Raportti nro: 355 Asuntokaupan kuntotarkastus Kaavontönkkä 5, 66500 VÄHÄKYRÖ Mehtonen Consulting 045 808 1890 www.mehtonenconsulting.fi Y-tunnus: 2493554-8
Raportti nro: 355 Sivu: 2 1.1 Yleistietoa Kohde: Omakotitalo Tilaaja: Johan Blomqvist / Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ulosottovirasto Läsnä: Tiedoksi: 1.2 Kohteen tiedot Rakennustyyppi: Rakennusvuosi: Kerroslukumäärä: Lämmitystapa: Omistaja, Johan Blomqvist, Mikko Yliaho, Mikko Hannula, Niklas Mehotnen Mikko Yliaho / Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ulosottovirasto Omakotitalo 50-luvulla 2 + kellari Suora sähkö Yläkerran kylpyhuoneessa sähkökäyttöinen lattialämmitys Nibe Compact lämminvesivaraaja, 275 litraa, valmistusvuosi 2008 Mahdollisuus asentaa tulisijoja 1.3 Tarkastus Päivämäärä: 8.9.2014 klo 14.00 Sää: Aurinkoinen, +18 C, 65% Rh Kartoittaja: Niklas Mehtonen, Mehtonen Consulting 045 808 1890, mehtonenconsulting@gmail.com Rak.Ins., VTT rakenteiden kosteuden mittaajan henkilösertifikaatti nro: VTT-C-7383-24-11, Perustason energiatodistuksen laatija Syy: Kiinteistö myydään Rajaukset: Talo ja autotalli tarkastettiin 2.1 Kartoitus Kartoitusmenetelmä: Käytetyt mittalaitteet: Perustason kuntotarkastus. Kohteessa tehty tutkimus perustuu aistinvaraiseen systemaattiseen tarkasteluun. Rakenteiden kosteuden arvioinnissa käytettiin rakennekosteudenosoitinta ja rakennekosteusmittari, joilla voitiin pintamateriaalien läpi etsiä kohdat, joissa kosteus ylittää normaalin tason. Kosteuden osoittimia käytettiin systemaattisesti rakennuksen kosteissa tiloissa sekä muissa kriittisissä paikoissa. Kartoitus on tehty rakenteita rikkomatta. Vanhoihin ja jo kuivuneisiin kosteusvahinkoihin emme ota kantaa. Kaikkien rakenteiden todellista kuntoa ei voida todeta avaamalla rakenteita muutamasta paikasta. Epäilyttävissä tapauksissa esitetään lisätutkimustarve, mikäli rakenteiden kunto olisi syytä selvittää tarkemmin. Riskirakenteiden kunto on mahdollista selvittää tarkastusreikien ja materiaalinäytteiden avulla. Trotec T2000S / TS240 / TS300
Raportti nro: 355 Sivu: 3 3.1 Rakennustekniset tiedot kohteesta Runkomateriaali: Puu Julkisivun pinnoite: Puupaneeli Vesikaton tyyppi: Harjakatto Vesikaton materiaali: Pelti Perustus: Perusmuuri Salaojitus: Ei Sadevesijärjestelmä: Ei Rakennuksen sijainti: Tasamaasto Ilmanvaihto: Painovoimainen Viemärit: Kunnallinen, Uponal krs 1 & 2, valurauta kellarilattian alla Käyttövesi: Kupari, sinkitty ja muovi (käyttövesi osittain uusittu) Sähkö: Osittain uusittu Ikkunat: Alkuperäiset, 2-lasi Aiemmat vesivahingot: Kattovuoto, esiintynyt makuuhuoneen katossa 1 kerroksessa, omistajan mukaan korjattu asianmukaisesti. Putkivuoto keittiössä 1 kerroksessa n. 1,5 vuotta sitten, ei korjattu. Riskirakenteet: Yläpohjan tuuletus puutteellinen. Alapohjan (rossipohjan) tuuletus vähäinen Vanhan paneelin takana ei ole tuulettuva ilmarako 3.2 Muu tieto (asukkaan mukaan) Nuohous: Ei tietoa koska viimeks nuohottu 3.3 Asbesti, mikrobivauriot ja radon Asbesti: Asbestipitoisten tuotteiden maahantuonti, valmistus ja myynti on ollut kiellettyä 1.1.1993 alkaen. Asbestin käyttö rakennusmateriaaleissa on kielletty kokonaan 1.1.1994. Mikrobivauriot: Radon: Mikrobikasvusto rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voi olla terveyshaitta. Rakenteiden suhteellisen kosteuden ollessa pitkäaikaisesti yli 70 % RH ovat olosuhteet mikrobikasvuston syntymiselle olemassa. Radon on maaperästä pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyistä radonmittauksista on mahdollista saada joko Säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvalvontavirastosta. Kuntotarkastus ei ota kantaa radonpitoisuuksiin kohteessa.
Raportti nro: 355 Sivu: 4 4.1 Kuvat, havaitut puutteet, mittaustulokset sekä muut kommentit Julkisivut, katto ja kellari Kuva 1. Julkisivun yleiskunto on hyvä. Kuva 2. Vanha puujulkisivu löytyy uuden paneelin takana. Vanhasta julkisivusta puuttuu tuulettuva ilmarako. Kuva 3. Sadevedet olisi syytä ohjata poispäin talosta. Ulkoseinät ei ole vesieristettyjä ulkoa päin.
Raportti nro: 355 Sivu: 5 Kuva 4. Ikkunat ovat alkuperäiset ja huollon tarpeessa. Omistaja on vaihtanut ikkunoiden tiivisteet. Kuva 5. Vesikaton yleiskunto on tyydyttävä. Katto on maalattu nykyisen omistajan toimesta. Kuva 6. Hormien läpiviennit eivät ole täysin tiiviit.
Raportti nro: 355 Sivu: 6 Kuva 7. Välikaton tuuletus on puuttellinen. Kylmien ullakkotilojen ja muiden tuuletustilojen riittävä tuuletus voi tapahtua tilaan ulkopuolelta johtavien tuuletusaukkojen, -rakojen tai venttiilien kautta. Näiden yhteenlasketun pinta-alan tulisi olla vähintään 4 promillea yläpohjan pinta-alasta. Tilaan johtavat aukot, raot ja venttiilit sijoitetaan siten, että koko yläpohja tuulettuu (RakMk C2 1998). Vaihtoehtoisesti asennetaan koneellinen tuuletus, esim. Olosuhdevahti YP. Välikatossa on runsaasti kirjoja yms. Kuva 8. Ryömintätila keittiön alapuolella. Vesivahinko on aiheuttanut lahovaurioita välipohjaan. Keittiön alapuolella oleva rossipohjarakenne on avattava ja vaurioituneet materiaalit uusittava. Kuva 9. Ryömintätilojen tuuletus on vähäinen. Suosittelemme että tuuletus järjestetään rakennusmääräyskokoelman (RakMk C2) mukaisesti, lisäämällä tuuletusreikiä (4 ryömintätilan pintaalasta) tai asentamalla koneellinen tuuletus, esim. Olosuhdevahti. Maan päällä olevat roskat ja muut orgaaniset materiaalit olisi syytä poistaa.
Raportti nro: 355 Sivu: 7 Kuva 10. Maakosteus rasittaa kellarin lattia ja seinärakenteet, mitä on kyseisille rakenteille normaalia. Korkeat pintakosteusarvot havaittiin lattialla ja seinillä (maanpinnan korkeuteen asti). Kivirakenteiset materiaalit eivät vaurioidu kosteudesta. Mikäli haluaa sisustaa kellarin, rakenteet olisi syytä suunnitella kosteusteknisesti toimiviksi. Kuva 11. Kellariseinän sisäpuolella oleva puurakenteinen seinä on mikrobi- ja lahovaurioitunut. Puurakenteet poistettava. Suoraan kivirakennetta vastaan oleva orgaaninen materiaali saattaa vaurioitua. Kuva 12. Tiiliseinäkuori on irti. Kaatumisvaara! On korjattava.
Raportti nro: 355 Sivu: 8 Kerros 1 Kuva 13. Keittiö jossa vuoto on tapahtunut. Seinällä ja lattialla havaittiin korkeita pinta-arvoja. Lattia: 45 130 / 200 Seinät: 40 120 / 200 Keittiössä on suoriettava vesivahinkosaneeraus. Vahingot on kartoittava purkutyön yhteydessä. Kuva 14. Olohuone. Talon kuivissa tiloissa tarkastettiin yleiskunto silmämääräisesti ja aistinvaraisesti. Muita vanhoja vaurioita ei havaittu. Seinät ovat lisäeristettyjä (50mm) sisäpuolelta. Kuva 15. Wc:ssä havaittiin hieman kohonneita pinta-arvoja laajasti lattialla. Lattia, normaali: 54 65 / 200 Lattia, wc-istuimen ymp.: 82 87 / 200 Lattia, suihkutilassa: 81 86 / 200 Seinät, normaali: 18 23 / 200 Seinät, suihkutila: 25 40 / 200 Lattiamatto on irti alustastaan lattiakaivon ympärillä. Mahdollinen kuivaustarve on huomioitava mahdollisen saneerauksen yhteydessä.
Raportti nro: 355 Sivu: 9 Kuva 16. Toinen wc, krs 1. Kyseinen wc on saneerauksen tarpeessa. Lattiamatto on laajasti irti alustastaan. Pinta-arvot lattialla: 47 67 / 200 (normaalit) Kuva 17. Makuuhuone, krs 1. Kyseisessä huoneessa kattovuoto on aikoinaan ollut.
Raportti nro: 355 Sivu: 10 Kerros 2 Kuva 18. Keittiössä ei havaittu kohonneita pinta-arvoja. Lattia: 36 39 / 200 Seinät: 45 47 / 200 Kuva 19. Seinän ja tiskialtaan välinen sauma on epätiivis ja tilalle olisi syytä asentaa silikonisauma. Keittiössä tarkastettiin käyttöveden ja viemärin näkyvät putkenvedot silmämääräisesti. Vuotoja ei havaittu.
Raportti nro: 355 Sivu: 11 Kuva 20. Kylpyhuoneessa todettiin kohonneita pinta-arvoja suihkutilassa lattialla ja seinän alareunalla sekä wcistuimen ympärillä. Lattialla oli paikoitellen irtovettä. Lattia, yleisesti: 45 65 / 200 Lattia, lattiakaivon ymp.: 70 99 / 200 Lattia, suihkutila: 67 97 / 200 Lattia, wc-istuimen ymp.: 79 90 / 200 Seinä, yleisesti: 43 60 / 200 Seinä, suihkutila, alareuna: 75 120 / 200 Laatoitetuissa lattia- ja seinäpinnoissa esiintyy tavanomaisesti kosteutta kosteudentunnistimella havainnoitaessa, jos pinnat ovat olleet säännöllisesti roiskevedelle alttiina. Kyseiset kosteushavainnot eivät yleensä tarkoita kosteusvaurioita tai korjaustarvetta. Koska laatoituksen alla on toimiva kosteuden- tai vedeneriste, kosteus on hyvin todennäköisesti pelkästään laattojen ja eristeen välissä, mikä on laattapinnoitteelle ominaista. Kylpyhuone on saneerattu 2010. Muutama laatta on irti alustastaan (kopo). Kuva 21. Suosittelemme että kylpyhuoneen oveen asennetaan kynnys. Märkätilasta pois johtavan oven kynnys on oltava 15 20 mm korkea. Silikonisaumat on syytä uusia. Silikonisaumat on tarkastettava vuosittain ja uusittava 3 5 vuoden välein. Kylpyhuoneessa tarkastettiin käyttöveden ja viemärin näkyvät putkenvedot silmämääräisesti. Vuotoja ei havaittu.
Raportti nro: 355 Sivu: 12 Kuva 22. Olohuone, krs 2. Kuva 23. Sähkökeskus. Osa sähköjohdoista on uusittu. Kuva 24. Parveke. Parvekkeen puulattian alla on peltikate ylösnostolla.
Raportti nro: 355 Sivu: 13 Autotalli Kuva 25. Autotalli. Kuva 26. Hormin läpivienti ei ole tiivis. Näkyviä vaurioita katossa. Autotallin rakenteet ovat näkyvissä ja osittain on maalattia. Kuva 27. Autotallissa on myös puukiukaalla varustettu sauna. Sauna ei täytä nykypäivän määräykset.
Raportti nro: 355 Sivu: 14 5.1 Toimenpide-ehdotukset - Sadevedet olisi syytä ohjata poispäin talosta. - Ikkunat ovat alkuperäiset ja huollon tarpeessa. - Sekä talon että autotallin kattoläpivientien puutteet on korjattava. - Välikaton tuuletus on puuttellinen. Kylmien ullakkotilojen ja muiden tuuletustilojen riittävä tuuletus voi tapahtua tilaan ulkopuolelta johtavien tuuletusaukkojen, -rakojen tai venttiilien kautta. Näiden yhteenlasketun pinta-alan tulisi olla vähintään 4 promillea yläpohjan pinta-alasta. Tilaan johtavat aukot, raot ja venttiilit sijoitetaan siten, että koko yläpohja tuulettuu (RakMk C2 1998). Vaihtoehtoisesti asennetaan koneellinen tuuletus, esim. Olosuhdevahti YP. - Ryömintätilojen tuuletus on vähäinen. Suosittelemme että tuuletus järjestetään rakennusmääräyskokoelman (RakMk C2) mukaisesti, lisäämällä tuuletusreikiä (4 ryömintätilan pinta-alasta) tai asentamalla koneellinen tuuletus, esim. Olosuhdevahti. - Maan päällä olevat roskat ja muut orgaaniset materiaalit olisi syytä poistaa. - Vesivahinkosaneeraus suoriettava. Vauriot kartoitettava purkuvaiheessa. Lahovauriotia löytyy rossipohjasta. - Mikäli haluaa sisustaa kellarin, rakenteet olisi syytä suunnitella kosteusteknisesti toimiviksi. - Kellariseinän sisäpuolella oleva puurakenteinen seinä on mikrobi- ja lahovaurioitunut. Puurakenteet poistettava. - Tiiliseinäkuori on irti. Kaatumisvaara! On korjattava. Katso kuva 12. - Kuvassa 15 olevan wc:n lattian kuivaustarve on huomioitava mahdollisen saneerauksen yhteydessä. - Kuvassa 16 oleva wc on saneerattava. - Keittiö krs 2: Seinän ja tiskialtaan välinen sauma on epätiivis ja tilalle olisi syytä asentaa silikonisauma. - Suosittelemme että kylpyhuoneen oveen asennetaan kynnys. Märkätilasta pois johtavan oven kynnys on oltava 15 20 mm korkea - Silikonisaumat kylpyhuoneessa on syytä uusia. Silikonisaumat on tarkastettava vuosittain ja uusittava 3 5 vuoden välein. - Nuohous on suoritettava vuosittain mikäli savuhormit otetaan käyttöön.
Raportti nro: 355 Sivu: 15 6.1 Muu tieto, päivämäärä, paikka ja allekirjoitus Tarkastajan vastuu: Kuluttajalle suoritettavassa kuntotarkastuksessa kuntotarkastajan vastuu määräytyy kuluttajansuojalain mukaisesti. Yritykselle suoritettavassa kuntotarkastuksessa suositellaan noudatettavaksi Konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja KSE 1995. Tarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista raportissa mahdollisesti havaittavat virheet. Kaikista virheistä tulee reklamoida tarkastajaa kohtuullisessa ajassa (kolmen kuukauden kuluessa tarkastuksen suorituspäivästä). Mittaus koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastusajankohtana. Muuta: Laatoitetuissa lattia- ja seinäpinnoissa esiintyy tavanomaisesti kosteutta kosteudentunnistimella havainnoitaessa, jos pinnat ovat olleet säännöllisesti roiskevedelle alttiina. Kyseiset kosteushavainnot eivät välttämättä tarkoita kosteusvaurioita tai korjaustarvetta. Mikäli laatoituksen alla on toimiva kosteudentai vedeneriste, saattaa kosteus olla pelkästään laattojen ja eristeen välissä, mikä on laattapinnoitteelle ominaista. Vedeneristeiden olemassaoloa tai kuntoa ei pintapuolisessa tarkastelussa, kuten kuntotarkastuksessa, voida yleensä selvittää. Raportissa on esitetty korjaussuosituksia havaittujen vaurioiden korjaamiseksi. Korjaussuositukset eivät ole sellaisenaan riittäviä työohjeita, vaan lähes aina vaurioiden oikean korjaamistavan määritteleminen vaatii yksityiskohtaisen korjaussuunnitelman laatimisen. Korjaamaton vaurio voi muodostaa haitan asumiselle. Muistutamme vielä, että rakennuksen kuntoon ja näin ollen myös riskiin kosteusvaurioiden syntymiseen vaikuttaa suunnittelun ja rakentamisen jälkeen myös rakennuksen käyttö, siivous, kunnossapito ja korjaus. Tämän raportin osittainen kopiointi on sallittu vain Mehtonen Consulting:ilta saadun luvan perusteella.
Raportti nro: 355 Sivu: 16 Rakennusosien käyttöiät: Päivämäärä ja paikka: 08.09.2014, Vaasa Allekirjoitus: Niklas Mehtonen Rak.Ins. VTT rakenteiden kosteuden mittaajan henkilösertifikaatti nro: VTT-C-7383-24-11