokset tehtn van, jotta asasta pääss vähällä, ollenkaan tarkastamatta, vastasvatko okastut tedot tosoloja. Tetyst esnty myös lukusa tapauksa, jossa papsto e katsonut olevan ahetta okasuhn, vakka tedot olvatkn näyttäneet epältävltä. Nän tapahtu varsnkn sllon, kun vuoden 0 tauluston vastaavat luvut - anakn mkäl nyt lmotettn olvat vrheellset. Mutta ol sellasakn tapauksa, jossa tedot lmesest olvat väärä, vakka ne vätettn okeks ja vakka ne koetettn.sellasks selttää; seltyksen onttous on yleensä paljastanut asan okean ladan. Mkäl tetojen laatu sen sunkn on sallnut, on tällasssa tapauksssa, elle uudstetustakaan krjeestä ole ollut apua, Päätomstossa koetettu okasta tedot, mutta nän e tetenkään ana ole votu tehdä. Edellä olevasta katsauksesta vos kentes tulla shen kästykseen, että tedot maamme väestön anmattryhntyksestä ovat avan hatarat. Tähän vodaan kutenkn huomauttaa enskskn, että usempen seurakunten anmatttaulustossa esnty van joku anoa akasemmn luetellusta vrhestä, ja toseks, että melkonen osa nästä on saatu okastuks. Kakesta huolmatta ernäsä puutteellsuuksa epälemättä on jäänyt anestoon, joten se e kakkn seurakuntn nähden anna avan täsmällsä tetoja puheenalassta sekosta. Edelleen on, kuten jo akasemmn on estetty, syytä huomauttaa, että perheenjäsenten jaotus kokonaan ammatttonn ja päähenklöä tämän ammatttomnnassa avustavn e ole nn täsmällnen, kun suotavaa ols. Perheenjäsenn on myös luettu jokunen määrä sellasa henklötä, jotka jo ansatsevat tomeentulonsa kotnsa ulkopuolella, varsnkn palkollsna, maatalouden pävätyöläsnä ta teollsuustyöläsnä, mutta myös

8 mussa elnkenossa. Nnkään e ole taketa stä, että se osa väestöä, joka tom sesonktyöläsnä kahdessa ta useammassa elnkenossa, on ryhmtetty yhdenmukasest ja asanomasten todellsen päätomen mukaan. Mutta ottamalla huomoon yllä sanotusta johtuvat rajotukset vodaan lausua se ylesarvostelu, että väestön ryhmtys ammatn ja elnkenon sekä talouskunta-aseman mukaan antaa suurn prten luotettavan kuvan tosolosta, sellasna kun ne olvat vuoden 0 päättyessä. Seuraavassa estyksessä tehdään varsnasest selkoa van vuoden 0 olosuhtesta. Koska kutenkn on ernomasen melenkntosta ja tärkeätä saada kästys stä, mhn suuntaan kehtys on käymässä, t. s. mten väestön ryhmttymnen ammatn ja elnkenon, talouskuntaaseman ja yhteskunnallsen aseman mukaan ovat muuttumassa, on samalla tehty ernäsä vertaluja akasempn ajankohtn. Nämä on enmmäkseen rajotettu vuoteen 0, jolta on saatavssa usemmssa suhtessa verraten verrannollset tedot, kun taas akasemmlta vuoslta kootut tedot usessa suhtessa eroavat nästä. Yleskatsauksen saamseks on kutenkn mahdollsuuden mukaan muodostettu vastaavat elnkeno- y. m. ryhmät myös vuoslta 0, 0 ja 00, joten on mahdollsta antaa kuva kehtyksen kulusta vme neljänkymmenen vuoden akana.

9 I. Ylenen elnkenoryhrntys. A. Koko väestö. nrn. metsänhotolatos, rautatet, post- ja lennätnlatos sekä eräät penemmät ammattryh- Kun seuraavassa puhutaan koko väestöstä, mät. Vmenen ryhmä kästtää, pats vapaat tarkotetaan koko läsnäolevaa väestöä, sllä pos- elnkenot sekä pääomalla, eläkkeellä ja korolla saoleven ryhmttymsestä ammatn ja elnkenon eläjät, kakk jossan määrn epämääräset ammukaan e ole koottu tetoja. mattryhmät ja ammatttomat henklöt. Tämä Yleskatsauksen saamseks maamme väestön luoktus e kakssa suhtessa ole tarkotuksenjakaantumsesta elnkenojen pääryhmn este- mukanen, mutta on katsottu olevan syytä noutään alempana taulukko, jossa jaotus on tehty dattaa stä etupäässä stä syystä, että sten on kuuteen ryhmään, maatalousväestö, teollsuus- saatu mahdollsuus valasta kehtystä anavuoväostö, kulkulatosväostö, kauppaväestö, julk- desta 0 ast. Selvää on kutenkn, että ryhsesta tomnnasta elatuksensa saapa väestö sekä mät evät joka suhteessa täsmälleen vastaa to-»muu väestö». Näden ryhmen seltykseks on saan. Vuosen 0 ja 0 kaavat ovat keskemanttava seuraavaa. Ensmmänen ryhmä kä- nään samanlaset, mutta vuoden 00 kaava poksttää ammatttaulun I osaston kokonasuudes- keaa stä tuntuvast, kun taas vuosen 0 ja saan, ss alaosastot: maanvljelys ja karjanhoto, 0 kaavat, kuten jo on manttu, pääprtespuutarhanhoto, nejerlke, metsänhoto, po- sään käyvät yhteen. Kahden vmemantun ronhoto sekä metsästys ja kalastus. Teollsuus- vuoden tedot eroavat toselta puolen skäl kolväestöön on luettu II osasto, ss myös kästyö- mon akasemman vuoden tedosta, että ne kohläset. Seuraavat kaks ryhmää kästtävät am- dstuvat läsnäolevaan väestöön, mutta jälkmmatttaulun III ja IV osaston. Julkseen tomn- maset, koko väestöön possaoleva erottamatta. taan on luettu osastot V, VI ja VII, joten se kä- Yhdenmukasuuden saavuttamseks on tässä sttää koko opetustomen ja terveydenhodon tehty se okasu vuodon 00 maatalous- ja stä rppumatta, ovatko tähän luetut henklöt»muun» väestön määrn, mkä vuoden 0 amvalton ja kunnan palveluksessa va evätkö. matttlastossa katsottn tarpeen vaatmaks. l ) Toselta puolen eräät julksen tomnnan haarat Koko maan väestön jakaantumnen elnkenoovat jääneet ulkopuolelle puheenalasen ryhmän, ryhmn ol tämän mukaan seuraava. ) Maatalous- Teollsuus- Kulkulatos- Julksesta to- f.. Vuonna väestö väestö vestö Kauppaväestö mesta elävä u ] va Ç sto Année* Agrculture et Industre, arts Commun- Commerce väestö Autres dérvés et méters cutons Servces publcs professons 0 0 G l.o.. 0..o o o ') Vrt. S. V. T. VI, : Suomen väkluku p:nä joulukuuta 0, II Läsnä olevan väestön ryhmtys ammatn ja elnkenon mukaan, Sv.. *) Yllä mantussa julkasussa estetyt maatalous- ynnä»muuta» väestöä koskevat luvut vuoslta 0 ja 0 ovat skäl vrheellset, että syytnkläset on luettu edellseen ryhmään ekä jälkmmäseen, nnkun seuraavlta vuoslta on tehty; tässä luvut on okastu.

10 Maamme pääelnkeno on ehdottomast maatalous, stä kun lähes / väestöstä sa tomeentulonsa. Maatalousväestö on vuoskymmen vuoskymmeneltä kasvanut absoluuttsest, mutta lsäykset ovat säännöllsest penentyneet. Ne olvat näet: vuosna 0»> C0»> 00 0» 0 Samalla onkn maatalousväestön osuus koko maan väestöstä, kuten äsken estetystä prosenttluvusta näkyy, penentymstään penentynyt. Maatalous on tässä kästetty sanan laajmmassa merktyksessä. Jos tahtos okean kästyksen stä, mtä varsnanen maatalous täällä väestöllsest merktsee, ols yllä olevsta luvusta tehtävä ernäsä vähennyksä. Koska myöhemmn tehdään selkoa maatalousväestön kokoonpanosta, on tässä van syytä manta, että maanvljelyksestä kauempana olevat svuelnkenot, mejerlke, metsänhoto, poronhoto, metsästys ja kalastus antovat tlaston mukaan tomeentulon hengelle, puutarhanhoto edelleen hengelle. Nätä tärkeämmät ovat kutenkn ne postot, jotka metsätyöt ja rahdnajo aheuttasvat, jos votasn saada tetoa sellasten henklöden luvusta, jotka nstä saavat pääasallsen tomeentulonsa ta anakn hyvn tärkeän svuanson. Mkäl nällä henklöllä on maapalsta ta mkäl hedän vanhempansa omstavat suuremman ta penemmän vljelyksen ja he osan vuotta asuvat kotonaan, on ne anakn sangen suurelta osalta luettu maatalousväestöön. Toselta puolen ssältyy muhnkn elnkenoryhmn henklötä, jotka maataloudesta saavat suuren osan tomeentuloaan. Tällasa ovat m. m. vrkamehet, lkemehet y. m. s., jotka omstavat maatlan, syytnkläset, mkäl nällä on maanvljelystä, j. n. e. Vodaan nän ollen todeta, että maatalousväestö on verrattomast lukusamp kun yhteenkään muuhun elnkenoluokkaan kuuluva väestö. Toseks tärken ryhmä on teollsuusväestö. Oltuaan velä vuonna 0 van. % väestöstä, on teollsuudesta ja kästyöstä tomeentxlonsa saapa väestö nopeast kasvanut sekä absoluuttsest että suhteellsest, nn että shen vuonna 0 jo kuulu. % väestöstä. Lsäykset er vuoskymmennä olvat seuraavat: vuosna 0» 00» 00 G» 0 0 Teollsuusväestö on näden neljän vuoskymmenen kuluessa kakkaan kasvanut lähes %- kertasella määrällään. Jos votasn ottaa huomoon kakk puuteollsuuteen luettavat työt, metsänhakkuut y. m., laskemalla nekn henklöt, jotka nästä saavat usen pääanson verosen svuanson, kasvas teollsuusväestön määrä vrallsta lukua melkosta suuremmaks. Kakssa tapauksssa teollsuusväestömme on suhteellsest hyvn paljon penemp kun usemmssa länsmassa. Myös kulkulatosväestö on vme akona kasvanut sangen rpeäst, nopeammn kun maan kokonasväestö. Kutenkn on tämän väestön osuus koko väestöstä edelleenkn pen,. %. Suunnlleensamansuurunen väestö saa tomeentulonsa kaupasta. Hvomota herättää, että kun kulkulatosväestö vuonna 0 ol kaks kertaa katppaväestöä lukusamp ja velä vuonna 0 non henkeä stä lukusamp, on jälkmmänen vme vuoskymmenen kuluessa lsääntynyt nn suurest, että se on svuuttanut edellsen. Näden väestöryhmen lsäykset ovat näet olleet seuraavat: Eulkula- Kauppatosväestö väestö vuosna 0 0»> » » 0 Julksesta tomesta saa van hyvn pen osa väestöä tomeentulonsa. Äsken estetyt luvut evät, kuten jo on manttu, vastaa valton ja kunnan tomsta tomeentulonsa saavan väestön todellsta lukua, ekä valtettavast tästä ole saatavssa avan tarkkoja numerota, varsnkaan e vanhempn vuosn verrannollsa. Kuten puheenalassta lukusarjosta lmenee, osottavat luvut julksesta tomesta elävän väestön kasvaneen sekä absoluuttsest että suhteessa koko väestöön. Tämä onkn luonnollsta, kun valto ja kunta ovat vähtellen ulottaneot tomntansa yhä uuslle alolle samalla kun nekn tomnta-alat, jotka vanhastaan ovat olleet nden hallussa, vuos vuodelta ovat laajentuneet. Huomota herättää puheenalasen väestöryhmän vähenemnen vuodesta 00 vuoteen 0. Se on lmesest johtunut ammattkaavakkoon muuttamsesta, ekä vastanne tosoloja. Nousu vme vuoskymmenellä näyttää tästä syyst myös lan jyrkältä.»muu» väestö on kasvanut ana vuotoon 0 saakka, mutta stten vähentynyt huomattavast. Tämä johtuu pääasallsest stä, että sekä panetussa ohjessa että krjeenvahdossa on varo-

11 tettu taulustojen täyttäjä käyttämästä ammatttaulun vmesä osastoja»kaatopakkona». Tämä vähenemnen e ss sunkaan johdu tosolossa tapahtuneesta muutoksesta; pänvaston on syytä otaksua, että jos edellsltä vuoslta ols saatu vuoden 0 lukuhn verrannollset tedot, ols kehtys vme vuoteen saakka osottanut nousua. Johtuu nmttän asan luonnosta, että elnkenoelämän monnastuessa m. m. sellasten työlästen luku kasvaa, jotka vahtavat ammatta työskennellen mllon yhden, mllon tosen elnkenon alalla ja joden ammatsta papston nän ollen on melken mahdotonta antaa tetoja. Yllä sanotun johdosta äsken estetyt pääelnkenojen lsäysluvut vuoskymmeneltä 00 yleensä ovat vähän lan suuret. Ennenkun käydään tarkastamaan ykstyskohtasempaa ammattjaotusta, on syytä luoda slmäys shen, mten kaupunken ja maaseudun väestö jakaantu edellsessä käytettyjen elnkenojen pääryhmten kesken. Tätä valasevat ajanjaksoon 0-0 nähden seuraavat yhdstelmät. Populaton présente selon la professon 00. Vuosna Années Maatalousväestö Agrculture et dérvés Teollsuusväestö Industre, arts et méters Kulkulatosväestö Communcatons Kauppaväestö Commerce Julknen tomnta Servces publcs Muu väestö Autres professons Absoluuttset luvut - Chjjres absolus o/ /o Kaupungt Vlles Absoluuttset luvut Chffres absolus /o Maaseutu Communes rurales l.s Yllä olevat lukusarjat antavat sellasnaan, lman ptempä selvttelyjä, valasevan kuvan kaupunken ja maaseudun väestön ammattjaotuksen erlasuudesta ja kummankn kehtyksestä. Ne antavat kutenkn ahetta erälle huomautukslle. Kaupungello omnasta on kauppaväostön nopea lsääntymnen ja kulkulatokssta, julksesta tomnnasta sekä»muusta» tomeentulonsa saapen suhteellnen taantumnen. Maatalousväestön hvussa tapahtuneet vahtelut on suurmmalta osaltaan vetävä satunnasuuksen tln, nhn kun lmesest on vakuttanut se sekka, että tedot sxurmmsta kaupungesta on saatu todellssta väenlaskennostu. Mllon nässä on otettu huomoon melkosa alueta, jotka velä puolttan ovat maaseutua, kuten varsnkn Helsngssä on tehty vuoden 0 väenlaskennassa, ta mllon väenlaskentahetkellä kaupungssa on sattunut oleskelemaan tuntuva määrä maalasa, saadaan näet kaupunklasväestöön paljon maatalousväestöä. Kutenkn on hyvnkn mahdollsta, että vme vuos-

12 kymmenen kuluessa kaupunkehn, varsnkn Helsnkn, vaknasest asettuneden maanvljeljän luku on kasvanut. Maaseudulla on maatalousväestö, vakkakn se absoluuttsest on kasvanut vme akohn ast tosn yhä htaammn suhteellsest ottaen htaast taantunut, samaten kun myös»muu» väestö. Suurn ol teollsuusväestön lsääntymnen, mutta myös kulkulatokssta, kaupasta ja julksesta tomesta tomeentulonsa saapa vä- Vuonna Année» Teollsuusväestö Industre, arts et méters 0.% 0.»> 00.» 0.» 0.»> esto on kasvanut sekä absoluuttsest että suhteellsest. Melenkntosta on tarkastaa, mten er elnkenot jakaantuvat kaupunken ja maaseudun osalle. Maatalousväestö asu tetenkn melken järjestään maaseudulla, muut pääryhmät jakaantuvat sen sjaan er tavalla kaupunken ja maaseudun kesken. Maaseudun osalle tul näet er vuosna kustakn 00:sta er elnkenoryhmn kuuluvasta henklöstä seuraava määrä: Kulkulatosväestö Communcatons. %.0 >.».».0» Kauppaväestö Commerce. %.».».».»> Julknen to m nta Sernces publcs. % -».0».».0» Teollsuusväestöstä asu jo vuonna 0 enemmän kun puolet maaseudulla ja vme vuossadan lopulla teollsuusväestön lsääntymnen ol suuremp maaseudulla. kun kaupungessa, joten teollsuuden panopste srty entstä enemmän maaseudulle. Kuluvan vuossadan ensmmäsnä vuoskymmennä on kehtys jälleen kulkenut pänvastaseen suuntaan, vakka suhteet evät sanottavast ole muuttuneet. Samanlanen kehtys on suurn prten ollut havattavssa myös kulkulatosväestöön nähden, vakka maaseudun osalle tulee penemp osa kun teollsuusväestöstä. Ivauppaväcstöön nähden on sensjaan vuodesta 0 alkaen huomattavssa entstä ylesemp keskttymnen kaupunkehn. Julksesta tomnnasta elävästä väestöstä on koko akana vähän valla puolet asunut maaseudulla. Ammatttaulukossa väestö on jaettu pääluokkaan. Mten kaupvnken, maaseudun ja koko maan väestö jakaantu nden kesken vuosen 0 ja 0 päättyessä, käy absoluuttsn ja suhdeluvun selvlle alla olevasta yhdstelmästä. Populaton présente selon la professon en 0 et 0. Elnkeno Professon ') Kaupungt Vlles Maaseutu Communes rurales Koko maa Pays enter I. Maatalous II. Teollsuus ja kästyö III. Kulkulatokset IV. Kauppa V. Julknen tomnta VI. Opetuslatos VII. Terveydenhoto VIII. Vapaat elnkenot IX. Muut, luettelematta jääneet ammatt X. Työläsä ja päväpalkkalasa lman edellä manttua ammatta XI. Henklötä lman ammatta, latoksssa XII. Pääomalla, korolla ta eläkkeellä eläjä XIII. Varattoma henklötä (e perheenjäsenä) XIV. Muta henklötä Yhteensä Absoluuttsest Chffres abs. 0 ( 00 0( 0 ( 0! )0 Î 0! ; : 0 0 0! 0 j ) Pour la traducton dos rubrques, vor los tableaux j 0 0! D 0, Total J J J J00

13 Elnkeno Professon Kaupungt Vlles Maaseutu Communes rurales Koko maa Pays enter I. Maatalous! 0.,.. II. Teollsuus ja kästyö '.... III. Kulkulatokset : 0...,. IV. Kauppa 0. j. j. V. Julknen tomnta., 0.,. VI. Opetuslatos j.0 j.0. VII. Terveydenhoto j.. j. VIII. Vapaat elnkenot.. 0. IX. Muut.luettelematta jääneet ammatt j... X. Työläsä ja pävä palkkalasa lman edellä ma-, ; nttua ammatta...0 XI. Henklötä lman ammatta, latoksssa XII. Pääomalla, korolla ta eläkkeellä eläjä..0. XIII. Varattoma henklötä (e perheenjäsenä)... ;.0.. XIV. Muta henklötä..0. Promllessä En / !) '.... Yhteensä Total ' Äsken on jo kästelty luokka I, II, III ja IV kutakn erkseen sekä luokka V, VI ja VII yhtenä summana. Vmemantusta on V ryhmä henklöluvun puolesta tärken, se kun kästt. / 00 maan väestöstä; opetuslatokseen kuulu van. ja terveydenhotoon. o / 00 väestöstä. Kakk kolme ovat, suhteellsest ottaen, kaupungessa monta vertaa lukusammn edustetut kun maaseudulla, V ja VII ryhmä absoluuttsestkn. Kakssa kolmessa ryhmässä on myös huomattavssa sekä absoluuttsta että suhteellsta nousua stten vuoden 0. Musta ammattryhmstä ol suuruuden puolesta tärken ryhmä X, työläsä ja päväpalkkalasa lman edellä manttua ammatta, mkä ryhmä kästt. / 00 väestöstä. Se tosasa, että tämä verraten epämääränen ryhmä nyt esntyy nn tuntuvast penempänä kun vuonna 0, on omansa osottamaan, että nyt on saatu tarkemmat tedot väestön ammatsta ja elnkenosta kun sllon. Sanottua vahvstaa so sekka, että samanlasta suhteellsta, osttan myös absoluuttstakn vähenemstä on havattavssa myös IX, XI, XIII ja XIV ryhmssä. Myös pääomalla, korolla ja eläkkeellä eläven luku näyttää vähentyneen vme vuoskymmenen kuluessa. Jos vertaa kaupunkeja ja maaseutua tosnsa, vo todeta, että kakk elnkenoryhmät ovat suhteellsest lukusammn edustett kaupungessa kun maaseudulla, anoastaan I ja XIIT ryhmät ovat pokkeusasemassa. Erässä ryhmssä, nmttän III, IV, V, VII, VIII, IX ja XIV, on kaupungella absoluuttsestkn etusja. Er läänen väestö on jakaantunut ammatn ja elnkenon mukaan osttan tosstaan hyvnkn pokkeavalla tavalla. Tätä valasee seuraavlla svulla oleva taulukko, jossa estetään sekä absoluuttset että suhteellset luvut, erkseen kaupunken, maaseudun ja koko maan väestöön nähden. Nstä monnassta sokosta, jota manttu taulukko valasee, kosketellaan seuraavassa van erätä tärkempä. Koko läänen ammattryhmtykseen nähden on ennen kakkea syytä manta seuraavaa. Uudenmaan lään eroaa olennasest kaksta musta läänestä skäl, että sen maatalousväestö on paljon penempänä osana läänn koko väestöä kun muualla. Kun näet mantussa läänssä e edes / väestöä saanut tomeentuloaan maataloudesta, sa Hämeen läänssä, joka tässä suhteessa seuraa lähnnä, runsaast ; tomeentulonsa mantusta elnkenosta. Oman ryhmän muodostavat taas Hämeen, Turun-Porn ja Vpurn läänt, jossa maatalousväestö on melkosta penemp kun pohjosssa läänessä; Ahvenanmaa on tässä suhteessa näden kahden ryhmän keskvälssä. Suhteellsest suurn maatalousväestö ol Mkkeln läänssä, jossa shen kuvn melken */ väestöä. Lähnnä olvat Vaasan ja Kuopon läänt, jossa vastaava suhdeluku ol non /. ' Teollsuus väestö ol suhteellsest lukusn Uudenmaan läänssä, jonka väestöstä non ^ sa tomeentulonsa teollsuudesta ja kästyöstä. Lähnnä seurasvat Hämeen, Turun-Porn ja Vpurn läänt, kun taas puheenalanen väestöryhmä

14 0 Elnkeno Professon ') I. Maatalous II. Teollsuus ja kästyö III. Kulkulatokset IV. Kauppa V. Julknen tomnta VI. Opetuslatos VII. Terveydenhoto VIII. Vapaat elnkenot IX. Muut, luettelematta jääneet ammatt X. Työläsä ja päväpalkkalasa lman edellä manttua ammatta XI. Henklötä lman ammatta, latoksssa XII. Pääomalla, korolla ta eläkkeellä eläjä XIII. Varattoma henklötä (e perheenjäsenä) XIV. Muta henklötä I. II. III. IV. V. VI. VII. VIII. IX. X. XI. XII. XIII. XIV. I. II. III. IV. V. VI. VII. VIII. IX. X. XI. XII. XIII. XIV. Maatalous Teollsuus ja kästyö Kulkulatokset Kauppa Julknen tomnta Opetuslatos Terveydenhoto Vapaat elnkenot Muut, luettelematta jääneet ammatt Työläsä ja päväpalkkalasa lman edellämanttua ammatta Henklötä lman ammatta, latoksssa Pääomalla, korolla ta eläkkeellä eläjä Varattoma henklötä (e perheenjäsenä) Muta henklötä Maatalous Teollsuus ja kästyö Kulkulatokset Kauppa Julknen tomnta Opetuslatos Terveydenhoto Vapaat elnkenot Muut luettelematta jääneet ammatt Työläsä ja päväpalkkalasa lman edellämanttua ammatta Henklötä lman ammatta, latoksssa Pääomalla, korolla ta eläkkeellä eläjä Varattoma henklötä (e perheenjäsenä) Muta henklötä Uudenmaan lään Département de Nyland, 0 o/ /o Populaton présente selon la Turun-Porn lään D. d'åbo- Björneborg o/ /o Ahvenanmaa Departement d'àland Kaupungt ^ Yhteensä Total 0! OOO.o! OB looo.o s.J , 00..! 0..J Maaseutu Yhteensä Total \ J OOO.o! l J :. H 0^. 0.! ;. 0J Kaupungt ja maaseutu.. ( o. 0;.;.0 0j...., '. 0;! 0 '....;. Yhteensä Total J OOO.o 0 OOO.oj 0 OOO.o professon par départements. Hämeen lään D. de Tavastehus - Vlles Vpurn lä&n D. de Vborg 00 L.0; ;.0.;...; Mkkeln lään D, de St. Mchel Kuopon lään D. de Kuopo ! 0.!. l 0...!. Vaasan lään D. de Vasa J.0]. j.j..! ;.....^ l.l'.. aso! ; OOO.o 0 OOO.o 0! : OOO.o Communes rurales OOO.o Vlles et communes rurales ( ;") ; ; :.!..! !. ; 00 :! ;! ; J : ;.0. s.!.[ , l.l. 0. ;.. 0; ! ÎOIO! Oulun lään D. d'uleùborg! ; j 0; f, OOO.o ; lolô j OOO.o! 0! OOO.o! G.... ;. 0! O G l l ) Pour la traducton des rubrques, vor les tableaux.

15 ol penn Ahvenanmaalla, jossa se kästt van Vu väestöä, ja Mkkelnj läänssä. Kulkulatos väestö ol sen sjaan suhteellsest runsaslukusn Ahvenanmaalla, jonka väestöstä nn huomattava osa sa tomeentulonsa merenkulun palveluksessa. Lähnnä seurasvat Uudenmaan, Vpurn ja Turun-Porn läänt. Suhteellsest vähälukusn kulkulatosväestö ol Kuopon ja Oulun läänessä. Kauppaväestöön nähden Uudenmaan lään jälleen on erkosasemassa, snä kun asu non / koko maan kauppaväestöstä. Tämän läänn väestöstä sa lähes Vo tomeentulonsa kaupasta. Kun maaseutu e ole erkosasemassa, vahvstavat nämä luvut stä tunnettua tosasaa, että Helsnkn on keskttynyt huomattavan suur osa koko maan kaupasta. Tosella sjalla seuras Vpurn lään ja sen jälkeen Hämeen ja Turun-Porn läänt. Ammattryhmn VVIII nähden, jotka edustavat julksen tomnnan er haaroja ja vapata ammatteja, on Uudenmaan lään erkosasemassa, sen suhdeluvut kun pääkaupungn taka ovat tuntuvast suuremmat kun mnkään muun läänn. Vmemanttujen välllä e nässä suhtessa sen sjaan ole havattavssa kovnkaan suura eroavasuuksa. Muut ryhmät ovat vähemmän melenkntosa, varsnkn koska on lmestä, että on sellasa henklöryhmä, joden ammatsta papstolla on van hämärä kästys ta e lankaan ole tetoja, ja että taulustontäyttäjät jossan määrn melvaltasest ovat sjottaneet ne mllon yhteen, mllon toseen luoksta X, XI, XIII ja XIV, joskus myös IX. Suurn prten sanoen vodaan ss todeta, että väestön tomeentulolähteet Uudenmaan läänssä ovat monnasmmat ja että Turun-Porn, Hämeen ja Vpurn läänt sekä osttan Ahvenanmaa tässä suhteessa muodostavat tosen ryhmän, joka melkosest eroaa pohjosemmsta läänestä; nässä on taas uudenakanen elnkenojen kehtys velä nykypävnäkn sangen hekko. Yllä estetyt läänen välset eroavasuudet ovat tuntuvassa määrn johtuneet stä, mten suur mnkn läänn kaupunklasväestö on. Kroavasuudet ovat tuntuvast penemmät, jos huomo kohdstetaan erkseen kaupunken ja erkseen maaseudun väestön ammattluoktukseen. Huomattavmmat läänen välset eroavasuudet kaupunklasväestöön nähden olvat seuraavat. Teollsuusväestö ol suhteellsest suurn Hämeen läänssä, jossa runsaast puolet kaupunken väestöstä sa tomeentulonsa teollsuudesta ja kästyöstä. Lähnnä seurasvat Turun-Porn, Vaasan, Oulun ja Uudenmaan läänt. Suhteellsest penn ol teollsuusväestö Ahvenanmaan ja Mkkeln läänn kaupungessa. Kulkulatosväestö ol verraten samansuurunen usemmssa läänessä; erkosasemassa olvat van Ahvenanmaa, jonka penestä kaupunklas väestöstä runsas / B sa tomeentulonsa tästä elnkenosta, ja toselta puolen Hämeen ja Kuopon läänt, jossa kulkulatosväestö ol suhteellsest vähälukusemp kun muualla. Kauppaväestö kästt Oulun ja Vpurn läänen kaupungessa non / väestöstä. Lähnnä seuras Uudenmaan lään, kun taas Kuopon lään ja Ahvenanmaa edustvat tosta äärmmäsyyttä. Julkseen tomntaan ja opetuslatokseen nähden on Ahvenanmaa erkosasemassa musta läänestä pokkeavne suurne suhdelukuneen. Terveyslatos ol suhteellsest runsammn edustettuna Vpurn ja Uudenmaan, vapaat elnkenot Uudenmaan ja Kuopon läänessä. Muhn ammattryhmn nähden on erkosest manttava, että X ryhmä ol kovn suur Ahvenanmaan, Kuopon ja Mkkeln läänessä, mkä osottaa, että todot näden läänen kaupunkväostön olnkonoryhmtyksestä ovat hatarat. Varsnkn koskee tämä Kuopon läänä, jonka kaupunkväestöstä stäpats enemmän kun V sa tomeentulonsa tuntemattomasta elnkenosta. MaascudulU ol maatalousväestö kakssa läänossä ehdottomana enemmstönä. Suhteellsest penn ee ol Uudenmaan ja Vpurn läänessä, joden maalasväestöstä non /o sa tomeentulonsa tästä elnkenosta. Suurn vastaava suhdeluku ol Mkkeln ja Kuopon läänossä, jossa enemmän kun /o väestöstä kuulu maataloubryhmään. Teollsuus ol tärkeyteen nähden ensmmäsellä sjalla Uudenmaan maaseudulla, jonka väestöstä non / sa tomeentulonsa teollsuudesta ja kästyöstä. Lähnnä seurasvat tässä suhteessa Vpurn, Hämeen, Oulun ja Turun-Porn läänt, joden vastaava suhdeluku ol vähntään Vo- Suhteellsest vähälukusn puheenalanen väestöryhmä ol Ahvenanmaalla ja Vaasan läänssä. Kulkulatosväestön lukusuuteen nähden edustavat äärmmäsyyksä toselta puolen Ahvenanmaa, toselta puolen Oulun ja Kuopon läänt. Kauppaväestö ol, suhteellsest ottaen, erkosen runsaslukusest edustottuna Vpurn läänn maalaskunnssa ja non puolta penemp Kuopon, Oulun, Ahvenanmaan ja Mkkeln läänessä. Muhn ryhmn nähden e ole erkosta huomautettavaa, anoastaan ryhmä XII, pääomalla, korolla ta eläkkeellä olävät, on eroavasuuksen suuruuden taka omansa herättämään huomota. Tämä henklöryhmä, josta maaseudulla syytnkläset ovat pääosana, kästt näet Ahvenanmaalla sekä Turun-Porn,

16 Yllä olevsta lukusarjosta näkyy, että maatalous on ollut tärkempänä väenlsäyksen tekjänä Oulun, Vaasan ja Vpurn läänessä ja tuntuvast vakuttanut väenlsäykseen myös Hämeen ja Turun-Porn läänessä. Anoastaan Mkkeln läänssä maatalousväestö on vähentynyt. Teollsuusväestö on kasvanut kakkalla sangen huomattavast; Uudenmaan, Turun-Porn, Hämeen, Mkkeln ja Kuopon läänessä tämän väestön lsääntymnen ol ylesen väenlsäyksen tärkempänä tekjänä. Kulkulatoaväostö e yhdessäkään läänssä lsääntynyt enemmän kun muut ammattryhmät, mutta varsnkn Uudenmaan ja Vpurn läänessä se kasvo huomattavan paljon. Anoastaan Turun-Porn läänssä tämä väestöryhmä vähen. Kauppa väestö on kakkalla kasvanut, usemmssa läänessä sangen Elnkeno Professon ') J. Maatalous II. Teollsuus ja kästyö... III. Kulkulatokset IV. Kauppa V. Julknen tomnta VI. Opetuslatos VII. Terveydenhoto III. Vapaat elnkenot... IX. Muut, luettelematta jääneet ammatt X. Työläsä ja päväpalkkalasa lman edellä manttua ammatta.. XI. Henklötä lman ammatta, latoksssa... II. Pääomalla, korolla ta eläkkeellä eläjä III. Varattoma henklötä (e perheenjäsenä) IV. Muta henklötä Vaasan, Hämeen ja Uudenmaan läänessä monta vertaa suuremman osan väestöstä kun mussa läänessä. Jos läänttän vertaa vuosen 0 ja 0 ammattluoktusta, vodaan tehdä ernäsä melenkntosa huomota. Tärkemmstä elnkenoluoksta estetään väenlsäysluvut allaolevassa taulukossa, j ohon vertalun vuoks on otettu myös läänen koko läsnäolevan väestön kasvu vme vuoskymmenenä. Koska Ahvenanmaa vuonna 0 kuulu Turun-Porn läänn, kästtää vmemanttu lään tässä taulukossa vanhan alueensa. Maatalous- Teollsuusväestö, väestö Agrculture et Industre, arta dérvés et méters Uudenmaan 0 Turun-Porn 00 Hämeen 0 Vpurn Mkkeln... Kuopon 0 Vaasan 0 Oulun 0 Kulkulatosväestö Communcatons Eauppaväestö Commerce 0 0 Muu väestö Autres professons Koko väestö Toute la populaton huomattavastkn, Uudenmaan ja Vpurn läänessä enmmn.»muu» väestö on kakkalla, pats Kuopon läänssä, vähentynyt. Kuten jo edellä on huomautettu, e tämä vähenemnen vastaa todellsta kehtystä, vaan osottaa anoastaan, että erässä suhtessa on saatu täsmällsempä tetoja kun vuonna 0. Nssä läänessä, jossa»muu» väestö on vähentynyt melkosest, ovat ss lsäykset varsnasssa ammattryhmssä osttan näennäsä,»krjanpdollsa». Er sukupuolten ryhmttymnen elnkenon mukaan osottaa ernäsä eroavasuuksa. Nätä valasee alla oleva yhdstelmä, jossa estetään erkseen kaupunken, erkseen maaseudun väestön jakaantumsta elnkenoluoktuksen pääryhmään. Populaton -présente par sexe, selon la professon. Kaupungt Vlles Mespuolset Sexe masculn : o /OO ; ( G Naspuolset Sexe fémnn 0!) Maaseutu Communes rurales Mespuolset Naspuolset Sexe masculn Sexe fémnn 0( /oo ] f Yhteensä Total o l 0 jlooo.o]l 0j II J OOO.OJ ') Pour la traducton des rubrques, vor les tableaux , j! /oo : Koko maa Pays enter Mespuolset Sexe masculn Naspuolset Sexe fémnn. 00.;.!.!

17 Naspuolset olvat mespuolsa lukusammat kakssa elnkenopääluokssa, lukuunottamatta II ja III ryhmää, jossa mespuolset olvat vähän lukusammat. Kaupungessa ol mespolslla enemmstö I, III ja XI, maaseudulla II, III ja V ryhmssä. Jos taas tarkastaa, mhn elnkenoluokkn kuulu suhteellsest suuremp osa mespuolsesta kun naspuolsesta väestöstä, vodaan tehdä seuraavat huomot. Koko maan väestössä ojvat mespuolsten suhdeluvut suuremmat kln naspuolsten vastaavat luvut elnkenoluokssa I, II, III, V ja XI, kun taas kakkn muhn kuulu suhteellsest suuremp osa naspuolsesta kun mespuolsesta väestöstä. Kaupungessa ja maaseudulla olvat suhteet muuten samat, pats että mespuolsten suhdeluvut kaupunklasväestössä olvat edellsten lsäks suuremmat myös X ja XIII ryhmssä, kun taas maasettuväestössä naspuolset stä vaston olvat s\hteellsest lukusammat myös XI elnkenoryhmässä. D. Ammatssa tomva väestö. Edellä on kästelty koko läsnäolevan väestön jakaantumsta sen mukaan, mstä elnkenosta kukn sa tomeentulonsa, kokonaan shen katsomatta, ottavatko henklöt osaa ammatttomntaan va evätkö. Nhn lukuhn, jotka edellä estettn, ssältyy ss suur määrä sellasa henklötä, jotka van välllsest, kuulumalla jonkun ammatssa tomvan henklön talouteen, savat tomeentulonsa er elnkenosta. Ne henklöt taas, jotka henklökohtasest ottavat osaa ammatttomntaan, on tlastossa jaettu kahteen ryhmään. Pääosana nstä ovat perheden päähenklöt ja ykstyset tsenäset päähenklöt, jotka tse vastaavat tomeentulostaan, kokonaan shen katsomatta, ovatko he tsenäsä ammatnharjottaja va tomvatko he ap\lasna, työläsnä t. m. s. tosen työssä. Tosen ryhmän muodostavat ne edellsten perheenjäsenet, jotka ovat valla tsenästä ammatta, mutta auttavat perheen päähenklöä tämän ammatttomnnassa. Ennen vuotta 0 e jälkmmästä luokkaa lankaan otettu huomoon, mkäl evät mahdollsest taulustojen täyttäjät lukeneet jotakn sanottuun ryhmään kuuluvsta henklöstä tsenäsks päähenklöks. Vuoden 0 tlastossa on puheenalanen ryhmä ens kertaa erotettu musta perheenjäsenstä, jotka evät suorta mtään ammatttötä. Tekstkästtelyssä on kutenkn luettu van päähenklöt ammatssa tomvks. Seuraavassa on kutenkn katsottu okeammaks ottaa nmtys»ammatssa tomva» laajemmassa merktyksessä. Huomattava on, että ne tedot ammatssa tomvsta, jotka on saatu suurmmssa kaupungessa suortetussa väenlaskennossa kootusta anestosta, jo akasemmn ovat nojanneet pääprtessään tälle peraatteelle, mkä osttan selttää sen, että ammatssa tomva väestö esm. vuoden 0 tlaston mukaan ol nn kovn paljon suurempana osana kaupunken kun maaseudun väestöä. - Ammatssa tomvks on, kuten annetusta ohjesta lmenee, seuraavassa luettu m. m. maanvljeljän vamot ja kotona olevat vuotta vanhemmat lapset, mkäl e ole nmenomaan tedetty, että he evät ota osaa maanvljelystöhn, samaten hedän palkollsensa, mkäl nämä evät ole yksn henklöpal vel jota. Koko maassa ol ammatssa tomva näden perusteden mukaan henkeä. Nästä ol päähenklötä 0 0 ja avustava perheenjäsenä, kuten jäljempänä tarkemmn estetään. Koko läsnäolevasta väestöstä ott ss. % osaa ammatttomntaan. Kaupunken ja maaseudun vastaavat luvut olvat seuraavat: kaupungessa el. o % maaseudulla 0 0». o-> Vertalun vuoks manttakoon, että vuonna 0 ammatssa tomva tämän laskuperusteen mukaan ol 00 el 0. o % koko väestöstä ja että vastaavat suhdeluvut olvat kaupungessa. ja maaseudulla.. Kakkalla, mutta varsnkn maaseudulla, on ss ammatssa tomva väestö kasvanut nopeammn kun koko väestö. Edellsessä on otettu huomoon kakken elnkenoryhmen päähenklöt ja näden ammatssa avustavat perheenjäsenet. Eräät elnkenoryhmät ovat kutenkn sellaset, että ne evät edusta mtään varsnasta ammatttomntaa. Tällasa ovat ryhmät XI--XIII, ja myös XIV ryhmän ammatttomnta on hyvn epälyttävää laatua. Jos näden ryhmen päähenklöt ja harvat avustavat perheenjäsenet vmemanttujen olemassaolo johtuu lmesest vrheellsestä taulustojen täyttämsestä luetaan ammatttomks, saadaan varsnasten ammatssa tomven luvut seuraavks: kaupungessa 0 el. o % maaseudulla»>. o-> koko maassa 0».»

18 Toselta puolen vodaan sanoa, että yllä olevat luvut evät kästä kakka ammatssa tomva. Nhn ols velä lsättävä henklöpalveljat ja kotaskareta hotavat perheenjäsenet, jotka nekn, varsnkn edellset, suorttavat tötä, jotka muodostavat selvän ammatn. Kunkn erkosen ammatn kannalta on nämä ryhmät kutenkn katsottava van kuluttavks, sllä onhan hedän tomeentulonsa vme kädessä rppuvanen nstä tulosta, jotka perheenpää saa tomnnastaan asanomasen elnkenon alalla. Tetoja on kyllä saatavssa henklöpalveljan luvusta, mutta kotaskareta suorttaven perheenjäsenten luvusta puuttuu kokonaan tetoja. Alla olevassa taulukossa estetään ammatssa tomvan väestön jakaantumnen elnkenoryhmen kesken erkseen kaupungessa ja maaseudulla sekä koko maassa samaten kun edelleen ammatssa tomvan väestön suhdeluvut kunkn elnkenoryhmän kokonasväestöstä. Elnkeno Professon ') I. Maatalous II. Teollsuus ja kästyö III. Kulkulatokset IV. Kauppa V. Julknen tomnta VI. Opetuslatos VII. Terveydenhoto VIII. Vapaat elnkenot IX. Muut, luettelematta jääneet ammatt X. Työläsä ja päväpalkkalasa lman edellä manttua ammatta XI. Henklötä lman ammatta, latoksssa XII. Pääomalla, korolla ta eläkkeellä eläjä XIII. Varattoma henklötä (e perheenjäsenä) XIV. Muta henklötä Répartton de la popuhton actve d'af/rès la professon. Kaupungt Vllen f.. Maaseutu Communes rurales Koko maa Pays enter Ammatssa tomvat /o koko vastaavaan elnkenoryhmään kuuluvasta väestöstä Populaton actve en,o de lu populaton totale Yhteensä Total \ 000.OJ o 000.o.0.»:. 0/ /o o/ /oo W ä S...;..: Suurn prten ammatssa tomvan väestön jakaantumnen elnkenoluokkn on sama kun kokonasväestön vastaava ryhmtys. Suhdeluvut pokkeavat kutenkn määrätyllä tavalla tosstaan. Kakkn varsnasn elnkenoluokkn, pats maatalouteen ja terveyslatokseen, kuulu suhteellsest suuremp osa kokonasväestöstä kun ammatssa tomvsta. Nähn kuulu ss suhteellsen paljon perheenjäsenä, jotka olvat valla omaa ammatta evätkä avustaneet päähenklöä tämän ammatttomnnassa. Pokkeusasemassa olvat maatalous, jonka alalla perheenjäsenet laajassa mtassa on luettu ammatssa tomvks, ja terveyslatos, jossa perheenjäsenä on vähän stä syystä, että nn suur osa päähenklöstä ol naspuolsa. Myös ammattluokkn XXIV kuulu suhteellsest suuremp osa ammatssa tomvsta kun kokonasväestöstä. Tämä saa seltyksensä stä, että nhn kuuluvat stureks osaks ovat yksnäsä henklötä. Sanottua asanhaaraa valasevat myös yllä olevan taulukon kolme vmestä saroketta, jotka osottavat, kunka suur osa mnkn elnkenon alalla tomeentulonsa saavasta väestöstä ott osaa ammatttomntaan. Kuten nstä käy näkyvn, ol ammatssa tomven luku penn V ja y ) Pour la traducton des rubrques, vor les tableaux.

19 III luokassa ja edelleen II, VI, IV ja VIII penemp kun koko väestössä. Suurn se stä vaston ol XI, XIII, XIV jaxiielnkenoluokassa. Henklöpalveljohn nähden on tässä syytä huomauttaa, että jos ne luettasn ammatssa tomvks, vähensvät tetenkn kakk edellsen taulukon suhdeluvut. Henklöpalveljota ol kaupungessa, maaseudulla ja koko maassa 0 0, mkä vastaa. e,.0 ja. /oo nden ammatssa tomven luvusta. Kaupungessa henklöpalveljat sten ovat neljänneks suurmpana elnkenoryhmänä, mutta maaseudulla vasta kymmenentenä ja koko maassa kahdeksantena. Er läänen ammatssa tomvan väestön ja- kaantumnen yleseen elnkenoluokkaan käy lm alla olevasta taulukosta, jossa sekä absoluuttsn että suhteellsn luvun estetään erkseen kaupunken, maaseudun ja koko läänen suhteet. Répartton de la populaton actve daprès la professon, par départements. Elnkeno Professon ) Uudenmaan lään Département de Nyland Turun-Porln lään D. d'åbo- Björneborg Ahvenanmaa Département d' Åland Hämeen lään D. de Taeastehus Vpurn lään D. de Vborg Mkkeln lään D. de St. Mchel Kuopon lään D. de Kuopo Vaasan Lään D. de Vasa Oulun lään D. d'vleàborg I. Maatalous II. Teollsuus ja kästyö III. Kulkulatokset IV. Kauppa V. Julknen tomnta VI. Opetuslatos VII. Terveydenhoto VIII. Vapaat elnkenot IX. Muut, luettelematta jääneet ammatt X. Työläsä ja päväpalkkalasa lman edfllä manttua ammatta XI. Henklötä lman ammatta, latoksssa XII. Pääomalla, korolla ta eläkkeellä eläjä XIII. Varattoma henklötä (e perheenjäsenä) XIV. Muta henklötä Yhteensä Total I. Maatalous II. Teollsuus ja kästyö III. Kulkulatokset IV. Kauppa V. Julknen tomnta VI. Opetuslatos VII. Terveydenhoto VIII. Vapaat elnkenot IX. Muut, luettelematta jääneet ammatt X. Työläsä ja päväpalkkalasa lman edellä manttua ammatta XI. Henklötä lman ammatta, latoksssa XII. Pääomalla, korolla ta eläkkeellä eläjä XIII. Varattoma henklötä (c perheenjäsenä) XIV. Muta henklötä Yhteensä Total ! ! ; 0 0 0! ;!! 0! oo Kaupungt..r» » *..!. 0 looo.o Maaseutu j 0...» ,! Vlles Communes rurales «.» ; j 00; o :! 00 ; : J 0! oo I O; : 0 0 I 0 O! ». " ; 0 ' 0 oo I ». : » ! 0: 0! ;!!. : J..J U.O I. Maatalous II. Teollsuus ja kästyö III. Kulkulatokset IV. Kauppa V. Julknen tomnta VI. Opetuslatos VII. Terveydenhoto VIII. Vapaat elnkenot IX. Muut, luettelematta jääneet ammatt X. Työläsä ja päväpalkkalasa lman edellämanttua ammatta XI. Henklötä lman ammatta, latoksssa XII. Pääomalla, korolla ta eläkkeellä eläjä XIII. Varattoma henklötä (e perheenjäsenä) XIV. Muta henklötä Yhteensä Total Kaupungt ja maaseutu G.«0....«.. 0..». 0 l.o » Vlles et communes 00 (» rurales! 0j ! ; l' ;! ; ! !!! !) ' ;! 0! 0;! l.o (îo'. ( ( ! 000.o! 000.o l) l x ) Pour la traducton des rubrques, vor les tableaux. III

20 Ammatssa tomvan väestön jakaantumnen sukupuolen mukaan on omansa herättämään erkosta melenkntoa, ja sllä on tuntuvast suuremp merktys kun kokonasväestön vastaavalla jaotuksella, joka akasemmn on estetty. Kaupunken, maaseudun ja koko maan ammatssa tomva väestö ryhmtty sukupuolen mukaan seuraavast: Kaupungessa abs. /. Mespuolsa 0. Naspuolsa 00. Maaseudulla abs. /«0. 0. Koko maassa abs. /, Yhteensä Koko maassa ol melken /B ammatssa tomvsta mespuolsa ja van vähän yl /s naspuolsa. Kaupunken ja maaseudun välllä e ollut sanottavaa erotusta; edellsssä ol suhteellsest ottaen hukkasen enemmän naspuolsa ammatssa tomven keskuudessa. Kehtys on vme akona käynyt shen suuntaan, että naspuolsten luku ammatssa tomven keskuudessa osottaa suhteellsta nousua. Vuonna 0 ol näet naspuolsa van. % puheenalasesta väestöstä, kun vastaava suhdeluku vuoden 0 tetojen mukaan, kuten manttu, ol 0. %. Kaupungessa lsäänty nasten suhdeluku vastaavast. o:stä. %:n, maaseudulla. :sta 0. %:n. Sukupuolten lukusuhteet olvat avan erlaset toselta puolen päähenklöden, toselta puolen ammatssa tomven perheenjäsenten keskuudessa. Tätä valasee seuraava yhdstelmä, jossa vertalun vuoks estetään vastaavat suhteet myös vuodelta 0. Päähenklöt 000 Mespuolsa.. Naspuolsa.. Yhteensä 00. o 00. o Avustavat perheenjäsenet Mespuolsa.. Naspuolsa.. Yhteensä 00. o 00. o Maaseudulla Koko maassa loo.o Yllä olevsta lukusarjosta näkyy, että van non y päähenklöstä ol naspuolsa, kaupungessa runsaast [ b, mutta maaseudulla van / 0, kun taas avustavsta perheenjäsenstä koko maassa ja maaseudulla tuntuvast enemmän kun puolet ol nasa. Kaupungessa, jossa avustava perheenjäsenä on avan vähän, ol suhde tonen; van y nästä ol nasa. Kun vertaa tosnsa vuosen 0 ja 0 lukuja, huomaa, että nasten suhdeluku sekä päähenklöden että avustaven perheenjäsenten keskuudessa on kasvanut tuntuvast. Pokkeuksena ovat van kaupungt jälkmmäseen väestöryhmään nähden. Jos ammatssa tomven luvusta vähentää ne päähenklöt ja ntä avustavat perheenjäsenet, jotka okeammn ols luettava ammatttomks, ss elnkenoluokkn XIXIV kuuluvat, saadaan seuraava kuva varsnasen ammatssa tomvan väestön jakaantumsesta sukupuolen mukaan. Kaupungessa abs. " /o Mespuolsa. Naspuolsa 0. Maaseudulla ab«. o 0.. Koko maassa abs. < Yhteensä Tässä väestössä on ss mesten suhdeluku vähän suuremp, kun jos myös ammatttomat ryhmät otetaan huomoon. Elnkenon mukaan ryhmttyvät er sukupuoln kuuluvat ammatssa tomvat henklöt seuraavalla tavalla.

21 Répartton de la populaton actve d'après la professon, par sexes. El Inkeno Professon l ) Kaupungt Vlles Mespuolsa Sexe masculn Naspuolsa Sexe fémnn Maaseutu Communes rurales Mespuolsa Sexe masculn Naspuolsa Sexe fémnn Koko maa Pays enter Mespuolsa Sexe masculn Naspuolsa Sexe fémnn I. Maatalous II. Teollsuus ja kästyö III. Kulkulatokset IV. Kauppa V. Julknen tomnta VI. Opetuslatos VII. Terveydenhoto VIII. Vapaat elnkenot IX. Muut, luettelematta jääneet ammatt X. Työläsä ja päväpalkkalasa " lman edellä manttua ammatta XI. Henklötä lman ammatta, latoksssa XII. Pääomalla, korolla ta eläkkeellä eläjä XIII. Varattoma henklötä (e perheenjäsenä) XIV. Muta henklötä 0 0 oo Yhteensä TotaljUO l000.o l00 l000.o 0 l000.o J O looo.o / / ! Ammatssa tomven mesten ja nasten ryhmttymnen elnkenon mukaan on monessa suhteessa erlanen. Mesten luku ol usemmssa elnkenoluokssa nasten lukua suuremp; ryhmn VI, VII, IX, XIIXIV kuulu kutenkn enemmän nasa kun mehä. Sen sjaan nasten suhdeluvut olvat sturemmat kakssa mussa luokssa kun II, III, V ja VIII john kuulu huomattavast suuremp osa mehstä kun nassta. Mten päähenklöt ja hetä hedän ammatttomnnassaan avustavat perheenjäsenet tässä suhteessa erosvat tosstaan, se estetään myöhemmn. Kaupunken ja maaseudun ammatssa tomven mesten ja nasten jakaantumsessa elnkenon mukaan on suurn prten havattavssa samat eroavasuudet kun äsken estetyt, joskn erätä pokkeuksa on todettavssa. Tärken nästä ol se, että kaupungessa naspuolsa kaupan alalla ol absoluuttsestkn enemmän kun mespuolsa, kun maaseudulla taas tällä alalla tom nn vähän nasa, että hetä suhteellsestkn ol vähemmän kun mespuolsa. Myöhemmn estetään tärkemmstä elnkenonhaarosta sekkaperäsempä tetoja myös ammatssa tomvan väestön sukupuoljaotukseen nähden. l ) Pour la traducton des rubrques, vor les tableaux.

22 II. Talouskunta-asema. Edellsessa luvussa on jo muutamssa kohdn kosketeltu väestön jakaantumsta talous kuntaaseman mukaan. Samaten kun vuoden 0 tlastossa on myös nyt selostettavana olevan n. s. väenlaskennan kaavakkessa käytetty jaotusta vteen talouskunta-asemaan. Ensmmäsen muodostavat päähenklöt, john on luettu pats perheden päähenklötä myös yksnäset, tsenäset päähenklöt. Perheenjäsenet on jaettu kahteen luokkaan nm. nhn, jotka övat kokonaan valla ammatttomntaa, ja nhn, jolla tosn e ole varsnasest omaa ammatta mutta jotka avustavat perheen päämestä tämän ammatssa. Talouskunta-asemaan nähden on velä erotettu kaks luokkaa, nmttän henklöpalveljat, jotka van suorttavat kottötä ottamatta osaa varsnaseen ammatttomntaan, sekä erkseen näden vähälukuset omaset, mkäl nällä e olo er ammatta. Tähän jaotukseen nähden vo- fäähenk- löt Kaupungt Maaseutu 0 Koko maa 00 Kaupungt. Maaseutu 0. Koko maa.0 daan tosn, kuten edellä on manttu, tehdä se huomautus, että henklöpalveljan tomnta hedän omalta kannaltaan tetyst on erkosen ammatn harjottamsta sekä että perheenäten suorttamat taloustyöt nekn muodostavat ammatn, joka ols erkseen otettava huomoon; kun nätä henklöryhmä e ole luettu ammatssa tomvks, on ss vmemanttujen luku todellsta penemp. Johdannossa on tehty selkoa nstä hekkoukssta, jotka aneston tarkastus on paljastanut väestön talouskunta-asemaa koskevaan tlastoon nähden. Ottamalla huomoon no tetojen täsmällsyyden rajotukset, jotka edellä sanotusta johtuvat, saadaan seuraava kuva väestön jakaantumsesta talouskunta-aseman mukaan. Koko maassa, kaupungt ja maaseutu erkseen otettuna, ryhmtty väestö vuoden 0 lopussa pxheenalasessa suhteessa seuraavast: 0 Näden perheenjäsenä lman ammatta Päähenklöden ammatssa tomva perheenjäsenä 00 0 Henklöpalveljota 0 0 Näden perheenjäsenä /oo Kuten yllä olevsta lukusarjosta näkyy, jakaantuvat kaupunken ja maaseudun väc stö tosstaan :.uurest pokkeavalla tavalla talouskunta-aseman mukaan. Kun melken / koko maan ja non / 0 maaseudun väestöstä ol j.äähenklötä, kuulu lähes kaupunken väestöstä tähän luokkaan. Tasottavasta vakuttaa se sekka, että kaupungessa ol van harvoja päähenklöden ammatssa tomva perheenjäsenä, kun nätä sen sjaan maaseudulla ol / ja koko maassa non x /e väestöstä. Tämä eroavastvus johtuu, kuten seuraavassa estetään, etupäässä stä, että verrattomast suurn osa nstä perheenjäsenstä, jotka avustavat päähenklöä tämän ammatttyössä, tavataan maalaselnkcnojen, onnen kakkea maatalouden, palveluksesta. Myö;; sellasa perheenjäsenä, jolla e ollut mnkäänlasta ammatta, ol kaupungessa suhteellsost vähemmän kun maaseudulla. Nämä tosasat vttaavat shen, että perheet maalla keskmäärn ovat suuremmat kun kaupungessa -- - osakr. suuremman syntynesyydon, osaks myös ptemmän koossapysymsen taka sekä osottavat edelleen, että maaseudun lapset paljon ylesemmn jäävät kotn, aluks avustamaan vanhempaan, stten tsenäsest jatkamaan näden elnkenoa, kun taas kaupungessa nuoret ylesest, nn pan kun kykenevät ansotyöhön, joutuvat omn. pän töhn. Henklöpalveljota on kaupungessa melkonen määrä el lähes x j w väestöstä, mutta maaseudulla nden luku on avan vähänen. Vmemanttu asanhaara johtuu suureks osaks kahdesta sekasta, nm. toselta puolen stä, että

23 maaseudulla henklöpalveljan tehtävä hotavat henklöt enmmäkseen myös ottavat osaa maataloustöhn ja että ne tämän johdosta on luettu palkollsn. Toselta puolen vakuttaa se krjanpdollnen tosasa, että henklöpalveljona, esm. lapsentyttönä, olevat nuoret henklöt pysyvät krkonkrjossa vanhempensa nmen kohdalla, joten hedät ss on luettu näden ammattn, usemmten kentes luokkaan: päähenklöden ammatssa tomva perheenjäsenä. Vmenen ryhmä, henklöpal vel joden perheenjäsenet, on kakkalla hävävän pen. Jos vertaa puheenalasa suhdelukuja vuoden 0 vastaavn lukuhn, vodaan todeta kehtyksen selväst käyneen määrättyyn suuntaan. Päähenklöden suhteellnen luku on kasvanut sekä maaseudulla että varsnkn kaupungessa; päähenklöä tämän ammatttomnnassa avustaven perheenjäsenten suhdeluku on samon kasvanut sekä kaupungessa että maaseudulla, vmemantulla tuntuvassa määrässä. Sen sjaan on ammatttomen perheenjäsenten ja henklöpalveljan suhdeluku penentynyt, edellnen varsnkn maaseudulla. Väestön jakaantumnen talouskunta-aseman mukaan e ole samanlanen kakssa läänessä, vaan on näden välllä havattavssa merklle pantava eroavasuuksa. Nätä valasee seuraava taulukko. Répartton de la populaton présente en personnes exerçant une professon, leurs famlles, leurs domestques et famlles de ceux-c, par départements. Lään Départements Päähenklöltä Personnes exerçant une professon Näden perheenjäsenä lman ammatta Membres de la famlle sans professon Päähenklön ammatssa tomva perheenjäsenä Enfants et autres membres de la famlle prenant part au traval professonnel du chef de famlle Henklöpalveljota. Domestques attachés à la premère catégore Näden perheenjäsenä lman ammatta Membres de la famlle sans professon /oo oo %o I Kaupungt Vlles Uudenmaan. 0 0! Turun-Porn Ahvenanmaa 0!.H. 0. Hämeen J.» z Vpurn......:$ 0. Mkkeln Kuopon... 0.!) Vaasan Oulun. s Kakkaan Ensemble J.e 0 :.] 00!. ;. Uudenmaan. Turun-Porn Ahvenanmaa Hämeen Vpurn Mkkeln... Kuopon... Vaasan Oulun *; Maaseutu Communes rurales 0 o ' Kakkaan Ensemble.!.G.e 0.s ;.o Uudenmaan. Turun-Porn 0. Ahvenanmaa. Hämeen,. Vpurn. Mkkeln! '.» Kuopon 0. Vaasan. Oulun! Kaupungt ja maaseutu Vlles et communes rurales (. Î0. : l [0.00] !.0 0. l " 0 0! Koko maa - Pays enter 00.o.a.o 0 0'. 0.

24 Jos kohdstetaan huomo yllä olevan taulukon vmeseen osastoon, joka valasee läänen koko väestön jakaantumsta puheenalasessa suhteessa, vodaan tehdä seuraavat huomot. Päähenklöden suhdeluku ol suurn,. %o> Uudenmaan läänssä; muut läänt seurasvat kaukana jäljessä. Penn tämä suhdeluku ol Vaasan ja Kuopon läänessä. Ntä perheenjäsenä, jotka ottavat osaa päähenklön ammatttomntaan, ol pänvaston vähmmn ja paljon vähemmän kun muualla Uudenmaan läänssä. Tässä suhteessa olvat ens sjalla Vaasan, Oulun, Kuopon ja Vpurn läänt, jossa kakssa runsaast / väestöstä kuulu manttuun ryhmään. Ammatttoma perheenjäsenä ol enmmn Hämeen läänssä, anoa lään, jonka väestöstä enemmän kun y kuulu tähän ryhmään. Suhteellsest vähmmn perheenjäsenä ol Mkkeln läänssä. Henklöpal vel john nähden Uudenmaan lään jyrkäst eroaa kaksta musta läänestä, sellä kun nätä ol suhteellsest - kertaa enemmän kun lähnnä seuraavssa, Vpurn, Turun-Porn, Oulun ja Hämeen läänessä. Velä paljon penemp henklöpalveljan luku ol Ahvenanmaalla ja Kuopon läänssä. Yllä selostetut eroavasuudet ovat suureks osaks johtuneet stä, että kaupunklasväestön suhteellnen luku er läänessä on nn erlanen. Kutenkn vodaan havata ernäsä, osttan melkosakn eroavasuuksa er läänen kaupunklas-, samaten kun myös nden maalasväestön jakaantumsessa talouskunta-aseman mukaan. Kaupunklasväestössä ol päähenklöden suhdeluku suurn Uudenmaan ja Hämeen läänessä, jossa enemmän kun puolet väestöstä ol päähenklötä. Vastakohdan nälle muodostaa Kuopon lään, jossa van / 0 väestöstä ol päähenklötä. Päähenklöden ammatssa tomva perheenjäsenä ol kakkalla verraten vähän; Etelä-Suomessa ne olvat avan harvalukuset, mutta Itä- ja Pohjos-Suomessa ntä ol jonkn verran, enmmn, Vso väestöstä, Oulun läänssä. Ammatttoma perheenjäsenä ol hämmästyttävän paljon, /s väestöstä, varsnkn Kuopon läänssä, mutta myös Ahvenanmaalla, /s> ku n ntä sensjaan Uudenmaan läänssä ol van vähän enemmän kun a / väestöstä. Henklöllsä palveljota ol enmmn Oulun, Vpurn ja Uudenmaan läänessä, vähmmn taas Ahvenanmaalla ja Kuopon läänssä. Henklöpalveljan perheenjäsenä ol manttavassa määrässä van Oulun läänssä, jossa nden luku ol epälyttävän suur. Maaseudulla olvat läänen välset eroavasuudet penempä kun kaupungessa. Päähenklötä ol enmmn, lähes % väestöstä, Hämeen, Ahvenanmaan, Uudenmaan, Turun-Porn ja Mkkeln läänessä; penn nden suhteellnen luku ol Vaasan ja Vpurn läänessä. Päähenklöä hedän ammatttomnnassaan avustaven perheenjäsenten luku ol suurn, 0. / 00, Vaasan läänssä, Vpurn, Oulun, Kuopon ja Mkkeln läänen seuratessa sangen läheltä. Musta pokkeavassa asemassa olvat Hämeen ja Uudenmaan läänt, jossa avustaven perheenjäsenten luku maaseudullakn ol verraten pen, jälkmmäsessä läänssä puolta penemp kun Vaasan läänssä. Ammatttomen perheenjäsenten suhdeluku ol pänvaston Uudenmaan ja Hämeen läänessä tuntxvast suuremp kun mussa läänessä, jotka vähemmän erosvat tosstaan puheenalasessa suhteessa. Penn ol ammatttomen perheenjäsenten suhteellnen luku Mkkeln läänssä ja Ahvenanmaalla. Henklöpalveljota ol kakkalla vähän, Uudenmaan, Vpurn, Hämeen ja Mkkeln läänessä hukan enemmän kun muualla. Mespuolnen ja naspuolnen väestö jakaantu taloup.kuntn-ascrrmn mukaan melkosest or tavalla, kuten näkyy alla olevasta yhdstelmästä. Répartton des deux sexes en jtcrsonnes exerçant une professon, leurs famlles, leurs domestques et famlles de ceux-c. Sukupuol Serf Mespuolset Sexe masculn Kaupungt Vlles Maaseutu Connu, rnr... Koko maa Pays enter Naspuolset Sexe fémnn Kaupungt - - Vlles Maaseutu Comm. rnr... Koko maa Pays enter.. Päähenklötä l'ersotmes t.rerçant une protexxon /oo.0. s..». 0. Näden perhoonjäsenä lman ammatta Membre K de la f (t m l le «(ns professon /oo Päähenklön ammatssa tomva perheenjäsenä Enfants et autres membre,k de la lamlle prenant part au traval profexxonncl du chef île famlle 0/ /(M) :. 0. Ilenklöpavenjota Domestque» attachés à la premère catégore 0 0/ /oo Näden perheenjäsenä lman ammatta Membres de la famlle suvs prof cnnot o/ /oo

25 Mespuolsessa väestössä ol runsaast kaks kertaa nn paljon päähenklötä kun naspuolsessa, kun taas naspuolsa ol sekä absoluuttsest että suhteejlsest enemmän kakssa mussa ryhmssä, lukuunottamatta van vmestä, merktykseltään avan vähästä ryhmää. Suurn ol nasten enemmyys henklöpalveljan keskuudessa; nästä e näet edes V0 ollut mespuolsa. Myös ammatttomen perheenjäsenten keskuudessa ol nasten enemmyys suur. Tähän luokkaan kuulu lähes / naspuolssta, mutta e täyttä / mespuolssta. Jos kotaskareden hotamnen luettasn ammatks, muuttusvat nämä suhteet tetenkn tuntuvast, sllä nythän ammatttomen perheenjäsenten pääaneksna ovat, pats pkkulapset, juur perheenemännät. Päähenklöä tämän ammatttomnnassa avustaven perheenjäsenten keskuudessa on nasten enemmyys melkosta penemp, onpa mespuolnen väestö kaupungessa tähän ryhmään kuuluven keskuudessa tuntuvast lukusamp kun nasptolnen. Jos verrataan edellä estetyn taulukon suhdelukuja vuoden 0 vastaavn lukuhn, vodaan huomata, että muutokset nassukupuolessa ovat tuntuvast suuremmat kun mespuolsten jaotuksessa tapahtuneet. Mespuolsten keskuudessa kasvo päähenklöden suhteellnen luku tuskn mantsemsen arvosessa määrässä el 0. / 00, kun vastaava nousu nanpuolsn nähden ol. / 00. Päähenklöä tämän ammatttomnnassa avustaven keskuudessa vastaavat nousut olvat. ja. / 00, joten lsäys nasten keskuudessa ol lähes kertaa suuremp kun mesten. Vastaavast ol mespuolsten ammatttomen perheenjäsenten suhdeluvun vähenemnen van. / 00, mutta naspuolsten runsaast kertaa suuremp el.r> / 00. Henklöpalveljohn ja näden perheenjäsenn nähden muutokset olvat vähäsä. On kutenkn pantava merklle, että kun naspuolsten henklöpalveljan suhteellnen luku vuonna 0 ol hukkasen suuremp kun 0 vuotta akasemmn, on mespuolsn nähden todettava suhdeluvun penentyneen; mespuolsten henklöpalveljan luku on absoluuttsest vähentynyt sangen huomattavassa määrässä el :stä vuonna 0 :aan vuonna 0. Sekkaperäsä tetoja stä, mten er ammattehn ja elnkenoluokkn kuuluva väestö jakaantu talouskunta-aseman mukaan, on estetty I taulultteessä. Yleskatsauksen antamseks er ammatthokken välllä tässä suhteessa valltsevsta erlasuukssta on seuraavlla svulla estetty puheenalanen jaotus ryhmttämällä erkseen kaupunken, erkseen maaseudun väestö ammattryhmään. Nämä on muodostettu yhdstämällä ylesen ammattluoktuksen samanluontoset ja vähemmän tärkeät ryhmät tosnsa sten, että elnkenoryhmät I, II, III, IV ja XII esntyvät erkseen, ryhmään»julknen tomnta ja vapaat ammatt» on luettu V VIII elnkenoryhmät, ryhmään»muut ammatt» elnkenoluokat IX ja X sekä ryhmään»tuntematon ta puuttuva ammatt» elnkenoryhmät XI, XIII ja XIV. Kuten tästä taulukosta ja varsnkn sen promlleluvusta näkyy, on tuntuva eroavasuuksa olemassa er elnkenoluokkn kuuluven väestöryhmen jaotuksessa talouskunta-aseman mukaan. Nämä eroavasuudet johtuvat toselta puolen stä, että er elnkenot er määrässä tarjoavat tlasuutta perheen perustamseen, toselta puolen stä, että ne er tavalla vakuttavat perheen koossapysymseen. Musta sekosta, jotka ovat eroavasuuksen syynä, manttakoon, että tosn elnkenohn henklöt enmmäkseen srtyvät vasta varttuneemmalla ällä, kun ne taas tossta postuvat akasemmn kun tossta, joten er elnkenohaarohn kuuluven päähenklöden kesk-kä on erlanen. Edelleen on, kuten jo akasemmasta estyksestä on käynyt lm, yleensä nn, että kaupunklaselnkenossa on, maalaselnkenohn verrattuna, suhteellsest vähemmän muta kun päähenklötä. Ykstyskohtanen vertalu osottaa seuraavaa. Päähenklöden suhteellnen luku vahtel koko maassa. :n ja. %o :n välllä. Suurn se ol kahdessa vmesessä elnkenoryhmässä ja stä lähnnä»mussa ammatessa» sekä kaupassa, penn taas maatalousväestössä. Maaseudulla suhteeet olvat kxtakunkn samat, mutta eroavasuudet olvat veläkn suuremmat. Kaupungessa ol stä vaston paljon penemp ero suurmman ja penmmän suhdeluvun välllä. Äärmmäsyyksä edustavat nytkn samat elnkenoryhmät, mutta tunnusmerkllstä on, että päähenklötä kakssa ryhmssä ol suhteellsest paljon enemmän kun maaseudulla. Pokkeuksena vmemantusta säännöstä ovat van kaks vmestä elnkenoryhmää, john nähden päähenklöden suhdeluvut olvat melkosta suuremmat maaseudulla kun kaupungessa. Avan toset ovat suhteet, kun tarkastelun esneeks otetaan anmatssa tomven tonen luokka, päähenklöä avustavat perheenjäsenet. Nätä ol ylesemmn anoastaan maatalouden palveluksessa. Sanotussa elnkenossa tomeentulonsa saavasta väestöstä kuulu non % päähenklön ammatssa tomvn perheenjäsenn.

26 Répartton de la populaton présente en personnes exerçant une profes- son et, leurs famlles, leurs domestques et famlles de ceux-c d'après la professon.! Elnkeno Professon ) Maanvljelys svuelnkenolleen Teollsuus Kulkulatokset Kauppa Julknen tomnta ja vapaat elnkenot Muut ammatt Eläkkeestä, pääomasta ta korosta eläjä Tuntematon ta puuttuva ammatt Kakkaan Ensemble Maanvljelys svuelnkenoneen Teollsuus Kulkulatokset Kauppa Julknen tomnta ja vapaat elnkenot Muut ammatt Eläkkeestä, pääomasta ta korosta eläjä Tuntematon ta puuttuva ammatt Kakkaan Ensemble Maanvljelys svuelnkenoneen Teollsuus Kulkulatokset Kauppa Julknen tomnta ja vapaat elnkenot Muut ammatt Eläkkeestä, pääomasta ta korosta eläjä Tuntematon ta puuttuva ammatt Kakkaan Ensemble Personnes oo 0... :.. 0.! I J.. Päähenklöltä exerçant une professon S. f. 0/ /oo ]..' M. s. P! D. l S. 0/ /oo Näden perheenjäsenä. ammatta Membres de la famlle professon /oo S. f. 0/ /oo lman sons M.. P- D. 0/ /oo Kaupungt ~ Vlles : Maaseutu... 0.! ; s! ' 0 : J ! 0. 0.; 00:. 00..; !. ^... S J ! ; Koko maa.! J ! '....' ; !!'. 0.;.x 0. 0 l 0. 0 O!.o ö 0.J0 0.jl. Päähenklön ammatssa tomvaperheenjäsenä Enfants et autres membres de la famlle prenant part au traval professonnel du chef de famlle., '. I!. S. t. 0 M. s. p. ). s ,0.. H enklöpal v el jota Domestques attachés à la premère catégore S. f.. 0..!. l.e....; 0.:.... M. s. p. D. s. Näden perheenjäsenä lman ammatta Membres de la famlle sans professon S. f. M. s. p. D. s !. 0!. l!.0.! 00.J....! l.ej. Communes rurales J " %o j.!. J j.!.. 0! l /oo 0. ' 0.: ; [0.0] 0. 0.! :.J.» 0.) o t 0.I 0. Pays enter U ) J : :..l! ( ]! 0.! O..! ;! : 0 0.!. 0. [O.0J 0! ' 0. ( /oo ! 0. 0.S ! 0. 0.; [0.0]. 0. j : : [0.0]. 0. Nämä edustvat samalla. c % kaksta ammatttomntaan osaaottavsta perheenjäsenstä. Mussa elnkenossa tomven perheenjäsenten luvut olvat edellsten rnnalla sekä absoluuttsest että suhteellsest avan vähäset. Kakkn elnkenoryhrn on kutenkn merktty anakn jotakn avustava perheenjäsenä, erässä tapauksssa, kuten akasemmn on huomautettu, lmesest vrheellsest. Mantsemsen arvonen ol puheenalasen ryhmän suhdeluku seuraavssa ryhmssä:»muut ammatt». / on pääomalla, korolla ta eläkkeellä elävät. o %o nästä on suurn osa syy tnk läston maan vljelystehn osaaottava perheenjäsenä teollsuus. % varsnkn kästyön palveluksessa kauppa (J - %o J a kulkulatokset ll.v / 00. Vertalu kaupunken ja maaseudun välllä osottaa, että avustava perheenjäsenä edellsten väestön kakssa elnkenoluokssa ol hyvn paljon vähemmän kun maaseudulla. Tlman ammatta oleven perheenjäsenten suhteellseen lukuun nähden eroavasuudet, kuten puheenalasesta taulukosta käy lm, varsnasn elnkeoluokkn nähden ovat verraten penet. Enmmn ol nätä perheenjäsenä teollsuuden ja kulkulatosten palveluksessa tomvlla päähenklöllä. Nästä elnkenosta tomeentulonsa saavasta väestöstä ol näet lähes / ammattto- ] ) Traducton des rubrques: Agrculture et dérvés. Industre. Communcatons. Commerce, captal, ou de leurs rentes. Professon nconnue ou sans professon?. Servces publcs et professons lbérales. Autres professons. Personnes vvant d'une penson, de leur

27 ma perheenjäsenä, kun taas kakssa mussa elnkenoluokssa ammatttoma perheenjäsenä ol vähemmän kun puolet väestöstä. Pokkeusasemassa ol kaks vmestä elnkenoluokkaa, jossa ammatttoma perheenjäsenä ol van non V J a Î nhn kuuluvasta väestöstä. Maaseudulla ol usemmssa elnkenoryhmssä suhteellsest enemmän ammatttoma perheenjäsenä kun kaupungessa. Henklöpalveljota tavataan suhteellsest enmmn ryhmssä kauppa sekä julknen tomnta ja vapaat ammatt. Maaseudulla muden elnkenoryhmen väestöstä van hävävän pen osa ol henklöpalveljota, mutta kaupungessa, jotka myös äsken manttuun kahteen ryhmään nähden jättävät maaseudun kauas taakseen, ol mustakn elnkenosta tomeentulonsa saavalla väestöllä melkonen määrä henklöpalveljota. Ens sjalla olvat pääomalla, korolla ja eläkkeellä elävät. Henklöpalvelj öden omasa ol kakkalla nn vähän, että nden suhdeluvt er elnkenoluokssa vodaan svuuttaa. Er elnkenoluokken mespuolsen ja naspuolsen väestön ryhmttymnen talouskuntaaseman mukaan eroavat monessa suhteessa tosstaan. Eroavasuudet ovat suurn prten samat kun ne, jotka akasemmn on estetty koko mes- ja naspuolseen väestöön nähden. Er elnkenoluokkn nähden on erkosest syytä manta seuraavat sekat. Naspuolsa päähenklötä ol, verrattuna saman ryhmän sekä mespuolsten päähenklöden lukuun että naspuolsen väestön kokonaslukuun, enmmn kahdessa vmesessä elnkenoryhmässä. Varsnasssa elnkenoluokssa ntä ol paljon vähemmän, ja etenkn on nden luku slmnpstävän pen kulkulatos- ja" maatalousväestössä samaten kun myös teollsuusväestössä. Päähenklöä tämän ammatssa avustaven perheenjäsenten keskuudessa naspuolset snä anoassa elnkenossa, jossa nällä ol sanottavaa merktystä, nm. maataloudessa, olvat sekä absoluuttsest että suhteellsest mespuolsa lukusammat. Velä smremp ol naspuolsten enemmstö ammatttomen perheenjäsenten luokassa, naspuolsten suhdeluku kun tärkemmssä elnkenoluokssa nous kakskn kertaa suuremmaks kun mespuolsten. Henklöpalveljohn nähden kannattaa panna merklle, että mespuolsa palveljota kakssa elnkenoryhmssä ol hyvn paljon vähemmän kun naspuolsa. Tlaston mukaan ntä ol enmmn kaupasta sekä julksesta tomnnasta ja vapasta ammatesta to meentulonsa saavlla.

28 III. Tärkempn elnkenohaarohn kuuluvan väestön ammatt- ja yhteskuntaluokat. Edellsessä on kästelty väestön jakaantumsta elnkenopääryhmn. Mkäl tahtoo todellsuutta vastaavan kuvan ammattluoktuksen monnasuudesta, e tähän vo tyytyä, vaan on käytävä tarkastamaan er elnkenopääryhmn kuuluvan väestön jakaantumsta elnkenohn ja näden alaryhmn samaten kun er yhteskuntaluokkn päähenklöden enemmän ta vähemmän tsenäsen aseman mukaan. Pääluoksta e VIII, IX, X, XT, XIII ja XIV mllään lalla ole jaoteltu, joten ne luonnostaan jäävät seuraavan kästtelyn ulkopuolelle; musta tehdään seuraavassa selkoa. A. Maatalousväestö. Maamme tärkemmästä elnkenosta, maataloudesta, sa, kuten edellä on manttu, tomeentulonsa kakkaan 00 0 henkeä el. % väestöstä. Tämä jakaantu kaupungessa ja maaseudulla maatalouden er päähaarojen kesken seuraavalla tavalla. Kaupungessa Vlles Maanvljelys ja karjanhoto *) Puutarhanhoto Mejerlke Metsänhoto 0 Metsästys, kalastus ja poronhoto 0 Yhteensä Maaseudulla Cotnm. rurales 0 Koko maassa Pays enter Sekä kaupungessa että varsnkn maaseudulla kuulu ss valtavn osa maatalousväestöstä varsnaseen maanvljelysväestöön. On kutenkn huomattavssa kehtystä, joskn hekkoa, shen suuntaan, että maatalousväestön muut haarat kasvavat nopeammn kun edellä manttu. Jos vertaa tosnsa vuosen 0 ja 0 puheenalasta jäotusta valaseva lukuja, saadaan näet seuraava kuva er ryhmn kuuluvan väestön lsääntymsestä. Lsäys 0-00 Accrossement 00 abs. «Maanvljelys ja karjanhoto ) *. Puutarhanhoto. Mejerlke. Metsänhoto. Metsästys, kalastus ja poronhoto 0. Kakkaan ~ Maanvljelys- ja karjanhotoväestö on kutenkn muhn verraten nn ylvomanen, että näden suuremp lsääntymnen velä varsn hekost ttlee näkyvn, jos vertaa tosnsa maatalousväestön jakaantumsta promlleluvun päähaarojen mukaan vuosna 0 ja 0. ) Pour la traducton des rubrques, vor pag..

29 Neljään myöhempään elnkenohaaraan on yleensä luettu van ne, jotka nstä saavat pääasallsen tomeentulonsa. Muhn ryhmn ja varsnkn maanvljelyksestä ja karjanhodosta tomeentulonsa saapaan väestöön kuuluu kutenkn melkonen henklömäärä, joka saa suuremman ta penemmän svuanson mantusta neljästä elnkenoryhmästä. Tässä on edelleen syytä huomauttaa, että poronhodosta elävks on luettu anoastaan porolappalaset, ekä ss kakka ntä, jotka saavat tärkemmän tulonsa poronhodosta. Sten kakk ne talollset ja kruununmetsätorppart Lapn ja usessa Ke-, mn khlakunnan kunnssa, jotka harjottavat poronhotoa sks laajassa mtassa, että se on katsottava hedän pääansolähteekseen, maanvljelyksen ja karjanhodon tosasallsest ollessa van svuelnkenona, tästä huolmatta on luettu vmemanttuun elnkenoryhmään kuuluvks. Porolappalasa ol lmotusten mukaan kakkaan henkeä el melkosta enemmän kun vuonna 0, jollon ntä lmotettn olevan, pats kaupungessa olevaa porolappalasta, mkä teto lmesest on vrheellnen. Porolappalasa ol van muutamssa pohjosmmssa ptäjssä, nmttän Inarssa, Sodankylässä 0, Enontekössä 0, Utsjoella, Kttlässä 0 ja Kolarssa. Maatalouden er päähaarohn kuuluvat henklöt jakaantuvat avan er tavalla kaupunken ja maaseudun kesken kuten näkyy alla olevsta prosenttluvusta:, Maaseudulla Kaupungessa Conan. Vlles rurales Maanvljelys ja karjanhoto l ) 0.. fl Puutarhanho to.. Mejerlke.. Metsänhot o 0.. Metsästys, kalastus ja poronhoto.. Kakk ryhmät 0.. * Ammatssa tomva ol maatalousväestön er päähaarossa seuraavat määrät. Maataloushaara Branches d'agrculture Maanvljelys ja karjanhoto Agrculture et élevage Puutarhanhoto Hortculture.. Mejerlke Latere Metsänhoto Syltnculture Metsästys, kalastus ja poronhoto Chasse, pêche et élevage des rennes Yhteensä ToUl Ammatssa tomva Populaton actve / /oo Päähenklötä Chefs de famlle 0 Stä: -- Dont: Avusta va perheenjtsenl Membres îlefamlle 0/ /o. 0..». 0/ /o.. ' Muuta väestöä 00: Non actfs en / 0." ammatssa tomvaa kohden des actfs 0 päähenklöä kohden des chefs 0 0 Yllä olevsta lukusarjosta näkyy, että ammatssa tomvsta non puolet ol perheenjäsenä maanvljelyksestä ja karjanhodosta sekä metsästyksestä, kalastuksesta ja poronhodosta eläven keskuudessa, kun stä vaston maatalouden mussa päähaarossa perheenjäsenet van verraten vähän auttovat päähenklöä tämän ammatttomnnassa. Tämä selttää myös sen yllä olevasta lmenevän sekan, että 00 ammatssa tomvaa kohden tul nn paljon enemmän ammatttoma jälkmmässsä kun edellsssä elnkenohaarossa. Päähenklöä kohden tul muuta väostöä sensjaan vähmmn mejerlkkeestä ja puutarhanhodosta elävän väestön keskuudessa. Sen sjaan vastaava suhdeluku ol erkosen suur kahdessa vmesessä maatalouden haarassa. Yhteskunnallselta kannalta on tärkeätä tarkastaa, mten ammatssa tomva väestö jakaan- ') Pour la traducton des rubrques, vor le tableau c-dessous.

30 tu tsenäsn ammatnharjottajn ja hehn verrattavassa asemassa olevn sekä epätsenäsn s. o. työväkeen ja pal velus kuntaan. Tätä jaotusta valasee seuraava yhdstelmä maatalousväestön er haarohn nähden. Itsenäsks on sllon ryhmässä A: maanvljelys ja karjanhoto luettu ammattluokkn kuuluvat henklöt, epätsenäsks taas luokat 0. Mussa maataloushaarossa on tsenäsks luettu a-kohtn merktyt ja työväeks b-kohtn merktyt henklöt. Maatalo ushaara Branches d'agrculture Populaton actve agrcole par poston professonnelle. Itsenäsä Chefs et employés»s * S g 0 0 ; : /o.!...0 s s. Työväkeä Ouvrers ^ Q B s- g. S* a. S tä /o tsenästä kohden työväkeä Ouvrers par 00 chefs et employés ). g S* E * ot Maanvljelys ja karjanhoto Agrculture et élevage.. Puutarhanhoto Hortculture Mejorlke Latere.... Metsänhoto Sylvculture Metsästys, kalastus ja poronhoto Chasse, pêche et élevage des rennes....! 0. Kakkaan Ensemble I ;.! 0. I 0 0. I o/ /o 0 0:. '. j.! Jos kakk ammatssa tomvat otetaan huomoon, tul kutakn 00 tsenästä kohden 00 epätsenästä. Sama ol suhde maanvljelyksestä ja karjanhodosta tomeentulonsa saavan väestön keskuudessa, kun taas puutarhanhodosta ja mejerlkkeestä sekä varsnkn metsänhodosta eläven joukossa epätsenäsä ol monta vortaa enemmän. Pokkeusasemassa ol metsästyksestä, kalastuksesta ja poronhodosta elävä väestö, sen keskuudessa kun e ollut anoatakaan epätsenästä. Itsenäset ja epätsenäset ammatssa tomvat jakaantuvat melko er tavalla päähenklöhn ja nätä avustavn perheenjäsenn. Itsonässtä ol melken a / perheenjäsenä ja van / päähenklötä, s. o. sellasa henklötä, jota vo ptää varsnasest tsenäsnä. Työväestöstä ol stä vaston van / perheenjäsenä ja melken */» päähenklötä. Itsenäsessä asemassa olemnen antaa ss paljon suuremmat mahdollsuudet perheen koossaptämseen ja perheenjäsenten työvoman hyväkskäyttämseen ammatttyössä. Tämän johdosta onkn tsenästen ja työväen välnen lukusuhde avan tonen, jos yksn päällköt otetaan huomoon; kutakn tsenästä kohden tul sllon epätsenästä. Ammatssa tomvan väestön jakaantumnen sukupuolen mukaan ansatsee erkosta huomota. Maatalousväestöön nähden stä valasevat seuraavat lukusarjat: Mehä Hommes abs. 0 Kakk ammatssa tomvat tsenäset.0 epätsenäset. s Päähenklöt 0. tsenäset epätsenäset 0 0. 'orleenjäsenet. tsenäset ". epätsenäset. abs Nasa Femmes / s..o. 0. t. 0.

31 0 Koko ammatssa tomvassa maatalousväestössä ol sukupuolten välnen lukusuhde kutakunkn sama: sekä tsenäsessä että epätsenäsessä asemassa olevsta ol melken / mehä ja runsaast /s nasa. Sen sjaan päähenklöt ja perheenjäsenet, kuten akasemmn on estetty, huomattavassa määrässä eroavat tosstaan skäl, että jälkmmästen keskuudessa ol suhteellsest paljon enemmän nasa kun edellsten joukossa. Penn, van. o %, ol nasten suhdeluku tsenästen päähenklöden keskuudessa. Epätsenäsessä asemassa olevsta päähenklöstä ol stä vaston jo lähes / B nasa, tsenässtä ammatttomntaan osaaottavsta perheenjäsenstä ol enemmän kun puolet nasa samalla kun epätsenäsessä asemassa olevsta perheenjäsenstä /s h nasa. Toselta puolen vodaan yllä olevsta absoluuttssta luvusta laskea, että päähenklöstä. % ol tsenäsessä ja. % epätsenäsessä asemassa, kun taas avustavn perheenjäsenn nähden vastaavat suhdeluvut olvat. ja. %. Avustavn perheenjäsenn luetut mehet ja naset jakaantuvat kutakunkn samalla tavalla tsenäsn ja epätsenäsn, mutta päähenklöhn nähden on tässä suhteessa olemassa tuntuva ero sukupuolten välllä. Mespuolssta päähenklöstä ol näet runsaast puolet,. %, tsenäsessä asemassa, kun taas nassta vajaa vdesosa, van.0 %, ol tässä asemassa, kakken muden kuuluessa epätsenäsn. Maatalouden er päähaarohn kuuluvan ammatssa tomvan väestön jakaantumnen sukupuolen mukaan osottaa suura eroavasuuksa. Ntä valasee seuraava taulukko, jossa samalla estetään vastaavat luvut myös tämän väestön tärkempään osaan, tsenäsn päähenklöhn nähden. Populaton actve agrcole par sexe. Maataloushaara Branche» d'agrculture Koko ammatssa tomva väestö Populaton actve Mehä Hommes Nasa Femmes Itsenäset päähenklöt Chefs d'employés Mehä Hommes Nasa Femmes Maanvljelys ja karjanhoto Agrculture et élevage Puutarhanhoto Hortculture Mejerlke Latere Metsänhoto Sylvculture Metsästys, kalastus ja poronhoto Chasse, pêche e t élevage des rennes Yhteensä Total 0 G0 0 0/ /o ! o/ /o ;.0 o/ /o..o Varonkn on toselta puolen mejerlkkeestä, toselta puolen metsänhodosta eläven erlanen sukupuol jako omansa knnttämään huomota. Maanvljelyksestä ja karjanhodosta tomeentulonsa saapa väestö on kymmenvuotstaulustossa ja samaten tämän nteen taululttessä maanomstuksensa, yhteskunnallsen asemansa ja ammattnsa mukaan jaettu 0 luokkaan,josta vmenen on jaettu kahteen alaryhmään. Seuraavassa estetään tämän jaotuksen tulokset, mutta van maaseutuun nähden, koska kaupunken luvut tältä osalta ovat vähemmän melenkntoset ja samalla jossan määrn epäluotettavat. Maaseudun koko puheena olevan elnkenohaaran väestö kokonasuudessaan sekä erkseen shen kuuluvat päähenklöt ja kakk ammatssa tomvat jakaantuvat seuraavalla tavalla.

32 Ammattluokka Catégores professonnelle ) Koko väestö Populaton totale abs.! / Ammatssa tomvat Populaton actve abs. Päähenklöt Chefs de famlle abs.. Maanomstaja 0. Kruunun- ta uutstalojen haltjota 0. Vrkatalojen vuokraaja. Itsenästen tlojen vuokraaja. Lampuoteja ja maatorppareta, jotka ovat pää- ; tlan alasa j 00. Kruununmetsätorppareta. Muonatorppareta, muonamehä ja renkejä, jotka ovat omassa ruoassaan. Vouteja, työnjohtaja ja muta ammattoppneta 0. Palkollsa säntäväen ruokakunnassa 0 0. Pävätyöläsä Yhteensä Total j J * !. 0. l 0.!.!.. OOO.o 000.» taammassa merktyksessä, s. o. van neljä v- mestä ryhmää kästtäväks, saadaan seuraava jaotus. Jos väestö jaetaan sen mukaan, onko henklöt luettava n. s. tlallseen va tlattomaan luokkaan, ja jälkmmänen otetaan tämän sanan ah- Tlallsa Tlattoma abs. /o abs. /o Koko väestö 0.. Ammatssa tomvat 0.. Päähenklöt.. Jos huomo knntetään yksn päähenklöhn, kuulu ss van vähän enemmän kun / tlallseen ja lähes / tlattomaan väestöön. Jos taas otetaan huomoon kakk ammatssa tomvat takka koko väestö, ol suhde tuntuvast edullsemp, tlattoma kun e ollut täyttä / väestöstä. Tämä erlasuus johtuu tetenkn näden väestöryhmen erlasesta kokoonpanosta talouskuntaaseman mukaan; tlallssta ol päähenklöltä I., ammatttomnnassa avustava perheenjäsenä. ja muta henklötä. %, kun taas tlattoman väestön vastaavat suhdeluvut olvat., ll.o ja 0. %. Koska tlallsten lapset evät yleensä kakk vo tulla tlallsks ja hedän asemansa ss on epäedullsemp kun varsnasten tlallsten, vodaan myös tehdä jako sten, että tlallsks luetaan van tlallston luokken päähenklöt, jota vaston hedän ammatttomnnassa avustavat perheenjäsenensä, samaten kun kakk ammatssa tomvat tlattomat, katsotaan tlattomks. Täten lasken ol tlallsa van. % ammatssa tomvasta maatalousväestöstä. Vuonna 0 laskettn tlallsa (päähenklötä) olleen 0 0 ja tlattoma 0. Edellsten luku on ss kasvanut ja jälkmmästen van 0, mkä osottaa kehtyksen käyneen lahduttavaan suuntaan. Samaa osottavat myös prosenttluvut, sllä vuonna 0 ol tlallsa 0. o % maatalouden päähenklöstä, kun ntä vuonna 0 ol. %. Tärken maatalousväestön luokka on maanomstajen, jota tosn ol van. / 00 maatalousväestön päähenklöstä, mutta jotka perheneen kästtvät suurmman osan,. % 0, tätä väestöä. Maanomstaja ol vuonna 0 maaseudulla kakkaan henkeä. Vastaavat luvut edellsltä ajankohdlta, jolta verrannollsa tetoja on saatavssa, olvat seuraavat: Vuonna »»;0 0» 0 0» 0 ') Pour la traducton des rubrques, vor les tableaux, pag. 0. *) Tlattoman väestön alakomtean tutkmusten mukaan, îotka evät ole täysn verrannollsa vrallsen tlaston, papston antamn tetohn perustuvn lukuhn.

33 Maanomstajen luvun kasvamnen on sten koko ajanjaksona ollut melkonen. Kutenkn vodaan todeta, että nden luku akasemmn kasvo htaammn kun maan koko väkluku, veläpä aluks htaammn kun maaseudun vä- kluku, mutta että kahtena vme vuoskymmenenä, ja varsnkn vme kuluneena, maanomstajen luvun lsääntymnen on ollut suuremp. Tätä valasevat seuraavat, suhteellsta lsäystä osottavat lukusarjat: Maanomstajan luku.% 0.».».» Koko väkluku.%.o».».0» Maaseudun väkluku.% 0.».». > Koko tänä ajanjaksona on maanomstajen luku kasvanut. %, koko maan väkluku. % ja maaseudun väkluku. %. Maanomstajen luvun huomattava lsääntymnen vmekuluneena vuoskymmenenä on suureks osaks johtunut torppen tsenästymsestä. Koska tämän tomeenpano väenlaskentahetkenä parakaa ol tekellä, e yllä oleven lukujen nojalla vo päätellä sen lopullsta vakutusta maanomstajen lukuun. Koska maatorpparen, lampuoten ja kruununmetsätorpparen yhteenlaskettu luku vuodesta 0 vuoteen 0 on vähentynyt ja koska nätäkn todennäkösest tänä akana on syntynyt uusa, vodaan laskea, että maanomstajen luvun kasvusta vähntään juur manttu määrä on johtunut torppen tsenästymsestä. Lähes hengen suurunen lsäys on ss johtunut muulla tavon syntyneestä maatlojen muodostumsesta. Vrallsen asutustomnnan tomesta on manttuna akana syntynyt non 0 vljelys- ja 0 asuntotlaa, yhteensä ss 0 uutta tlaa, ja ykstysestä alotteesta on myös syntynyt melkonen määrä, joten maanomstajan luvun huomattava kasvamnen näyttää vastaavan tosoloja. Vertalu vuosen 0 ja 0 lukujen välllä antaa seuraavan txloksen. Er ammattryhmn kuuluven henklöden luvun lsääntymnen ta vähenemnen ol absoluuttsn ja suhdeluvun estettynä seuraava. Maanomstajat el Kruunun- ta uutstalojen haltjat 0» Vrkatalojen vuokraajat» Itsenästen tlojen vuokraajat - 0» Lampuodt, maatorppart ja kruununmetsätorppart» Muonatorppart ja rengt, jotka ovat omassa ruoassaan» Voudt, työnjohtajat y. n. s -r 0» Palkollset talon ruoassa» Pävätyöläset (» l J.. 0. Kruununtlojen haltjoden ja vrkatalojen vuokraajen luvussa tapahtuneet muutokset näyttävät epälyttävltä. On kutenkn huomattava, että kruununtlojen haltjan luvussa tapahtunut vähennys suurmmaks osaks kohdstu Vpurn läänn, jossa vuoden 0 tlastossa ol luettu kruununtlojen haltjoks useta entsten lahjotusmaden haltjota, jotka evät shen mennessä olleet saaneet perntökrjoja. Maanomstajen luvun kasvamsesta ja torpparen luvun vähenemsestä on jo edellä puhuttu. Musta ryhmstä herättää etenkn vouten, työnjohtajen ja muun ammattoppneen henklökunnan luvun kasvamnen huomota. Sensjaan on muonatorpparen y. m. s. sekä pävätyölästen luku pysynyt kutakunkn entsellään, mkä merktsee suhteellsta taantumsta. Pävätyölästen luku on tosn melko epävarma, koska shen on luettu samoja aneksa, jota osttan myös on vety motsätyölästen joukkoon ja jota jollakn pakkakunnlla epältävän suuressa määrässä on luettu X elnkenoluokkaan: työläsä ja päväpalkkalasa, lman edellä manttua ammatta. Talon ruoassa oleven palkollsten luvun vähenemnen näyttää olevan omnasta kehtykselle. Katsoen shen merktykseen, mkä on maatalousväestöllä ja sen jaotuksella er yhteskuntaryhmn, estetään seuraavalla svulla läänttänen yhdstelmä, joka osottaa maataloudesta eläven päähenklöden jakaantumsta mantussa suhteessa.

34 Populaton actve agrcole selon les groupes professonnels par départements. A m m a t o k k a Catégore professonnelle ') b f I I! b w a. eo o ö S s " g ë :. 0. Maanomstaja Kruunun- ta uutstalojen haltjota Vrkatalojen vuokraaja Itsenäsen tlan vuokraaja Lampuoteja ja maatorppareta, jotka ovat päätlan alasa.. Kruununmetsätorppareta Muonatorppareta, muonamehä ja renkejä, jotka ovat omassa ruoassaan Vouteja, työnjohtaja ja muta anmattoppneta Palkollsa säntäväen ruokakunnassa Pävä työläsä Î 0' 0 : l j 0 0 J 0 0! ( 0j ( ; K! 00 0' 0 (0 0' 0, 0! ' 0 ' 0; ^ Yhteensä Total [ 0 J ö 0 l l Maanomstaja Kruunun- ta uutstalojen haltjota ;..0 Vrkatalojen vuokraaja Itsenäsen tlan vuokraaja ; Lampuoteja ja maatorppareta, jotka ovat päätlan alasa.. Kruununmetsätorppareta Muonatorppareta, muonamehä ; ja renkejä, jotka ovat omassa, ruoassaan.» Vouteja, työnjohtaja ja muta! ammat toppneta ;. Palkollsa säntäväen ruoka- kunnassa. Pävätyöläsä j. Yhteensä Total Promlleluvun En /oo 0....! ' J l.o.» looo.o! looo.o looo.o looo.o J ; ! ' l ; 000.0^ looo.o Kuten tämän taulukon jälkmmäsestä osastosta näkyy, ol maanomstajen luku suhteellsest suurn (. / 00 ) Vpurn läänssä. Lähnnä seurasvat Ahvenanmaa (. / 00 ) sekä Vaasan (.0 / 00 ) ja Oulun läänt (. / 00 ). Penn ol tämä suhdeluku Hämeen ja Uudenmaan Uudenmaan läänssä el 0. o % TurunPorn )»> 0». o» Hämeen»».» Vaasan»>».» läänessä (. ja 0.r» %o)- Melenkntosta on tarkastaa, mten maanomstajen luku vme vuoskymmenen kuluessa on lsääntynyt er läänessä. Lsäys on näet ollut seuraava, kun läänt järjestetään suhteellsen lsäyksen suuruuden mukaan. Kuopon läänssä». s ' Oulun»> 0»>. Vpurn» el. o Mkkeln»>». ) Pour la traducton des rubrques, vor les tableaux, pag. 0. a ) Shen luettuna Ahvenanmaan maakunta.. III

35 Maanomstajen luku on ss kasvanut enm- läänessä jonkun verran, mutta muualla avan mn vanhalla torpparalueella, mkä ol odotetta- vähän. Vouten, työnjohtajen y. m. ammattvssakn. oppneden luku ol kakkalla mtätön. Suurn Kruununtalojen ja kruunun uutstalojen ha- se ol lounasssa suurvljelysläänessä. Talon tjota ol joltnenkn määrä Oulun ja Vpurn ruoassa olevat palkollset muodostvat kakkalla läänessä, mutta muualla van harvoja. -Vrka- huomattavan suuren ryhmän. Enmmn,. talojen vuokraaja ol kakkalla vähän, suhteel- / 00, ntä ol Oulun läänssä, jonka jälkeen seu- Jsest enmmn Lounas-Suomessa. Itsenäsen rasvat suurvljelysläänt, kun palkollsa taas tlan vuokraaja taas ol enmmn Kuopon, käytettn suhteellsest vähmmn penvljelys- Mkkeln ja Oulun läänessä sekä Ahvenan- aluella, Vpurn ja Vaasan läänessä, joden maalla, vähmmn taas Turun-Porn läänssä. vastaavat luvut olvat. ja 0. o / 00. Lampuodt ja maatorppart muodostvat, n- Pävätyöläsä ol kakkalla paljon; Uudenden luvun vähenemsestä huolmatta, kakkalla maan, Turun-Porn, Hämeen, Mkkeln, Kuopon monta vertaa suuremman ryhmän kun kolme ja Vaasan läänessä ne olvat suurmpana maaedellä manttua. Turun-Porn, Mkkeln, Ahve- talousväestön ryhmänä, mussa lähnnä suurmnanmaan, Kuopon ja Vaasan läänessä kuulu pana maanomstajen jälkeen. Mkkeln (0. enemmän kun x /o maanvljelysväestön pää- / 00 ), Hämeen (. / 00 ) ja Kuopon (. / 00 ) henklöstä sanottuun ryhmään, kun ntä sen läänessä suunnlleen puolet maatalousväestön sjaan Vpurn läänssä ol van. / 00. päähenklötä kuulu pävätyölästen ryhmään, Kruummmetsätorppareta ol Oulun läänssä kun nden suhdeluku taas ol penn Vpurn melkonen määrä, el. / 00 puheenalassta (0. o %>o)> Ahvenanmaan (0. / 00 ) ja Oulun päähenklöstä. Tässä läänssä asu non /s (. / 00 ) läänessä. näden kokonasluvusta, ekä kruununmetsä- Yleskästyksen antamseks er läänen maatorppareta yhdessäkään musta läänestä ollut talousväestön erlasesta yhteskunnallsesta ramantsemsen arvosta määrää, Ahvenanmaalla kenteesta estetään velä seuraavat lukusarjat, e anoatakaan. josta näkyy, mten maanvljelysväestön pää- Muonatorppareta ol Uudenmaan läänssä henklöt er läänessä jakaantuvat tlallsn ja. enmmn,. / 00, Hämeen ja Turun-Porn tlattomn. Tlallsa Tlattoma abs. /o abs.,. o Uudenmaan läänssä. 0 0.t> Turun-Porn» 0. t 0 0. Ahvenanmaalla..t Hämeen läänssä. 0. Vpurn» # 0. o 0 0. Mkkeln» 0. a. Kuopon» 0. o 0. o Vaasan» Oulun >. 0. Kuten nästä lukusarjosta näkyy ja kuten myös akasemmn estetystä luvusta on lmennyt, ol maanvljelysväestön yhteskunnallnen rakenne edullsn Vpurn läänssä sekä Ahvenanmaalla ynnä Vaasan ja Oulun läänessä, jossa non / ta melkosta suurempkn osa päälenklötä kuulu tlallsn. Epäedullsmmat olvat tässä suhteessa Uudenmaan ja Hämeen läänen olot. Pävätyöläset on kymmen vuotstau lustossa jaettu kahteen ryhmään sen mukaan, omstvatko he oman asunnon va olvatko he stä valla. Edellseen kuuluvat etupäässä mäktupalaset ja tsellset, jälkmmäseen loset ja rtonasemp työväk. Tämän jakoperusteen mukaan pävätyöläset vuonna 0 ryhmttyvät sten, että nstä ol sellasa, jolla ol oma asunto, 00 el. % ja sellasa, jolla e ollut omaa asuntoa, 0 el. %. Kymmenen vuotta akasemmn vastaavat suhdeluvut olvat. o ja.%, ss kutakunkn samat. Jos päähen kl öden lsäks ottaa huomoon hedän porhoonsa, saadaan vähän tonen suhde, sllä jälkmmäseen ryhmään kuulu enemmän yksnäsä henklötä. Koko pävätyöläsväestöstä ol näet. u %:lla oma asunto, kun taas. % ol stä valla. Tässä suhteessa on myös olemassa lmenen eroavasuus sukupuolten välllä. Kun näet mespuolssta pävätyölässtä (päähenklöstä).:» % ol sellasa, jolla ol oma asunto, ja. % ntä, jolla e ollut omaa asuntoa, kuulu nas-

36 puolöstä van. % edellseen, mutta. % jälkmmäseen ryhmään. Er läänen pävätyöläset jakaantuvat se\- raavalla tavalla sen mukaan, olko hellä oma asunto va ekö. Maatalouspävtyöläsä, jolla _... ol oma Lläanl asunto., e ollut omaa asuntoa., abs. % abs. % Uudenmaan S 0. o ' 0. Turun-Porn..!> Ahvenanmaa.s>. Hämeen. 0. o Vpurn 0. o 0. Mkkeln. a. * Kuopon.. «Vaasan. t 0. Oulun. ' 0 0. Kokomaa Asunnon hallntaan nähden olvat Ahvenanmaa ja Turun-Porn läänn pävätyöläset edullsmmassa asemassa, nstä kun non / asu omassa asunnossaan, mkä käytännöllsest katsoen merktsee stä, että hellä on paremmat asunto-olot kun mulla. Stä vaston olosuhteet olvat Mkkeln ja Kuopon läänessä erkosen huonot, nssä kun van / pävätyölässtä asu omassa asunnossa. Lopuks on velä syytä, samaten kun selonteossa vuoden 0 ammattlaskennan tulokssta, valasta maanomstajen luvun suhdetta muhn maanvljolysväestön ammattluokkn kuuluven päähenklöden lukuun. Maanomstajks on luettu myöskn kruunun- ja uutstalojen haltjat, koska he tavallaan ovat maanomstaja, vakkakn hedän omstusokeutensa 0 rajotettu. Yleskatsauksellsuuden vuoks on menetelty sten, että muut yhteskuntaluokat on ryhmtetty kahteen pääryhmään:»vuokraajn» (luokat -) ja»maanvljelystyöväkeen» (luokat 0). pdollsessa pääryhmässä on muodostettu kaks alaryhmää:»tsenästlojen ja vrkatalojen vuokraaja» (luokat ja ) sekä»lampuottlojen ja maatorppen vuokraaja» ynnä kruununmetsätorppareta (luokat -). Jälkmmänen pääryhmä on samon jaettu kahteen tlaryhmään:»vuospalveluksessa oleva» (luokat -) sekä»pävätyöläsä» (luokka 0). Seuraavasta läänttän tehdystä taulukosta, jossa anoastaan maaseutu on otettu huomoon, käy lm, paljonko edellä manttuhn ryhmn kuuluva ammatssa tomva ol kutakn 00 maanomstajaa kohden. 00 maanomstajaa kohden 'ur 00 proprétare* lancers Uudenmaan Turun-Porn Ahvenanmaa Hämeen... Vpurn... Mkkeln... Kuopon... Vaasan Oulun L ä n Départements Koko maa - Pays enter Vuokraaja Fermer* Itsenstlo-.,.- jeu ja vrtllo J n J V katalojen naatorpn P len De fermes Dépendants mdèpendan-. d> une )erme \ tes et de p[ us C0H.j. ' Kttt dérable Maatalotstyöväkeä Ouvrers agrcoles

37 Vuonna 0 ol ss 00 maanomstajaa kohden tsenästlojen ja vrkatalojen vuokraajaa sekä lampuota, maa- ja kruununmetsätorppara, kun vastaavat luvut vuodelta 0 olvat ja 0; vodaan ss todeta maanvljelysväestön omstusolojen ja yhteskunnallsen jaotuksen kehttyneen suotusaan suuntaan. Samanlasta kehtystä osottaa stäpats myös maanomstajen ja maataloustyöväen välnen suhde. Kun vuonna 0 00 maanomstajaa kohden tul ( vuospalveluksessa olevaa ja pävätyölästä, olvat nämä suhdeluvut vuoteen 0 mennessä alentaneet 0:een ja 0:een. Läänen välllä on huomattavssa tuntuva eroavasuuksa. Vuokraaja ol Vpurn läänssä van nmeks, sataa maanomstajaa kohden, Uudenmaan, Ahvenanmaan, Vaasan ja Oulun läänessä vastaava suhdeluku ol, kun se taas Turun-Porn, Hämeen, Mkkeln ja Kuopon läänessä ol. Maataloustyöväkeä ol enmmn Hämeen, Uudenmaan ja Mkkeln läänessä (00); välluokan muodostavat Turun-Porn ja Kuopon läänt ( ), kun taas Ahvenanmaalla sekä Vpurn, Vaasan ja Oulun läänessä ol suhteellsest vähmmn maataloustyöväkeä (). Erkosen huomattavat ovat Vpurn läänn alhaset suhdeluvut sekä vuokraajn että maataloustyöväkeen nähden. B. Teollsuusväestö. Vuoden 0 kymmenvuotstaulustossa on teollsuudesta ja kästyöstä tomeentulonsa saapa väestö jaettu teollsuushaaraan ja kukn nästä kahteen ryhmään, nn. a-osastoon, johon on luettu työnantajat, päällystö ja konttorhenklöt, sokä b-osastoon, joka kästtää työläset. Anoastaan puuteollsuudessa on pokettu tästä jaotuksesta skäl, että työläset on jaettu kahteen ryhmään, josta edellseen on luettu metsänhakkuussa, uttotössä y. m. s. olevat ja jälkmmäseen sahossa, puusepäntehtassa y. m. s. työskentelevät. Teollsuusväestöön kuulu kakkaan henkeä, josta ol ammatssa tomva. Tämän väestön jakaantumnen teollsuushaarottan erkseen kaupungessa, erkseen maaseudulla ja koko maassa näkyy seuraavasta taulukosta, jossa myös on estetty ammatssa tomven vastaava jaotus ja näden jakaantumnen päähenklöhn ja ammatttomnnassa avustavn perheenjäsenn. Kun er teollsuushaarojen merktys mtataan sen mukaan, mten suur henklöluku nstä sa tomeentlonsa, saadaan seuraavat tulokset. Koko maahan nähden ol ens sjalla ja huomattavast kakka muta tärkeämp puuteollsuus, johon runsas y, tarkemmn sanoen. /oo» teollsuusväestöstä kuulu. Lähnnä seurasvat vaatetusteollsuus (0. /oo)> rakennusteollsuus (0.), paperteollsuus (0. o) sekä konepajat ja koneteollsuus (.). Kaupungessa ja maaseudulla arvojärjestys ol osttan erlanen. Kaupungessa e mllään teollsuushaaralla ollut avan valltsevaa asemaa; väklukuun nähden ens sjalla tulvat rakennusteollsuus (. /oo)> puuteollsuus (0.), vaatetusteollsuus (.) sekä konepajat ja koneteollsuus (.). Maaseudulla kuulu sensjaan enemmän kun % teollsuusväestöstä puuteollsuuteen (. /oo)- Mkään musta teollsuushaarosta e ollut läheskään shen verrattava; lähnnä seurasvat paperteollsuus (. o %o)' nahka- ja karvateollsuus (0. ) sekä vaatetusteollsuus (. «). Jos vertaa kaupunken ja maaseudun lukuja tosnsa, vodaan todeta, että absoluuttsest suuremp väestömäärä maaseudulla sa tomeentulonsa seuraavsta teollsuushaarosta, nm.,,,,, ja, kun taas kaupungt muhn nähden olvat edellä. Ammatssa tomven jakaantumnen er teollsuushaarojen kesken on suurn prten samanlanen, joskn eräden haarojen merktys tässä esntyy suurempana, kun jos koko väestö otetaan mttapuuks. Sellasa olvat etenkn kutoma- ja vaatetusteollsuus. Akasemmn on jo huomautettu, että kaupunken teollsuusväestössä esnty van harvoja päähenklöä tämän ammatttomnnassa avustava perheenjäsenä. Maaseudulla ntä sen sjaan ol non / 0 kaksta ammatssa tomvsta. Suhteellsest suurn nden luku ol ravntoaneteollsuudessa (0. %), sulatossa ja metallen jalostuslatoksssa (.), nahka- ja karvateollsuudessa (.), kv-, sav-,la.s-y. m. s. teollsuusdessa (.) ja vaatetusteollsuudessa (.). Absoluuttsest ol ammatttomnnassa avustava porheenjäsenä enmmn puu-, paper-, nahka- ja karva- sekä vaatetusteollsuuden palveluksessa. Puheenalasen taulukon kaks vmestä saroketta valasevat er teollsuushaarossa elätettävän väestön suhteellsta suuruutta, edellnen 00 ammatssa tomvaa kohden, jälkmmänen 00 päähenklöä kohden, jollon avustavat perheenjäsenetkn on laskettu elätettävn. Kuten nstä näkyy, tul kaupungessa van elätottävää 00 ammatssa tomvaa kohden, mutta

38 maaseudulla, ja erotus ol velä suuremp, jos yksn päähenklöt otetaan vertauskohdaks. Er teollsuushaarojen välllä on tässäkn suhteessa olemassa suura eroavasuuksa. Enmmn elätettävä 00 ammatssa tomvaa kohden tul kavosteollsuudessa (), sulatossa ja metallen jalostuslatoksssa (), nahka- ja karvateollsuudessa (), kv-, sav-, las y. m. s. teollsuudessa (), rakennusteollsuudessa () sekä väk- ja mallasjuomateollsuudessa (0) Populaton ndustrelle totale et actve par dfférentes branches d'ndustre. Teolls u shaara Branches d'ndustre ') Kavosteollsuus Sulatot ja metallen jalostuslatokset Konepajat ja koneteollsuus... Kv-, sav-, las y. m. s. teollsuus Nahka- ja kar va teollsuus Kutomateollsuus Vaatetusteollsuus Paperteollsuus Puuteollsuus Rakennusteollsuus Kemallnen y. m. s. teollsuus Valastus-, lämmtys- ja sähköteollsuus Ravntoaneteollsuus Väk- ja mallasjuomatoollsuus Tupakka- y. m. nautntoaneteollsuus Graafllnen teollsuus Muu teollsuus Yhteensä Total Kavosteollsuus Sulatot ja metallen jalostuslatokset Konepajat ja koneteollsuus.. Kv-, sav-, las- y. m.s. teollsuus Nahka- ja karvateollsuus... Kutomateollsuus Vaatetusteollsuus Paperteollsuus Puuteollsuus Rakennusteollsuus Kemallnen y. m. s. teollsuus.. Valastus-, lämmtys- ja sähköteollsuus Ravntoaneteollsuus Väk- ja mallasjuomateollsuus Tupakka- y. m. nautntoaneteollsuus Graafllnen teollsuus Muu teollsuus Koko väestö Populaton totale / I /oo I Päähenklöltä Chefs de tamlle Stä ammatssa tomva : Populaton actve : Avustava perheenjäsenä Membres de la famlle Yhteensä Total 0/ 0/ 0/ /o /o /oo Kaupungt Vlles » »...! l![o.o]! G :! 0; ! 0J : 0 ' 0[!!! Maaseutu Communes rurales 0.,! I J !» s 0.!) j. 0.!. 0 K) ïâ ^ te a l()o().o. 0 l.l looo.o Yhteensä Total looo.o 0.Î0! 0.! 0 I000.o ) Pour la traducton des rubrques, vor les tableaux, pag

39 Stä ammatssa tomva: Populaton actve: h-o< T e o s n M s h a a r a Branches d'ndustre Koko väestö Populaton totale Päähenklöttä Chefs de famlle Avustava perheenjäsenä ' Membres de la famlle Yhteensä Total t. Kavosteollsuus. Sulatot ja metallenjalostuslatokset. Konepajat ja koneteollsuus... Kv-, sav-, las- y. m. s. teollsuus. Nahka- ja karvateollsuus.... Kutnmateollsuus. Vaatetusteollsuus S. Paperteollsuus. Puuteollsuus (. Rakennusteollsuus. Kemallnen y. n. s. teollsuus.. Valastus-, lämmtys- ja sähköteollsuus. Ravntoane teollsuus. Väk- ja mallasjuomateollsuus. Tupakka- y. m. nautntoane-; teollsuus. Graafllnen teollsuus. Muu teollsuus %o I.0 j ll 0 0 ; 0' : 0..^ s / 0 / /O ; /O I Koko maa Pays enter :....; '.0...' ' S ;.0 Yhteensä Total J 000.o 0..! 000.o! Penn ol vastaava suhdeluku tupakka- y. n. nähden vodaan nyös todeta lsäystä tapahtunautntoaneteollsuudessa (), kutomateoll- neen, vakka tämä sekä absoluuttsest että suudessa (), graafllsessa teollsuudessa () suhteellsest on hyvn erlanen. Anoastaan ja vaatetusteollstudessa (). väk- ja mallasjuomateollsuudesta tomeen- Kuten manttu, on teollsuusväestön luku tulonsa saapa väestö on luvultaan vähentyvuodesta 0 kakkaan kasvanut 0 hen- nyt, mkä tetenkn on keltolan seurauksa. Er keä el.%. Ykstysn teollsuushaarohn teollsuushaarojen lsäykset olvat seuraavat: abs. %. Kavosteollsuus (* 0.. Sulatot ja metallen jalostuslatokset. Konepajat ja koneteollsuus I ' - lo -!). Kv-, sav-, las- y. m. s. teollsuus. o. Nahka- ja karvateollsuus K. o. Tekstlteollsuus.. Vaate tusteollsuus 0.. Paperteollsuus 0.». Puuteollsuus Rakennusteollsuus H.. Kemallnen y. m. s. teollsuus 0 0. :!. Valasu-, lämmtys- ja sähköteollsuus 0. «. Kavntoaneteollsuus 0. s. Väk- ja mallasjuomateollsuus a. Tupakka y. m. nautntoaneteollsuus. «. (JraafUnen ja tadeteollsuus 0. :t. Muu teollsuus. :>

40 Asemansa mukaan amtnatssa ryhmttyvät teollsuuteen kuuluvat ammatssa tomvat seuraavast: Kaupungessa abs. ; t Itsenäsä. Työväkeä. Maaseudulla abs. 0.. Yhteensä loo.o Koko maassa abs Yllä oleva lukuja arvosteltaessa on mustettava, että tsenäsks on luettu, pats lkkeen omstaja ja johtaja, myös päällystö ja konttorhenklökunta ja että varsnkn vmemanttuhn kuuluven henklöden tsenäsyyden lenee usen vähän nn ja nän. Edelleen on otettava huomoon, että ammatssa tomvks on luettu myös ne perheenjäsenet, jotka avustavat päähenklöä tämän ammatttomnnassa. Nätä ol tsenästen joukossa el. % ja työväestössä el. %. Päähenklöstä ol.» % tsenäsä ja. % työväkeen kuuluva, jota vaston sanotusta perheenjäsenstä 0.% kuulu tsenästen ja. % työväestön prn. Ykstyskohtanen kuva er teollsuushaarohn kuuluven ammatssa tomven henklöden jakaantumsesta puheenalasssa suhtessa saadaan alla olevasta taulukosta, jossa myös kaupunken ja maaseudxn väestö on erotettu tosstaan. Populaton ndustrelle actve par poston professonnelle. Itsenäsä Chefs et employés Työväkeä Ouvrers T e o s u s l a a r a Branches d'ndustre ') Kakkaan Total. Kavosteollsuus 0.»Sulatot ja metallen jalostuslatokset 0. Konepajat ja koneteollsuus. Kv-, sav-, las y. m. s. teollsuus 0. Nahka- ja karvateollsuus. Kutomateollsuus 0. Vaatetusteollsuus 0. Paperteollsuus. Puuteollsuus 0. Rakennusteollsuus. Kemallnen y. m. s. teollsuus. Valasu-, lämmtys- ja sähköteollsuus. Ravntoaneteollsuus 0. Väk- ja mallas juomateollsuus. Tupakka- y. m. nautntoaneteollsuus. Graafllnen teollsuus.... Muu teollsuus Pääheklötä Chefs de famlle ».... Stä: - Dont: O.o o.! Yhteensä Total J000.0 J. Avustava perheenjäsenä Membres de la famlle 0 % I Kaupungt Kakkaan Total I 00 - Vlles [0.0] Stä: -- Dont: Päähenklöltä Chefs de famlle o /o ! Pour la traducton des rubrques, vor les tableaux, pag ;. ' Avustava perheenjäsenä Membres de. la famlle ».0] * , "l. ll

41 0 Teollsuus haara Branches d'ndustre '). Kavosteollsuus. Sulatot ja metallen jalostuslatokset. Konepajat ja koneteollsuus. Kv-, sav-, las- y. m. s. teollsuus. Nahka- ja karvateollsuus... Kutomateollsuus. Vaatetusteollsuus. Paperteollsuus. Puuteollsuus 0. Rakennusteollsuus. Kemallnen y. m. s. teollsuus. Valasu-, lämmtys- ja sähköteollsuus. Ravntoaneteollsuus. Väk- ja mallas juomateollsuus. Tupakka- y. m. nautntoaneteollsuus. Graafllnen teollsuus.... Muu teollsuus! Itsenäsä Chefs et employés Kakkaan Total Stä: - Dont: Päähenklöltä Chefs de famlle o : ; ; Avustava perheenjäsenä Membres de la famlle Maaseutu l , j.. Yhteensä Total looo.o... Kakkaan Total Työväkeä Ouvrers Stä: - Dont: Päähenklöltä Chefs de famlle oo ' "Yo Communes rurales.. 0!.! J. 0: *; J : Avustava perheenjäsenä Membres de la famlle ;. 0. S J looo.o 0.! '.) työväke rs par J emplo ÔO tsenästé Ouvre e S. g. a «es. Kavosteollsuus. Sulatot ja metallen jalostuslatokset. Konepajat ja koneteollsuus. Kv-, sav-, las- y. m. s. teollsuus. Nahka- ja karvateollsuus. Kutomateollsuus. Vaatetusteollsuus. Paperteollsuus. Puuteollsuus 0. Rakennusteollsuus. Kemallnen y. m. s. teollsuus. Valasu-, lämmtys- ja sähköteollsuus. Ravntoaneteollsuus. Väk- ja mallasjuomateollsuus. Tupakka- y. m. nautntoaneteollsuus. Graafllnen teollsuus. Muu teollsuus».0. 0 ] !., : 0, 0: ; j 0 ; o! Ir>l.'. Koko maa Pays enter ; * ; , 0.:.. j..j !.,.0 J n. Yhteensä Total ! 0.,. l 0 looo.o'l.s. Pour la traducton des rubrques, vor les tableaux, pag

42 Melenkntosn on tämän taulukon vmenen sareke, joka valasee työväestön ja tsenästen välstä lukusuhdetta. Jos pdetään yhteskunnallsest edullsmpna sellasa olosuhteta, jossa työväestö on suhteellsest vähälukunen, vo yllä olevan taulukon luvusta päättää, että ens sjalla olvat nahka- ja karvateollsuus, jossa 00 tsenästä kohden tul 0 työlästä, sekä ravntoaneteollsuus (), vaatetusteollsuus () sekä sulatot ja metallen jalostuslatokset (). Suhteellsest suurn työlästen luku ol paperteollsuudessa ( 0), tekstlteollsuudessa ( 0), kavosteollsuudessa ( ), tupakkay. m. nautntoaneteollsuudessa ( ) ja puuteollsuudessa ( ). Tässä, nnkun nn monessa muussakn suhteessa, kaupunken ja maaseudun olosuhteet suurest eroavat tosstaan; kesktys on erlanen er teollsuushaarossa kaupungessa ja maaseu- "dulla. Varsnkn on eroavasuus suur, mllon jokn teollsuushaara edelleen maaseudulla pääasallsest esntyy kästyomasest harjotettuna. Kaupungessa työlästen suhteellnen luku ol, kun kavosteollsuus pokkeuksellsne lukuneen jätetään syrjään, penn vaatetusteollsuudessa (), ravntoaneteollsuudessa () ja kemallsessa teollsuudessa (). Suurn nden suhdeluku taas ol kutomateollsuudessa ( 0), paperteollsuudessa ( ) sekä tupakka- y. m. nautntoaneteollsuudessa ( 0). Maaseudulla penmmät suhdeluvut olvat tuntuvast penemmät kun kaupungessa, ja ne esntyvät ravntoaneteollsuudessa, jossa 00 tsenästä kohden tul van työlästä, nahka- ja karvateollsuudessa (), vaatetusteollsuudessa (), sulatossa ja metallen jalostuslatoksssa () sekä muussa teollsuudessa (). Suurmmat suhdeluvut evät sensjaan jääneet jälkeen kaupunken huppuluvusta. 00 tsenästä kohden tul näet tupakka- y. m. nautntoaneteollsuudessa, paperteollsuudessa 0, kavosteollsuudessa 0 ja puuteollsuudessa työlästä. Usemmssa teollsuushaarossa tul kaupungessa 00 tsenästä kohden suuremp määrä työläsä kun maaseudulla, pokkeusasemassa ovat kutenkn paper-, puu-, kemallnen, valasu-, lämmtys- ja sähkö-, tupakka- y. m. nautntoane- sekä graafllnen teollsuus, joden palveluksessa maaseudulla ol suhteellsest enemmän työläsä, tsenästen lukuun verrattuna, kun kaupungessa. Sukupuolen mukaan jakaantuvat teollsuuteen kuuluvat ammatssa tomvat, erkseen tsenäset ja työväk, seuraavalla tavalla: Kaupungt Maaseutu Itsenä lset 0 o Työläset. «. 0. o Koko maa.... Itsenästen joukossa on kaupungessa suhteellsest vähän enemmän nasa kun työväen keskuudessa, johtuen tetenkn etupäässä konttorhenklökunnasta, joka nn suureks osaks on naspuolnen, mutta maaseudulla on enemmän nasa työlästen prssä. Suuremp on kutenkn eroavasuus, jos vertaa tosnsa kaupunken ja maaseudun lukuja. Kaupunken teollsuusväestöstä ol runsaast % naspuolsa, kun taas maaseudulla teollsuustyöväestä / ja tsenässtä van / ol nasa. Jos taas jakaa ammatssa tomvat, päähenklöhn ja perheenjäsenn, vodaan todeta, että nasa ol vähän enemmän (.%) jälkmmästen kun edellsten (. %) keskuudessa. Itsenästen ja työväestön sukupuol jako er teollsuushaarossa käy lm seuraavalla svulla olevasta taulukosta. Nnkun tästä taulukosta näkyy, ol tsenästen nasten suhdeluku usemmssa teollsuushaarossa verraten vaatmaton. Se ols ollut veläkn penemp, elle naspuolsta konttorhenklökuntaa tässä ols luettu tsenäsn. Nssä teollsuushaarossa, jota edelleen runsaast harjotetaan kästyömäsest, saattaa kutenkn olla tuntuvakn määrä todella tsenäsessä asemassa oleva nasa. Suurn ol nasten suhdeluku vaatetus-, graafllsessa ja kutomateollsuudessa, jossa non puolet tsenässtä ol nasa. Penn, el alle / 0, ol tsenästen nasten suhdeluku sulatossa ja metallen jalostuslatoksssa, rakennus-, nahka- ja karva- sekä puuteollsuudessa. Myös työväestön keskuudessa on nasten ylesyys er teollsuushaarossa hyvn erlanen. Naset olvat mehä lukusammat tupakka- y. m. nautntoaneteollsuudessa (. %), kutomateollsuudessa (. %) ja vaatetusteollsuudessa (.%) sekä verraten lukusat edelleen kemallsessa teollsuudessa (. %), graafllsessa teollsuudessa (0. %), ravntoane-

43 Populaton ndustrelle actve par poston professonnelle et par sexes. ta Kaupungt Vllen Maaseutu Communes rurales Koko maa - Pays enter Teollsmshaara Branches d'ndustre Itsenäsä Chefs et employés Työväkeä Ouvrers Itsenäsä Chefs et employés Työväkeä Ouvrers Itsenäsä Chefs et employés Työväkeä Ouvrers Mel la Homme* Nasa Femmes Mehä Hommes Nasa Femmes Mehä Hommes Nasa Femmes Mehä Hommes Nasa Femmes Mehä Hommes Nasa Femmes Mehä Hommes Nasa Femmes. Kavosteollsuus. Sulatot ja metallen jalostuslatokset. Konepajat ja koneteollsuus. Kv-, sav-, las- y. n. s. teollsuus. Nahka- ja karvateollsuus Kutomateollsu us.... Vaateteollsuus. Paperteollsuus. Puuteollsuus K). Rakennusteollsuus ; S. ; J. (.. o/, /o J /! /o 0.; ; ' o! 0.0 O.->. I 0,.! :. Î. 0. 0' ' !..'. J ^.. 0.: '. 0. J.. 0. :...? ).l. J J....H.....;. Kemallnen y. m. teoll-;!.. suus..!.: !.I. Valasu-, lämmtys- ja. '' sähköteollsuus 00.J J..., ;. Ravntoaneteollsuus !.. Väk- ja mallasjuomateollsuus... ^.. Ilo Î.S. '... Tupakka- y.n. nautnto-. j J..., aneteollsuus... IIOI.!...!.. Graafllnen ja tade-; 0 O.o' O.o,.. teollsuus ;. 0..J J Muu teollsuus.î. 0! l... Yhteensä Total..l! 0..o.. l. l. f.o.o'll 0 O.o.. ll.! J. y ) Pour la traducton des rubrques, vor les tableaux, pag /o / /o... :.! '0.;. ; 0/ /o..!.

44 teollsuudessa (.%) ja paperteollsuudessa (. %). Sensjaan olvat kavosteollsuus, konepajat ja koneteollsuus, rakennusteollsuus sekä sulatot ja metallen jalostuslatokset melken yksnomaan mesten hallussa, nssä e nasa ollut edes Vo työväestä. C. Kulkulatos väestö. Kulkulatosväestö on kymmenvuotstaulustossa ryhmtetty er lkennehaarojen mukaan setsemään er luokkaan ja kukn nstä, am- Populaton totale et actve an Lkennehaara Väestön luku, A.,, Populaton Branche* de. communcatons x ) totale Rautatet Ratotet ja ajurlke. Kanavalkenne Luots- ja majakkalatos! Merenkulku Lastaus-, purkaus- y.m.s. työt Post, lennätn ja puheln Perheden päähenklöltä Chefs de famlle Yhteensä Ton 000.o Rautatet j.0 Ratotet ja ajurlke.» Kanavalkenne. Luots- ja majakkalatos.» Merenkulku 00!. Lastaus-, purkaus- y.m.s. työt '. ;.S Post, lennätn ja pu- heln 0. matssa tomven yhteskunnallsta asemaa slmällä ptäen, kahteen ryhmään, josta edellnen (a-ryhrnä) kästtää luokssa. ja.»päällystöä ja konttorhenklötä», luokssa. ja.»päällystöä» sekä luokssa.,. ja (.»lkkeenharjottaja, päällystöä ja konttorhenklötä», ja jälkmmänen (b-ryhmä)»palveluskuntaa». Kakkaan sa 0 henkeä tomeentulonsa kulkulatokssta. Nstä ol ammatssa tomva, joten 00 ammatssa tomvaa kohden tul elätettävää. Kulkulatosväestön jakaantumnen er ammatten kesken käy näkyvn seuraavasta tavlukosta. servce des communcatons..stä ammatssa tomva: Populaton actve : I! Avustava perheenjäsenä Autres membres de la famlle Kakkaan Total»II * ta % S g. n S f 0/ 0/ I I /o /oo I I Kaupungt A'Mes Maaseutu l.o l.l Communes rurales îles % Ammatssa tomvsta ol: Répartton de la populaton actve : 0 «0 _ s S" Vf l Yhteensä - Total Î 0()0.o î) OOO.o ' S0 Koko maa Pays enter Rautatet!). 0.!..0 0 Ratotet ja ajurlke 00. ; Kanavalkenne. 0.!..0, Luots- ja majakkalatos Merenkulku 0. j.. 0 Lastaus-,purkaus- y. m. s. 0. työt.o. 0.( 0 Post, lennätn ja puheln 0! Yhteensä Total 0 OOO.oj.. l000.o l SÎ 0 0J 0 Pour la traducton des rubrques, vor les tableaux, pag ; 0!

45 Kulkulatos väestön ehdottomast tärken ryhmä ol rautateväestö, johon kuulu. / 00 koko maan sekä. / 00 kaupunken ja lähes puolet,. o / 00, maaseudun kulkulatosväestöstä. Tosella sjalla ol koko maassa ja maaseudulla merenkulusta elävä väestö, joka varsnkn maaseudulla ol suhteellsen lukusa. Kaupungessa ol sensjaan ratoteden ja ajurlkkeden palveluksessa oleva väestö tosella sjalla, merenkulkuväestön seuratessa vasta kolmannella. Myös post-, lennätn- ja puhelnlatoksesta samaten kun lastaus-, purkaus- y. m. s. työstä savat melkoset väestömäärät, varsnkn kaupungessa, tomeentulonsa, kun sensjaan luotsja majakkalatos sekä varsnkn kanavalkenno edustavat avan pentä henklölukua. Muutokset vme vuoskymmenen akana ovat olleet hyvn erlaset er ryhmssä, tosssa on väestö kasvanut hyvnkn paljon, tosssa avan vähän ta jopa vähentynytkn. Absoluuttset ja suhteellset muutokset olvat näet seuraavat: LPäys ta vähennys () abs. % Rautatet. Ratotet ja ajurlke 0. Kanavalkenne. Luots- ja majakkalatos Merenkulku l.r> Lastaus-, purkaus- y. m. s. tom 0.0 Post, lennätn ja puheln.. 0. Ammatssa tomven jakaantumnen er ammattryhmen kesken vastaa suurssa prten yllä selostettua koko väestön jaotusta. Kutenkn on ernäsä pokkeuksa huomattavssa, johtuen ammatssa tomven ja elätettäven erlasesta suhteesta er ammatessa-. Suhteellsest suurn määrä elätettävä, henkeä, tul 00 ammatssa tomvaa kohden luots- ja majakkalatoksessa palveleven kesken. Myös rautateden sekä ratoteden ja ajurlkkeden palveluksessa olevlla ol suhteellsest suur määrä elätettävä, ja sataa ammatssa tomvaa kohden, kun sensjaan vastaava suhdeluku post-, lennätn- ja puhelnlatoksen alalla tomvn nähden ol van. Tässä, kuten muhnkn elnkenoryhmn nähden, vodaan todeta, että elätettäven suhdeluku kaupungessa yleensä ol ponemp kun maaseudulla. Puheena olevassa elnkenoryhmässä e, kuten äsken estetystä taulukosta lmenee, päähenklöä tämän ammatttomnnassa avustavlla perheenjäsenllä ole sanottavaa merktystä. Kaknon ntä ol. %, kaupungessa van l., mutta maaseudulla. o % ammatssa tomvsta. Enmmn ntä koko maassa ol kanavalkenteen palveluksessa,. %. Maaseudulla ntä ol velä enemmän lastaus-, purkaus- y. m. s. tössä,. % ja- stäpats melkonen määrä myös ratoteden ja ajurlkkeden sekä merenkulun" palveluksessa. Itsenästen joukossa ol avustava perheenjäsenä. %, palveluskunnassa taas.0 %. Ammattasemansa mukaan kulkulatosväestön amnatssa tomvat ryhmttyvät seuraavalla tavalla: Itsenäsä Palveluskuntaa abs.,', abs. % Kaupungt Maaseutu Koko maa tsenästä kohden tul kaupungessa 0, maaseudulla sekä koko maassa 0 palveluskuntaan kuuluvaa. Itsenästen luku ol suhteellsest suurn. ammattryhmässä, ja myös. ryhmässä suhde ol tyydyttävä. Mussa ryhmssä ol sen sjaan hyvn vähän tsenäsä verrattuna palveluskunnan suurn lukuhn; 00 tsenästä kohden tul näet. ryhmässä,. ryhmässä,. ryhmässä ja. ryhmässä veläpä 0 palveluskuntaan kuuluvaa. Kulkulatos väestössä on ss tsenästen luku suhteellsest penemp kun yleensä mussa ammattluokssa. Sukupuoleen nähden jakaantuvat ammatssa tomvat seuraavalla tavalla: Mespuolsa abs. % Itsenäset. Palveluskunta. Kakk ammatssa tomvat 0. Naspuolsa abs. %

46 Kulkulatosten palveluksessa on ss yleensä verraten vähän nasa. Er Ammattryhmen välllä on olemassa hyvnkn tuntuva eroavasuuksa. Post-, lennätn- ja puhelnlatosten palveluksessa tom kakkaan 0 nasta el. % kaksta ammatssa tomvsta ja näden latosten tsenässtä ol enmmstökn (. o %) nasa. Myös lastaus-, purkaus- y. m. s. tössä käytettn joltnenkn määrä nasa (.%), mutta mussa ammattryhmssä ol nasa avan vähän, luots- ja majakkalatoksen palveluksessa van. % ammatssa tomven kokonasmäärästä. D. Kauppaväestö. Kauppaan luettujen erlaatusten tomalojen mukaan kauppaväestö vuoden 0 ammattkaavassa, samaten kun myös vuoden 0 kaavassa, ol jaettu neljään luokkaan, josta kukn ol jaettu kahteen osastoon, tosaalta päällystöön ja konttorhenklökuntaan, tosaalta palveluskuntaan. Kakkaan kuulu kauppaväestöön 0 henkeä, josta 0 0 ott osaa ammatttomntaan. 00 ammatssa tomvaa kohden tul sten van elätettävää. Kauppaväestön jakaantumnen kaupan er alolle käy lm seuraavasta taulukosta. Populaton cœnmercale totale et actve. L k e h a a r a Dfférentes branches de commerce ') Väestön luku Populaton totale S & S. Stä ammatssa tomva : Populaton acte: M l! Kakkaan Total a a.» - PJ. o B Ammatssa tomvsta ol: Répartton de la populaton actve: îïl îfl. Raha-ja vakuutuslatokset. Asoms- ja vältyslke... Ravntola- ja kahvlalke. Muu kauppalke / 0/ 0/ /o /o zoo.... Kaupungt -- Vlles Yhteensä Total] Ib 0! looo.o.. looo.oj Maaseutu. Communes rurales. Raha-ja vakuutuslatokset.. Asoms- ja vältyslke..! Ol Ravntola- ja kahvlalke.0. ;.. Muu kauppalke ;.0 0 Yhteensä Total 0 looo.o 0 J. ll. 0 looo.o O l Koko maa Pays enter. Raha-ja vakuutuslatokset! j Asoms- ja vältyslke..'.. l.e. 0 '. Ravntola- ja kahvlalke Muu kauppalke 0!.» Yhteensä Total 0! 000.o. ^. 0 0Î l()00.o J 0 l Pour la traducton des rubrques, vor les tableaux, pag. 0-.

47 Tärken ammattryhmä ol»muu kauppalke», johon kuulu. / 00 kaupunken, C. / 00 maaseudun ja. / 00 koko maan kauppaväestöstä. Muut kolme kavppahaaraa olvat kaupungessa verraten tasaväkset, mutta maaseudulla ol ravntola- ja kahvlalke tuntuvast hekommn edustettu. Kun vertaa yllä estettyjä lukuja vuoden 0 vastaavn lukuhn, huomaa, että kakssa ammattryhmssä väestö on kasvanut huomattavast. Lsäykset vme vuoskymmenen akana olvat, näet seuraavat: abs.»/o Raha- ja vakuutuslatokset Asoms- ja vältyslke. Ravntola- ja kahvlalke Muu kauppalke. Nätä lsäyslukuja, ja varsnkn. ammattryhmän, arvosteltaessa on otettava huomoon, että vuonna 0 väehlaskentakaupunke ammatttlastossa ol so puute, että sur osa konttorsteja, johtaja y. m. s. e ollut lmottanut tomalaansa. Tämän johdosta ntä e votu vedä okean elnkenon kohdalle, vaan kakk tällaset henklöt luettn sllon IX elnkenopääluokkaan. Koska vastaavat henklöryhmät nyt yleensä on votu vedä okeaan pakkaan, on lsäys nässä ammattluokssa osttan johtunut tästä syystä, ekä todellsesta shen kuuluvan väkluvun kasvamsesta. Sen johdosta, että kaupan er alolla tom suhteellsest paljon nasa, jolla e ole perhettä, kuten edempänä osotetaan, ol ammatssa tomven luku yleensä suur. Maaseudulla tul 00 ammatssa tomvaa kohden 0 elätettävää, kaupungessa taas van 0. Asoms- ja vältyslkkeen palveluksessa olevlla ol joltsetkn perheet elätettävällään, keskmääräluku elätettävä ol näet koko maassa 0, mutta ravntola- ja kahvlalkkeessa tomvn nähden vastaava suhdeluku ol van. Kauppaväestöön kuuluvat ammatssa tomvat ryhmttyvät tsenäsn ja palveluskuntaan, erkseen kaupungessa, maaseudulla ja koko maassa, seuraavast: Kaupungt Maaseutu. Itsenäsä abs. 0 Koko maa 00. o. Palveluskuntaa abs. "/o 0.0..st Kauppaväestön yhteskunnallnen jaotus ol tämän mukaan erkosen edullnen. Koska konttorhenklökunta tässä kuten muuallakn on luettu tsenäsn, e yllä olevlle numerolle vo antaa nn suurta arvoa. Epälemättä tsenästen suhteellnen luku kutenkn kauppaväestössä on hyvn paljon suuremp kun usemmssa mussa elnkenossa. Tässä suhteessa on kutenkn olemassa huomattava erotus er kaupan alalla tomven kesken. Kun näet»muussa kauppalkkeessä» ja varsnkn raha- ja vakuutuslatoksssa sekä asoms- ja vältyslkkessä tomvsta suurn osa ol tsenäsessä asemassa, ol asa ravntola- ja kahvlalkkesn nähden avan tonen. Nssä tul keskmäärn 00, kaupungessa jopa epätsenästä 00 tsenästä kohden. Ammatssa tomvsta ol van.r> % päähenklöä tämän ammatttomnnassa avustava perheenjäsenä; kaupungessa nätä ol van. %, mutta maaseudulla sensjaan ll. %. Suurn osa avustavsta perheenjäsenstä ol tsenäsä; nästä ol näet. «.> % ammatssa tomva perheenjäsenä, kun vastaava suhdeluku palveluskuntaa-n nähden ol van 0.c> %. Enmmn porheenjäsenä käytettn ammatttomntaan maaseudulla >>muun kauppalkkeen» sekä ravntolaja kahvlalkkeen palveluksessa. Sukupuolen mukaan jakaantuvat kauppaväestön ammatssa tomvat sten, että mehä ol 0 el. o % ja nasa el 0. %. Nasten suhdeluku, joka ol erkosen suur verrattuna usempn muhn olnkenoluokkn, ol Knr sekä tsenästen joukossa että palveluskunnassa, kuten näkyy seuraavasta yhdsten ästä. Itsenäset Mehä "/ Nasa, Mehä Kaupungt H 0 Maaseutu. 0. Palveluskunta / 0 Nasa.!>. o 0.. Kokomaa

48 Nnkun yllä olevsta lukusarjosta näkyy, ol nasten luku tuntuvast suuremp toselta puolen palveluskunnan kun tsenästen keskuudessa, toselta puolen kaupungessa kun maaseudulla* Itsenästen ja palveluskunnan sukupuol jakoa er lkehaarossa valasee seuraava taulukko..... L k e h a a r a Dfférentes branches de commerce Populaton commercale actve par sexe. Mehä Hommes Kaupungt Vlles 0/ /o Nasa Femmes Raha- ja vakuutuslatokset Asoms- ja vältyslke.!. Ravntola- ja kahvlalko!.0!.0 Muu kauppalke j.. Maaseutu Communes rurales Mehä Hommes Nasa Femme* 0/ /o %l Itsenäset Chefs et employés ' !.... Meh Hommes Koko maa Pays enter!. 0J.' j. 0. Nasa Femmes Yhteensä Total \.J 0 0.s S.. Raha- ja vakuutuslatokset... Asoms- ja vältyslke.... Ravntola- ja kahvlalke... Muu kauppalke Palveluskunta Employés subalternes J. 0..!. 0.!.!.,!., (l.l..! 0.!).!..Î 0 j. j..!.. s Yhteensä Total '..!...!. Nasa ol, sekä tsenästen joukossa että palveluskunnassa, suhteellsest enmmn ravntolaja kahvlalkkeen palveluksessa. Tosella sjalla seuras»muu kauppalke» palveluskuntaan, mutta raha- ja vakmtuslatokset tsenäsn nähden. Enemmstö naslla ol kaupungessa. ja. lkehaaraan nähden tsenästen sekä. ja. lkehaaraan nähden palveluskunnan keskuudessa ja maaseudulla l. lkehaaraan nähden sekä tsenästen että palveluskunnan keskuudessa ynnä jälkmmästen keskuudessa odelleon. lkehaarassa. Itsenäsä nasa ol kakssa lkehaarossa sekä absoluuttsest että suhteellsest enemmän aupungossa kun maaseudulla. Palveluskuntaan nähden ol naslla kaupungessa absoluuttnen enemmyys kakssa lkehaarossa, mutta suhtoellsest ottaen ol maalla oleven rahaja vakuutuslatosten palveluksessa enemmän nasa kun kaupunken latoksssa. E. Julksesta tomnnasta tomeentulonsa saapa väestö. Kymmenvuotstauluston ammattluoktuksen V elnkenoryhmä kästtää, kuten jo akasemmn on huomautettu, van osan kakkea valton ja kunnan palveluksessa olevaa väestöä, nmttän hallnto- ja okeuslatoksen, laajassa merktyksessä otettuna, alalla palvelevat ja hedän perheensä. Tämä väestö on jaettu ammattryhmään ja kukn nästä yhteskunnallsen aseman mukaan kahteen osastoon. Vuonna 0 käytetystä ryhmtyksestä eroaa vuoden 0 ryhmtys skäl, että kunnallshallnto on erotettu omaks ryhmäks. Kakkaan kuulu puheena olevaan elnkenoryhmään 0 henkeä, josta ol ammatssa tomva. 00 ammatssa tomvaa kohden tul sten elätettävää. Ammatssa tomvsta ol van el l.o % avustava perheenjäsenä, kakk muut olvat joko perheen ta yksnäsä päähenklöltä; tästä syystä e seuraavassa, tarvtse panna erkosta huomota avustavn perheenjäsenn. Puheenalaseen elnkenoryhmään kuuluvan väestön jakaantumnen er ammattryhmn käy näkyvn seuraavalla svulla olevan taulukon luvusta. Kuten nästä lukusarjosta näkyy, olvat koko maahan nähden tärkemmät ryhmät polslatos ja krkko, john kuulu melken Va elnkenoryhmän koko väestöstä. Maaseudulla nämä ryhmät edustvat lähes / puheenalasen ryhmän väestöä, mutta kaupungessa ol krkko penn ammattryhmstä, kun taas svlhallnto ol suurn polslatoksen seuratessa tosella sjalla. *) Pour la traducton des rubrques, vor les tableaux, pag. 0.

49 Populaton totale et actve au servces publcs. Julksen tomnnan haara Branches des servces publcs') Väestön luku Populaton totale Stä ammatssa tomva Populaton actve g act "SJ" o o s actfs * S'a c ö: <S" S! &l "F Ammatssa Képartton de Itsenäsä Chefs et employés tomvsta ol: la populaton actve... Palveluskuntaa Employés subalternes. Krkko! I 0. '.0. Okeuslatos ja vankenhoto ; 0 j... Svlhallnto! Kunnallshallnto Puolustuslatos Polslatos j 0.. Yhteensä Total] looo.ol ; /oo 0/ /oo Kaupungt è Vlles / /o / /o Krkko Okeuslatos ja vankenhoto Svlhallnto Kunnallshallnto 0 Puolustuslatos 0 Polslatos Yhteensä Total Maaseutu Communes rurales Krkko. Okeuslatos ja vankenhoto. Svlhallnto. Kunnallshallnto Puolustuslatos. Polslatos Koko maa Pc 0 0 enter J 00 Yhteensä Total\ 0 looo.oj! 000.o Verrattuna vuoden 0 väklukuhn saadaan, edellyttäen että sllonen svlhallnto yksn vastas vuoden 0 kaavan sekä svl- että kunnallshallntoa, seuraavat lsäykset ta vähennykset (): abs. % Krkko. Okeuslatos ja vankenhoto.... Svl- ja kunnallshallnto Puolustuslatos 00. «Polslatos 0. Puolustuslatoksen palveluksessa olevan väestön suur lsääntymnen on luonnollnen seuraus maamme muuttuneesta asemasta. Krkon palveluksessa tomeentulonsa saavan väestön vähenemseen nähden on syytä huomauttaa, että vähennys johtuu yksnomaan perheenjäsenten luvun tuntuvasta vähenemsestä; stä vaston on tähän ammattluokkaan kuuluven ammatssa tomven luku kasvanut, vakka tosn van vähän, ja koskee tämä sekä tsenäsä että palveluskuntaa. Svl- ja kunnallshallnnosta elävän väestön suur kasvamnen on todennäkösest osttan seurausta ammattkaavan muutoksesta. Ammatssa tomvan väestön ryhmttymnen puheenalasten ryhmän kesken ol vuonna 0 kaupungessa ja maaseudulla erkseen pääprtettän samanlanen kun koko väestön, mutta Pour la traducton des rubrques, vor les tableaux, pag. 0.

50 koko maahan nähden järjestys osttan ol tonen: tosella sjalla ol näet svlhallnto, krkon seuratessa vasta vmestä edellsellä sjalla. Eroavasuus koko väestön ja ammatssa tomvan väestön ryhmtysten välllä johtuu stä, että ammatssa tomven sxhdeluku er ammattryhmssä on hyvn erlanen. Kun krkossa tul elätettävää 00 ammatssa tomvaa kohden, ol vastaava suhdeluku polslatokseen nähden van, okeuslatokseen ja vankenhotoon nähden 0, svlhallntoon nähden, kunnallshallntoon nähden ja vhdon puolustuslatokseen nähden van 0. Kun tässä suhteessa vertaa kaupunken ja maaseudun -väestösuhteta tosnsa, huomaa, että elätettäven luku maasevdulla läpeensä ol paljon suuremp kun kaupungessa. Koko puheena olevaan elnkenoryhmään nähden maasoudulla tul, mutta kaupungessa van elätettävää 00 ammatssa tomvaa kohden ja esm. polslatokseen nähden maaseudun suhdeluku ol 0, mutta kaupunken anoastaan. Pokkeusasemassa on yksn puolustuslatos, sllä shen kuuluvlla henklöllä ol kaupungessa kaks kertaa enemmän elätettävä kun maaseudulla. Ammatssa tomvat ryhmttyvät ammattasemansa mukaan seuraavast. Itsenäset abs. % Kaupungt. Maaseutu. Koko maa. Plveluskunta abs. o Tässä elnkenoryhmässä on tsenästen ja palveluskunnan suhde sangen tosenlanen kun mussa elnkenoryhmssä, ja myös sen er ammattryhmät eroavat tosstaan tuntuvast tässä suhteessa; varsnkn on krkko erkosasemassa, sen palveluskuntaan kun on luettu esm. lukkart ja urkurt. Kuten edellä olevasta taulukosta näkyy, ol tsenästen suhteellnen luku suurn el.% svlhallnnon ja penn el.% polslatoksen alalla tomven keskuudessa. Sukupuoleen nähden ammatssa tomvat jakaantuvat seuraavalla tavalla. Mespuolsa abs. /, Itsenäset.... Palveluskunta. Kakk ammatssa tomvat. Naspuolsa abs. /o 0... Suhteollsest enmmn nasa tom, otupäässä vrastoapulasna, kunnallshallnnon (. %) ja svlhallnnon (0.%) palveluksessa; penn ol naspuolsten ammatssa tomvon luku, kuten odottaa sopkn, pols- ja puolustuslatoksen palveluksessa (.0 ja. %). Myös krkon sekä okeuslatoksen ja vankenhodon alalla tom van vähänen määrä nasa (. o ja.o%). F. Opetuslatoksesta elävä väestö. Opetuslatoksesta tomeentulonsa saapa väestö on kymmenvuotstaulustossa jaettuna sen mukaan, olvatko opplatokset valton ja kunnan va ykstysä. Kummassakn erotetaan kaks ryhmää: opettajat ja palveluskunta. Kakkaan sa vuonna 0 henkeä välttömäst ta välllsest tomeentulonsa opetustomesta. Nstä ol 00 ammatssa tomva. Avustava perheenjäsenä ol avan vähän, kakkaan van henkeä el.% ammatssa tomvsta; maaseudulla ntä ol. %, mutta kaupungessa van 0. %. Yleensä ols todennäkösest ollut okeampaa lukea nämä kakk tsenäsks päähenklöks. Väestön jakaantumsen opetuslatoksen kahden ryhmän vällle valasee seuraava taulukko, orottaen kaupungt ja maaseudun. Samalla snä estetään ammatssa tomven jakaantumnen tsenäsn ja palveluskuntaan..

51 0 Populaton totale et actve vvant d'ensegnement. Väestön luku Populaton totale Stä ammatssa tomva Populaton actre Ammatssa tomvsta ol: Répartton te la populaton actve: tllf K. S Kaupungt Vlles Valton ja kunnan opplatokset 0 G. G 0. 0 Ykstyset opplatokset ; 0.. <; Yhteensä Total I0 l000.o OOO.o o l Valton ja kunnan opplatokset Ykstyset opplatokset %o I.. %o I I Maaseutu Communes rurales ( ! 0! 0 Yhteensä Total ll 000.o 0 OOO.o Koko maa Pays enter Valton ja kunnan opplatokset! Ykstyset opplatokset. s. G Yhteensä Total] ( OOO.o OOlll <)OO.o ; Sekä kaupungessa että varsnkn maasoudulla kuulu Buurn osa puheenalasta väestöä edellseen luokkaan: valton ja kunnan opplatokset, ja van penehkö osa sa tomeentulonsa ykstysstä opplatokssta. Ammatssa tomvsta ol, kuten äsken estetystä taulukosta näkyy, suurn osa tsenäsä, s. o. opettaja. Palveluskuntaa, jonka muodostavat koulujen vahtmestart ja vaknaset svoojat, ol van vähän. Sten tul kakkaan van palveluskuntaan kuuluvaa 00 opettajaa kohden. Vastaava luku ol kaupungessa, mutta maaseudulla van. 00 ammatssa tomvaa kohden tul kaupungessa, maaseudulla ja koko maassa elätettävää. Suuremp eroavasuus kun kaupunken ja maaseudun välnen on olemassa toselta puolen valton ja kunnan, tosolta puolen ykstysten opplatosten välllä. Edellsssä tul 00 ammatssa tomvaa kohden, mutta jälkmmässsä van 0 elätettävää. Tämä johtuu osaks stä, että nuoret opettajat saavat tyytyä ykstysssä opplatoksssa saamnsa pakkohn, josta he, saavutettuaan enommän ansota, srtyvät valton ja kunnan kouluhn, osaks taas näden kouluryhmen opettajston erlasesta sukupuoljaotuksesta. Ammatssa tomven jakaantumnen sukupuolen mukaan on näöt ollut seuraava: Itsenäset Palvelu skunta Mehä xvalsa Mehä Nasa abs. abs. abs. /o abs. ' Valton ja kunnan koulut Ykstyset koulut..(..0 Kakkaan Naset olvat sten enemmstönä sekä opettajstossa että palveluskunnassa. Opettajsta ol non /s nasa, valton ja kunnan koulussa vähän vähemmän, mutta ykstysssä opplatoksssa lähes /. Vertalu vuoden 0 vastaavaan tlastoon kohtaa vakeuksa kahdestakn syystä. Enskskään e sllon väenlaskentakaupunkehn nähden saatu erlleen valton ja kunnan sekä ykstysä opplatoksa, ja toseks olvat palveluskuntaa koskevat tedot mantusta kaupungesta avan vallnaset. Opettajen kokonasluku on kasvanut :a el.r» %. Tänä akana on opettajston»nasstumnen«> edstynyt; mespuolsn opettajn nähden lsäysluku ol.%, mutta naspuolsn nähden. %.

52 G. Terveydenhotoväestä. Kymmen vuotstaulustossa on terveydenhotoväestö, samaten kun myös opetuslatoksesta elävät henklöt, jaettu kahteen luokkaan sen mukaan, olvatko henklöt valton ta kunnan palveluksessa va harjottvatko he ykstystä praktkkaa. Edellnen ryhmä on jaettu kolmeen, jälkmmänen kahteen alaosastoon. Kakkaan sa henkeä tomeentulonsa terveydenhodosta. Nstä ol ammatssa tomva henkeä, joten 00 kohden tul elätettävää. Päähenklöä tämän ammatttomnnassa avustava perheenjäsenä ol avan vähän, kakkaan van henkeä el 0. %. Terveydenhotoväestön jakaantumnen er ryhmn ol seuraava. Populaton totale et actve vvant des professons santares. E l n k e n o l u o k k a Catégore professonnelle ) Väkluku Populaton totale Stä ammatssa tomva Populaton actve Valton ta kunnan tom a) Lääkäretä ja elänlääkäretä b) Rokottaja, kätlötä, saraanhotaja y. m. s... c) Palvfluskuntaa Ykstynen tomnta a) Lääkäretä, hammaslääkäretä ja apteekkareta.. b) Saraanhotaja, heroja y. m Kakkaan Ensemble Ivoko tor veydenhoto väestöstä sa lähes puolet suoraan ta välllsest tomeentulonsa valton ta kunnan tomsta, ja ammatssa tomvsta ol enemmän kun puolet tässä asemassa. Suurmpana ryhmänä on saraanhotajat, rokottajat, kätlöt y. m. Shen kuulu kakkaan 0 henkeä, josta usemmat, 0, olvat ammatssa tomva. Vmemantusta 0 el.r> % harjott ykstystt tomntaa, muut olvat valton ta kunnan palveluksensa. Toseks tärkemmän ryhmän muodostuvat lääkärt ja apteekkart porhonoon. Tähän ryhmään kuuluu kakkaan henkeä, nstä van ammatssa tomvaa. Vmemantusta el.% harjott ykstystä tomntaa, kun taas van 0 el.f % kanto palkkaa valtolta ta kunnalta. 0/ /oo 0.0. ; I I Nän ollen vodaan huomata jyrkkä ero toselta puolen lääkären, elän- ja hammaslääkären sekä apteekkaren, toselta puolen saraanhotajen, rokottajen y. m. s. välllä. Edellsllä ol suuret perheet, nn että 00 ammatssa tomvaa kohden keskmäärn tul elätettävää. Jälkmmäset olvat sen sjaan enmmäkseen yksnäsä henklötä; 00 ammatssa tomvaa kohden tul keskmäärn van elätettävää. Tämä eroavasuus johtuu etupäässä nähn ryhmn kuuluven päähenklöden erlasesta sukupuoljaosta. Lääkärestä- y. m. s. ol avan valtava enemmstö,. %, mehä, kun sensjaan saraanhotajattarsta, herojsta y. m. s. ol pänvaston suur enemmstö nasa, mehä ol näet van. o % koko luvusta. Tätä valasee seuraava yhdstelmä: Lääkärt, elän-, hammaslääkärt, apteekkart Saraanhotajat, kätlöt, herojat y. m Palvehskunta abs S.Mehä..0. Kakk. Xalsla a ls Kuten tmn taulukon vmesestä, rvstä näkyy, ol lähes :l, puheena olevan elnkenoryhmän ammatssa tomvsta nasa. Terveydenhotoväestön jakaantumsta kaupunken ja maasoudun kosken valasee sexraava yhdstelmä. Pour la traducton des rubrques, vor les tableaux, pag. 0.

53 Elnkenoluokka Catégore professonnelle ') Valton ta kunnan tam a) Lääkäretä ja elänlääkäretä b) Rokottaja, kätlötä, saraanhotaja y. m. s c) Palveluskuntaa Kaupungt Vlles 0 Väkluku Populaton totale Maaseutu C. rurales Ammatssa tomvat Populaton acte Kaupungt Vlles Maaseutu C. rurales Ykstynen tomnta a) Lääkäretä, hammaslääkäretä ja apteekkareta 0. I b) Saraanhotaja, heroja y. m. s Kakkaan \.!... % o/ /o.... S 0/ /o Sekä koko terveydenhotoväestöstä että sen ammatssa tomvsta kuulu non / kaupunken ja van % maaseudun väestöön. Ammatssa tomvn nähden ol kaupunken etumatka maaseutuun verraten jossan määrn suuremp kun koko väestöön nähden, mkä on sopusommssa sen ylesen havannon kanssa, että maaseudulla taloudet ovat suuremmat kun kaupungessa. 00 ammatssa tomvaa kohden tul maaseudulla, mutta kaupungessa van 0 elätettävää. Edellä estetystä taulukosta näkyy edelleen, että kaupunken osalle tul erkosen suur osa palveluskuntaa sekä että ykstystä tomntaa harjottavsta suuremp osa kun valton ja kunnan palveluksessa olevsta asu kaupungessa. Vme vuoskymmenen akana terveydenhotoväestön lukusuudessa tapahtuneta muutoksa e ammatttlaston avulla vo valasta son koko laajuudessa, sllä vuodelta 0 olvat osaks palveluskuntaa koskevat tedot avan puutteellset, osaks e väenlaskentakaupunkehn nähden ekä ss myöskään koko maahan nähden saatu erlleen valton ja kunnan palveluksessa oleva sekä ykstysessä tomnnassa oleva. Vertalu on ss supstettava toselta puolen erlasten lääkären ja apteekkaren, toselta puolen saraanhotajen, kätlöden y. m. s. ryhmn. Koko väensäys ol edellsessä 0 henkeä el. %, jälkmmäsessä 0 henkeä el. %. Melenkntosta on todeta, lsäyksen tapahtuneen etupäässä naspuolsessa ammatssa tomvassa väestössä. Lsäys on näet ollut seuraava: Mehet abs. ", Naset abh. ", Lääkärt y. m. s 0. <>. Saraahotajat, kätlöt y. m. s.'. 0. Saraanhotajen y. m. s. luvun absoluuttnen kasvu on kutenkn nn suur, että täytyy asettaa epälyksen alaseks, olko hedän lukunsa vuoden 0 tlastossa okea. H. Pääomalla, korolla ta eläkkeellä eläjät. Ammatttaulustossa on yllä manttu, VJ elnkenoryhmä, jaettu kolmeen luokkaan: oläkkeollä eläjn, syytnkläsn ja»muhn». Kakkaan tähän elnkenoryhmään kuulu OU H0 henkeä. Kästä ol päähenklöltä 'M ja näden ammatttomntaan osaaottava perheenjäsenä vastaten. %»ammatssa tomven') kokonasluvusta. Kuten jo akasemmn on huomautettu, on näden avustavon perheenjäsenten okea ammatt joku tonen, todennäkösest enmmäkseen maatalous, koska no melken järjes- Pour la traducton des rubrques, vor les tableaux, pag. 0})].

54 tään ovat maalla asuva syytnklästen perheenjäsenä. Mssään tapauksessa e ole syytä lukea ntä tämän elnkenoluokan»ammatssa tomvks». Sks kästelläänkn seuraavassa kokonasväestön rnnalla van päähenklöltä. Manttakoon van, että avustavsta perheenjäsenstä el. o % ol nasa ja van el. o % mehä. Puheena olevan elnkenoryhmän väestön jakaantumsta shen luettujen luokken kesken, erkseen kaupungessa, erkseen maaseudulla, valasee seuraava taulukko. Personnes vvant d'une penson, de leur captal ou de leurs rentes. Enkenoluokka Catégore professonnelle )! Väestöä j Populaton totale Stä päähenklöltä Dont rhefs de famlle et chefs partculers Päähenklöstä ol: Chefs de famlle et chefs Mehä Hommes partculers: Nasa Femmes o/ /o Kaupungt Vlles Eläkkeellä eläjä 0. (.). 0..» Syytnkläsä!) Muta 0. \m :.0 Yhteensä Total j j 000.0!. 0 :. Eläkkeellä eläjä Syytnkläsä Muta 0... Maaseutu... Yhteensä Total : looo.o Communes rurales 0 0 o/ /o...0 0/ /o.. 0 ;.0 ;... Eläkkeellä eläjä.. Syytnkläsä.. Muta. Koko maa Yhteensä Total j Pays enter !. 0 v I!. Kuten yllä olevasta taulukosta lmenee, ol puheenalasen elnkenoryhmän kokoonpano kaupungessa ja maaseudulla avan tosstaan pokkeava. Kaupungessa. ja. ryhmä kästtvät kumpkn melken puolet päähenklöstä, jälkmmänen enemmän kun puolet kokonasväestöstä, kun stä vaston syytnkläsä ol van muutama kymmenkunta. Maaseudulla ol vmemanttu ryhmä sensjaan päätekjänä; syytnkläsä ol näet runsaast / koko elnkenoryhmän väestöstä.. ryhmä kästt non / ja. non s maaseudun väestöstä tässä elnkenoryhmässä. Verrattuna vuoden 0 vastaavn lukuhn on pääomalla, korolla ta eläkkeellä eläven ryhmä kokonasuudessaan penentynyt ö henkeä el. o. Vähenemnen on yltönen kaklle alaryhmlle, vakka sen voma on erlanen. Väestön vähenemnen on näet ollut seuabs. /, Eläkkeellä eläjät. s Syytnkläset 0. o Muut 0. x ) Pour la traducton des rubrques, vor les tableaux, pag. 0.

55 Vakka tedot tältä osalta evät nyt, enempää kun vuodelta 0, ole oken luotettava, vo edellä olevasta päättää, että varsnkn syytnklästen luku on vähenemässä. Päähenklöden] lukuun verrattuna ol elätettävä vuonna 0 sangen vähän, enemmän kaupungessa kun maaseudulla ja enemmän eläkkeellä eläjen sekä»muden» ryhmssä kun syytnkläsllä. Sukupuolen mukaan tämän elnkenoryhmän päähenklöt jakaantuvat sten, että kaupungessa. % ja maaseudulla. % sekä koko maassa. % ol nasa, ja ss van non l j. / mehä. Suurn ol nasten enemmyys eläkkeellä eläjen ja»muden» joukossa, kun taas syytnklästen joukossa ol enemmän mehä, vakka naset ndenkn koskuudessa olvat lukusammat kun mehet. Katsoen shen melenkntoon, jonka syytnklatos vaat osakseen, estetään alempana, samaten kun vuonna 0, läänttänen taulukko, joka valasee syytnklästen sekä hedän elätettävänään oleven henklöden lukua. C-devant paysans vvants de revenus garants des terres et personnes entretenues par eux à la campagne, par départements. Lään Départements Syytn kläsä C-devant paysans vvants de revenus garants des terres Näden elätettävää.väestöä " Personnes entretenues par eux Luku Nombre Uudenmaan Turun-Porn 0 Ahvenanmaa Hämeen Vpurn Mkkeln Kuopon Vaasan Oulun Koko maa Pays enter Kuten nästä lukusarjosta näkyy, ol syytnkläsä enmmn toselta puolen lounasssa, toselta puolen pohjosssa läänessä. Vuoden 0 tekstssä on jo huomautettu, että syytnkjärjestelmä on ylesemp, kun yllä olevan taulukon luvusta vos luulla, myös maan mussa osssa, mutta että se Mkkeln, Kuopon ja Vpurn läänessä esntyy tosessa muodossa. Sellä e näet ole nnkään harvnasta, että sä ta ät, joka elatusta vastaan on luovuttanut talon jollekn jälkelässtään, jää tämän perheeseen, muodostamatta tse omaa ruokakuntaa; ekä sellasta»elatusvaara» ta»-muora» nn ollen papston täyttämässä ammatttaulusna olo votu merktä syytnklästen ryhmään. Mutta toselta puolen on kylläkn tunnettua, että syytnglle jättäytymnen on Savossa ja Karjalassa paljon harvnasempaa kun muualla Suomessa. Yllä olevan taulukon kahdesta jälkmmäsestä sarokkeosta näkyy, mten paljon er läänessä ol sellasa henklötä, jotka välllsest tulvat syytngstä osallsks. Elätettäven luku ol, kuten stä näkyy, suurn Turun-Porn, Uudenmaan, Hämeen ja Vaasan läänessä, s. o. varsnasella syytnkalueella. Penn ol Kyytnklästen elätettäven keskluku Vpurn ja Oulun läänessä. Jos tahtoo mtata syytnklatoksen yhteskunnallsta merktystä ja stä rastusta, jonka se aheuttaa maanomstajlle, saa yleskästyksen vertaamalla syytnklästen ja maanomstajen lukua. 00 maanomstajaa kohden tul:

56 ^ Kakkaan syysyytmklasa tnkstä elävä Uudenmaan läänssä 0 Turun-Porn» Ahvenanmaalla Hämeen läänssä 0 Vpurn» Mkkeln» Kuopon» Vaasan > Oulun» ; K) Koko maassa Yllä olevat lukusarjat vahvstavat kakn JÎUO- In sen, mtä edellä on sanottu syytnkla- toksen ylesyydestä ja ss myös rastuksesta maan er osssa.

57 . III. TAULUJA TABELLER. TABLEAUX.

58 Päähenklön ammatt ta elnkeno. Huvudmannens yrke eller närng. Professon ou moyens d'exstence du chef de famlle*). I. Läsnäoleva väestö, ryhmtettynä ammatn ja elnkenon mukaan, pävänä joulukuuta 0. Den närvarande befolknngen, fördelad efter yrke och närng, den december 0. Populaton présente, groupée d'après la professon, au décembre 0. Perheden päähenklöt ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt. Huvudmän för famlj och ensklda självständga huvudmän. Chefs de famle el chefs partculers. S..! Näden vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Dessas hustrur (män), samt barn och andra famljemedlemmar utan Membres de la famlle sans professon. Na'sp. Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Barn och andra famljemedl., vlka deltaga huvudmannens yrkesarbete. Enfants et autres membres de la famlle prenant part au traval professonel du chef de famlle.! S. f. Henklöllnen palveluskunta. Personlg betjänng. Domestques. S. f. 0 Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Denna betjänngs hustrur (män), barn samt övrga famljemedl. utan yrke. Membres de la famlle sans professon.! Yhteensä. Summa. Total. j Mol. sukup. Bägge kön. S. f. \ D. s. I. Kaupungt ja maaseutu, Städer och landsbygd. Vlles et communes rurales. I. Maatalous Jordbruk och dess bnärngar : A Maanvljelys ja karjanhoto Jordbruk och boskapsskötsel Maanomstaja Jordägare Kruununtlojen ta -uudstalojen haltjota Innehavare av kronoboställen eller -nybyggen Kruunun ja krkollsvrkatalojen vuokraaja Arrendatorer av krono- och ecklesastska boställen Itsenäsen tlan vuokraaja Arrendatorer av självständg lägenhet Lampuoteja ja maatorppareta, jotka ovat päätlan alasa Landbönder och jordtorpare, vlka höra under huvudlägenheten Kruununmetsätorppareta Kronoskogstorpare Muonatorppareta, muonamehä ja renkejä, jotka ovat omassa ruuassaan Spannmälstorpare, spannmâlskarlar och drängar egen kost Tlanhotaja, vouteja, työnjohtaja ja ammatnoppneta Förvaltare, fogdar, arbetsledare och personer med yrkesbldnng Palkollsa säntäväen ruuassa Tjänstefolk husbondens kost Pävätyöläsä Dagsverksarbetare a) jolla on oma asunto (tsellsä, mäktupalasa) vlka äga egen bostad (backstugusttare) b) jolla e ole onaa asuntoa (losa y. m.) vlka cke äga egen bostad (nhysngar m. l.) B. Puutarhanhoto Trädgårdsodlng a) Itsenäsä elnkenonharjottaja, ammatnoppnera, konttorhenklötä y. m. Självständga närngsdkare, personer med yrkesbldnng, kontorspersonal m. fl b) Työntekjötä Arbetare 0 00 G 0' 0;! j j l ; 0, 0, 0! , 0 0' 0, 0!! , I l : , 0 ' ; 0!!!! 0 ; '. 0! 0 I ; ; ; 0\ ; J : C. Mejerlke Mejerrörclse, a) Itsenäsä elnkenonharjottaja, ammatnoppneta, konttorhenklötä y. m. Självständga närngsdkare, personer med yrkesbldnng, kontorspersonal m. fl 0 b) Työntekjötä Arbetare 0 0 : ' S' IS,0 *) Traducton, vor le supplément.

59 Päähenklön ammatt ta elnkeno. Huvudmannens yrke eller närng. Professon ou moyens d'exstence du chef de famlle. Perheden päähenklöt ynnä ykstyset Itsenäset päähenklöt. Huvudmän för famlj och ensklda självständga huvudmän. Chefs de famlle et chefs partculers. Mlesp. (Jatk. Forts. Näden vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Dessas hustrur (män), samt barn och andra famljemedlemmar utan yrke. Membres de la famlle sans professon. Ä. m. Sute). Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Barn och andra fanljemedl., vlka deltaga huvudmannens yrkesarbete. Enfants et autre* membres dr la famllr. promut part au traval professonel du chef de famlle. Henklöllnen palveluskunta. Personlg betjänng. Domestques. 0 Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Denna betjänngs hustrur (män), barn samt övrga famljemedl. utan yrke. Membres de la famlle sans professon. Mankön S. v. S. f. S. TO. Yhteensä. Summa. Total. Mol. sukup. Bägge kön. D. s. ' D. Metsänhoto Skogsvård a) Metsänhotaja y. m. päällystöä, konttorhenklötä y. m. Forstmästare o. a. chefskap, kontorspersonal m. fl b) Työntekjötä ja vartjota Arbetare o. väktare E. Poronhoto (lappalasa) Renskötsel (lappar) F. Metsästys ja kalastus Jakt och fske II. Teollsuus ja kästyö Industr och hantverk... Kavosteollsuus*Gruvbrytnng och malmtäkt.. a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal b) Työntekjötä Arbetare 0. Sulatot ja metallen jalostuslatokset Smält- och nftallförädlngsverk a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal b) Työntekjötä Arbetare. Konepajat ja koneteollsuusmekanska verkstäder och masknndustr a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal lö! b) Työntekjötä Arbetare. Kv-, sav-, las- y. m. sellanen teollsuus Sten-, er-, glas- o. a. dylk ndustr jl a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä I Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal.. ; Ij b) Työntekjötä Arbetare j. Nahka- ja karvateollsuus Läder- och hårndustr 0 a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä! Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal ;j b) Työntekjötä Arbetare. Kutonateollsuus TextHndustr a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä j Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal b) Työntekjötä Arbetare j. Vaatetusteollsuus Beklädnadsndustr ( a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötäj Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal.. b) Työntekjötä Arbetare!. Paperteollsuus Pappersndustr a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä' Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonalj 0 b) Työntekjötä Arbetare. Puuteollsuus Trändustr a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä j / Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal.. ( b) Työntekj. metsänhakkuussa, utossa y. m. - ^ Arbetare vd skogshygge, stockflottnng m. m. c) Työntekj. sahossa, puusepäntehtassa y. m. Sågarbetare, snckerarbetare m. fl « ; 0 ' 0 0: \ \ 0Î ! J 0\ S ; 0; 0 0\ 0I 0! ! 0 0 ' ; ; : 0 ( : S G (.") :) ^!) »»' 0 0

60 Päähenklön ammatt ta elnkeno. Huvudmannens yrke eller närng. Professon ou moyens d'exstence du chef de famlle. Perheden päähenklöt ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt. Huvudmän för famlj och ensklda självständga huvudmän. Chefs de famlle et chefs partculers., S. f. (Jatk. Forts. I fl Näden vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Dessas hustrur (män), samt barn och andra famljemedlemmar utan yrke. Membres de la famlle sans professon. M e»p. S. f. Sute). Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Barn och andra fanljemedl., vlka deltaga huvudmannens yrkesarbete. Enfants et autres membres de la famlle prenant part au traval professonel du chef de famlle. S. f. Henklöllnen palveluskunta. Personlg betjänng. Domestques. S. TO. 0 Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Denna betjänngs hustrur (män), barn samt övrga famljemedl. utan yrke. Membres de la famlle sam professon. S. f. Yhteensä. Summa. Total. Mol. sukup. Bägge kön. D..! 0. Rakennusteollsuus Byggnadsndustr a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä' Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal b) Työntekjötä Arbetare :. Kemallnen sekä terva-, öljy- y. vt. sellanen teollsuus Kemsk samt tjär-, olje- o. a. dylk ndustr a) Työnantaja, pällystöä ja konttorhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal..; b) Työntekjötä Arbetare j. Valastus-, lämmtys- ja sähköteollsuus Industr för belysnng, värme och elektrctet a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal.. b) Työntekjötä Arbetare lo;. RavntoaneteolUsuus Xärngsmecklsudustr... a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä - Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal.. b) Työntekjötä Arbetare. Väk- ja mallasjuomateollsuusbrännvns- och I maltdrycksndustr a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal! b) Työntekjötä Arbetare. Tupakka- y. m. nautntoaùteteollsus Tohaks m. fl. njutnngs))edelsndustrer a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal.. b) Työntekjötä Arbetare ). Graafllnen teollsuus Grafsk ndustr 0: a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä I Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal.. b) Työntekjötä Arbetare,. Muu teollsuus Övrg ndustr ; a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä - Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal..! b) Työntekjötä Arbetare ; 0! J! 0 I! 0\ / 0 0 ; ; 0! \ \ 0: 0 r!! \ s 0 0\ 0 0\ o 0 0 '! 0! r \, - ' X III. Kulkulatokset Kommunkatonsväsen. Rautatet Järnvägar a) Vrkamehä ja konttorhenklötä Tjänstemän o. kontorspersonal b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal j '. Ratotet ja ajurlke Spårvägar och åkarrörelse 0 a) Lkkeenharjottaja, päällystöä ja konttorhen-j klötä Aflärsdkare, chefskap o. kontorspersonal b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal (! 0» 0 0 c «0 b! :

61 Pääheaklön ammatt ta elnkeno. Huvudmannens yrke eller närng. Professon ou moyens d'exstence du chef de famlle. Perheden päähenklöt ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt. Huvudmän för famlj och ensklda självständga huvudmän. Chefs de famlle et chefs partculers. (Jatk. Forts. Näden vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Dessas hustrur (män), samt barn och andra famljemedlemmar utan yrke. Membres de la famlle sans professon. Mlesp. Sute)., Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Barn och andra famljemedl., vlka deltaga huvudmannens yrkesarbete. Enfants et autres membres de la famlle prenant part au traval professonel du chef de famlle. S. f. Henklöllnen palveluskunta. Personlg betjänng. Domestques. 0 Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Denna betjänngs hustrur (män), barn samt övrga famljemedl. utan yrke. Membres de la famlle sans professon. SJ. Ä. m. Yhteensä. Summa. Total. Mol. sukup. Bägge kö-. SJ.! D.s.. Kanavalkenne Kanaltrafk 0 a) Päällystöä ja konttorhenklötä Chefskap o. kontorspersonal b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal j 0. Luots- ja majakkalatos Lots- och f y anrättnngen a) Päällystöä Chefskap j ; b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal!!. Merenkulku Sjöfart \ a) Lkkeenharjottaja, päällystöä ja konttorhenklötä Affärsdkare, chefskap o. kontorspersonal 0 b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal! 0! 0. Lastaus-, purkaus- y. m. sellanen työ Lastnng,\ j lossnng o. a. dylk verksamhet \ j a) Lkkeenharjottaja, päällystöä ja konttorhenklötä Affärsdkare, chefskap o. kontorspersonal ] b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal!. Post, lennätn ja puheln Post, telegraf och telefon j 0 a) Vrkamehä ja konttorhenklötä Tjänstemän o. kontorspersonal l b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal 0 IV. Kauppa Handel 0 0. Raha- ja vakuutuslatokset Pennng- och f orsak rngsanstalter a) Päällystöä ja konttorhenklötä Chefskap o kontorspersonal 0 0 b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal 0. Asoms- ja vältyslke Agentur- och kommssons' rörelse a) Päällystöä ja konttorhenklötä Chefskap o, kontorspersonal 0 b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal 0. Ravntola- ja kahvlalke Värdshus- och kafé rörelse 0 0 a) Päällystöä ja konttorhenklötä Chefskap o. kontorspersonal 0 b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal. Muu kauppalke Övrg handelsrörelse 0 0 a) Päällystöä ja konttorhenklötä Chefskap o kontorspersonal 0 b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal 00 0 : j \ » \ : 0 ; 0 ; 0 0 0, 0 0 : l m S öl 0 ll, 0, j ' > ^ Q G III

62 0 Päähenklön ammatt ta elnkeno. Huvudmannens yrke eller närng. Professon ou moyens d'exstence du chef de famlle. Näden vamot (mehet), I Perheden päähenklöt lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt. ammatta. Huvudmän för famlj Dessas hustrur (män), och ensklda självständga huvudmän. mljemedlemmar utan samt barn och andra fa- yrke. Chefs de famlle et chefs partculers. Membres de la famlle sans professon. S. f. (Jatk. Forts. Sute). Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Barn och anrra tumljemedl., vlka deltaga huvudmannens yrkesarbete. Enfants et autres membres de la famlle prenant part au tra-! val professonel du chef de famlle.! '!) Henklöllnen palveluskunta. Personlg betjänng. Domestques.. 0 Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Denna betjänngs hustrur (män), barn samt övrga famljemedl. utan yrke. Membres de la famlle sans professon. Yhteensä. Summa. Total. ; Mol.sukup., Bägge kön. S. f. D. s. V. Julknen tomnta (pats VIVII) Offentlg! verksamhet (utom VIVII). Krkko Kyrka a) Pappeja ja saarnaajapräster o. predkanter b) Urkureta, kkkareta ja muta krkonpalveljota Orgelnster, klockare o. annan kyrkobetjänng. Okeuslatos ja vankenhoto Rättsväsende och fångvård a) Vrkamehä ja konttorhenklötä Tjänstemän o. kontorspersonal j b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal r ;. Svlhallnto Cvlförvaltnng ; a) Vrkamehä ja vrastoapulasa Tjänstemän o. byråpersonal 0 b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal ll. Kunnallshallnto Kommunalförvaltnng, a) Vrkamehä ja konttorhenklötätjänstemän!! o. kontorspersonal b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal. Puolustuslatos Försvarsväsende a) Päällystöä ja konttorhenklötä-befäl o. kontorspersonal b) Alpäällvstöä, palveluskuntaa ja mehstöä Underbefäl, tjänstepersonal o. manskap.... Polslatos PoUsnruttnng : a) Päällystöä ja konttorhenklötä Chefskap o.; kontorspersonal j b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal,0 VI. Opetuslatos Undervsnngsväsen. Valto) ja kunnun. opplatokset-stats- och kom-, munala läroverk a) Opettaja Lärare b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal. Ykstyset op-platokset Prvata läroverk a) Opettaja Lärare b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal VII. Terveydenhoto Hälsovård. Valto) ta kunnan tom Stats- eller komtnwudhe-' fattnng a) Lääkäretä ja elänlääkäretä Läkare o. vete-j rnärer j 0 b) Rokottaja, kätlötä ja saraanhotaja y. m. j Vaccnatörer, barnmorskor o. sjuksköterskor m. fl.j o) Palveluskuntaa Tjänstepersonal \ 00! \ 0 ' ; , «00 0! 0 0 0, 0 0 ' ! ' 00 0!! 0 0 ; ; l 0» / 0 l 0» S ( ( 0 ;»! > « ; 0l\ 0 0 '! ' 0 0 0U l' 0! a, ' X ( n 00 : 0 0, ; 0 ^

63 Päähenklön ammatt ta elnkeno. Huvudmannens yrke eller närng. Professon ou moyens d'exstence du chef de famlle. Perheden päähenklöt ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt. Huvudmän för famlj och ensklda självständga huvudmän. Chefs de famlle et chefs partculers. Mlesp. (Jatk. - Forts.! Näden vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Dessas hustrur (män), samt barn och andra famljemedlemmar utan yrke. Membres de la famlle sans professon. S. f. Sute). Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Barn och andra famljemedl., vlka deltaga huvudmannens yrkesarbete. Enfants et autres membres de la famlle prenant part au traval professonel du chef de famlle..-/. Henklöllnen palveluskunta. Personlg betjänng. Domestques... 0 Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Denna betjänngs hustrur (män), barn samt övrga famljemedl. utan yrke. Membres de la famlle sans professon. s.t.!! Yhteensä. Svmma. Total../. Mol. sukup. Bägge kön. D.. l. Ykstynen tomnta Enskld verksamhet a) Lääkäretä, hammaslääkäretä ja apteekkareta Läkare, tandläkare o. apotekare b) Saraanhotaja, heroja y. m. Sjuksköterskor, massörer m. fl 0 \ ' VIII. Vapaat elnkenot Fra närngar! 0» IX. Muut luettelematta jääneet ammatt övrga ovan cke nämnda yrken t X. Työläsä ja päväpalkkalasa lman edellämanttua ammatta Arbetare och daglönare utan förenämnt yrke»» 0 0 XI. Henklötä lman ammatta, latoksssa (vanklossa, hotolossa y. m. s.) Personer utan yrke, anstalter (fängelser, asyler m. fl.) 0 0 XII. Pääomalla, korolla ta eläkkeellä eläjä Personer, som leva av kaptal, räntor eller penson. Eläkkeellä eläjä Pensonstgare. Svytnkläsä Sytnngstjgare. Muta Övrga XIII. Varattoma henklötä (e perheenjäsenä) Medellösa personer (cke famljemedlemmar) ( 0» 0! » 0 XIV. Muta henklötä övrga personer ' Kaupungt. Städer. Vlles. I. Maatalous Jordbruk och dess bnärngar 0 : ; 0 A. Maanvljelys ja karjanhoto Jordbruk och boskapsskötsel. Maanomstaja Jordägare. Kruununtalojen ta -uudstalojen haltjota Innehavare av kronoboställen eller -nybyggen. Kruunun ja krkollsvrkatalojen vuokraaja Arrer.datorer av krono- och ecklesastska boställen. Itsenäsen tlan vuokraaja Arrendatorer av självständg lägenhet (

64 Päähenklön ammatt ta elnkeno. Huvudmannens yrke eller närng. Professon ou moyens d'exstence du chef de famlle. Perheden päähenklöt ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt. Huvudmän för famlj och ensklda självständga huvudmän. Chefs de famlle et chefs partculers. (Jatk. Forts. Näden vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Dessas hustrur (män), samt barn och andra famljemedlemmar utan yrke. j Membres de la famlle j sans Sute). Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Bara och andra famljemedl., vlka deltaga huvudmannens yrkesarbete. Enfants et autres membres de la famlle' prenant part au traval professonel du chef de famlle. Meap.! Henklöllnen palveluskunta. Personlg betjänng. Domestques. S. f. o Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Denna betjänngs hustrur (män), barn samt övrga famljemedl. utan yrke. Membres de la famlle sans professon. Yhteensä. Summa. Total. S. f. Mol. sukup. Bägge kön. D.s. Lampuoteja ja maatorppareta, jotka ovat päätlan alasa Landbönder och jordtorpare, vlka höra under huvudlägenheten 0. Kruununmetsätorppareta Kronoskogstorpare... Muonatorppareta, muonamehä ja renkejä, jotka ovat omassa muassaan Spannmâlstorpare,. spannmälskarlar och drängar egen kost Tlanhotaja, vouteja, työnjohtaja ja ammatnoppneta Förvaltare, fogdar, arbetsledare och personer med yrkesbldnng. Palkollsa säntäväen ruuassa Tjänstefolk husbondens kost 0. Pävätyöläsä Dagsverksarbetare a) jolla on oma asunto (tsellsä, mäktupalasa) vlka äga egen bostad (backstugusttare).. b) jolla e ole omaa asuntoa (losa y. m.) vlka cke äga egen bostad (nhysngar m. fl.) I. Puutarha) hoto Trädgårdsodlng 0^ a) Itsenäsä elnkenonharjottaja, ammatnoppneta, konttorhenklötä y. m. Självständga närngsdkare, personer med yrkesbldnng, kontorspersonal m. fl b) Työntekjötä Arbetare C. Mejerlke Mejerrörelse a) Itsenäsä elnkenonharjottaja, ammatnoppneta, konttorhenklötä y. m. Självständga närngsdkare, personer med yrkesbldnng, kontorspersonal m. l b) Työntekjötä Arbetare D. Metsänhoto Skogsvård a) Metsänhotaja y. m. päällystöä, konttorhenk-j lötä y. m. Forstmästare o. a. chefskap, kontorspersonal m. fl j b) Työntekjötä ja vartjota-arbetare o. väktare I j m] 0! \ j j 0! 0 0! 0! 00:! I J a - ' E. Poronhoto (lappalasa) Renskötsel (lappar) j F. Metsästys ja kalastus Jakt och jske \ \ ! II. Teollsuus ja kästyö Industr och hantverk... Kavosteollsuus Gruvbrytnng och malndäkt.. a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal b) Työntekjötä Arbetare» 0» w\ ( <! » ( ;,

65 Päähenklön ammatt ta elnkeno. Huvudmannens yrke eller närng. Professon ou moyens d'exstence du chef de famlle. Perheden päähenklöt ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt. Huvudmän för famlj och ensklda självständga huvudmän. Chefs de famlle et chefs partculers. Kvlnnkön. S. f. (Jatk. Forts. Näden vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Dessas hustrur (män), samt barn och andra famljemedlemmar utan yrke. ' Membres de la famlle sans professon. Sute). Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Barn och andra famljemedl., vlka deltaga huvudmannens yrkesarbete. Enfants et autres membres de la famlle prenant part au traval professonel du chef de famlle. Henklöllnen palveluskunta. Personlg betjänng. Domestques. 0 Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Denna betjänngs hustrur (män), barn samt övrga famljemedl. utan yrke. Membres de la famlle sans professon. Yhteensä. Summa. Total. Mol. sukup. Bägge kön. D.s. loj. '. 0, j ' 0. Sulatot ja metallen jalostuslatokset Smält- och metallförädlng sverk a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal b) Työntekjötä Arbetare. Kompajat ]a komteollsuus Mekanska verkstäder och masknndustr a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal.. b) Työntekjötä Arbetare Kv-, sav-, las- y. m. sellanen teollsuus Sten-, er-, glas- o. a. dylk ndustr a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal.. b) Työntekjötä Arbetare Nahka- ja karvateollsuus Läder- och hårndustr a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal b) Työntekjötä Arbetare Kutomateollsuus Textlndustr a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal b) Työntekjötä Arbetare. Vaatetusteollsuus Beklädnadsndustr ' 0.., a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä [ Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal.. ' b) Työntekjötä Arbetare Paperteollsuus Pappersndustr a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä! Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal! b) Työntekjötä Arbetare Puuteollsuus Trändustr a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötäj Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal.. b) Työntekj. metsänhakkuussa, utossa y. m. ' Arbetare vd skogshygge, stockflottnng m. m. c) Työntekj. sahossa, puusepäntehtassa y. m. j Sågarbetare, snckerarbetare m. fl Rakennusteollsuus Byggnadsndustr a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötäj Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal b) Työntekjötä Arbetare Kemallnen sekä terva-, öljy- y. m. sellanen teollsuus] Kemsk samt tjär-, olje- o. a. dylk ndustr.. a) Työnantaja, pällystöä ja konttorhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal.. b) Työntekjötä Arbetare Valastus-, lämmtys- ja sähköteollsuus Industr för belysnng, värme och elektrctet a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal.. b) Työntekjötä Arbetare « /0 0 > ; -... I ; ! 0 ; «

66 Päähenklön ammatt ta elnkeno. Huvudmannens yrke eller närng. Professon ou moyens d'exstence du chef de famlle ). Perheden päähenklöt ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt. Huvudmän för famlj och ensklda självständga huvudmän. Chefs de famlle et chefs partculers. (Jatk. - Forts. Näden vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Dessas hustrur (män), samt barn och andra famljemedlemmar utan yrke. Membres de la famlle sans professon. Evnnkön. Sute). Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Barn och andra famljemedl., vlka deltaga huvudmannens yrkesarbete. Enfants et autres membres dr la famlle pr nant part au traval professonel (lu chef de famlle. fl Henklöllnen palveluskunta. Personlg betjänng. Domestques. 0 Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Denna betjänngs hustrur (män), barn samt övrga famljemedl. utan yrke. Membres de la famlle sans professon. Mankön S. f. Yhteensä. Sumna. Total. Mol. sukp. Bägge kön. D.s. 0. Ravntoaneteoïïsuus Närngsnedelsndustr... a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä "Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal.. b) Työntekjötä Arbetare. Väk- ja mallasjuomateollsuus Brännvns- och a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal b) Työntekjötä Arbetare. Tupakka- y. m. nautntoaneteollsuus Tobaksm. fl. njdnngsmedelsndustrer a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal.. b) Työntekjötä Arbetare. Graafllnen teollsuus Grafsk ndustr a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal.. b) Työntekjötä Arbetare. Muu teollsuus Övrg ndustr a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal.. b) Työntekjötä Arbetare \ III. Kulkulatokset Kommunkatonsvasen Rautatet Järnvägar a) Vrkamehä ja konttorhenklötä Tjänstemän o kontorspersonal b) Pal velus kuntaa Tjänstepersonal. Ratotet ja ajurlke Spårvägar och åkarrörelse a) Lkkeenharjottaja, päällystöä ja konttorhenklötä Affärsdkare, chefskap o. kontorsb) Palveluskuntaa Tjänstepersonal!. Kanavalkenne Kanaltrafk a) Päällystöä ja konttonhenklötä Chefskap o. kontorspersonal b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal. Luots- ja majakkalatos Lots- och fyrnrättnngen a) Päällystöä Chefskap b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal Merenkulku Sjöfart a) Lkkeenharjottaja, päällystöä ja konttorhenklötä Affärsdkare, chefskap o. kontorsb) Palveluskuntaa Tjänstepersonal S j r j 'J !) 0 0 ( 0 0

67 '0 Päähenklön ammatt ta elnkeno. Huvudmannens yrke eller närng. Professon ou moyens d'exstence du chef de famlle. Perheden päähenklöt ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt. Huvudmän för famlj och ensklda självständga huvudmän. Chefs de famlle et chefs ; partculers. Evnnkön. (Jatk. Forts. Näden vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Dessas hustrur (män), samt barn och andra famljemedlemmar utan yrke. Membres de la famlle sans professon. Evnnkön. Sute). Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Barn och andra famljenedl., vlka deltaga huvudmannens yrkesarbete. Enfants et autres membres de la famlle prenant part au traval professonel du chef de famlle. Evnnkön. "^ Henklöllnen palveluskunta. Personlg betjänng. Domestques. Evnnkön. S. f. 0 Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Denna betjänngs hustrur (män), barn samt övrga famljemedl. utan yrke. Membres de la famlle sans professon. ; Evnnkön. Yhteensä. Summa. Total. Evnnkön. Mol. sukup. Bägge kön. D.. 0 I J I. Lastans-, purkms- y. m. sellanen työ Lastnng, lossnng o. a. dylk verksamhet a) Lkkeenharjottaja, päällystöä ja konttorhenklötä Affärsdkare, chefskap o. kontorspersonal b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal. Post, lennätn ja puheln Post, telegraf och telefon a) Vrkamehä ja konttorhenklötä Tjänstemän o. kontorspersonal b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal IV..... Kauppa Handel Raha- ja vakuutuslatokset Pennng- och försäkrngsanstalter a) Päällystöä ja konttorhenklötä Chefskap o. kontorspersonal b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal Asoms- ja vältyslke Agentur- och kommssonsrörelse a) Päällystöä ja konttorhenklötä Chefskap o. kontorspersonal b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal Ravntola- ja kahvlallce Värdshus- och kaférörelse a) Päällystöä ja konttorhenklötä Chefskap o. kontorspersonal b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal Muu kauppalke övrg handelsrörelse a) Päällystöä ja konttorhenklötä Chefskap o. kontorspersonal b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal V. Julknen tomnta (pats VIVII) Offentlg verksamhet (utom VIVII). Krkko Kyrka a) Pappeja ja saarnaaja Präster o. predkanterj b) Urkureta, Ukkareta ja muta krkonpalveljota! Orgelnster, klockare o. annan kyrkobe-j tjänng. Okeuslatos ja vankenhoto Rättsväsende och\ fångvård a) Vrkamehä ja konttorhenklötä Tjänstemän o. kontorspersonal b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal. Svlhallnto Cvlförvaltnng a) Vrkamehä ja vrastoapulasa Tjänstemän o. byråpersonal b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal 0» \ 0' j 0,! < ' ' 0 I, 0, 0'! \ " j : ' \ / (Ml 0 S Ô' H !) ö O

68 «Päähenklön ammatt ta elnkeno. Huvudmannens yrke eller närng. Professon ou moyens d'exstence du chef de famlle. Perheden päähenklöt ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt. Huvudmän för famlj och enskld! självbtändga huvudmän. Chefs de famlle et chefs partculers../. (Jatk. Forts. Näden vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Dessas hustrur (män), samt barn och andra famljemedlemmar utan yrke. Membres de la famlle sans professon. Sute. Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Barn och andra famljemedl., vlka deltaga huvudmannens yrkesarbete.. Enfants et autres membres de la famlle prenant part au traval professonel du chef de famlle. S. f. Henklöllnen palveluskunta. Personlg betjänng. Domestques. Kvnnkön, S. f. 0 Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Denna betjänngs hustrur (män), barn samt övrga famljemedl. utan yrke. Membres de la famlle sans professon. Yhteensä. Summa. Total. Mol. sukup, Bägge kön. D. s.» 0 0. Kunnallshallnto Kommunalförvaltnng a) Vrkamehä ja konttorhenklötä;tjänstemän o. kontorspersonal b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal. Puolustuslatos Försvarsväsevde a) Päällystöä ja konttorhenklötä Befäl o. kontorspersonal b) Alpäällystöä, palveluskuntaa ja mehstöä Underbefäl, tjänstepersonal o. manskap. Polslatos Polsnrättnng a) Päällystöä ja konttorhenklötä Chefskap o. kontorspersonal b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal VI. Opetuslatos Undervsnngsväsen. Valton ja kunnan opplatokset Stats- och kommunala läroverk a) Opettaja Lärare..... b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal. Ykstyset opplatokset Prvata läroverk a) Opettaja Lärare b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal VII. Terveydenhoto Hälsovård. Valton ta kunnan tom Stats- eller kommunalbefattnng a) Lääkäretä ja elänlääkäretä Läkare o. veternärer.. b) Rokottaja, kätlöltä ja saraanhotaja y. m. Vaccnatörer, barnmorskor o. sjuksköterskor m. fl. c) Palveluskuntaa Tjänstepersonal. Ykstynen tomnta Enskld verksamhet a) Lääkäretä, hammaslääkäretä ja apteekkareta Läkare, tandläkare o. apotekare b) Saraanhotaja, heroja y. m. Sjuksköterskor, massörer m. fl VIII. Vapaat elnkenot Fra närngar !!, ;, ; 0 ; ;! 0 ; \ 0 \ 0! J 0 0,! 0 * 00;! 'l 0 u\, * IX. Muut luettelematta jääneet ammatt övrga ovan cke nämnda yrken 0! 0 X. Työläsä ja päväpakkaasa lman edellämanttua ammatta Arbetare och daglönare utan förenämnt yrke l l

69 ( Jatk. Fort. Sute). Päähenklön ammatt ta elnkeno. Huvudmannens yrke eller närng. Professon ou moyens d'exstence du chef de famlle. Perheden päähenklöt ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt. Huvudmän för famlj och ensklda självständga huvudmän. Chefs de famlle et chefs ; partculers. Evnnkön. S. f. Näden vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Dessas hustrur (män), samt barn och andra famljemedlemmar utan yrke. Membres de la famlle sans professon. Evnnkön. I Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Barn och andra famljemedl., vlka deltaga huvudmannens yrkesarbete. Enfants et autres membres de la famlle prenant part au traval professonel du chef de famlle. Evnnkön. S. f. Henklöllnen palveluskunta. Personlg betjänng. Domestques. Evnnkön. 0 Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Denna betjänngs hustrur (män), barn samt övrga famljemedl. utan yrke. Membres de la famlle sans professon. Evnnkön. Yhteensä. Summa. Total., Mol. sukup. j Bägge köa.! D. s. XI. Henklötä lman ammatta, latoksssa (vanklossa, hotolossa y. m. s.) Personer utan yrke, anstalter (fängelser, asyler m. fl.) ]! ) 0 XII. Pääomalla, korolla ta eläkkeellä eläjä Personer, som leva av kaptal, räntor eller penson. Eläkkeellä eläjä Pcnsonstagare. Syytnkläsä Sytnngstagare. Muta övrga S XIII. Varattoma henklötä (e perheenjäsenä) Medellösa personer (cke famljemedlemmar) XIV. Muta henklötä övrga personer Maaseutu. Landsbygd. Communes rurales. I. Maatalous Jordbruk och dess bnärngar A. Maanvljelys ja karjanhoto Jordbruk och boskapsskötsel 0. Maanomstaja Jordägare Ill. Kruununtalojen ta -uudstalojen haltjota Innehavare av kronoboställen eller -nybyggen. Kruunun ja krkollsvrkatalojen vuokraaja Arrendatorer av krono- och ecklesastska boställen. Itsenäsen tlan vuokraaja Arrendatorer av självständg lägenhet. Lampuoteja ja maatorppareta, jotka ovat päätlan alasa Landbönder och jordtorpare, vlka höra under huvudlägenheten. Kruununmetsätorppareta Kronoskogstorpare... Muonatorppareta, muonamchä ja renkejä, jotka ovat omassa ruuassaan Spannmålstorpare, spannmålskarlar och drängar egen kost. Tlanhotaja, vouteja, työnjohtaja ja ammatnoppneta Förvaltare, fogdar, arbetsedare och personer med yrkesbldnng. Palkollsa säntäväen muassa Tjänstefolk hus-' bondens kost I 0. Pävätyöläsä Dagsverksarbetare 0 a) jolla on oma asunto (tsellsä, mäktupalasa) vlka äga egen bostad (backstugusttare).. b) jolla e ole omaa asuntoa (losa y. m.) vlka' ; cke äga egen bostad (nhysngar m. fl.) ! 0; 0 00! fj! j j 0! 0 0 ; III ' ] 0! 0 ;! 0, 0 0! : 0! ( ! 0 0 IS (! ) 0 0

70 j j Päähenklön ammatt ta elnkeno. Huvudmannens yrke eller närng. Professon ou moyens d'exstence du chef de famlle. Perheden päähenklöt ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt. Huvudmän för famlj och ensklda självständga huvudmän. Chefs de famlle et chefs partculers. Evnnkön. Ä. /. (Jatk. -- Forts. Näden vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Dessas hustrur (män), samt barn och andra famljemedlemmar utan yrke. Membres d : la famlle sans professon. Evnnkön. Sute). ; Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Barn och.andra famljemedl., vlka deltaga huvudmannens yrkesarbete., Enfants et autres membres de la famlle prenant part au traval professonel du chef de famlle. Evnnkön. Henklöllnen palveluskunta. Personlg betjänng. Domestques. Evnnkön. 0 Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Denna betjänngs hustrur (män), barn samt övrga famljemedl. utan yrke. Membres de la famlle sans professon. Evnnkön. Yhteensä. Summa. Total. Evnnkön. Mol.sukup. Bägge kön. D.s.! ; s!» 0 l. Puutarhanhoto Trädgårdsodlng a) Itsenäsä elnkenonharjottaja, arnmatnoppneta, konttorhenklötä y. m. Självständga närngsdkare, personer med yrkesbldnng, kontorspersonal m. fl b) Työntekjötä Arbetare C. Mejerlke Mejerrörelse a) Itsenäsä elnkenonharjottaja, ammatnoppneta, konttorhenklötä y. m. Självständga närngsdkare, personer med yrkesbldnng, kontorspersonal m. fl b) Työntekjötä Arbetare D. Metsänhoto Skogsvård a) Metsänhotaja y. m. päällystöä, konttorhenklötä y. m. Forstmästare o. a. chefskap, kontorspersonal m fl b) Työntekjötä ja vartjota Arbetare o. väktare E. Poronhoto (lappalasa) Renskötsel (lappar) F. Metsästys ja kalastus Jakt och fske _ ; ;!l C 0 II. Teollsuus Ja kästyö Industr och hantverk. Kavosteollsuus Gruvbrytnng och malmtäkt... a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal.. b) Työntekjötä Arbetare. Sulatot ja metallen jalostuslatokset Smält- och a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal.. b) Työntekjötä Arbetare. Konepajat ja koneteollsuus Mekanska verkstäder och masknndustr a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal.. b) Työntekjötä Arbetare. Kv-, suv-, las- y. m. sellanen teollsuus Sten-, er-, glas- o. a. dylk ndustr a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal b) Työntekjötä Arbetare. Nahka- ja karvateollsuus Läder- och härndustn a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal.. b) Työntekjötä Arbetare» ; 0 : » !) K '

71 Päähenklön ammatt ta elnkeno. Huvudmannens yrke eller närng. Professon ou moyens d'exstence, du chef de jämlle. Perheden päähenklöt ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt. Huvudmän för famlj och ensklda självständga huvudmän. Chefs de famlle et chefs partculers. S. f. (Jatk. Forts. Näden vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Dessas hustrur (män), samt barn och andra fa- mljemedlemmar utan j yrke. Membres de la famlle sans professon. Evnnkön. Sute). Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Barn och andra famljemed., vlka deltaga huvudmannens yrkesarbete. Enfants et autres membres de la famlle prenant part au traval professonel du chef de famlle. Evnnkön. Henklöllnen palveluskunta. Personlg betjänng. Domestques. Evnnkön. S. f. 0 Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Denna betjänngs hustrur (män), barn samt övrga famljemedl. utan yrke. Membres de la famlle sans professon. Evnnkön.! Yhteensä. Summa. Total. > Evnnkön. Mol. sukup. Bägge kön. D.s. j. s. îo. n! Kvtomateollsuus Textlndustr a) Työnantaja, päällystöä ja konttonhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal b) Työntekjötä Arbetare Vaatetusteollsuus Beklädnadsndustr a) Työnantaja, päällystöä ja konttonhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal b) Työntekjötä Arbetare Paperteollsuus Pappersndustr a) Työnantaja, päällystöä ja konttonhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal b) Työntekjötä Arbetare Puuteollsuus Trändustr a) Työnantaja, päällystöä ja konttonhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal b) Työn tek], metsänhakkuussa, utossa y. m. Arbetare vd skogshygge, stockflottong m. m.j c) Työntekj. sahossa, puusepäntehtassa y. m. Sågarbetare, snckerarbetare m. fl.." 0. Rakennusteollsuus Byggnadsndustr a) Työnantaja, päällystöä ]a konttonhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal b) Työntekjötä Arbetare. Kemallnen sekä terva-, öljy- y. m. sellanen teollsuus Kemsk samt tjär-, olje- o. a. dylk ndustr a) Työnantaja, pällystöä ja konttonhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal.. b) Työntekjötä Arbetare!. Valastus-, lämmtys- ja sähköteollsuus Industr' för belysnng, värme och elektrctet a) Työnantaja, päällystöä ja konttonhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal.. b) Työntekjötä Arbetare '. Ravrdoaneteollsuus Närngsmedelsndustr a) Työnantaja, päällystöä ja konttonhenklötä - Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal.. b) Työntekjötä Arbetare. Väk- ja mallasjuomateollsuus Brännvns- och maltdrycksndustr a) Työnantaja, päällystöä ja konttonhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal b) Työntekjötä Arbetare,. Tupakka- y. m. nautntoaneteollsuus Tobaksm. fl. njutnngsmedelsndustrer a) Työnantaja, päällystöä ja konttonhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal b) Työntekjötä Arbetare ! \ ( 0 0\ ! ] 0:! ! C :. \ - - ':..._ -! ; :!.._! ,! ll n 0 G

72 0 Päähenklön ammatt ta elnkeno. Huvudmannens yrke eller närng. Professon ou moyens d'exstence chef de famlle. du Perheden päähenklöt ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt. Huvudmän för famlj och ensklda självständga huvudmän. Chefs de famlle et chefs partculers. (Jatk. Forts. Näden vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Dessas hustrur (män), samt barn och andra famljemedlemmar utan yrke. Membres de la famlle sans professon. Sute). Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Barn och andra famljemedl., vlka deltaga huvudmannens yrkesarbete. Enfants et autres membres de la famlle prenant part au traval professonel du chef de famlle. j S. f. Henklöllnen palveluskunta. Personlg betjänng. Domestques. 0 Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Denna betjänngs hustrur (män), barn samt övrga famljemedl. utan yrke. Membres de la famlle sans professon. S. TO. j S. f. Yhteensä. Summa. Total. S. f. Mol. sukup. Bägge kön. D.s.. Granfllnen teollsuus Grafsk ndustr a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal b) Työntekjötä,Arbetare. Muu teollsuus Övrg ndustr a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal b) Työntekjötä Arbetare \ *-. III.... a Jl 0. Kulkulatokset Kommunkatonsväsen Rautatet Järnvägar a) Vrkamehä ja konttorhenklötä Tjänstemän o. kontorspersonal b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal Ratotet ja ajurlke Spårvägar och åkarrörelse a) Lkkeenharjottaja, päällystöä ja konttorhenklötä Affärsdkare, chefskap o. kontorspersonal b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal KtmavaKkenne Kanaltrafk a) Päällystöä ja konttorhenklötä Chefskap o. kontorspersonal b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal Luots- ja majakkalatos Lots- och fyrnrättnngen a) Päällystöä Chefskap b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal Merenkulku Sjöfart a) Lkkeenharjottaja, päällystöä ja konttorhenklötä Affärsdkare, chefskap o. kontorspersonal b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal Lastaus-, purkaus- y. m. sellanen työ Lastnng, lossnng o. a. dylk verksamhet a) Lkkeenharjottaja, päällystöä ja konttorhenklötä Affärsdkare, chefskap o. kontorspersonal b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal Post, lennätn ja puheln Post, telegraf och telefon a) Vrkamehä ja konttorhenklötä Tjänstemän o. kontorspersonal b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal to » 0 g ]! 0 _ _. -._ ! P0 0 0 u 0 n IV.. Kauppa Handel Raha- ja vakuutuslatokset Pennng- och försäkrngsanstaller a) Päällystöä ja konttorhenklötä Chefskap o. kontorspersonal b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal lu >

73 - - Päähenklön ammatt ta elnkeno. Huvudmannens yrke eller närng. Professon ou moyens d'exstence du chef de famlle. Perheden päähenklöt ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt. Huvudmän för famlj och ensklda självständga huvudmän. Chefs de famlle et chefs partculers. S. TO. (Jatk. Forts. Näden vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Dessas hustrur (män), samt barn och andra famljemedlemmar utan yrke. Membres de la famlle sans professon. Sute). Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Barn och and ra famljemed [., vlka deltaga huvudmannens yrkesarbete. Enfants H autres membres <l< lu fnnlle pr nätt part au traval professonel du chef de famlle. Henklöllnen palveluskunta. Personlg betjänng. Domestques. S. f. 0 Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Denna betjänngs hustrur (män), barn samt övrga famljemedl. utan yrke. Membres du In famlle sans professon. Mankön Ä. m. S. f. Yhteensä. Summa. Total. Mol. sukup. Bägge kön. D.s.. Asoms- ja vältyslke Agentur- och kommssonsrörelse a) Päällystöä ja konttorhenklötä Chefskap o. kontorpersonal b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal. Ravntola- ja kahvlalke Värdshus- och kaférörelse a) Päällystöä ja konttorhenklötä Chefskap o. kontorspersonal b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal. Muu kauppalke övrg handelsrörelse a) Päällystöä ja konttorhenklötä Chefskap o. kontorspersonal b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal * 0 '0 V. \n\. ' j 0.! Julknen tomnta (pats VIVII) Offentlg verksamhet (utom VIVII) j Krkko Kyrka j a) Pappeja ja saarnaaja Präster o. predkanter! b) Urkureta, lukkareta ja muta krkonpal vel jota Orgelnster, klockare o. annan kyrkobetjänng Okeuslatos ja vankenhoto Rättsväsende och fångvård a) Vrkamehä ja konttorhenklötä-tjänstemän o. kontorspersonal b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal Svlhallnto Cvlförvaltnng a) Vrkamehä ja vrastoapulasa.-tjänstemän o. byråpersonal b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal Kunnallshallnto Kommunalförvaltnng a) Vrkamehä ja konttorhenklötätjänstemän o. kontorspersonal b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal Puolustuslatos Försvarsväsende a) Päällystöä ja konttorhenklötä-befäl o. kontorspersonal b) Alpäällystöä, palveluskuntaa ja mehstöä Underbefäl, tjänstepersonal o. manskap Polslatos Polsnrättnng a) Päällystöä ja konttorhenklötä Chefskap o. kontorspersonal b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal \! ! (J : -_! --- (!) S\).._ _ ög M 0 ; VI. Opetuslatos Undervsnngsväsen '0[. Valton ja kunnan opplatokset Stats- och kom- munala läroverk a) Opettaja Lärare b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal ; C 0 0 (. III.

74 Päähenklön ammatt ta elnkeno. Huvudmannens yrke eller' närng. Professon ou moyens d'exstence du ehe de famlle.. Ykstyset opplatokset Prvata läroverk a) Opettaja Lärare b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal... VII. Terveydenhoto Hälsovård. Valton ta kunnan tom Stats- eller kommunalbefattnng a) Lääkäretä ja elänlääkäretä Läkare o. veternärer s b) Rokottaja, kätlötä ja saraanhotaja y. m. Vaccnatörer, barnmorskor o. sjuksköterskor m. fl. c) Palveluskuntaa Tjänstepersonal. Ykstynen tomnta Enskld verksamhet a) Lääkäretä, hammaslääkäretä ja apteekkareta Läkare, tandläkare o. apotekare b) Saraanhotaja, heroja y. m. Sjuksköterskor, massörer m. fl VIII. Vapaat elnkenot - Fra närngar. Perheden päähenklöt ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt.! Huvudmän för famlj,00 ensklda självständga huvudmän. Chefs de famlle et chefs partculers. 0 S. f (Jatk. Forts. Näden vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Dessas hustrur (män), samt barn och andra famljemedlemmar utan yrke. Membres de la famlle sans professon. S. TO. no;!! Sute. Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Barn och andra famljemedl., vlka ] deltaga huvudmannens yrkesarbete. Enfants et autres membres de la famlle ; prenant part au traval professonel du chef de famlle. : S. f. \ '! 0 0 Henklöllnen palvelustonta. Personlg betjänng. Domestques. 0 S. f. 0 0 Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Denna betjänngs hustrur (män), barn samt övrga famljemedl. utan yrke. Membres de la famlle sans professon. _ Yhteensä. Summa. \ Total Mol. sukup. Bägge kön. D.s IX. Muut luettelematta jääneet ammatt övrga ovan cke nämnda yrken X. Työläsä ja päväpalkkalasa lman edellämanttua ammatta Arbetare o. daglönare utan förenämnt yrke XI. Henklötä lman ammatta, latoksssa (vanklossa, hotolossa y. m. s.) Personer utan yrke, anstalter (fängelser, asyler m. fl.) ; XII. Pääomalla, korolla ta eläkkeellä eläjä Personer, som leva av kaptal, räntor eller penson... Eläkkeellä eläjä Pensonstngaro. Syytn kläsä Sytnngstagare. Muta Övrga r I 0 XIII. Varattoma henklötä (e perheenjäsenä) - Medellösa personer (cke famljemedlemmar)....._ 0 0 XIV. Muta henklötä övrga personer 0 0 0

75 Päähenklön ammatt ta elnkeno. Huvudmannens yrke eller närng. Professon ou moyens d'exstence du chef de famlle '). II. Läsnäoleva väestö, ryhmtettynä ammatn ja elnkenon mukaan, joulukuun p. 0, läänttän. Den närvarande befolknngen, fördelad efter yrke och närng, den december 0, länsvs. Populaton présente, ç/roupée d'aprh la prnfes- Näden vamot (mehet), Perheden päähenklöt lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt. ammatta. Huvudmän för famlj Dessas hustrur (män), och ensklda självständga huvudmän. mljemedlemmar utan samt barn och andra fa- yrke. Chefs de famlle et chefs partculers. Membres de la famlle sans professon. SJ. SJ. s on> m / décembre 0, par départements.! Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Barn och andra famljemedl., vlka deltaga huvudmannens yrkesarbete. Enfants et autres membres dr la famlle prenant part au traval projessonel du chef de famlle. } S. f. Henklöllnen palveluskunta. Personlg betjänng. Domestques. S. f. 0 Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Denna betjänngs hustrur (män), barn samt övrga famljemedl. utan yrke. Membres de lu famlle sans professon., S. f. Yhteensä. Summa. Total. ; Mol. sukup. Bägge kön. S. f. j D. s. j! l I ' 0 I) 0 I. II. III. IV. V. VI. VII. VIII. IX. X. XI. XII. XIII. XIV. I. II. Ill IV. v. VI VII. VIII. IX X. XI. XII. XIII. XIV. Koko maa. Hela. Kaupungt Ja maaseutu. Städer och Maatalous Jordbruk och doss bnärngar 0: Teollsuus ja kästyö Industr och hantverk t> (( Kulkulatokset Kommunkatonsväsen... I 0F> Kauppa Handel G 0, 0 Julknen tomnta Offentlg verksamhet j ; f> Opetuslatos Undervsnngsväsen j! 00.-Terveydenhoto Hälsovård ; G G Vapaat elnkenot Fra närngar j (] ( M\ut luettelematta jääneet ammatt Övrga) ovan cke nämnda yrken G 0 Työläsä ja päväpalkkalasa lman edellämanttua ammatta Arbetare och daglönare utan förenämnt yrke ". Henklötä lman ammatta, latoksssa Personer utan yrke, anstalter 0 Pääomalla, korolla ta eläkkeellä eläjä Personer, som leva av kaptal, räntor eller penson, 0: Varattoma henklötä (e perheenjäsenä) Medellösa personer (cke famljemedlemmar), 0 Muta henklötä Övrga personer ; 0 (( 0 l( 0 ; G! G 00, 0 00; 0 0G! 00 : G; - : 0 G 0 00 Yhteensä Summa Total 0 0l 0 «00J Maatalous Jordbruk och dess bnärngar... ( j 0 Teollsuus ja kästyö Industr och hantverk ( (] Kulkulatokset Kommunkatonsväsen! H) Kauppa landel 0 Julknen tomnta Offentlg verksamhet! 0 Opetuslatos Undervsnngsväsen 00, 0 Terveydenhoto Hälsovård Vapaat elnkenot Fra närngar G Muut luettelematta jääneet ammatt Övrga ovan cke nämnda yrken ; j ( Työläsä ja päväpalkkalasa lman edelläma- ; "nttua ammatta Arbetare och daglönare utan förenämnt yrke G G 0 Henklötä lman ammatta, latoksssa Personer utan yrke, anstalter,!) Pääomalla, korolla ta eläkkeellä eläjä Personer, som leva av kaptal, räntor eller, penson - 0 Varattoma henklötä (e perheenjäsenä) : Medellösa personer (cke famljemedlemmar).. ( Muta henklötä Övrga personer G 0! (. Kaupungt.!! 0 0 ; G!! 0 G! G Yhteensä - Summa Total, 0 J J G 0 G (l, 0 0 ' ( ( ( G 0! rket. Pays enter. lamlsby&r<l. Vlle.s et communes rurales. ( ( 0 : G 0; 0J G 0 00 G G G0 IG GG 0! G 0 0G G G 0 G G0:! G 0 ( ( ( G 0( G G (, 0 l»! G o 0 ('!! 0 0 'a ( 0( Traducton, vor le supplement.

76 Päähenklön ammatt ta elnkeno. Huvudmannens yrke eller närng. Professon ou moyens d'exstence du chef de famlle. (Jatk. Forts. Näden vamot (mehet), Perheden päähenklöt lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt. ammatta. Huvudmän för famlj Dessas hustrur (män), och ensklda självständga huvudmän. mljemedlemmar utan samt barn och andra fa- Chefs de famlle et chefs yrke. partculers. Membres de la famlle sans professon.. /. Mefp. Sute). Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Barn och andra famljemedl., vlka deltaga huvudman- ; nens yrkesarbete. Enfants et autres membres de la famlle prenant part au traval professonel du chef de famlle. Mankön, j S. f. g Henklöllnen palveluskunta. Personlg betjänng. Domestques. Mlesp. 0 Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Denna betjänngs hustrur (män), barn samt övrga famljemedl. utan yrke. Membres de la famlle sats professon. S. f.. Yhteensä. Summa. Total. Mol. sukup. Bägge kön. D.s. 0 I. II. III. IV. V. VI. VII. VIII. IX. X. XI. XII. XIII. ; 0 XIV. II IV V VI VII VIII IX! X. XI. XII. XIII. XIV. Maatalous Jordbruk och dess bnärngar... Teollsuus ja kästyö Industr och hantverk Kulkulatokset Kommunkatonsväsen... Kauppa Handel Julknen tomnta Offentlg verksamhet... Opetuslatos Undervsnngsväsen Terveydenhoto Hälsovård Vapaat elnkenot Fra närngar Muut luettelematta jääneet ammatt Övrga ovan cke nämnda yrken Työläsä ja päväpalkkalasa lman edellämanttua ammatta Arbetare och daglönare utan förenämnt yrke Henklöt lman ammatta, latoksssa Personer utan yrke, anstalter Pääomalla, korolla ta eläkkeellä eläjä Personer, som leva av kaptal, räntor eller penson Varattoma henklöt (e perheenjäsenä) Medellösa personer (cke famljemedlemmar) Muta henklötä Övrga personer Yhteensä -- Summa - Total Maaseutu. - Lands ( 0 ( ( 0 Uudenmaan lään. Nylands. Kaupungt ja maaseutu. Städer och Maatalous Jordbruk och dess bnärngar j Teollsuus ja kästyö Industr och hantverk Kulkulatokset Kommunkatonsvsen ' 0 0 Kauppa Handel 0 Julknen tomnta Offentlg verksamhet... Opetuslatos Undervsnngsväsen ()! Terveydenhoto Hälsovård «' Vapaat elnkenot Fra närngar Muut luettelematta jääneet ammatt Övrga ovan cke nämnda yrken ; 0 (0 Työläsä ja päväpalkkalasa lman edelläma-j j nttua ammatta Arbetare och daglönare I utan förenämnt yrke Henklötä lman ammatta, latoksssa Personer utan yrke, anstalter 0 Pääomalla, korolla ta eläkkeellä eläjä Personer, som leva av kaptal, räntor eller penson ( Varattoma henklötä (e perheenjäsenä) I Medellösa personer (çke famljemedlemmar).. : Muta henklötä Övrga personer ' (0 ( 00 X!) 0 j! 0! J ; 0 Yhteensä Summa Total 0 0 0J ; 0 bygd. Communes rurales. 0 0!) t ( ( J J 0J 0 0 län. landsbygd.! ( ' Département de Nyland. - Vlles et communes rurales lgj ! :' ; ! 0: ( 0 ; ' 0 : (! o! 0 J 0 : 0 0

77 0 (Jatk. Forts. Sute). Päähenklön ammatt ta elnkeno. Huvudmannens yrke eller närng. Professon ou moyens d'exstence du chef de famlle. Näden vamot (mehet), Perheden päähenklöt lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt. ammatta. Huvudmän för famlj Dessas hustrur (män), och ensklda självständga huvudmän. mljemedlemmar utan samt barn och andra fa- yrke. Chefs de famlle et chefs partculers. Membres de la famlle sans professon. : Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Barn och andra famljemedl., vlka deltaga huvudmannens yrkesarbete. Enfants et autres membres de la famlle prenant part au tra- val professonel du I chef de famlle. Henklöllnen palveluskunta. Personlg betjänng. Domestques. 0 Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Denna betjänngs hustrur (män), barn samt övrga farnljemedl. utan yrke. Membres de la famlle sans professon. Yhteensä. Summa. Total. Mol. sukup. Bägge kön. D.s. 0 I II III IV v VI VII VIII. IX X XI. XII. XIII. XIV. Maatalous Jordbruk och dess bnärngar... Teollsuus ja kästyö Industr och hantverk ( 0 (O Kulkulatokset Kommunkatonsväsen... 0 Kauppa Handel! Julknen tomnta Offentlg verksamhet j 0 Opetuslatos Undervsnngsväsen Terveydenhoto Hälsovård 0 Vapaat elnkenot Fra närngar Muut luettelematta jääneet ammatt Övrga ovan cke nämnda yrken Työläsä ja päväpalkkalasa lman odolläma- nttua ammatta Arbetare och daglönare utan förenämnt yrke 0 Henklötä lman ammatta, latoksssa Personer utan yrke, anstalter Pääomalla, korolla ta eläkkeellä «'läjä Personer, som leva av kaptal, räntor eller penson 0 Varattoma henklötä (e perheenjäsenä) Medellösa personer (cke famljemedlemmar)j Muta henklötä Övrga personer 0 Kaupungt ( ; 0 j 0,! ' 00! 00!, Yhteensä Summa Total 0J! Städer. Vlles (;oo! T II III IV v VI VII VIII IX X.! XI. XII. ; XIII. [ 0 XIV. Maatalous Jordbruk och dess bnärngar Teollsuus ja kästyö Industr och hantverk Kulkulatokset Kommunkatonsväsen... Kauppa Handel Julknen tomnta Offentlg verksamhet... Opetuslatos Undervsnngsväsen Terveydenhoto Hälsovård Vapaat elnkenot Fra närngar Muut luettelematta jääneet ammatt Övrga ovan cke nämnda yrken Työläsä ja päväpalkkalasa lman edellämanttua ammatta Arbetare och daglönare utan förenämnt yrke Henklötä lman ammatta, latoksssa Personer utan yrke, anstalter Pääomalla, korolla ta eläkk«h'llä «.'läjä Personer, som leva av kaptal, räntor eller penson Varattoma henklötä (e perheenjäsenä) Medellösa personer (cke famljemedlemmar).. Muta henklötä Övrga personer Yhteensä Summa -- Total 0! 0 :. Maaseutu. Lands , 0; ; 0, j! l! bygd. Communes rurales. l! 0» 0 j 0; s l'.t 0 0-0! > l 0 ) 0 III.

78 Päähenklön ammatt ta elnkeno. Huvudmannens yrke eller närng. Professon ou moyens d'exstence du chef de famlle. Perheden päähenklöt ynnä. ykstyset tsenäset päähenklöt. Huvudmän för famlj och ensklda självständga huvudmän. Chefs de famlle et chefs partculers. (Jatk. Forts. Näden vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Dessas hustrur (män), samt barn och andra famljemedlemmar utan yrke. Membres de la famlle sans professon. Sute). ' Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Barn och andra famljemedl., vlka deltaga huvudmannens yrkesarbete. Enfants et autres membres de la famlle prenant part au traval professonel du chef de famlle. S. /. Henklöllnen palveluskunta. Personlg betjänng. Domestques. Mep. 0 j Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Denna betjänngs hustrur (män), barn samt övrga famljemedl. utan yrke. Membres de la famlle sans professon. j S. f. I ; Yhteensä. Summa. Total. Mol. sukup. Bägge köa. D. s. j 0 I. Maatalous Jordbruk och dess bnärngar IT. Teollsuus ja kästyö Industr och hantverk j III. KulkulatoksetKommunkatonsväsen...'' IV. Kauppa Handel I V. Julknen tomnta Offentlg verksamhet VI. Opetuslatos Undervsnngsväsen VII. Terveydenhoto Hälsovård VIII. Vapaat elnkenot Fra närngar...;- IX. Muut luettelematta jääneet ammatt Övrga ovan cke nämnda yrken X. Työläsä ja päväpalkkalasa lman edellämanttua ammatta Arbetare och daglönare utan förenämnt yrke XI. Henklötä lman ammatta, latoksssa Personer utan yrke, anstalter XII. Pääomalla, korolla ta eläkkeellä eläjä Personer, som leva av kaptal, räntor eller penson XIII. Varattoma henklötä (e perheenjäsenä) Medellösa personer (cke famljemedlemmar) XIV. Muta henklötä Övrga personer TurunPorn lan. ÅboBjörneborgs. Kaupungt ja maaseutu. Städer och 0, 0 0 j 0 0 (! ' Yhteensä Summa Total län. Département d'ål>objörneborg. landsbygd. Vlles et communes rurales. 0! : 0 s; l 0» 0 0» ! 0' , : ; 0 0,! ; ' 00 0 ' 0 0; I. Maatalous Jordbruk och dess bnärngar H. Teollsuus ja kästyöindustr och hantverkj III. Kulkulatokset Kommunkatonsväsen IV. Kauppa Handel 0j V. Julknen tomnta Offentlg verksamhet VI. Opetuslatos Undervsnngsväsen! VII. Terveydenhoto Hälsovård, VIII. Vapaat elnkenot Fra närngar ' IX. Muut luettelematta jääneet ammatt Övrga) ovan cke nämnda yrken j X. Työläsä ja päväpalkkalasa lman cdelläma-; nttua ammatta Arbetare och daglönare! utan förenämnt yrke XI. Henklötä lman ammatta, latoksssa Perso-j ner utan yrke, anstalter XII. Pääomalla, korolla ta eläkkeellä eläjä Personer, som leva av kaptal, räntor eller penson ; XIII. Varattoma henklötä (e perheenjäsenä) Medellösa personer (j«:ke famljemedlemmar).. XIV. Muta henklötä Övrga personer 0 0! 0! ;! 0 j.! Kaupungt ( Yhteensä Summa Total l J Städer. Vlles OOH 0 0 0» Î0! 0 ; 0!

79 - Päähenklön ammatt ta elnkeno. Huvudmannens yrke eller närng. Professon ou moyens d'exstence du chef de famlle. Näden vamot (mehet), Perheden päähenklöt lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt. ammatta. Huvudmän för famlj Dessas hustrur (män), och ensklda självständga huvudmän. mljemedlemmar utan samt barn och andra fa- yrke. Chefs de famlle et chefs partculers. Membres de la famlle sans professon. Evnnkön. (Jatk. Forts. Evnnkön. Sute*. Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Barn och andra a- mljemedl., vlka deltaga huvudmannens yrkesarbete. Enfants et autres membres de la famlle prenant part au traval professonel du chef de famlle. Henklöllnen pah'eluskunta. Personlg betjänng. Domestques. 0 Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Denna betjänngs hustrur (män), barn samt övrga famljemedl. utan yrke. Membres de la famlle sans professon. Yhteensä. Summa. Total. Mol. sukup. ^ägge kön. S. f.! D. s.! 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI. XII. XIII. XIV. Maatalous Jordbruk och dess bnärngar... j Teollsuus ja kästyö Industr och hantverk! 0 Kulkulatokset Kommunkatonsväsen... j 0 Kauppa Handel! Julknen tomnta Offentlg verksamhet... ' 00 Opetuslatos Undervsnngsväsen! Terveydenhoto Hälsovård! 0 Vapaat elnkenot Fra närngar Muut luettelematta jääneet ammatt övrga ovan cke nämnda vrken Työläsä ja päväpalkkalasa lman edellämanttua ammatta Arbetare och daglönare! ; utan förenämnt yrke! Henklötä lman ammatta, latoksssa Perso-;! ner utan yrke, anstalter ' 00 Pääomalla, korolla ta eläkkeellä eläjä I Personer, som leva av kaptal, räntor eller! penson ; } Varattoma henklötä (e perheenjäsenä) J Medellösa personer (cke famljemedlemmar)! 0! Muta henklötä Övrga personer. Maaseutu. - Lands ! j 0;, ; 0 I! 0! 0;!! 0, Yhteensä Summa - Total 0ll 0 bygd. Commîmes : vraes. 0 : ! , 0 0 0( ' 0 I. IL III. IV. V. VI. VII. VIII. IX. X. XI.! XII. I! I XIII. XIV. Î0 Ahvenanmaan maakunta. -. Kaupungt ja maaseutu. Maatalous Jordbruk och dess bnärngar!!!) Teollsuus ja kästyö Industr och hantverk]! KulkulatoksetKommunkatonsväsen... Kauppa Handel Julknen tomnta Offentlg verksamhet! 0 Opetuslatos Undervsnngsväsen j ' Terveydenhoto Hälsovård Vapaat elnkenotfra närngar 0 Muut luettelematta jääneet ammatt Övrga ovan cke nämnda yrken ; Työläsä ja päväpalkkalasa lman edellämanttua ammatta Arbetare och daglönare : utan förenämnt yrke 0, ] [enklötä lman ammatta, latoksssa - Perso- j ner utan yrke, anstalter Pääomalla, korolla ta eläkkeellä eläjä Personer, som leva av kaptal, räntor eller penson ' 0( Varattoma henklötä (e perheenjäsenä) Medellösa personer (cke famljemedlemmar).. j 0 Muta henklötä Övrga personer ; 0 0! Land- Städer ;!" Yhteensä Summa Total\ () 0 0 J 0 skåpet Åland. Dfpartempnt rpähtud. och landsbygd. - Vlles et communes rurules. (

80 ..... Päähenklön ammatt ta elnkeno. Huvudmannens yrke eller närng. Professon ou moyens d'exstence du ; chef de jämlle. Perheden päähenklöt ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt. Huvudmän för famlj och ensklda självständga huvudmän. Chefs de famlle et chefs partculers. S. f. (.Jatk. Forts ' Näden vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. ; Dessas hustrur (män), samt barn och andra famljemedlemmar utan yrke. Membres de la famlle sans professon. Evnnkön. Sute). Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen pää-! henklön ammatssa. Barn och andra fa-! mljemedl., vlka! deltaga huvudmannens yrkesarbete. Enfants et autres membres de la famlle, prenant part au traval professonel du chef de famlle. Evnnkön. Henklöllnen palveluskunta. Personlg betjänng. Domestques. Evnnkön. S. f. 0! Edellsessä sarakkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Denna betjänngs hustrur (män), barn samt övrga famljemedl. utan yrke. Membres de la famlle sans professon. Evnnkön. I Yhteensä. Summa. Total. Evnnkön. Mol. sukup. Bägge kön. D s. 0 I. II. III. IV. v. VI. VII. VIII. IX. X. XI. XII. XIII. XIV. Maatalous Jordbruk och dess bnärngar... Teollsuus ja kästyö Industr och hantverk Kulkulatokset Kommunkatonsväsen Kauppa Handel Julknen tomnta Offentlg verksamhet Opetuslatos Undervsnngsväsen Terveydenhoto Hälsovård Vapaat elnkenot Fra närngar Muut luettelematta jääneet ammatt Övrga ovan cke nämnda yrken Työläsä ja päväpalkkalasa lman edellämanttua ammatta Arbetare och daglönare utan förenämnt yrke Henklötä lman ammatta, latoksssa Personer utan yrke, anstalter Pääomalla, korolla ta eläkkeellä eläjä Personer, som leva av kaptal, räntor eller penson Varattoma henklötä (e perheenjäsenä) Medellösa personer (cke famljemedlemmar) Muta henklötä övrga personer Yhteensä Summa Total. Kaupungt.! 0 0 ; 0 Städer. Vlles. - - _..._ _ , 0! 0! 0 I II III IV V VI VII VIII IX X. XI. XIT. XIII. XIV. Maatalous Jordbruk och dess bnärngar... Teollsuus ja kästyö Industr och hantverk Kulkulatokset Kommunkatonsväsen... Kauppa Handel Julknen tomnta Offentlg verksamhet... Opetuslatos Undervsnngsväsen Terveydenhoto Hälsovård Vapaat elnkenot Fra närngar Muut luettelematta jääneet ammatt Övrga ovan cke nämnda yrken Työläsä ja päväpalkkalasa lman edellämanttua ammatta Arbetare och daglönare utan förenämnt yrke Henklötä lman ammatta, latoksssa Personer utan yrke, anstalter Pääomalla, korolla ta eläkkeellä eläjä - Personer, som leva av kaptal, räntor eller penson Varattoma henklötä (e perheenjäsenä) Medellösa personer (cke famljemedlemmar).. Muta henklötä Övrga personer ; ' Yhteensä Summa Totall. Maaseutu. Lands- 0! bygd. Communes rurales. 0!,! 0 ( 0 0 0! 0! 0 0 0: 0! 0

81 Päähenklön ammatt ta elnkeno. Huvudmannens yrke eller närng. Professon ou moyens d'exstence du chef de famlle. Perheden päähenklöt ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt. Huvudmän för famlj och ensklda självständga huvudmän. Chefs de famlle et chefs partculers. S. /. (Jatk. Forts Näden vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Dessas hustrur (män), samt barn oel andra famljemedlemmar utan yrke. Membres de, la famlle sans professon. S. f. Sute). Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Barn neh andra famljemedl., vlka deltana huvdman- I nes yrkesarbete. Enfants et autres membres <! la famlle pr nanl part au traval professonel du chef de famlle. j Henklöllnen palveluskunta. Personlg betjänng. Domestques. S. n. 0 Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Denna betjänngs hustrur (män), burn samt övrga famljemudl. utan yrke. Membres de la famlle sans professon. Mankön S. j. Yhteensä. Summa. Total. Mol. sukup. Bagge kön. S. f. j D. s II.. IV. V. VI. VII. VIII. IX. X. XI XII XIII XIV. I II IV v VI VII VIII IX X. ' XI. XII. S XIII.!»: xv. Maatalous Jordbruk och dess bnärngar... Teollsuus ja kästyö Industr och hantverk Kulkulatokset Kommunkatnnsväsen... Kauppa Handel Julknen tomnta Offentlg verksamhet... Opetuslatos Undervsnngsväsen Terveydenhoto Hälsovård Vapaat elnkenot Fra närngar Muut luettelematta jääneet ammatt Övrga ovan cke nämnda yrken Työläsä ja päväpalkkalasa lman edellämanttua ammatta Arbetare och daglönare utan föronämnt yrke l Henklötä lman ammatta, latoksssa Perso-; ner utan yrke, anstalter Pääomalla, korolla ta eläkkeellä eläjä \ Personer, som leva av kaptal, räntor eller penson Varattoma henklötä (e perheenjäsenä) Medellösa personer (cke famljemedlemmar) Muta henklötä Övrga personer Hämeen lan. Taastehus län.. Kaupungt ja maaseutu. Städer och M 0 ( ; 0 00, ( 0 0 ' ( S ! j ( ( Yhteensä Summa Total ! Maatalous Jordbruk och duss bnärngar... 0 Teollsuus ja kästyö Industr och hantverk; 0, Kulkulatokset Kommunkatonsväsen...' ( Kauppa landel 0 Julknen tomnta Offentlg verksamhet.... Opetuslatos Undervsnngsväsen! 0 Terveydenhoto HäNovard 0 Vapaat elnkenot Fra närngar... I Muut luettelematta jääneet ammatt Övrga ovan cke nämnda yrken 00 Työläsä ja päväpalkkalasa lman edellämanttua ammatta Arbetare och daglönare utan förenämnt yrke Henklötä lman ammatta, latoksssa Personer utan yrke, anstalter Pääomalla, korolla ta eläkkeellä eläjä Personer, som leva av kaptal, räntor eller penson 0 Varattoma henklötä (e perheenjäsenä) Medellösa personer (cke famljemedlemmar) Muta henklötä Övrga personer Kaupungt :! 0 ] J j 0 Î!, Yhteensä Summa -Total l» Déptrtrment de Tarant chu*. landsbygd. Vlles et communes 0 '! rurales ( 0 0! l!! 0 0 : 0!! t 0 0 Städer. Vlles.. III. 0 b 0 0 : I j ! U ^0 0 I 0 0

82 0 (Jatk. Forts. Päähenklön ammatt ta elnkeno. Huvudmannens yrke eller närng. Professon ou moyens d'exstence du chef de famlle. Perheden päähenklöt ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt. Huvudmän för famlj och ensklda självständga huvudmän. Chefs de famlle et chefs partculers. Mcsp. Näden vamot (mehet), lapset Ja muut perheenjäsenet, jllä e ole ammatta. Dessas hustrur (män), samt barn och andra famljemedlemmar utan yrke. Membres de la famlle sans professon. Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Barn nel andra famljemedl., vlka deltaga huvudmannens yrkesarbete. Enfants et autres membres île la famlle prenant prt au traval prufessonel du chef de famlle.! S. f. Henklöllnen palveluskunta. Personlg betjänng. Domestques. Kvunkön. S. /. 0 l Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Denna betjänngs hustrur (män), barn samt övrga famljenedl. utan yrke. Membres de la famlle sans professon. «Yhteensä. Summa. Total. Mol. Bukup. Bägge kön. D.. 0; I. II. III. IV. V. VI. VII. VIII. IX. X. XI. XII. XIII. I XIV. Maatalous Jordbruk och dess bnärngar Teollsuus ja kästyö Industr och hantverk Kulkulatokset Kommunkatonsväsen Kauppa Handel Julknen tomnta Offentlg verksamhet Opetuslatos Undervsnngsväsen Terveydenhoto Hälsovård Vapaat elnkenot Fra närngar Muut luettelematta jääneet ammatt övrga ovan cke nämnda yrken Työlä ä ja päväpalkkalaha lman edellämanttua ammatta Arbetare och daglönare utan förenämnt yrke Henklötä lman ammatta, latoksssa Personer utan yrke, anstalter Pääomalla, korolla ta eläkkeellä eläjä Personer, som leva av kaptal, räntor eller penson Varattoma henklötä (e perheenjäsenä) Medellösa personer (cke famljemedlemmar) Muta henklötä. Övrga personer Yhteensä Summa Total ' j 0. Maaseutu. Lands-! ' : 0» bygd. Commums rurales ( _ un <J.0.^ o 0 0 ; 0 I. II. III. IV. v. VI. VIII. VII.! IX. X. XI. XII. XIII. XIV. 0 Maatalous Jordbruk och dess bnärngar Teollsuus ja kästyö Industr och hantverk Kulkulatokset Kommunkatonsväsen Kauppa Handel Julknen tomnta Offentlg verksamhet Opetuslatos Undervsnngsväsen Terveydenhoto Hälsovård Vapaat elnkenot Fra närngar :. Muut luettelematta jääneet ammatt Övrga ovan cke nämnda yrken TyöläMä ja päväpalkkalasa lman edellämanttua ammatta Arbetare och daglönare utan förenämnt yrke Henklötä lman ammatta, latoksssa Personer utan yrke, anstalter Pääomalla, korolla ta eläkkeellä eläjä Personer, som leva av kaptal, räntor eller penson Varattoma henk ötä (e perheenjäsenä) Medellösa personer, (cke famljemedlemmar) Muta henklötä Övrga personer Yhteensä Summa Total Vpurn lään. Kaupungt ja maaseutu. Ib (l 00 OM) Vborgs Städer J län. Département fe Vhortf. och landsbygd. mes et communes rurales _ ! _ (

83 0 XIII. XIV. 0 I.. III. IV. V. VI. VII. VIII. IX. X. XI. XII. I. II. III. IV. v. VI. VII. VIII. IX. X. XI. XII. XIII. XIV. 0 Päähenklön ammatt ta elnkeno. Huvudmannens yrke eller närng. Professon ou moyens d'exstence du chef de famlle '). Näden vamot (mehet), Perheden päähenklöt lapset ja muut perheenjäsenet, j llä e ole ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt. ammatta. Huvudmän för famlj Dessas hustrur (män), och ensklda självständga huvud män. mljemedlemmar utan sant barn oel andra fa- yrke. Chefs de famlle et chefs partculers. Membres de la famlle sans professon. Maatalous Jordbruk och dess bnärngar...]! Teollsuus ja kästyö Industr och hantverk; ; 0 Kulkulatokset Kommunkatonsväsen j 000J Kauppa Handel! 00 Julknen tomnta Offentlg verksamhet J Opetuslatos Undervsnngsväsen j ; Terveydenhoto Hälsovård j \ 00 Vapaat elnkenot Fra närngar Muut luettelematta jääneet ammatt Övrga j ovan cke nämnda yrken! j Työlä-ä ja päväpalkkalasa lman edelläma-! nttna ammatta Arbetare och daglönare! utan förenännt yrke! 0 Henklötä lman ammatta, latoksssa Perso- ner utan yrke, anstalter 0 Pääomalla, korolla ta eläkkeellä eläjä j Personer, som leva av kaptal, räntor eller, penson 0{ 0 Varattoma henklötä (e perheenjäsenä) Medellösa personer (cke famljemedlemmar) Muta henklötä Övrga personer 0 Yhteensä Summa Total! Maatalous Jordbruk och dess bnärngar 00 T'-oll uus ja kästyö Industr och hantverk 0 Kulkulatokset Kommunkatonsväsen Kauppa Handel 0 Julknen tomnta Offentlg verksamhet Opetuslatos Undervsnngsväsen Terveydenhoto Hälsovård Vapaat elnkenot Fra närngar 0 Muut luettelematta jääneet ammatt övrga ovan cke nämnda yrken Työll ä ja päväpalkkala a lman edellä manttua ammatta Arbetare och daglönare utan förenämnt yrke Henklötä lman ammatta, latoksssa Perso-; ner utan yrke, anstalter Pääomalla, korolla ta eläkkeellä eläjä Personer, som leva av kaptal, räntor ellerj penson Varattoma henklötä (e perheenjäsenä) M'dello'a persone^ (cke famljemedlemmar) Muta henklötä Övrga personer : Yh teensä Summa Total 0 0 (Jatk. Forts.. Kaupungt. ; 0! 0 ; ; Î Maaseutu. Lands ] ! Sute). I Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Barn och andra famljemedl., vlka deltaga huvudmannens yrkesarbete. Enfants et autres membres d la jumlle prenant part au traval professonel du chef de famlle. Kvnnkön, Städer. Vlles. I 0,! (! 0 Henklöllnen palveluskunta. Personlg betjänng. Domestques. 0 0 Kl 0 0 bygd. Communes rurales.! 0, Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Denna betjänngs hustrur (män), barn samt övrga famljemedl. utan yrke. Membres de la famlle sans professon. 0 Kv nnkön.! Yhteensä. Summa. Total. :, 0 0,! J! 0 ' S l 0 0 ( ! Mol. sukup. Bagge kön. D.s. 00 j ^e

84 B Päähenklön ammatt ta elnkeno. Huvudmannens yrke eller närng. Professon ou moyens d'exstence du chef de famlle. Perheden päähenklöt ynnä ykstyset Itsenäset päähenklöt. Huvudmän för famlj och ensklda självständgt huvudman. Chefs de famlle et chefs partculers. S. f. (Jatk. Forts. Näden vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jcllä e ole ammatta. Dessas hustrur (män), samt barn och andra famljemedlemmar utan yrke. Membres de. la famlle stns professon.. Sute). Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Barn och andra famljemedl., vlka deltaga huvudmannens yrkesarbete. l n fttnts et autres membres de la famlle prenant part au traval profesxo)'l du chef de famlle. Henklöllnen pnlvelskunta. Personlg betjänng. Domestques. 0 Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Denna betjänngs hustrur (män), barn samt övrga famljemedl. utan yrke. Membres de la famlle sans professon. S. f. I Yhteensä. Summa. Total. ; Mnl. sukup.! Bägge kön.,. /., D. s. 0 0 I II IV V VI VII VIII. IX X XI XII XIII XIV. II III IV v VI VII VIII IX X.. XI. ; XII. XIII. I XIV. I 0 Maatalous Jordbruk och dess bnärngar Teollsuus ja kästyö Industr och hantverk; Kulkulatokset Kommunkatonsväsen...: Kauppa Handöl! Julknen tomnta Offentlg verksamhet... Opetuslatos Undervsnngsväsen Terveydenhoto Hälsovård Vapaat elnkenot Fra närngar Muut luettelematta jääneet ammatt övrga ovan cke nämnda yrken Työläsä ja plväpalkkalasa lman edellämanttua ammatta Arbetare och daglönare utan förenämnt yrke Henklötä lman ammatta, latoksssa Personer utan yrke, anstalter Pääomalla, korolla ta eläkkeellä eläjä Personer, som leva av kaptal, räntor eller penson Varattoma henklötä (e perheenjäsenä) Medellösa personer (cke famljemedlemmar)! Muta henklötä. Övrga personer j Mkkeln lään. S:t Kaupungt ja maaseutu. 0 0!, ' 0! ) Mchels Städer G 0! 0 Ibteensä Summa Total 0 0 0», Maatalous Jordbruk och dess bnärngar... 0 Teollsuus ja kästyö Industr och hantverk ' 0^ Kulkulatokset Kommnkatosväsen...] Kauppa Handel ' - ; lol Julknen tomnta Offentlg verksamhet... 0 Opetuslatos Undervsnngsväsen 0 0 Terveydenhoto Hälsovård Vapaat elnkenot Fra närngar... 0 Muut luettelematta jääneet ammatt Övrga ovan cke nämnda yrken l Työläsä ja päväpalkkulasa lman edellämanttua ammatta Arbetare, och daglönare utan förenämnt yrke J 0 Henklötä lman ammatta, latoksssa Perso-! ner utan yrke, anstalter Pääomalla, korolla ta eläkkeellä eläjä Personer, som leva av kaptal, räntor eller, penson 0j Varattoma henklötä (e perheenjäsenä) j! Medellösa personer^ (cke famljemedlemmar), Muta henklötäövrga personer ; 0J. Kaupungt., 0 0' t 0, G, , Yhteensä Summa Total! l t»;» lol 0 0 län. Drftmemovt de S.t Mchel. och landsbygd. Vlles et communes rurales. 0 0 _-.! S S S 0! 0: ( : l ; ', ; j > :» 0»»»» Städer. Vlles : 0 * 0 0 n IS S ) 0 0. ) 0! ; 00! 0»» 0 0'

85 Päähenklön ammatt ta elnkeno. Huvudmannens yrke eller närng. Professon ou moyens d'exstence du chef de famlle. Perheden päähenklöt ynnä ykstyset tsenäl- set päähenklöt. Huvudmän för famlj joen ensklda självstän- ; dga huvudmän. Chefs de famlle et chefs partculers. S. t. (Jatk. Forts. Näden vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Dessas hustrur (män), samt barn och andra famljemedlemmar utan yrke. Membres de la famlle sans professon. Sute). Lapset ja muut per- I heenjäsenet, jotka I tomvat perheen pää- henklön ammatssa. Barn och andra fan ljemedl., vlka deltaga huvudmannens yrkesarbete. Enfants et autres membres de la famlle prenant part au traval professonel du chef de famlle. Henklöllnen palvelustonta. Personlg betjänng. Domestques. 0 Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Denna betjänngs hustrur (män), barn samt övrga famljemedl. utan yrke. Membres de la famlle sans professon. ' Yhteensä. Summa. Total. Mol. sukup. Bägge kön. D.s. 0 0 I II ITI IVV VI VII VIII. IX X XI. XII. XIII. XIV. VII. ; vn. IX. II. III. IV. v. v. XI. XII. XIII. XIV. Maatalous Jordbruk och doss bnärngar... ' 0 Teollsuus ja kästyö Industr och hantverk! Kulkulatokset Kommunkatonsväsen Kauppa T f andel! Julknen tomnta Offentlg verksamhet j Opetuslatos Undervsnngsväsen J Terveydenhoto Hälsovård Vapaat elnkenot Fra närngar Muut luettelematta jääneet ammatt Övrga ovan cke nämnda yrken Työlä ä ja päväpalkkalasa lman edellämanttua ammatta Arbetare och daglönare utan förenämnt yrke Henklötä hnan ammatta, latoksssa Personer utan yrke, anstalter Pääomalla, korolla ta eläkkeellä eläjä Personer, som leva av kaptal, räntor eller penson 0 Varattoma henklötä (e perheenjäsenä) Medellösa personer (cke famljemedlemmar)! Muta henklötä övrga personer 0. Maaseutu. Lands ; ; 0 0 ' 0 j, 0! (! j, : 0 ; 0 ' ' : Yhteensä Summa Total] 0 Maatalous Jordbruk och dess bnärngar... Teollsuus ja kästyö Industr och hantverk Kulkulatokset Komnmnkatonsväsen... Kauppa Handel Julknen tomnta Offentlg verksamhet... Opetuslatos Undervsnngsväsen Terveydenhoto Hälsovård Vapaat elnkenot Fra närngar ; Muut luettelematta jääneet ammatt Övrga ovan cke nämnda yrken Työläsä ja päväpalkkalasa lman edellämanttua ammatta Arbetare och daglönare; utan förenämnt yrke Henklötä hnan ammatta, latoksssa Personer utan yrke, anstalter Pääomalla, korolla ta eläkkeellä eläjä Personer, som leva av kaptal, räntor eller penson Varattoma henklötä (e perheenjäsenä) Medellösa personer (cke; famljemedlemmar) Muta henklötä Övrga personer Kuopon lään. Kaupungt ja maaseutu. 0 J IJ , 00 ' 0 Yhteensä Summa Total\ J 0 0 Kuopo - Släder bygd. Communes rurales. 0 ' län y ( (0 (l 0! :, 00 ; «j ; och landsbygd.! Departement de Kuopo III. Vlles et commîmes rurales. : l 0 ( 0 0 0] I 0! 0: ( 0 I j 0! 0

86 Päähenklön ammatt ta elnkeno. Huvudmannens yrke eller närng. Professon ou moyens d'exstence du chef de famlle. Perheden päähenklöt ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt. Huvudmän för famlj uc-l ensklda självständga huvudmän. Chefs de famlle el chefs partculers. (Jatk. Forts. Näden vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, j llä e ole ammatta. Dessas hustrur (män), samt barn och andra famljemedlemmar utan yrke. Membres de la famlle sats professon. Sute). C Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Barn och ant ra fanljenedl., vlka deltaga huvud mannens yrkesarbete. Enfants el autres membres île la famlle prenant par au traval professonel du chef de famlle. Mes]). S. f. Henklöllnen palvelskunta. Personlg betjänng. Domestques. 0 Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Denna betjänngs hustrur (man), barn samt övrga famljemedl. utan yrke. Membres de la famlle sa>s professon. S. f. t I Yhteensä. Summa. Total. Mol. sukup ; Bägge köa. S. n. ; S. f. D.s. j I. II. III. IV. V. VI. VII. VIII. IX. 0 X. XI. XII. XIII. ' XIV. Maatalous Jordbruk och dess bnärngar Teollsuus ja kästyö Industr och hantverk' KulkulatoksetKomnmnkatonsväsen...I 0. Kauppa landel! ; Julknen tomnta Offentlg verksamhet... Opetuslatos Undervsnngsväsen Terveydenhoto Hälsovård Vapaat elnkenot Fra närngar, 0 Muut luettelematta jääneet ammatt övrga ovan cke nämnda yrken j Työläsä ja päväpalkkalasa lman edclläma-' nttua ammatta. Arbetare och daglönare utan förenämnt yrke s Henklötä lman ammatta, latoksssa Personer utan yrke, anstalter Pääomalla, korolla ta eläkkeellä eläjä I Personer, som leva av kaptal, räntor eller! penson J Varattoma henklötä (e perheenjäsenä) :! Medellösa personer (cke famljemedlemmar) ] Muta henklötä Övrga personer ' Yhteensä Summa Total, l. Kaupungt., : ], ; 0 : 00 0 Städer. Vlles. 0 K; 0... a _ , 0 00 S S j 0 ] 0 0 s l-h 0 I II III IV V VI vu Vll IX, X. ; XI. XII. j Î XIII. U XIV. so! Maatalous Jordbruk och dess bnärngar... 0 Teollsuus ja kästyö Industr och hantverk 0 Kulkulatokset Kommunkatonsväse KauppaHandel! 0 Julknen tomnta Offentlg verksamhet... 0 Opetuslatos Underv-nngsväsen, Terveydenhoto lälsovard : Vapaat elnkenot Kra närngar! Muut luettelematta jääneet ammatt Övrga] \ ovan cke nämnda yrken ; Työlä ä ja päväpalkkala:-a lman edellämanttua ammatta Arbetare och daglönare utan förenämnt yrke 0 Henklötä lman ammatta, latoksssa Personer utan yrke, anstalter : Pääomalla, korolla ta eläkkeellä eläjä :! Personer, som leva av kaptal, räntor eller j penson Varattoma henklötä (e perheenjäsenä) Medellösa personer (cke famljemedlemmar) Muta henklötä Övrga personer ' 0 Yhteensä -- Summa - Total.» 0 bygd Communes rurales. S y _ :,") ; ; 0 0l It 0 ISO 00 l!) SS >";> - " S 0 ) 0 0

87 !!, ; 0 I II III. IV. v. VI VII VIII. IX X XI. XII.! XIII. 0 XIV. I II III IV V VI VII VIII IX X. XI. XII. XIII. XIV. Päähenklön ammatt ta elnkeno. Huvudmannens yrke eller närng. Professon ou moyens d'exstence du chef de famlle. 0 (Jatk. Forts. Näden vamot (mehet), Perheden päähenklöt lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ynnä ykstyset tsenäset päähenklöt. ammatta. Huvudmän för famlj Dessas hustrur (män), och ensklda självständga huvudmän. mljemedlemmar utan sant barn och andra fa- Chefs de famlle et chefs yrke. partculers. Membres de la famlle sans professon. S. TO. S. f. S. TO. Vaasan lään. Vasa. Kaupungt ja maaseutu. Städer Maatalous Jordbruk och dess bnärngar....j! Teollsuus ja kästyö Industr och hantverk 0 0 Kulkulatokset Kommunkatonsväsen 0 ( Kauppa Handel ; 0 Julknen tomnta Offentlg verksamhet...', lf> Opetuslatos Undervsnngsväsen! ; Terveydenhoto Hälsovård \ Vapaat elnkenot Fra närngar...;. (J Muut luettelematta jääneet ammatt Övrga! ovan cke nämnda yrken G Työläsä ja päväpalkkalasa lman edellämanttua ammatta Arbetare och daglönare utan förenämnt yrke! Henklötä lman ammatta, latoksssa Personer utan yrke, anstalter ; Pääomalla, korolla ta eläkkeellä eläjä Personer, som leva av kaptal, räntor eller: penson! 0 ' 0 Varattoma henklötä (e perheenjäsenä) Medellösa personer, (cke famljemedlemmar) Muta henklötä Övrga personer (0 (" 0 0 b' 0!) Yhteensä Summa Total 0 0 Maatalous Jordbruk och dess bnärngar...] 0, Teollsuus ja kästyö Industr och hantverk, KulkulatoksetKommunkatonsväsen, 0 0 Kauppa Handel 0 00 Julknen tomnta Offentlg verksamhet ; Opetuslatos Undervsnngsväsen ; Terveydenhoto Hälsovård j 0 Vapaat elnkenot Fra närngar ; 0 Muut luettelematta jääneet ammatt Övrga ovan cke nämnda yrken! Työläsä ja päväpalkkalasa lman cdelläna-j nttua ammatta Arbetare; och daglönare utan förenämnt yrke Henklötä lman ammatta, latoksssa Personer utan yrke, anstalter ' Pääomalla, korolla ta eläkkeellä eläjä! Personer, som leva av kaptal, räntor eller penson Varattoma henklötä (e perheenjäsenä) Medellösa personer (cke famljemedlemmar) 0 Muta henklötä övrga personer Yhteensä Summa -- Total\ 0 Kaupungt Sute). ; Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Barn oeh andra a- mljemedl., vlka deltaga huvudmannens yrkesarbete. Enfants et autres membres de la famlle prenant part au traval professonel du chef de famlle. j S. f. Henklöllnen palveluskunta. Personlg betjänng. Domestques. 0 Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Denna betjänngs hustrur (män), barn samt övrga famljemudl. utan yrke. Metnbres de la famlle sans professon. S. TO. län. Département de Vas>[. och landsbygd. Vlles et communes rurales. 0 ;! ; ( 0ö Städer. Vlles.! l! Il! Yhteensä. Summa. Total ! 0j 0 0 S. f. 0 0! 0J ' ' 0 j ' Mol. ukup. Bägge kön. D.s. 0 <sl 0 0! 0 0 n , 0 0 0! 0)

88 (Jatk. Forts. Sute). Päähenklön ammatt ta elnkeno. Huvudmannens yrke eller närng. Professon ou moyens d'exstence du chef de famlle. Perheden päähenklöt ynnä ykstyset tsenä- set päähenklöt. Huvudmän för famlj och ensklda självständga huvudmän. Chefs de famlle et chefs partculers. Näden vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Dessas hustrur (män), samt barn och andra famljemedlemmar utan yrke. Membres de la famlle sans professon. Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen päähenklön ammatssa. Barn oel andra famljemedl., vlka deltana huvudmannens yrkesarbete. Enfants et autres membres de la famlle prenant part au traval profensonel du chef de famlle. Henklöllnen palveluskn) ta. Personlg betjänng. Domestques. 0 Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Denna betjänngs hustrur (män), barn samt övrga famjenedl. utan yrke. Membres de la famlle sans professon. I Yhteensä. Summa. Total. S. f. SJ. S. f. S. /. SJ. SJ. Mol. sukp. Bägge kön. D s.! 0 I II III IVV. VI VII. VIII. IX XIII. 0'! 0 XIII. 0 X. XI. XII. XIV. I. IT. III. IV. V. VI. VII. VIII. IX. X. XI. XII. XIV. Maatalous Jordbruk och dess bnärngar Teollsuus ja kästyö Industr och hantverk, Kulkulatokset Kommunkatonsväsen Kl Kauppa Handel 0 \ Julknen tomnta Offentlg verksamhet... ; Opetuslatos Undervsnngsväsen ; Terveydenhoto Hälsovård Vapaat elnkenot Fra närngar Muut luettelematta jääneet ammatt Övrga ovan cke nämnda yrken Työläsä ja päväpalkkalasa lman edellämanttua ammatta Arbetare och daglönare utan förenämnt yrke Henklötä lman ammatta, latoksssa Personer utan yrke, anstalter Pääomalla, korolla ta eläkkeellä eläjä Personer, som leva av kaptal, räntor eller penson Varattoma henklötä (e perheenjäsenä). Maaseutu. - - Lands- ( ( ( 0(^ 0 ISO 0!)! 0( 00 0 ) 0 0 Medellösa personer (cke famljemedlemmar) j 0 Muta henklötä Övrga personer! Yhteensä Summa Total»! U 0 Maatalous Jordbruk och dess bnärngar Teollsuus ja kästyö Industr och hantverk Kulkulatokset Kommunkatonsväsen... Kauppa Handel Julknen tomnta Offentlg verksamhet Opetuslatos Undervsnngsväsen Terveydenhoto Hälsovård Vapaat elnkenot Fra närngar Muut luettelematta jääneet ammatt övrga ovan cke nämnda yrken Työläsä ja päväpalkkalasa lman edellämanttua ammatta Arbetare och daglönare utan förenämnt yrke Henklötä lman ammatta, latoksssa Personer utan yrke, anstalter Pääomalla, korolla ta eläkkeellä eläjä Personer, som leva av kaptal, räntor eller penson Varattoma henklötä (e perheenjäsenä) Medellösa personer (cke famljemedlemmar) Muta henklötä Övrga personer 00 Oulun lään. Uleåborgs Kaupungt ja maaseutu. Städer 0 0 ( ( (0 0 ( ( 0 0( Yhteensä Summa Total\ 0] l, 0 0 bygd. Communes rurales.._. län H och landsbygd. 0[ «-! : Departement d'ulcahorg Vlles et communes rurales _ -- n ( 0. 0 : ( 0!! ) 0! 0; 0 : (( l 00 0 H 0 0Î ! 0l, J 0 0 0

89 I. II. III. IV. V. VI. VII. VIII. IX. 0 X. XI. XII. XIII. XIV. 0 I. II. III. IV. v. VI. VII. VIII. IX. X. XI. XII. XIII. XIV. Päähenklön ammatt ta elnkeno. Huvudmannens yrke eller närng. Professon ou moyens d'exstence du chef de famlle. Maatalous Jordbruk och dess bnärngar Teollsuus ja kästyö Industr och hantverk Kulkulatokset Kommunkatonsväsen... Kauppa landel Julknen tomnta Offentlg verksamhet Opetuslatos Undervnngsväsen Terveydenhoto Hälsovård Vapaat elnkenot Fra närngar :.. Muut luettelematta jääneet ammatt Övrga ovan cke nämnda yrken Työläsä ja päväpalkkala-a lman edellämanttua ammatta Arbetare <,ch daglönare utan föronämnt yrke Henklötä lman ammatta, latoksssa Personor utan yrke, anstalter Pääomalla, korolla ta eläkkeellä eläjä Personer, som leva av kaptal, räntor eller penson Varattoma henklötä (e perheenjäsenä) Medellösa personer (cke famljemedlemmar) Muta henklötä övrga personer Yhteensä - Summa Total, Maatalous Jordbruk och dess bnärngar Teollsuus ja kästyö Industr och hantverk Kulkulatokset Kommunkatonsväsen Kauppa Handel Julknen tomnta Offentlg verksamhet Opetuslatos Undervsnngsväsen Terveydenhoto Hälsovård Vapaat elnkenot Fra närngar Muut luottelematta jääneet ammatt övrga ovan cke nämnda yrken Työläsä ja päväpalkkalasa lman edellämanttua ammatta Arbetare och daglönare utan förenämnt yrke Henklötä lman ammatta, latoksssa Personer utan yrke, anstalter Pääomalla, korolla ta eläkkeellä eläjä Personer, som leva av kaptal, räntor eller penson Varattoma henklötä (e perheenjäsenä) Medellösa personer (cko famljemedlemmar) Muta henklötä Övrga personer! Perheden päähenklöt!ynnä ykstyset teenä- set päähenklöt. Huvudmän för famlj och ensklda självständga huvudmän. Chefs de famlle et chefs partculers ! ] (Jatk. Forts. Näden vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Dessas hustrur (män), samt barn och andra famljemedlemmar utan yrke. Membres de la famlle sans professon.. Kaupungt. 0 S 0! 0. Maaseutu. Lands ! b 0 * 0 0 Yhteensä - Summa Total\ J lj 0 ö Sute). I I Lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen pää- { henklön ammatssa.! Barn och andra fa mljemedl., vlka deltaga huvudman- ; nens yrkesarbete. Enfants et autres membres de la famlle prenant part au tra- I val professonel du chef de famlle. Städer. S. f. Vlles. 0 Henklöllnen palveluskunta. Personlg betjänng. Domestques. 0 j! bygd. j J 0 Communes rurales S.f: Edellsessä sarekkeessa lueteltujen vamot (mehet), lapset ja muut perheenjäsenet, jolla e ole ammatta. Denna betjänngs hustrur (män), barn samt övrga famljemedl. utan yrke. Membres de la famlle sans professon.._. 0, 0 0 Yhteensä. Summa. Total ' 0 oo: ; j!! 0!! 0 [ 0 ; 00 ; 0! ;, ' 0, 0J 0! 00: -! 0'! 0! Mol. sukup. Bägge kön. D.s ! I 0!, 0 r 0! 0 0. III.

90 III a. Läsnäoleva väestö, ryhmtettynä ammatn ja eln- Den närvarande befolknngen, fördelad efter yrke Populaton présente, groupée d'après la profes- Päähenklön ammatt ta elnkeno. Huvudmannens yrke eller närng. Professon ou moyens d'exstence du chef de famlle. ) Uudenmaan lään. Nylands län. Département de Nyland. Ammatssa tomva. ') Yrkesutövare.') Populaton actve.*) Kaupungt. Städer. Vlles. I {! Kvk. S. f. Maaseutu. Landsbygd. Commune» rurales. Kvk. I kenon mukaan, pävänä joulukuuta 0, läänttän. och närng, den december 0, länsvs. son, au décembre 0, par départements. r [ I I 0! TurunPorn lään. Abo Björneborgs län. Département d' ÅboBjörneborg. Ammatssa tomva.*) Yrkesutövare. ) Populaton actve.*) Kaupungt. Städer. Vlles. Maaseutu. Landsbygd. Communes rurales. ; Kvk. j Kvk. S. f. S. f. I!! Ahvenanmaan maak. Ländsk. Åland. Département d'åland. t) W la " tl do : Ammatssa tomva.') Yrkesutövare. ) Populaton actve.*) Kaupungt. Städer. Vlles. ] Kvk.! S. /. Maaseutu. Landsbygd. Communes rurales. Kvk. S. f. n s* I j I 0 Hämeen lään. Tavastehus län. Département de Tavastehus. P Ammatssa tomva.') Yrkesutövare.') Populaton actve.*) B" ^ Kaupungt. g! Städer. S Vlles. I Kvk. S. f. Maaseutu. Landsbygd. Communes rurales.! Kvk. S. /. ' I I. Maatalous Jordbruk och dess bnärngar ! 0 A. Maanvljelys ja karjanhoto Jordbruk och boskapsskötsel. Maanomstaja Jordägare. Kruunun talojen ta -uudstalojen haltjota Innehavare; av kronoboställen eller -nybyggen j. Kruunun- ja krkollsvrkatalojen vuokraaja Arrenda-j torer av krono- och ecklesastska boställen j. Itsenäsen tlan vuokraaja Arrendatorer av självstän-! dg lägenhet. Lampuoteja ja maatorppareta, jotka ovat päätlan alasa Landbönder och jordtorpare, vlka höra under huvudlägenheten. Kruununmetsätorppareta Kronoskogstorpare. Muonatorppareta, muonamehä ja renkejä, jotka ovat omassa muassaan Spannmålstorpare, spannmâlskarlar och drängar egen kost. Tlanhotaja, vouteja, työnjohtaja ja ammatnoppneta Förvaltare, fogdar, g, arbetsledare och personer med yrkesbldnng. Palkollsa säntäväen ruuassa Tjänstefolk husbondens kost 0. Pävätyöläsä Dagsverksarbetare a) jolla on oma asunto (tsellsä, mäktupalasa) vlka äga egen bostad (backstugusttare) b) jolla e ole omaa asuntoa (losa y. m.) vlka cke äga egen bostad (nhysngar m. fl.) B. Puutarhanhoto Trädgårdsodlng a) Itsenäsä elnkenonharjottaja, ammatnoppneta, konttorhenklötä y. m. Självständga närngsdkare, personer ned yrkesbldnng, kontorspersonal m. fl b) Työntekjötä Arbetare C. Mejerlke Mejerrörelse a) Itsenäsä elnkenonharjottaja, ammatnoppneta, konttorhenklötä y. m. Självständga närngsdkare, personer med yrkesbldnng, kontorspersonal m. fl b) Työntekjötä Arbetare ' I 0\ 0 UO ! : \! * 0 0 I ! ; 0 0 : 0 0 j \ 0' 00; 0 j! 00 ; Î 0 00; l\!! lï\ 0\ 0 0 0! 0^ ; 0 0 \ \ 0 0' Î : 0 ' 0 ; : ; 0 \ j - -j - - I \ -I 0 - -j 0 0! 0 : : 0! 0 : Î \ 0] lu! 0 ;!o! ) Traducton, vor le supplement. ) Perheden päähenklöt, ykstyset päähenklöt sekä lapset ja muut perheenjäsenet, jotka tomvat andra famljemedlemmar, som detaga huvudmannens yrkesarbete. Chef : de famlle et chefs partculers perheen päähenklön ammatssa. Huvudmän för famlj, ensklda självständga huvudmän samt barn och ätna» que enfants et autres membres de la famlle prenant part au traval professonel du chef de famlle.

91 - Päähenklön ammatt ta elnkeno. Huvudmannens yrke eller närng. Professon ou moyens d'exstence du chef de famlle. ) III b. Läsnäoleva väestö, ryhmtettynä ammatn ja eln- kenon mukaan, pävänä joulukuuta 0, läänttän. Den närvarande befolknngen, fördelad efter yrke och närng, den december 0, länsvs. Populaton présente, groupée d'après la jyrofes- son, au décembre 0, par départements. j Vpurn lään. Vborgs län. Département de Vborg. : «? : Ammatssa tomva. ) Yrkesutövare. ) Populaton actve.*) Kaupungt. Städer. Vlles. Kvk. Maaseutu. Landsbygd. Communes rurales.! S Kvk. S. f. I. Maatalous Jordbruk och dess bnärngar 0 0j j A. Maanvljelys ja karjanhoto Jordbruk och boskapsskötsel!. Maanomstaja Jordägare I Î. Kruununtalojen ta -uudstalojen haltjotainnehavare' I ' av kronoboställen eller -nybyggen ] ;. Kruunun- ja krkolls vrkatalojen vuokraajaarrenda-! torer av krono- och ecklesastska boställen. Itsenäsen tlan vuokraaja Arrendatorer av självstän- dg lägenhet. Lampuoteja ja maatorppareta, jotka ovat päätlan alasa ' Landbönder och jordtorpare, vlka höra under hù vudlägenheten 0. Kruununmetsätorppareta Kronoskogstorpare. Muonatorppareta, muonamehä ja renkejä, jotka ovat omassa muassaan Spannmålstorpare, spannmålskarj lar och drängar egen kost O (. Tlanhotaja, vouteja, työnjohtaja ja ammatnoppneta I Förvaltare, fogdar, arbetsledare och personer med! yrkesbldnng. Palkollsa säntäväen muassa Tjänstefolk husbondens : kost 0 0. Pävätyöläsä Dagsverksarbetare, a) jolla on oma asunto (tsellsä, mäktupalasa) j vlka äga egen bostad (backstugusttare) b) jolla e ole omaa asuntoa (losa y. m.) vlka cke äga egen bostad (nhysngar m. fl.) j B. Puutarhanhoto Trädgårdsodlng gg a) Itsenäsä elnkenonharjottaja, ammatnoppneta, konttorhenklötä y. m. Självständga närngsdkare, personer med yrkesbldnng, kontorspersonal m. fl b) Työntekjötä Arbetare 0 ; C. Mejerlke Mejerrörelse ; 0 a) Itsenäsä elnkenonharjottaja, ammatnoppneta, j konttorhenklötä y. m. Självständga närngsd-j kare, personer med yrkesbldnng, kontorspersonal m. fl 0 b) Työntekjötä Arbetare! J 0 0 0(0 ll! j ;. 0! : 0 ] I I Mkkeln lään. -~ Département Ammatssa Yrkesut- Kaupungt. Städer. Vlles. ; Kvk. S. f. ; - 0; ô! -! 00 ) Traducton, vor le supplément. ) Perheden päähenklöt, ykstyset päähenklöt sekä lapset a muut perheenjäsenet, jotka tomvat perheen lemmar, som deltaga huvudmannens yrkesarbete. - Chefs de famlle et chefs partculers ans que enfants et autres 0 S:t Mehelä Iän. de S:t Mchel. tomva, övare.*) actve. ) ) Maaseutu. Landsbygd. Communes rurales. 0 ; 0! 0! 0 Kvk. S. / V. ; Kuopon lään. Kuopo Iän. Département de Kuopo. ^ W ** ( Ammatssa tomva. ) Yrkesutövare. ) Populaton actve.*) Kaupungt. Städer. Vlles. Kvk. s. m. s. / ; 0 l Maaseutu. Landabygd. Communes, rurales Kvk h:! 0 ; 0 Vaasan lään. Vasa län. Département ce Vasa. *ö K ffrgl Is*g* < «b o» 0 0, 0 00 Ammatssa tomva. ) Yrkesutövare.*) Populaton actve. ) Kaupungt. Städer. Vlles. Kvk. ': S. f Maaseutu. Landsbygd. Communes rurales. Kvk. 0 ; 0 ; b! ' Oulun lään. Uleåborgs län. Département d'uleàborg. t K ^ 0 e c er s- &. «s S Ammatssa tomva. ) Yrkesutövare. ) Populaton actve. ) Maaseutu. Kaupungxt. Landbygd> Stader.. Communes Vlles. rurales..; Kvk. S. f ~; 0 - _ ! 0 Kvk ; : 0 0 päähenklön ammatssa. Huvudmän för famlj, ensklda självständga huvudmän samt barn och andra famljmedrnembres de la famlle prenant part au traval professonel du chef de famlle.

92 0 Päähenklön ammatt ta elnkeno. Huvudmannens yrke eller närng. Professon ou moyens d'exstence du chef de famlle. ~ B' a) Jatk. Forts. Sute. Uudenmaan lään. Nylands län. Département de Nyland. Ammatssa tomva. Yrkesutövare. Populaton actve. Kaupungt. Städer. Vlles. Maaseutu. Landsbygd. Communes rurales.! Kvk. Kvk. S. /. S. /. j S..!) 0 [ TurunPorn lään. Åbo- Björneborgs län. Département d'àbobjörneborg. g B* W!? s», aa o. Ammatssa tomva. Yrkesutövare. Populaton actve. Kaupungt. Maaseutu. Städer. Landsbygd.... Communes vlles. rurales. Kvk. Kvk. S. f. I. ; Ahvenanmaan maak. Lansdk. Åland. Département d'åland. g- W B' Ä 0 P : Ammatssa tomva. Yrkesutövare. Populaton actve. Kaupungt. Städer. Vlles. Maaseutu. Landsbygd. Communes rurales. j Kvk. j Kvk. S. f. S. f., 0 Hämeen lään. Tavastehus län. Département de Tavastehus.? W S, s= s s- a. S- B p: Ammatssa tomva. Yrkesutövare. Populaton actve. Kaupungt. Städer. Vlles. j Kvk. \ S. f. Maaseutu. Landsbygd. Communes rurales. Kvk. S. f. D. Metsänhoto Skogsvård a) Metsänhotaja y. m. päällystöä, konttorhenklötä y. m. - Forstmästare o. a. chefskap, kontorspersonal m. fl. b) Työntekjötä ja vartjota Arbetare o. väktare.. E. Poronhoto (lappalasa) RensMtsel (lappar) F. Metsästys ja kalastus Jakt och jslce ; 0; 0\ 0 0, \, 0, 0 s - j 0 \ 0 II. Teollsuus ja kästyö Industr och hantverk 0 ; 0. Kavosteollsuus Gruvbrytnng och malmtäkt a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal b) Työntekjötä Arbetare. Sulatot jd metallen jalostuslatokset Smält- och metallförädlngsverk a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal b) Työntekjötä Arbetare. Konepajat ja koneteollsuus Mekanska verkstäder och masknndustr.. a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal b) Työntekjötä Arbetare. Kv-, sav-, las- y. m. sellamn teollsuus Sten-, er-, glas- o. a. dylk ndustr a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal b) Työntekjötä Arbetare. Nahka- ja karvateollsuus Läder- och hårndustr a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal b) Työntekjötä Arbetare. Kutomateollsuus Textlndustr a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä -Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal b) Työntekjötä Arbetare. Vaatetusteollsuus Beklädnadsndustr a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal b) Työntekjötä Arbetare. Paperteollsuus Pappersndustr a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal b) Työntekjötä Arbetare 0 j j 0 \ 0: 0: j ; 00\ \ \!! 0! 0\ 0! 0!! ; 0 \ l \! 0\ 0! ; \ ; ; 0;,! 0; un 0 0 j 0 0! j ' \ ! \ ;, 0 I 0\! 0\ 0 0 oe 0 0, 0 0! j, 0 0 I (j» ; : ; :!! * ] \! 0 0 \ J Î 0 0; 0J J ]\ : - ~- T 0 j ' 0 0J 0 0 Î! ;,, 0 0 \: 0 '. 0 0J 0; 0, 0! C 0 0 0\ < ;.! 0 0 0! ' 0 0 ; 0 0

93 - - b) Jatk. Forts. Sute. I! I I Vpurn lään. Vborgs län. Departement de Vborg. [ Mkkelnlään. Département 0 S:t Mchels län. (fe Ä/< Mchel. Kuopon lään. Kuopo Iän. Département de Kuopo. 0 Vaasan lään. Vasa Iän. Département de Vasa. Oulun lään. Uleåborgs län. Département d'vleâborg. Päähenklön ammatt ta elnkeno. Huvudmannens yrke eller närng. Professon ou moyens d'exstence du chef de famlle.» S" S ET Ammatssa tomva. Yrkesutövare. Populaton actve. Kaupungt. Städer. Vlles.!Kvk. S. f. Maaseutu. Landsbygd. Communes rurales. Kvk. Ammatssa Yrkesut- Populaton Kaupungt. Städer. Vlles. j Kvk. S. f. tomva. övare. actve. Maaseutu. Landsbygd. Comnmnes rurales. ; s.m. Kvk. Koko väestö. Hela befolknnge Populaton evlèr Ammatssa tom va. Yrkesutövare Populaton actve. Kaupungt. Städer. Vlles. S. tn. Kvk.. f. Mua.' eutu. Land 'bygd. Comnnutes. ruraes. ' Kvk. S. f. Koko väestö. Hela befolknnge Populaton enter Ammatssa tomva. Yrkesutövare. Populaton actve Kaupungt. Städer. Vlles. Kvk. MaastÎUtll. Landsbygd. Communes rura les. Kvk. Koko väestö. Hela befolknnge Populaton enter Ammatssa tomva, Yrkesutövare, Populaton actve. Kaupungt. Städer. Vlles. Kvk. Maaseutu. Landsbygd. Communes rurales. Kvk. D. Metsänhoto Skogsvård a) Metsänhotaja y. m. päällystöä, konttorhenklötä y. m. - Forstmästare o. a. chefskap, kontorspersonal m. fl. b) Työntekjötä ja vartjota Arbetare o. väktare.. E. Poronhoto (lappalasa) Renskötsel (lappar) 0! : - 0 ~ F. Metsästys ja kalastus Jakt och fske \ II. Teollsuus ja kästyö Industr och hantverk Kavosteollsuus Gruvbrytnng och malmtäkt a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal b) Työntekjötä Arbetare Sulatot ja metallen jalostuslatokset Smält- och metallförädlngsverk a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal b) Työntekjötä Arbetare Konepajat ]a koneteollsuus Mekanska verkstäder och masknndustr a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal b) Työntekjötä Arbetare Kv-, sav-, las- y. v. sellanen teollsuus Sten-, er-, glas- o. a. dylk ndustr a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal b) Työntekjötä Arbetare Nahka- ja karvateollsuus Läder- och här-ndustr a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal b) Työntekjötä Arbetare Kutomateollsuus Textlndustr a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal. b) Työntekjötä Arbetare Vaatetusteollsuus Beklädnadsndustr a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal b) Työntekjötä Arbetare Paperteollsuus Pappersndustr a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal b) Työntekjötä Arbetare 0 I! 0l 0,!! ; 0 0 «fl 0 \ S : Q 0 0 Ä ; ; Sd ,?? ITI. 0

94 a) Jatk. Forts. Uudenmaan lään. Nylands län. Département de Nyland. Sute.! I ' I 0! I TurunPorn lään. Åbo! Björneborgs län. Département d'àbobjörneborg. \ Ahvenanmaan maak. Ländsk. Åland. Département d'åland. 0 Hämeen lään. Tavastehus län. Déparlement de Tavastehus. 0 0 Päähenklön ammatt ta elnkeno. Huvudmannens yrke eller närng. Professon ou moyens d'exstence du chef de famlle. Ammatssa tomva. Yrkesutövare.? Populaton actve. I sr SIS Kaupungt. Städer. Vlles. Kvk. ; S. f.. Puuteollsuus Trändustr I a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä Ar-j : j betsgvare, chefskap o. kontorspersonal, ; { b) Työntekj. metsänhakkuussa, utossa y. m. Arbetarej ', j vd skogshygge, stofîkflottnng m. m ' ( c) Työntekj. sahossa, puusepäntehtassa y. m. Såg- j j arbetare, snckerarbetare m. fl 0. Rakennusteollsuus Byggnadsndustr 0\ a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä Ar- betsgvare, chefskap o. kontorspersonal ; b) Työntekjötä Arbetare j 0. Kemallnen sekä terva-, öljy- y. m. sellanen teollsuus Kemsk samt tjär-, olje- o. a. dylk ndustr : 00 a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal 0! b) Työntekjötä Arbetare I 0 0;. Valastus-, lämmtys- ja sähköteollsuus Industr för belysnng, värme och elektrctet 0 a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal b) Työntekjötä Arbetare 0 Ravntoaneteollsuus Närngsmedelsndstr a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä'arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal! b) Työntekjötä Arbetare Väk- ja mallasjuomateollsuus Brännvns-, och malt-\ drycksndustr > a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä Ar-J betsgvare, chefskap o. kontorspersonal! b) Työntekjötä Arbetare, Tupakka- y. m. nautntoaneteollsuus-tobaks- m. fu njutnngsmedelsndustrer j \ a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä Ar-j j betsgvare, chefskap o. kontorspersonal 0 b) Työntekjötä^- Arbetare j 0j Graafllnen teollsuus Grafsk ndustr : \ 0 a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä Arbets- j gvare, chefskap o. kontorspersonal b) Työntekjötä Arbetare Muu teollsuus Övrg ndustr, a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä Arbets- j gvare, chefskap o. kontorspersonal J b) Työntekjötä Arbetare III Kulkulatokset Koramunkatonsväsen ;! 0 0. Rautatet Järnvägar j 000 a) Vrkamehä ja konttorhenklötä-tjänstemän o. kontorspersonal ; b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal! j, 0 ; 0, 0 0] 0 Maaseutu. Landabygd. Communes rurales. Kvk., S. /. \ "ö M ko vä stö, befolk ng laton ntè Ammatssa tomva. Yrkesutövare. Populaton actve. Kaupungt. Städer. Vlles. \ ; J j \0 j Maaseutu. Landabygd. Communes rurales. Kvk. Kvk. - S. f.!. /.,! j j 0Î 0! 0 ] \ \ ' j, : 0 \!! Ï\ ! ; 0,! \ 0 Ammatssa tomva. Yrkesutövare. Populaton actve. Kaupungt. Städer. Vlles. Kvk. Maaseutu. Landsbygd. Communes rurales. Kvk. \ S. f. 0 l 0 0 -! Ammatssa tomva. Yrkesutövare. «Populaton actve.» o* S' o" < Kaupungt. «, f : Städer. s g; " ra. Vlles. -w ro Kvk. ) : landsbygd. Communes ruraes. Kvk. S. f. 0 0, 0 0 : \! 0 0 \ 0 0 A 0 0 j 0 0! lo l - I 0! Ill

95 b) Jatk. Forts. Sute. 0 Vpurn lään. Vborgs län. Département de Vborg. Mkkeln lään. - Département 0 S:t Mchels län. de S:t Mchel. Kuopon lään. Kuopo Iän. Département de Kuopo. 0 Vaasan lään. Vasa Iän. Département de Vasa. Oulun lään. Uleåborgs Iän. Departement d'uleâborg Päähenklön ammatt ta elnkeno. Huvudmannens yrke eller närng. Professon ou moyens d'exstence du chef de famlle. vt & : Ammatssa tomva. Yrkesutövare. Populaton actve. Kaupungt. Städer. Vlles. Maaseutu. Landsbygd. Communes rurales. Kvk. Kvk. S. f. S. f. P Ps CB O tl: Ammatssa Yrkesut- Populaton Kaupungt. Städer. Vlles. Kvk. tomva, övare. actve. Maaseutu. Landsbygd. Communes rurales. Kvk. Koko väestö. Hela befolknngen. Populaton entère. Ammats' a tom va. Yrkesutövare Populaton act e. Kaup ngt. Stä der. Vlles. Kvk. S. f. Maaseutu. Lands bygd. Comntunes, rurtîles. Kvk. l. f. Koko väestö. Hela befolknngen. Populaton entère. Ammatssa tomva. Yrkesutövare. Populaton actve Kaupungt. Städer. Vlles. Kvk. Maase utu. Lands bygd. Communes rura les. Kvk. Koko väestö. Hela befolknngen. Populaton entère. An matssa tomva. Yrkesutövare. 'opulaton actve. Kaup ngt. Stä der. Vlles. Kvk. Maaseutu. Landsbygd. Communes rurales. Kvk.. Puuteollsuus Trändustr a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal b) Työntekj. metsänhakkuussa, utossa y. n. Arbetare vd skogshygge, stockflottnng m. m c) Työntekj. sahossa, puusepäntehtassa y. m. Sagarbetare, snckerarbetare m. fl 0. Rakennusteollsuus Byggnadsndustr a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal b) Työntekjötä Arbetare. Kemallnen sekä terva-, öljy- y. m. sellanen teollsuus Kemsk samt tjär-, oljc- o. a. dylk ndustr a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal b) Työntekjötä Arbetare. Valastus-, lämmtys- ja sähköteollsuus Industr för belysnng, värme och elektrctet a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä'arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal b) Työntekjötä Arbetare!. Ravntoaneteollsuus Närwgsmedelsndusr a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal b) Työntekjötä Arbetare. Väk- ja mullas juomateollsuus Brännvns- och maltdrycksndustr a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal b) Työntekjötä Arbetare. Tupakka- y. m. nautntoaneteollsuus Tobaks- m. fl. njutnngsmedelsndustrer a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal b) Työntekjötä Arbetare. Oraafllnen teollsuus Grafsk ndustr a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal b) Työntekjötä Arbetare. Muu teollsuus övrg ndustr a) Työnantaja, päällystöä ja konttorhenklötä Arbetsgvare, chefskap o. kontorspersonal b) Työntekjötä Arbetare III. Kulkulatokset Kommunkatonsväsen. Rautatet Järnvägar r a) Vrkamehä ja konttorhenklötä Tjänstemän kontorspersonal b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal 0 0 \ : 0 0 ; ' :' 0 U ;! 0; ]! % \ j 0 0 r t g j :... ; S 0 H ! a ' » '

96 - a) Jatk. Forts. Sute Uudenmaan lään. Nylands län. Département de Nyland. o! l TuronPorn lään. Åbo Département d'åbobjörneborg. Ahvenanmaan maak. - Ländsk. Åland. Département d'åland. 0 Hämeen lään. Tavastehus Iän. Département de Tavastehus. Päähenklön ammatt ta elnkeno. Huvudmannens yrke eller närng. Professon ou moyens d'exstence du chef de famlle. Ammatssa tomva. Yrkesutövare. Populaton actve. Kaupungt. Städer. Vlles. S. n. Kvk. S. f. Maaseutu. Landsbygd. Communes rurales. Kvk.. /. )ko vä tö. befolk nge daton Uèr Ammatssa tomva. Yrkesutövare Populaton actve Kaupungt. Städ*" Vlles. Kvk. Maaseutu. Landsbygd. Communes rurales. Kvk. Ammatssa tomva. Yrkesutövare. Populaton actve. Kaupungt. Städer. Vlles. Kvk. Maaseutu. Landsbygd. Communes rurales. Kvk. S. f. l! ^ Ammatssa tomva. Yrkesutövare. Populaton actve Kaupungt. Städer. Vlles. Kvk. Maaseutu. Landsbygd. Communes rurales. Kvk.! S.. ; o! n!. Ratotet ja ajurlke Spårvägar och åkarrörelse a) Lkkeenharjottaja, päällystöä ja konttorhenklötä Affärsdkare, chefskap o. kontorspersonal b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal. Kanavalkenne Kanaltrafk a) Päällystöä ja konttorhenklötä Chefskap o. kontorspersonal b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal. Luots- ja j majakkalatos j Lots- och fyrnrättnngen... a) ) Päällystöä Päälltöä y Chefskap Chfk p b) ) Palveluskuntaa l l k t Tjänstepersonal. Merenkulku Sjöfart a) Lkkeenharjottaja, päällystöä ja konttorhenklötä Affärsdkare, chefskap o. kontorspersonal... b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal. Lastaus-, purkaus- y. m. sellanen työ Lastnng, lossnng o. a. dylk verksamhet a) Lkkeenharjottaja, päällystöä ja konttorhenklötä Affärsdkare, chefskap o. kontorspersonal b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal. Post, lennätn ja puhtn Post, telegraf och telef»n a) Vrkamehä ja konttorhenklötä Tjänstemän o. kontorspersonal b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal ! ; ] ' U _... _._ Q O _ j , l y o 0 VJ IV. Kauppa Handel 0 Raha- ja vakuutuslatokset Pennng- och försäkrngsår^ ställer a) Päällystöä ja konttorhenklötä Chefskap o. kontorspersonal b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal Asoms- ja vältyslke Agentur- och kommssonsrörelse l a) Päällystöä ja konttorhenklötä Chefskap o. kontorspersonal. r ) b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal }- Ravntola- ja kahvlalke Värdshus- och kaférörelse... ; a) Päällystöä ja konttorhenklötä Chefskap o. kontorspersonal j : b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal I! Muu kauppalke Övrg handelsrörelse 0! a) Päällystöä ja konttorhenklötä Chefskap o. kontorspersonal b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal J! \ 0, 0! \! f 00!! ?m I _ 0. _.!.._ ! 0 0 0

97 0 Vpurn lään. Vborgs län. Département de Vborg. b) Jatk. Forts. I I Mkkeln lään. - Département 0 S:t Mchels län. de S:t Mchel. Kuopon lään. - Kuopo Iän. Département de Kuopo 0 Vaasan lään. Vasa län. Département de Vasa. Oulun lään. Uleåborgs län. Département dvleåborg. Päähenklön ammatt ta elnkeno. Huvudmannens yrke eller närng. Professon ou moyens d'exstence du chef de famlle. f sr S. S' Ammatssa tomva. Yrkesutövare. Populaton actve. Kaupungt, Städer, Vlles. I Kvk..»*. I S. f. Maaseutu. Landsbygd. Communes rurales.! Kvk. " W Ammatssa Yrkesut- Populaton Kaupungt. Städer. Vlles.! Kvk. tomva. övare. actve. Maaseutu. Landsbygd. Communes rurales. Kvk. a * s '»= c. S Ä Ö S?" H* Ä p Ammatssa tomva. Yrkesutövare Populaton actve. Kaupungt. Vlles. Kvk. Maaseutu. Landsbygd. Communes rurales. Kvk. S"? II! S g" & ". S. g; Ammatssa tomva. Yrkesutövare. Populaton actve.., Maaseutu. Kaupungt. T,., ««-- landsbygd. Otc.. ' Communes Vlles. rurales. Kvk. Kvk. t) W S. M I * o ars* g S. S. (g o: ^' m ' Ammatssa tomva. Yrkesutövare. Populaton actve. Kaupungt. Old Kvk. S./. Maaseutu. Landsbygd. Communes. rurales. Kvk. S. /.. Ratotet ju ajnrlke Spårvägar och äkarrörelse... a) Lkkeenharjottaja, päällystöä ja konttorhenklötä Affärsdkare, chefskap o. kontorspersonal b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal. Kanavalkenne Kanaltrafk a) Päällystöä ja konttorhenklötä Chefskap o. kontorspersonal b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal. Luots- ja majakkalatos Lots- och fyrnrättnngen... a) Päällystöä Chefskap b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal. Merenkulku Sjöfart a) Lkkeenharjottaja, päällystöä ja konttorhenklötä Aftärsdkare, chefskap o. kontorspersonal b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal. Lastaus-, purkaus- y. m. sellanen työ Lastnng, lossnng o. a. dylk verksamhet a) Lkkeenharjottaja, päällystöä ja konttorhenklötä Aftärsdkare, chefskap o. kontorspersonal b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal. Post, lennätn ja puheln Post, telegraf och telefon... a) Vrkamehä ja konttorhenklötä Tjänstemän o. kontorspersonal b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal 0 G 0 J ; '. 0 0j 0 0 0! 0 0 j \ _ G 0._ f g ; ; \ _ l 0 n \ 0! _. 0 _. 0 IV. Kauppa Handel 0. Raha- ja vakuutuslatokset Pennng- och försäkrngsanställer a) Päällystöä ja konttorhenklötä-chefskap o. kontorspersonal b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal. Asoms- ja vltyslke Agentur- och kommssonsrörelse a) Päällystöä ja konttorhenklötä Chefskap o. kontorspersonal b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal. Ravntola- ja kahvlallcevärdshus- och kaférörelse j a) Päällystöä ja konttorhenklötä Chefskap o. kontorspersonal : b) Palveluskuntaa ; Tjänstepersonal :. Muu kauppalke Övrg han,delsrörelse 0 a) Pällystöä ja konttorhenklötä Chefskap o. kontorspersonal b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal 00 0! 0 0 0j j j \ 0! ( ^! t s III.

98 a) Jatk. Forts. * TurunPorn lään. Åbo Ahvenanmaan maak. Ländsk. Åland. Hämeen lään. Tavastehus län. Uudenmaanlään. Nylands län. Björneborgs lan. Département d'åland. Déparlement de Tavastehus. Département de Nyland. Département d ÅboBjörneborg. \ ' Ammatssa tomva. Ammatssa tomva. j Ammatssa tomva. ; Ammatssa tomva. Yrkesutövare. Yrkesutövare.! Yrkesutövare. I Päähenklön ammatt ta elnkeno. Yrkesutövare. gl Populaton actve.» Populaton actve. S» g! Populaton actve. Huvudmannens yrke eller närng. c- w Populaton actve. vff W g. * <? '. ^^ Professon ou moyens d'exstence du -, f* Maaseutu.?.. ^., Maaseutu.?, ='.. Maaseutu. ^ ^ l : Kaupungt.! ^ ^ I^= s " " (lb d - * T ' * - T ' «db : V g d. : S» ^ Städer Landsbygd. g **J er - Commune* g g S * ader> Communes. S 'f.f r "! Communes! s. ^,, Commune» ru- ~ g S P*««- rurales.. g S te «- rurales. s. g S te -! rurates. : gg S - raes. * ' * I ' ' S* " g Mp- j Np> Mp< " " ' ' : Mk Kvk Mk Kvk J Mk Kvk Mk Kvk Mk Kvk Mk Kvk Kvk. S. /. Kvk. S. f. S m ] s. f. \ S. f. \ S. f. S. f. ; \ ' S. f. S.. \ l '! j V. Julknen tomnta.(pats VI-VII) - Offentlg verksamhet ! 0 * j (l\ tom Y-J- VI ) ^»J» 0 - \ a. Kukko-Kyrka.: 0 x... _ t b0 _ : a) Pappeja ja saarnaaja Präster o. predkanter b bo!! b) Urkureta, kkkareta ja muta krkonpalveljota g M 0, r^lllster ' Wockare 0. annan kyrkobetjlnng GG 00 \ \ \. Okeuslatos ja vankenhoto Ilattsvasende och fångvård.. \! a) Vrkamehä ja konttorhenklötä Tjänstemän 0. kon- I ^gj -j^ 0 ' torapersonal... ; J J J. - 0 J J V- P«!^/f s kuntaa-l]anstepersonal ; M) 0 0\ \ - 0 0\ -! SJ. Svlhallnto Cvlförvaltnng!! a) Vrkamehä ja vrastoapulasa Tjänstemän 0. byrå- 0^ g 0 ^ M J e n f L ;.:. f^? j 0 0 _ - ^ l B - lo 0 b) PalveluskuntaaIjjjustepersonal, b bl - l o n m m - 0 l!. Kunnallshallnto Kommunalförvaltnng! 0 > a) Vrkamehä ja konttorhenklötä Tjänstemän 0. gq 0' ' 0! kontorspersonal j ! b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal.J b AIJ AS! o-ty w a n. Puolustuslatos Försvarsväsende ' 0 a) Päällystöä ja konttorhenklötä Befäl 0. kontors- j-jn 0 personal 0 b) Alpäällystöä, palveluskuntaa ja mehstöäunder- 0 befäl/tjänstepersonal 0. manskap ' n. Polslatos Pohsmrattnng 0 0 \ a) Päällystöä ja konttorhenklötä Chefskap 0. kontors-\,, P er f n, al V \A.::-\, ^ J S o b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal 0 0 & 0 U 0 *. _,,..,.. ana» a oao ana 0 VI. Opetuslatos Undervsnngsväsen 0; 0!. Valton ja kunnun opplatokset Stats- och kommwwla j J m m Q m \ 0 m U läroverk... \ 0 \ 0 a) Opettaja -Lärare j o b) Palveluskuntaa-Tjänstepersonal ; j - m. Ykstyset opplatokset Prvata läroverk ^J 0 a) Opettaja Lärare q «o o _ QO 0 B b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal...,...! Kn, Q _ fl, Q0.. OA/ V". Terveydenhoto-Hälsovård.... ä /«" K! JS O?!!?SÎ SU *. Valton ta kunnan tom Stats-eller kommunaloefattmng 0 0 nnn o A Q ^ q q«a \ T - " " T -. C C J -tn- n o n t l O ' öä X XV X O,OX OX OO X ) a) Lääkäretä ja elänlääkäretä Läkare 0. veternärer 0 0 b) Rokottaja, kätlöltä, saraanhotaja y. m. Vaccna törer barnmorskor, sjuksköterskor m. fl 0 0 _ ' _ o ^Pa^eluskuntaa-ljanstepersonal 0 J0 m m Ykstynen tomnta Enskld verksamhet 0 a) Lääkäretä, hammaslääkäretä ja apteekkareta Q Läkare, tandläkare 0. apotekare 0 b) Saraanhotaja, heroja y. m. Sjuksköterskor, mas- g 0 sörer m. fl

99 v. j.. Päähenklön ammatt ta elnkeno. Huvudmannens yrke eller närng. Professon ou moyens d'exstence du chef de famlle. Julknen tomnta (pats VIVII) Offentlg verksamhet (utom VIVII) Krkko Kyrka a) Pappeja ja saarnaaja Präster o. predkanter.. b) Urkureta, lukkareta ja muta krkonpal vel jota Orgelnster, klockare o. annan kyrkobetjänng Okeuslatos ja vankenhoto-rättsväsende och fångvård.. a) Vrkamehä ja konttorhenklötä Tjänstemän o. kontorspersonal b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal Svlhallnto Cvlförvaltnng a) Vrkamehä ja vrastoapulasa Tjänstemän o. byråpersonal b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal Kunnallshallnto Kommunalförvaltnng a) Vrkamehä ja konttorhenklötä Tjänstemän o. kontorspersonal b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal Puolustuslatos Försvarsväsende ; a) Päällystöä ja konttorhenklötäbefäl o.' kontorspersonal b) Alpäällystöä, palveluskuntaa ja mehstöä Underbefäl, tjänstepersonal o. manskap Polslatos Polsnrättnng a) Päällystöä ja konttorhenklötä Chefskap o. kontorspersonal b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal Vpurn lään. Vborgs län. Département de Vborg. Ammatssa tomva. Yrkesutövare. Populaton actve. Kaupungt. Städer. Vlles ; \ 00 Kvk. I S. f.! )! 0! 0 0 Maaseutu. Landsbygd. Communes rurales.! \ 0 0 b) Jatk. Forts. Sute. Kvk. 0 0 Mkkeln lään. Département Ammatssa Yrkesut- Populaton Kaupungt. Städer. Vlles. M p. M k. S. m Kvk. S. f.! 0 S:t Mchels län. de S:t Mchel. tomva. övare. actve. Maaseutu. Landsbygd. Commune rurales. 0 0 Kuopon lään. Kuopo Iän. Département de Kuopo. I 0 _ ; Ammatssa tomva. Yrkesutövare. Populaton actve. Kaupungt. Städer. VUes. 0 ; ; 0! \ 0 0! 0 0 Kvk. H _ Maaseutu. Landsbygd. Communes. rurales. Kvk.! _ I 0 Vaasan lään. Vasa Iän. Département de Vasa Ammatssa tomva. Yrkesutövare. Populaton actve. Kaupungt. Städer. Vlles. Kvk ! I 0 Maaseutu. Landsbygd. Communes rurales. \ 0 0 ; J ; ; 0 0 Kvk. Oulun lään. Uleåborgs län. Département d'uleaborg. Ammatssa tomva. Yrkesutövare. Populaton actve.?., S : Maaseutu.» e? >! Kaupungt. _... Î g» g- ä Städer Lan dsbygd. S. S. Communes. S Vllles -! rurales. 00 Kvk. S f. 0 ' \ 0! 0 j! j ' 0 ' Kvk. S m. l! \ J jo. ' VI. Opetuslatos Undervsnngsväsen. Valton ja kunnan opplatokset Stats- och kommunala läroverk a) Opettaja Lärare b) Palveluskuntaa Tjänstepersonal. Ykstyset opplatokset Prvata läroverk a) Opettaja Lärare b) Palveluskuntaa > Tjänstepersonal VII. Terveydenhoto Hälsovård. Valton ta kunnan tom Stats- eller kommunalbefattnng a) Lääkäretä ja elänlääkäretä Läkare o. veternärer b) Rokottaja, kätlötä, saraanhotaja y. m. Vaccnatörer, barnmorskor, sjuksköterskor m. fl c) Palveluskuntaa Tjänstepersonal. Ykstynen tomnta Enskld verksamhet a) Lääkäretä, hammaslääkäretä ja apteekkareta Läkare, tandläkare o. apotekare b) Saraanhotaja, heroja y. m. Sjuksköterskor, massörer m. fl oà j 0\ 0 0] 0 )! \ 0\ 0! 0 j 0, I 0 ~~ lj j, 0 j ' 0 0!