PUHEENJOHTAJAN KATSAUS Espoon taloudellinen tilanne parani viime vuonna, mikä oli omiaan helpottamaan palvelujen järjestämistä. Parantuneisiin näkymiin reagoitiin muuttamalla talousarviota kesken vuoden. Muutettu talousarvio ylitettiin tulojen osalta. Myös menojen kasvu pystyttiin pitämään hallinnassa. Kaupungin palveluksessa olevan henkilöstön määrä väheni palvelujen kasvun painottuessa vuokratyövoiman käyttöön ja ostopalveluihin. Tarkastuslautakunnan keskeisenä tehtävänä on valtuuston asettamien strategisten tulostavoitteiden toteutumisen arviointi ja raportointi kaupunginvaltuustolle. Tavoitteet asetettiin Espoossa ensimmäistä kertaa tuloskortin muodossa. Toimialojen toimintaa on tarkasteltu viidestä näkökulmasta: talous, henkilöstö, palvelujen järjestäminen, asiakas ja kaupunkilainen sekä elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki. Tuloskorttien käyttöä tulee kehittää edelleen. Kaikille toimialoille yhteisiä tavoitteita tulee koordinoida kaupunkitasoisesti. Kaupungin toiminnan tehostamiseen liittyvillä tuottavuushankkeilla ja -projekteilla on keskeinen merkitys talouden pitämiseksi tasapainossa pitkällä tähtäimellä. Tarkastuslautakunta on arviointityössään paneutunut projekteista saatujen tulosten seuraamiseen. Kaikilla toimialoilla on pyritty aktiivisesti lisäämään muun muassa sähköistä asiointimahdollisuutta helpottamaan kuntalaisten arkea. Hankkeet näyttävät etenevän, mutta varsin hitaasti. Saavutettujen hyötyjen seuraaminen on vaikeaa, koska monista tuottavuushankkeista puuttuvat tiedot kustannuksista ja syntyvistä säästöistä. Lautakunta keskittyi vuoden 2010 arvioinnissaan lasten ja nuorten palveluihin, kuten lastensuojeluun, nuorisopalveluihin sekä koulu- ja oppilashuoltotyöhön. Hälyttävää on, että lastensuojelun sijaishuollon asiakasmäärät jatkoivat kasvuaan sijoitusten painottuessa 13-17 -vuotiaisiin nuoriin. Koululaiset ovat valittaneet vaikeudesta päästä koululääkärin ja -psykologin vastaanotoille. Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn on tartuttava aktiivisesti ja otettava käyttöön uudenlaisia varhaisen puuttumisen keinoja. Nuorten pääsy mielenterveyshoitoon ensikäynnin jälkeen on turvattava myös yli 18-vuotiaiden kohdalla. Toisaalta on ollut ilahduttavaa todeta, että Espoo on onnistunut puolittamaan alle 25-vuotiaiden nuorten työttömien määrän ja ohjannut kaikki peruskoulunsa päättävät joko jatko-opintoihin, työelämävalmennukseen tai työelämään. Eräissä keskeisissä palveluissa on edelleen ilmennyt puutteita: vanhukset joutuvat jonottamaan pitkään pääsyä oikeanlaiseen hoitoon, vaikka kyseessä olisi kiireelliseksi luokiteltu tilanne, potilailla on ollut vaikeuksia saada lääkäriaikoja terveyskeskuksiin, eikä toimeentuloasiakkaita ole pystytty palvelemaan määräajassa. Henkilöstön määrän vähentyessä on työpaine ja kiire kasvanut. Lukuisat organisaatio- ja toimintamuutokset ovat lisänneet henkilöstön epävarmuutta, mutta toisaalta ne ovat saattaneet kasvattaa työmotivaatiota. Muutosten yhteydessä tulee kiinnittää huomiota henkilöstön hyvinvointiin, parantaa esimiestyötä ja pikemminkin lisätä kuin vähentää henkilöstökoulutusta ja työhyvinvointitoimintaa. Ritva Erkama Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja ARVIOINTIKERTOMUS 2010
ARVIOINTIKERTOMUS 2010
SISÄLLYS 1 TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTITOIMINTA... 5 1.1 Arvioinnin lähtökohdat... 6 1.2 Vuoden 2009 arviointikertomushavaintojen käsittely ja jälkiseuranta... 8 1.3 Arviointikertomuksen rakenne... 9 2 KAUPUNGIN TALOUDEN ARVIOINTI... 10 2.1 Talousarvion toteutumisen arviointi... 10 2.1.1 Peruskaupungin käyttötalouden ja investointien toteutumisen arviointi... 11 2.2 Rahastosijoitukset ja varainhallinta... 13 2.2.1 Varainhoito ja raportointi... 14 2.3 Kirjanpidon puutteet... 16 3 STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN ARVIOINTI... 17 3.1 Tavoitteiden asettaminen... 17 3.2 Talousarvion tulostavoitteiden toteutuminen... 18 3.2.1 Yleishallinto... 19 3.2.2 Sosiaali- ja terveystoimi... 22 3.2.3 Sivistystoimi... 24 3.2.4 Tekninen ja ympäristötoimi... 26 3.3 Tulostavoitteiden poikkeamien vienti valtuuston käsiteltäväksi... 28 4 TOIMINNAN ARVIOINTI... 29 4.1 Tuottavuusohjelma 2009-2012... 29 4.1.1 Konsernitasoiset tuottavuusprojektit... 29 4.1.2 Sosiaali- ja terveystoimen tuottavuusprojektit... 32 4.1.3 Sivistystoimen tuottavuusprojektit... 33 4.1.4 Teknisen ja ympäristötoimen tuottavuusprojektit... 34 4.2 Kaupungin henkilöstö... 35 4.2.1 Kunta 10 -tutkimus... 37 4.3 Sosiaali- ja terveystoimi... 39 4.3.1 Suun terveydenhuolto... 39 4.3.2 Lastensuojelupalvelut... 40 4.3.3 Nuorisopoliklinikka... 42 4.3.4 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä koulujen oppilashuoltotyö... 43 3 ARVIOINTIKERTOMUS 2010
4.4 Sivistystoimi... 44 4.4.1 Kouluverkko ja oppilaspaikat... 44 4.4.2 Lukioiden vetovoimaisuus... 46 4.4.3 Koulujen itsearviointi... 47 4.4.4 Nuorisopalvelut ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy... 48 4.4.5 Liikuntapoliittinen ohjelma ja liikuntatilat... 49 4.5 Tekninen ja ympäristötoimi... 51 4.5.1 Rakennusvalvonta... 51 4.5.2 Kaavoitus... 53 4.5.3 Kiinteistövarallisuus ja toimitilavuokrat... 54 5 KONSERNIOHJAUKSEN ARVIOINTI... 57 5.1 Espoonkruunu Oy... 57 6 PÄÄKAUPUNKISEUDUN YHTEISARVIOINTI - maankäytön ja asumisen yhteistyö pääkaupunkiseudulla... 59 6.1 Yhteisvastuullinen asuntopolitiikka... 59 6.2 Maankäyttö... 62 ALLEKIRJOITUKSET... 63 LIITE 1: Tarkastuslautakunnan havainnot vuodelta 2010 LIITE 2: Vuoden 2010 tavoitteiden toteutuminen LIITE 3: Vuoden 2009 arviointikertomushavaintojen jälkiseuranta 4 ARVIOINTIKERTOMUS 2010
1 TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTITOIMINTA Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntalain 71 :n mukaisesti valmistella hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat valtuuston päätettäväksi sekä arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet kunnassa ja kuntakonsernissa. Tarkastuslautakunnan tehtäviin kuuluu myös huolehtia kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, on tarkastuslautakunnan arvioitava lisäksi talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Espoon kaupungin tarkastuslautakunnan toimintaa sääntelee kuntalain lisäksi kaupungin tarkastussääntö. Tarkastussäännön mukaan tarkastuslautakunnan tehtäviin kuuluu lakisääteisten tehtävien lisäksi arvioida hallinnon ja taloudenhoidon sekä palvelujen tarkoituksenmukaisuutta. Erityisesti arvioidaan kaupungin toiminnan vaikuttavuutta kuntalaisen näkökulmasta. Espoon kaupungin tarkastuslautakunta Kuva: Diaidea Oy, Tero Pajukallio Takana: Terttu Savola, Paula Viljakainen, Jaakko Mauriala (vpj), Antero Laukkanen, Antero Krekola ja Kimmo Metsä Edessä: Mika Levänen, Ritva Erkama (pj) ja Sirkka-Liisa Korkala Poissa: Marjo Pihlman, Jussi Koskinen, Rolf Aschan ja Eila Uotila Kaupungin ulkoiseen tarkastukseen kuuluvat tarkastuslautakunnan lisäksi muusta organisaatiosta ja johdosta riippumattomina kaupungin ulkoisen tarkastuksen yksikkö sekä JHTT-tilintarkastaja. Tarkastuslautakunnan alaisuudessa toimivan ulkoisen tarkastuksen yksikön tehtävänä on valmistella tarkastuslautakunnan käsiteltäväksi tulevat asiat sekä avustaa kaupungin JHTT-tilintarkastajaa. Yksikön toimintaa ohjaa tarkastuslautakunnan arviointiohjelman ja tilintarkastajan tarkastusohjelman lisäksi vuosittain laadittava ulkoisen tarkastuksen yksikön tarkastusohjelma. Ulkoisen tarkastuksen yksikköä johtaa kau- 5 ARVIOINTIKERTOMUS 2010
punginreviisori, JHTT Virpi Ala-aho. Vuonna 2010 yksikössä oli kolme tarkastajan virkaa. Lisäksi kesäkuussa 2010 perustettiin konsernitarkastajan virka. Kaupungin tilintarkastajana toimii vuosina 2009-2012 JHTT -yhteisö Oy Audiator Ab. Vastuunalaisena tilintarkastajana on kesäkuusta 2010 alkaen toiminut KHT, JHTT Aimo Hukkamäki. Espoon kaupunki on ostanut JHTT -yhteisöltä 170 tarkastuspäivää vuodessa. 1.1 Arvioinnin lähtökohdat Tarkastuslautakunnassa on 13 jäsentä. Vuosien 2009-2012 tarkastuslautakunnassa ovat arviointivuonna 2010 toimineet seuraavat jäsenet: Jäsenet Ritva Erkama, puheenjohtaja Jaakko Mauriala, varapuheenjohtaja Rolf Aschan Jutta Hassinen 13.9.2010 asti / Antero Krekola Sirkka-Liisa Korkala Jussi Koskinen Antero Laukkanen Mika Levänen Kimmo Metsä Marjo Pihlman Terttu Savola Eila Uotila Paula Viljakainen Henkilökohtaiset varajäsenet Pirjo Söderström Pekka Simpura Ken Thilman Tuija Kinnunen Sirkka Lindroos Ilkka Arvola Antero Rasilainen Heidi Sipilä Tero Rantanen Lasse Oz 15.6.2010 asti / Kati Yli-Paavola Sabrina Norlamo Tuulia Koskinen Laila Rokkanen 13.9.2010 asti / Kai Lahtinen Tarkastuslautakunta laatii vuosittain valtuustolle arviointikertomuksen, joka käsitellään tilinpäätöksen yhteydessä. Arviointikertomus sisältää kyseisen arviointivuoden havainnot ja suositukset painopisteen ollessa toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arvioinnissa. Tarkastuslautakunta on antanut arviointivuoden 2010 aikana valtuustolle kaksi erillistä lausuntoa kaupungin seurantaraporteista. Tarkastuslautakunnan arviointi perustuu koko valtuustokauden kattavaan arviointisuunnitelmaan sekä vuosittain laadittavaan arviointiohjelmaan. Valtuustokauden arviointiteemaksi on valittu kaupungin tuottavuusohjelman 2009-2012 toteuttaminen sekä sen vaikutukset palveluihin ja henkilöstöresursseihin. Arviointivuoden 2010 painopistealueena ovat olleet lasten ja nuorten palvelut. Arviointi pohjautuu kirjallisen materiaalin lisäksi lautakuntien puheenjohtajien, kaupunginjohtajan, toimialajohtajien ja muiden asiantuntijoiden kuulemisiin sekä kaupungin ulkoisen tarkastuksen yksikön laatimiin tarkastuksiin ja selvityksiin. Tarkastuslautakunta on jakaantunut kahteen jaostoon. Jaostot ovat arvioineet kaupungin ja sen konsernin toimintaa ja taloutta lautakunnan päättämän vastuualuejaon mukaisesti. I-jaoston arviointi on kohdistunut sosiaali- ja terveystoimeen sekä sivistystoimeen pois lukien kaupungin opetustoimet. II-jaosto on arvioinut teknistä ja ympäristötoimea sekä suomen- ja ruotsinkielisiä opetustoimia. Lautakunta kokoontui vuoden 2010 arviointi- ja tarkastustyöhön liittyen 11 kertaa. Lisäksi lautakunnan mo- 6 ARVIOINTIKERTOMUS 2010
lemmat jaostot pitivät viisi kokousta. Vuoden 2010 arviointiin liittyen pidettiin seuraavat kokoukset: Tarkastuslautakunnan kokoukset 31.08.2010 Keskushallinto: sisäisen valvonnan yleisohje Lausunto seurantaraportti I:stä valtuustolle 16.09.2010 Sosiaali- ja terveystoimi: lastensuojelu, lasten sijaishuolto ja perhekeskustoiminta 21.10.2010 Sosiaali- ja terveystoimi: koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Sivistystoimi: oppilashuoltotyö 04.11.2010 Konserniohjaus: Espoonkruunu Oy 27.01.2011 Tekninen ja ympäristötoimi: maankäytön ja asumisen yhteistyö pääkaupunkiseudulla 10.02.2011 Keskushallinto: Espoo-strategian toteutuminen sekä rahastosijoitukset ja varainhallinta Lausunto seurantaraportti II:sta valtuustolle 10.03.2011 Tuottavuusohjelma 2009-2012 24.03.2011 Tilinpäätös- ja konsernitilinpäätös sekä valtionosuuksien määräytyminen Henkilöstökertomus ja Kunta 10 -tutkimuksen tulokset 07.04.2011 Arviointikertomuksen valmistelu 14.04.2011 Arviointikertomuksen valmistelu 28.04.2011 Arviointikertomuksen valmistelu ja hyväksyminen I-jaoston kokoukset 30.09.2010 Sivistystoimi: nuorten syrjäytymisen ehkäisy, nuorisotilat ja leirikeskukset sekä avustukset 07.10.2010 Sosiaali- ja terveystoimi: talousohjaus ja tilastointi 25.11.2010 Sosiaali- ja terveystoimi: nuorisopoliklinikka ja suun terveydenhuolto 02.12.2010 Sivistystoimi: liikuntapoliittinen ohjelma ja liikuntatilat 17.02.2011 Sosiaali- ja terveystoimi: sosiaali- ja potilasasiamies sekä vammaisasiamies Tekninen ja ympäristötoimi: esteettömyysasiamies II-jaoston kokoukset 23.09.2010 Tekninen ja ympäristötoimi: rakennuslupaprosessin tehostaminen ja tuottavuus 14.10.2010 Tekninen ja ympäristötoimi: kaavoitusohjelma 2010-2013 ja työohjelma 2010 11.11.2010 Sivistystoimi, suomenkielinen opetus: kouluverkko, lukioiden vetovoimaisuus ja koulujen itsearviointi 09.12.2010 Sivistystoimi, ruotsinkielinen opetus: kouluverkko, lukion vetovoimaisuus ja koulujen itsearviointi 20.01.2011 Tekninen ja ympäristötoimi: Tilakeskus-liikelaitos ja toimitilojen tuottavuusohjelma Arviointityönsä kehittämiseksi tarkastuslautakunnan jäsenet osallistuivat vuonna 2010 useisiin koulutuksiin ja seminaareihin. Espoon ulkoisen tarkastuksen yksikkö järjesti marraskuussa 2010 Lahden, Vantaan, Hämeenlinnan ja Espoon tarkastuslautakunnille yhteisseminaarin. Lisäksi osallistuttiin muun muassa Vuoden arviointikertomus -seminaariin sekä Helsingissä järjestettyyn pääkaupunkiseudun tarkastuslautakuntien seminaari-iltapäivään. 7 ARVIOINTIKERTOMUS 2010
1.2 Vuoden 2009 arviointikertomushavaintojen käsittely ja jälkiseuranta Tarkastuslautakunta hyväksyi vuoden 2009 arviointikertomuksen 29.4.2010. Valtuusto käsitteli arviointikertomuksen 24.5.2010 ja päätti velvoittaa kaupunginhallituksen pyytämään lautakunnilta selvitykset toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai on ryhdyttävä arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien korjaamiseksi sekä toimittamaan ne valtuustolle ja tiedoksi tarkastuslautakunnalle. Lisäksi valtuusto päätti antaa kaupunginhallitukselle tehtäväksi huomioida seuraavassa talousarviovalmistelussa ja tilinpäätöksen laadinnassa arviointikertomuksessa esitetyt havainnot. Lautakuntien vuoden 2009 arviointikertomuksessa esitettyihin huomioihin liittyvät selvitykset olivat kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston käsiteltävinä syksyllä 2010 seurantaraportti I:n yhteydessä. Tarkastuslautakunta seuraa vuosittain aikaisempien arviointikertomushavaintojen toteuttamista. Vuoden 2009 jälkiseurannassa havaittiin, että useiden tarkastuslautakunnan esille nostamien epäkohtien korjaamiseksi ei ole tehty riittäviä toimenpiteitä. Vuoden 2009 arviointikertomuksessa esille tuoduista 51 havainnosta 29 havainnolle ei ole tapahtunut muutosta tai toimenpiteet ovat kesken. Näistä keskeisimmät havainnot koskevat vanhuspalveluja, toimeentulotukea sekä terveyspalveluja. Vanhuspalvelujen asiakkaiden jonotilanne on huonontunut vuoden 2010 aikana. Pitkäaikaishoidossa palvelurakenteen muuttaminen avopainotteisemmaksi jatkui ja laitoshoitoa vähennettiin. Kaupungin omien hoitopaikkojen määrä väheni vanhuspalveluissa. Asumispalvelupaikkoja lisättiin ostopalveluna. Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi hoiva-asumisen asiakkuuden periaatteet. Seuraavissa taulukoissa on esitetty pitkäaikaishoitopaikkojen määrän muutos vuodesta 2009 vuoteen 2010 sekä vanhuspalvelujen asiakkaiden jonotietoja vuodelta 2010. Pitkäaikaishoidon paikat 2009 2010, tilanne 31.12. 2009 2010 Muutos Omat paikat 432 417-15 Ostetut asumispalvelupaikat Ostetut laitospaikat 641 722 + 81 19 16-3 Vanhuspalvelujen asiakkaiden jonotietoja Jonossa 31.12.2010 Erikoissairaanhoidosta Espoon sairaalaan jatkohoitopaikkaa odottavat Espoon sairaalan akuutti- ja kuntoutusosastolta pitkäaikaispaikkaa odottavat Kiireellistä dementiakotipaikkaa odottavat (kaikki odottajat koti, sairaala) Kiireellistä ei-tehostettua asumispalvelupaikkaa odottavat 26 44 35* Jorvin Tk 4 osastolla olevat 2 20** Yhteensä 1 092 1 155 + 63 Yhteensä 127 Lähde: Asiakasohjauskeskus, Espoon sairaala * Kiireellisyysluokka 1:ssä 8 ja 2:ssa 27 odottajaa. ** Kiireellisyysluokka 1:ssä 0 ja 2:ssa 20 odottajaa. Lähde: Sosiaali- ja terveystoimi, Talousohjausyksikkö Asumispalvelupaikkojen ostopalvelujen lisäyksestä huolimatta vuoden 2010 lopussa vanhuspalveluissa oli jonossa kaikkiaan 127 potilasta, kun helmikuussa 2010 jonossa olevia potilaita oli hieman yli sata. Vanhusten asumispalvelupaikkoja tulee lisätä tarvetta vastaavasti ja huolehtia, ettei jonoja synny. 8 ARVIOINTIKERTOMUS 2010
Tarkastuslautakunta edellytti vuoden 2009 arviointikertomuksessaan, että toimeentulotuen hakemusten käsittelyä on nopeutettava, jotta seitsemän vuorokauden palvelutakuu toteutuisi. Eduskunnan oikeusasiamies on huomauttanut useita kertoja viimeisen vuoden aikana Espoota siitä, että toimeentulotuen palvelutakuu ei toteudu. Vuonna 2010 perustoimeentulotuen keskimääräinen jono oli Espoossa neljä arkipäivää. Perustoimeentulotuen päätökset tehtiin pääsääntöisesti palvelutakuun puitteissa, mutta ajoittain niiden käsittelyajat olivat yli 10 päivää. Täydentävän toimeentulotuen päätöksiä ei ole pystytty tekemään lain edellyttämässä ajassa. Täydentävän toimeentulotuen keskimääräinen jono oli 10,6 arkipäivää. Vuonna 2010 toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä kasvoi 6,6 prosenttia edellisestä vuodesta. Sosiaalityöntekijöiden resurssien vähyys viivästyttää lainmukaisten palvelujen saatavuutta. Lisäksi tarkastuslautakunta on useita kertoja huomauttanut lääkärille pääsyn vaikeudesta Espoon terveyskeskuksissa. Lääkärille pääsy kiireettömässä asiassa edellytti edelleen vuoden 2010 aikana noin 15 vuorokauden odotusta. Tarkastuslautakunta on arviointikertomuksissaan tuonut vuosittain esille myös tavoitteiden ja niiden arviointikriteerien asettamiseen liittyviä havaintoja. Havainnoissa on korostettu erityisesti asetettavien tavoitteiden ja arviointikriteerien selkeyttä, mittaamiskelpoisuutta, vaikuttavuutta palvelujen saajille sekä realistisia toteuttamismahdollisuuksia. Tavoitteiden asettamista on arvioitu erikseen luvussa 3.1. Vuoden 2009 arviointikertomushavainnot, joiden perusteella toiminnassa ei ole tapahtunut muutosta tai toimenpiteet ovat vielä kesken, on esitetty yksityiskohtaisemmin liitteessä 3. 1.3 Arviointikertomuksen rakenne Arviointikertomuksen luvussa kaksi esitellään tarkastuslautakunnan arvio kaupungin taloustilanteesta sekä vuoden 2010 talousarvion toteutumisesta. Kolmannessa luvussa esitellään arvio kaupungin ja konsernin strategisten tavoitteiden toteutumisesta. Siinä tuodaan erityisesti esille havainnot tavoitteista, jotka eivät tarkastuslautakunnan arvion mukaan ole toteutuneet tai joiden toteutumista ei ole voitu arvioida. Neljännessä ja viidennessä luvussa esitetään tarkastuslautakunnan tekemät muut kaupungin toimintaa ja konsernia koskevat arvioinnit. Kuudennessa luvussa esitetään yhteenveto Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien tarkastustoimien yhteisarvioinnista. Arviointikertomuksen lopussa on liitteinä yhteenveto tarkastuslautakunnan havainnoista vuodelta 2010, vuoden 2010 tavoitteiden toteutuminen sekä vuosien 2009 arviointikertomushavaintojen jälkiseuranta. Tarkastuslautakunnan havainnot ja suositukset on esitetty arviointikertomuksessa keltaisella pohjalla. 9 ARVIOINTIKERTOMUS 2010
2 KAUPUNGIN TALOUDEN ARVIOINTI Espoon kaupungin käyttötalouden menojen kehitys on ollut maltillista kahtena edellisenä vuotena. Menojen kehityksen pitäminen hallinnassa myös tulevina vuosina on tärkeää kaupungin lähivuosien huomattavan suuren investointiohjelman vuoksi. Merkittävimpiä investointihankkeita ovat Puolarmetsän sairaalahanke, Länsimetro ja Kehä I:n perusparannus sekä muut suunnitellut liikenneinfrastruktuuria koskevat hankkeet. Lisäksi kaupungin vuosikatetta rasittavat kaupungin taseen ulkopuolisten toimitilahankkeiden aiheuttamat pitkäaikaisten vastuiden ylläpito- ja rahoituskulut. Tulorahoituksen lisäksi investointeja rahoitetaan muun muassa purkamalla rahastoja sekä nostamalla lainaa. Kaupungin lainamäärä kasvoi huomattavasti vuoden 2010 aikana. Vuoden lopussa kaupungin lainamäärä oli kasvanut edellisen vuoden 625 eurosta 867 euroon/asukas ja konsernilainat 3 772 eurosta 5 255 euroon/asukas. Verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin kaupungin lainamäärä on kuitenkin edelleen keskimääräistä pienempi. Valtuustokauden 2009-2012 tavoitteen mukaan kaupungin lainamäärä asukasta kohden tulee olla vuoden 2012 lopussa enintään 1 800 euroa/asukas ja konsernilainojen määrä enintään 6 000 euroa/asukas. Lähde: suunnittelu- ja rahoitusyksikkö 2.1 Talousarvion toteutumisen arviointi Kaupungin vuoden 2010 tilikauden tulos ylitti merkittävästi muutetun talousarvion. Tilikauden 2010 tulos ei ole vertailukelpoinen edellisen tilikauden tuloksen kanssa, koska tilikauden tulokseen sisältyy Espoon Veden siirrosta HSY -kuntayhtymään aiheutunut 234,9 milj. euron satunnainen tuotto. Tuotto on sidottu yhteisen vesihuoltolaitoksen perustamispäätöksellä uuteen laitokseen peruspääomasijoituksena ja antolainana. Kaupungin tilikauden tulos oli 328,9 milj. euroa. Tilikauden tulos ilman Espoon Veden siirrosta aiheutunutta satunnaista tuottoa olisi noin 94 milj. euroa. Tilikauden tulosta vertailukelpoisemman kuvan vuoden 2010 talouden toteutumisesta antaa vuosikate, joka osoittaa investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin käy- 10 ARVIOINTIKERTOMUS 2010
tettävissä olevan tulorahoituksen. Vuoden 2010 vuosikate oli 183,0 milj. euroa, mikä oli 124,3 milj. euroa muutettua talousarviota parempi. Vuosikatetta paransivat erityisesti talouden elpymisen myötä nousseet verotulot, rahastojen tuotot sekä maanmyyntitulot. Verotulot ylittivät muutetun talousarvion 48,5 milj. eurolla. Verotulojen kertymään vaikutti erityisesti ansio- ja pääomatulojen jako-osuuksien tarkistaminen marras- ja joulukuussa 2010. Valtionosuuksia kertyi verotulotasauksen jälkeen 24,4 milj. euroa. Edellisenä vuonna valtionosuus oli negatiivinen, - 3,2 milj. euroa. Alla olevassa taulukossa on esitetty vuosikatteen suhde investointeihin vuosina 2006-2010. Vuosikatteen tavoitetasoksi on pitkällä tähtäimellä asetettu 180 milj. euroa kaupungin korkean uusinvestointien tason ja väestönkasvun vuoksi. Lähde: mukaillen vuoden 2010 tilinpäätös Kaupungin toimintatuotot kasvoivat edellisestä vuodesta 5,0 milj. euroa ollen 224,4 milj. euroa. Toimintamenojen 3,1 prosentin kasvu oli maltillinen menojen kasvaessa 39,3 milj. euroa. Henkilöstökulut pienenivät vuoden 2010 aikana 7,4 milj. eurolla, sen sijaan vuokratyövoiman käytön kustannukset kasvoivat 5,5 milj. eurolla. Henkilöstömenot sisältäen työvoimanvuokrauksen kustannukset vähenivät 0,3 prosenttia edellisestä vuodesta. Merkittävä osa vähennyksistä aiheutui organisaatiomuutoksista, joiden myötä henkilöstöä siirtyi muun muassa kuntayhtymien palvelukseen. Peruskaupungin palvelujen ostot ylittivät muutetun talousarvion 8,9 milj. eurolla sekä aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankinnat 5,2 milj. eurolla. Vuodesta 2009 kaupungin toimintakate heikkeni 31,3 milj. euroa eli 3,1 prosenttia. 2.1.1 Peruskaupungin käyttötalouden ja investointien toteutumisen arviointi Peruskaupungin talousarvion käyttötalouden toteutuminen Milj. euroa TP 2009 TA 2010 TA muutettu TP 2010 Tulot 168,7 158,8 177,8 199,6 Menot 1 337,7 1 343,7 1 386,0 1 364,5 Peruskaupungin käyttötalouden tulot ylittivät muutetun talousarvion 21,8 milj. eurolla. Peruskaupungin menot alittivat muutetun talousarvion 21,5 milj. eurolla. Kaupungin toimialojen tulot ylittivät muutetun talousarvion lukuun ottamatta sivistystoimen 11 ARVIOINTIKERTOMUS 2010
0,4 milj. euron tulojen alitusta. Toimialojen menot alittivat muutetun talousarvion lukuun ottamatta sosiaali- ja terveystoimen 0,5 milj. euron menojen ylitystä. Yleishallinto Yleishallinnon talousarvion käyttötalouden toteutuminen Milj. euroa TP 2009 TA 2010 TA muutettu TP 2010 Tulot 6,1 5,9 5,9 6,2 Menot 54,7 58,4 58,8 53,1 Yleishallinnon tulot ylittivät talousarvion 0,3 milj. eurolla. Yleishallinnon toimintamenot alittivat muutetun talousarvion 5,7 milj. eurolla. Suurimmat alitukset olivat palvelujen ostoissa, 2,9 milj. euroa, ja henkilöstökuluissa, 2,1 milj. euroa. Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaali- ja terveystoimen talousarvion käyttötalouden toteutuminen Milj. euroa TP 2009 TA 2010 TA muutettu TP 2010 Tulot 77,2 57,6 61,3 64,6 Menot 747,4 566,1 586,7 587,2 Sosiaali- ja terveystoimen talousarvion määrärahat pienentyivät suomenkielisen päivähoidon siirryttyä sivistystoimeen vuoden 2010 alussa. Sosiaali- ja terveystoimen tulot ylittivät muutetun talousarvion 3,3 milj. eurolla. Suurin ylitys oli perhe- ja sosiaalipalveluissa, joissa perustoimeentulotuen valtionosuudet ylittyivät 1,9 milj. euroa. Toimialan menot ylittivät muutetun talousarvion 0,5 milj. eurolla. Suurimmat poikkeamat olivat perhe- ja sosiaalipalvelujen yhteensä 3,2 milj. euron menojen ylitys lastensuojelussa ja vammaispalveluissa sekä vanhusten palvelujen 2,1 milj. euron menojen alitus pääosin palvelujen ostoissa. Terveyspalvelujen 0,8 milj. euron ylityksestä erikoissairaanhoidon osuus oli 0,7 milj. euroa. Vuonna 2010 erikoissairaanhoidon budjetointi oli muutetun talousarvion myötä edellisiä vuosia realistisempi. Sivistystoimi Sivistystoimen talousarvion käyttötalouden toteutuminen Milj. euroa TP 2009 TA 2010 TA muutettu TP 2010 Tulot 13,9 32,4 35,3 34,9 Menot 383,8 577,1 593,1 580,0 Sivistystoimen talousarvion määrärahat kasvoivat suomenkielisen päivähoidon siirryttyä sosiaali- ja terveystoimesta sivistystoimeen vuoden 2010 alussa. Sivistystoimen toimintatulot toteutuivat lähes muutetun talousarvion mukaisesti alittaen talousarvion 0,4 milj. euroa. Sivistystoimen toimintamenot alittivat muutetun talousarvion 13,1 milj. eurolla. Henkilöstömenot alittuivat 14,5 milj. euroa johtuen muun muassa opetuksen palkkojen 6,2 milj. euron ja varhaiskasvatuksen henkilöstökustannusten 6,7 milj. euron alittumisesta. 12 ARVIOINTIKERTOMUS 2010
Tekninen ja ympäristötoimi Teknisen ja ympäristötoimen talousarvion käyttötalouden toteutuminen Milj. euroa TP 2009 TA 2010 TA muutettu TP 2010 Tulot 71,6 62,9 75,3 93,9 Menot 151,8 142,2 147,4 144,1 Teknisen ja ympäristötoimen tulot ylittivät muutetun talousarvion 18,6 milj. eurolla. Suurin tulojen ylitys, 15,2 milj. euroa, aiheutui maanmyyntivoitoista. Menot alittivat muutetun talousarvion 3,3 milj. eurolla, josta palvelujen ostojen osuus oli 1 milj. euroa. Investoinnit Investointien talousarvion toteutuminen Milj. euroa TP 2009 TA 2010 TA muutettu TP 2010 Tulot 57,7 21,9 194,3 214,1 Menot 165,8 148,5 277,3 252,8 Peruskaupungin investointitulot ylittyivät 19,8 milj. euroa. Investointituloihin, 214,1 milj. euroa, sisältyy 167,1 milj. euroa Espoon veden myyntituloa. Muita tuloja olivat muun muassa Kehä I:n rakentamiseen jälkikäteen saadut valtion rahoitusosuudet 27,6 milj. euroa. Peruskaupungin investointimenojen toteutuma oli 252,8 milj. euroa sisältäen 114 milj. euron peruspääomasijoituksen HSY -kuntayhtymään. Kehä I:n rakentamisen osuus oli noin 45 milj. euroa. 2.2 Rahastosijoitukset ja varainhallinta Kuntalain mukaan valtuuston tehtävänä on päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista. Valtuusto voi siirtää sijoitustoimintaan liittyvää toimivaltaansa kaupungin muille toimielimille tai viranhaltijoille. Taloussääntö sisältää säännökset kaupungin rahoituksesta ja varojen hallinnasta. Valtuusto hyväksyy lisäksi rahastojen säännöt, joissa määritellään rahaston tarkoitus ja säädetään niiden kartuttamisesta, hoitamisesta ja purkamisesta sekä varojen säilyttämisestä. Sääntöjen mukaan rahastojen hallinnosta vastaa kaupunginhallitus. Kaupunginhallituksen johtosäännön mukaan kaupunginjohtajan tehtävänä on päättää kaupungin varojen sijoittamisesta sekä rahoitusarvopapereiden myynnistä tai ostamisesta, antaa ohjeet suojaamistarkoituksessa käytettävien johdannaisinstrumenttien käytöstä kaupungin toiminnassa sekä päättää johdannaisinstrumenttien käytöstä. Kaupunginjohtaja on delegoinut päätösvaltaansa rahoitusjohtajalle vuonna 2009 hyväksytyllä konserniesikunnan toimintaohjeella, jonka mukaan rahoitusjohtaja päättää kaupungin varojen sijoittamisesta, rahoitusarvopapereiden myynnistä ja ostamisesta sekä johdannaisinstrumenttien käytöstä. Varainhoidon käytännön toteutuksen, varainhoitajien toiminnan seurannan, yhteydenpidon varainhoitajiin sekä sijoitustoiminnan raportoinnin hoitaa konserniesikunnan suunnittelu- ja rahoitusyksikkö. 13 ARVIOINTIKERTOMUS 2010
2.2.1 Varainhoito ja raportointi Kaupungin sijoitustoiminnan tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman hyvä tuotto hyväksytyillä riskitasoilla. Sijoitustoimintaa on hoidettava siten, että hyväksytyn Espoo-strategian ja talousarvion toteutuminen voidaan turvata. Kaupungilla on viisi kirjanpidossa erillisiksi taseyksiköiksi eriytettyä rahastoa: peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahasto, peruspalvelujen kehittämisrahasto, elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahasto, vahinkorahasto sekä sosiaalisen luototuksen rahasto. Suurimmat rahastot ovat peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahasto sekä peruspalvelujen kehittämisrahasto. Näiden rahaston sijoitusten varainhoito ostetaan pääosin ulkopuolisilta varainhoitajilta. Varainhoitajien kanssa on tehty sopimukset, joissa määritellään varainhoitajien velvollisuudet ja oikeudet, sijoitustavoitteet sekä vertailuindeksit. Varainhoitajien kanssa on sovittu täyden valtakirjan varainhoidosta, jonka mukaan varainhoitajat on valtuutettu hoitamaan kaupungin sijoituksia sovitun sijoitusstrategian mukaisesti. Rahastosijoituksista raportoidaan kaupungin seurantaraporteissa ja tilinpäätöksessä. Lisäksi rahastosijoituksista laaditaan kuukausittain tasehallintaraportti, joka toimitetaan kaupunginjohtajalle ja rahoitusjohtajalle. Kaupunginhallitukselle raportoidaan puolivuosittain. Sijoitusinstrumentit on arvostettu tilinpäätöksessä hankintahintaansa tai, jos tilinpäätöspäivänä niiden markkina-arvo on hankintahintaa alhaisempi, markkina-arvoon. Rahastojen arvo kirjanpidossa oli 31.12.2010 yhteensä 544, 2 milj. euroa. Rahastoja purettiin vuoden 2010 aikana 54,2 milj. euroa. Rahastojen muutokset vuonna 2010 on esitetty alla olevassa taulukossa. Rahastojen kirjanpitoarvojen muutokset vuonna 2010 Rahasto Tase 31.12.2009 Tilikauden ylijäämä Om an pääoman lisäys Velkojen muutos (kunnalta) Purku Pääoman muutokset yhteensä Tase 31.12.2010 Investointirahasto 32 310 555-24 365 555-24 365 555 7 945 000 Peruspalvelujen kehittämisrahasto Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahasto Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahasto 125 542 577 8 099 499-29 809 184-21 709 685 103 832 892 348 706 481 26 163 942 26 163 942 374 870 422 49 192 049 554 338 619 297 1 173 635 50 365 685 Vahinkorahasto 4 962 389 299 576-42 365 257 210 5 219 599 Sosiaalisen luototuksen rahasto 1 484 112-16 629 500 000 483 371 1 967 483 YHTEENSÄ 562 198 163 35 100 726 500 000 576 932-54 174 739-17 997 082 544 201 082 Lähde: suunnittelu- ja rahoitusyksikkö Rahastoja seurataan kirjanpitoarvojen lisäksi markkina-arvostettuina. Markkinaarvojen perusteella analysoidaan sijoitusten kehitystä niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Espoon rahastosijoitukset ovat kunta-alalla suuria. Espoon kaupungin rahastosijoitusten kehitystä verrataankin kaupungilla pääasiassa eläkerahastojen kehitykseen. Kaupungin sijoitusten tuotot ovat olleet hieman eläkerahastojen tuottoja alhaisempia. 14 ARVIOINTIKERTOMUS 2010
Kaupungin rahastojen arvo markkina-arvostettuna oli 31.12.2010 yhteensä 577,6 milj. euroa, josta peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston osuus oli 413,4 milj. euroa, peruspalvelujen kehittämisrahaston osuus 111,1 milj. euroa ja muiden rahastojen osuus 53,0 milj. euroa. Lähde: suunnittelu- ja rahoitusyksikkö Peruspalvelujen kehittämisrahasto Valtuusto perusti peruspalvelujen kehittämisrahaston (PPKR) ja hyväksyi sille säännön lokakuussa 2001. Rahaston tarkoituksena on varmistaa Espoo-strategian mukaisten merkittävien peruspalveluinvestointien sekä niiden hoidon ja kehittämisen rahoitusta. Kaupunginhallitus hyväksyi rahaston sääntöön pohjautuvat sijoitusperiaatteet vuonna 2002. Rahaston varat koostuvat Espoon Sähkö Oyj:n osakkeiden myynnistä vuonna 2002 saaduista varoista sekä näiden sijoitustuotoista. Rahaston peruspääoma oli 176,6 milj. euroa. Rahaston varat oli maaliskuussa 2011 jaettu kolmelle ulkopuoliselle varainhoitajalle. Rahasto sisältää myös osuuden kaupungin omaa varainhallintaa. Sijoitusperiaatteissa on määritelty varojen sijoittamiselle minimisijoitusajat, jotka ovat olleet 2, 3, 8 ja 10 vuotta. Kullakin varainhoitajalla on ollut eripituisiksi ajoiksi sijoitettuja varoja. Peruspalvelujen kehittämisrahasto on korkopainotteinen. Rahaston varainhoitajille maksettiin vuonna 2010 palkkioita sijoitussalkkujen varainhoidosta yhteensä 0,18 milj. euroa. Peruspalvelujen kehittämisrahaston arvo 31.12.2010 oli 111,1 milj. euroa. Rahaston sijoituksista noin 90 prosenttia oli korkosijoituksia, seitsemän prosenttia osakesijoituksia ja loput vaihtoehtoisia sijoituksia. Tuotto vuoden 2010 alusta oli 3,2 prosenttia. Rahaston tuotto sen perustamisesta lähtien vuoden 2010 loppuun oli 37,8 prosenttia. Rahastoa purettiin vuoden 2010 aikana 29,8 milj. euroa. Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahasto Valtuusto perusti peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston (PMIR) ja hyväksyi sen säännön helmikuussa 2006. Rahaston tarkoituksena on varmistaa kaupungin peruspalveluinvestointien ja maanhankinnan rahoitusta pitkällä aikavälillä. Kaupunginhallitus päätti vuonna 2006 rahaston tarkoitukseen ja sääntöön pohjautuvista sijoitusperiaatteista. Rahaston varat muodostuvat E.ON Finlandin osakkeiden myynnistä saaduista varoista sekä näiden sijoitustuotoista. Rahaston peruspääoma oli 365,8 milj. euroa. Rahaston tuottoja ei käytetä sinä aikana, kun käytössä on pe- 15 ARVIOINTIKERTOMUS 2010
ruspalvelujen kehittämisrahaston varoja, vaan tuotot liitetään rahaston pääomaan. Rahaston sijoitustoiminnan pitkäjänteisyys mahdollistaa suuremman riskin ottamisen. Rahaston varoille tulee saada hyväksytyllä riskitasolla mahdollisimman hyvä tuotto. Lähtökohtana on ollut noin kuuden prosentin tuotto-odotus. Sijoitusperiaatteiden mukaan rahasto koostuu 4-6 sijoitussalkusta. Sijoitussalkkujen ulkopuolelle jäävän sijoittamisen kaupunki hoitaa itse. Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston sijoitusten arvo 31.12.2010 oli 413,4 milj. euroa. Rahaston sijoituksista 55 prosenttia oli korkosijoituksia, 43 prosenttia osakesijoituksia ja loput vaihtoehtoisia sijoituksia. Rahaston tuotto vuoden alusta oli joulukuun 2010 lopussa 9,8 prosenttia, mikä vastaa vertailukohteina olevien eläkerahastojen tuottoa. Rahastolla on kuusi eri varainhoitajaa, joista neljä on menestynyt vuoden 2010 aikana tasaisesti (tuotto 11,5-12,4 prosenttia). Vuoden 2010 aikana muita varainhoitajia heikommin menestyneen varainhoitajan (tuotto 8,8 prosenttia) sopimus irtisanottiin maaliskuussa 2011 ja rahat allokoidaan muille varainhoitajille. Yhdellä varainhoitajalla on muista varainhoitajista poikkeava sijoitusstrategia, missä peruspääoma on pääomasuojattu (tuotto 3,2 prosenttia). Rahaston varainhoitajille maksettiin vuonna 2010 palkkioita yhteensä 1,46 milj. euroa. Rahaston tuotto sen perustamisesta lähtien vuoden 2010 loppuun oli 13,0 prosenttia, eli 47,6 milj. euroa, sisältäen oman varainhoidon. Rahastot ovat tuottaneet kohtuullisesti verrattuna esimerkiksi eläkerahastojen tuottoon ottaen huomioon kaupungin noudattaman alhaisen riskitason periaatteet. 2.3 Kirjanpidon puutteet Vuoden 2009 tilinpäätöstarkastuksen perusteella JHTT-tilintarkastaja antoi Espoon kaupunginhallitukselle tilintarkastuspöytäkirjan, jossa todettiin: Seuraavalle tilikaudelle siirtyvien saldojen oikeellisuudesta ei ollut tilinpäätöstarkastuksen yhteydessä kaikilta osin mahdollista varmistua. Tilinpäätökseen toimitettavien tietojen ohjeistamiseen, tietojen oikeellisuuden varmistamiseen ja tilinpäätöksen laadintaan on varattava koko kaupungin tasolla ja toimialoilla riittävästi resursseja. JHTT-tilintarkastaja on tilintarkastuskertomuksessaan vuodelta 2010 lausunut seuraavaa: Kaupungin tilinpäätös ja siihen kuuluva konsernitilinpäätös on olennaisilta osin laadittu tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Kirjanpidon tilien täsmäyttämisessä ja tase-erittelyjen laatimisessa on havaittu puutteita. Käsityksemme mukaan tilinpäätös kuitenkin antaa oikeat ja riittävät tiedot tilikauden toiminnasta, taloudesta, taloudellisesta kehityksestä ja taloudellisista vastuista. JHTT-tilintarkastajan kaupunginhallitukselle antamassa tilintarkastuspöytäkirjassa vuodelta 2010 on lausuttu, että: Kirjanpitosäännökset edellyttävät yksityiskohtaisten tase-erittelyiden laatimista taseen mukaisista omaisuus- ja velkaeristä. Vuoden 2010 tilinpäätöstarkastuksessa todettiin edelleen olevan runsaasti puutteita tämän säännöksen noudattamisessa. Tarkastuslautakunta pitää huolestuttavana, että jo vuonna 2009 tilintarkastuspöytäkirjassa esitettyihin epäkohtiin ei ole tehty korjauksia. Vuoden 2010 tilinpäätöstarkastuksessa todettiin tilinpäätöksessä edelleen olevan puutteita. Kirjanpidon täsmäytysten laatimisessa on tapahtunut edistymistä vuoden 2010 aikana. Toiminta ei kuitenkaan ole sillä tasolla, mitä kirjanpitosäännökset ja hyvä kirjanpitotapa edellyttävät. 16 ARVIOINTIKERTOMUS 2010
3 STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN ARVIOINTI Talousarvion rakennetta on muutettu vuodelle 2010 ottamalla käyttöön toimiala- ja tulosyksikkötasoiset tuloskortit. Talousarvio sisältää Espoo-strategian, joka määrittelee kaupungin toiminnan kehittämisen suunnan lähivuosiksi. Strategian perustan muodostavat toiminta-ajatus, arvot ja visio. Espoo-strategiaa tarkastellaan viidestä eri näkökulmasta: talous, henkilöstö, palvelujen järjestäminen, asiakas ja kaupunkilainen sekä elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki. Espoo-strategiassa näkökulmittain asetettujen valtuustokauden tavoitteiden lisäksi asetetaan toimialojen tuloskortteihin vuosittain tulostavoitteita, jotka ovat kuntalain tarkoittamia valtuustoon nähden sitovia toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita. Tulostavoitteiden tarkoituksena on konkretisoida valtuustokauden tavoite. Tulostavoitteet on esitetty talousarviokirjassa lihavoituina. Talousarviokirjan tuloskorteissa on lisäksi esitetty toimialan tai sen alaisen yksikön itselleen asettamia tavoitteita, jotka eivät kuulu valtuuston asettamiin tavoitteisiin. Tulostavoitteiden ja toimialojen omien tavoitteiden erilainen sitovuustaso ei käy ilmi tuloskorteista, vaan se on esitetty ainoastaan talousarviokirjan alussa. 3.1 Tavoitteiden asettaminen Valtuuston tulee kuntalain mukaan päättää talousarviossa ja -suunnitelmassa kaupungin ja sen liikelaitosten sekä kaupunkikonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kaupungin tehtävien hoitamiseen turvataan, ja määrärahan ja tuloarvion on liityttävä tavoitteeseen. Tavoitteiden asettamisen peruslähtökohtana on asioiden asettaminen tärkeysjärjestykseen; rajalliset voimavarat on kohdennettava siten, että niillä tuotetaan tehokkaasti olennaisia ja kaupunkilaisten näkökulmasta tärkeitä palveluja. Hyvä tavoite on kaupungin ja toimialojen strategioista johdettu, toimintaa hyvin kuvaava ja selvästi toimintaa ohjaava. Asetettavan tavoitteen tulee vastata suunnittelun aikajännettä. Toimialoilla ja tulosyksiköllä tulee olla mahdollisuus vaikuttaa tavoitteen toteutumiseen. Tavoitteen tulee olla todennettavissa tavoitetta kuvaavien mittareiden ja tunnuslukujen avulla, ja sillä on oltava yhteys käytettävissä oleviin resursseihin. Valtuuston asettamia tavoitteita arvioidaan hyväksyttyjen mittareiden ja tunnuslukujen avulla. Mittauksen kohteena tulee olla tavoitteena oleva toiminta ja sillä aikaansaadut tulokset. Hyvä mittari on tulosta kuvaava, yksinkertainen ja samalla tavoin ymmärretty, riittävän tarkka ja haastava sekä asianomaisen työyksikön vaikutettavissa oleva. Mittaria määriteltäessä tulee varmistaa, että sen vaatimat toteutumatiedot ovat saatavissa talousarviovuodelta tilinpäätöksen laadintaan mennessä. Tavoitteiden ja mittareiden tulisi kehittyä ja muuttua seurannan sekä arvioinnin pohjalta. Valtuusto on asettanut vuoden 2010 talousarviossa yhteensä 98 tulostavoitetta. Näistä kahdeksan kaupunkikonsernia koskevaa tulostavoitetta on esitetty kahden eri toimialan tuloskortissa. Lisäksi osa tulostavoitteista on kaikille toimialoille samanlaisia. Tilinpäätöksessä raportoidaan 90 tulostavoitteen toteutuminen. Vuodelle 2010 asetettuja tulostavoitteita ei ole numeroitu talousarviossa. 17 ARVIOINTIKERTOMUS 2010
Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki -näkökulmaa koskevia tulostavoitteita ei ole asetettu sosiaali- ja terveystoimelle eikä sivistystoimelle. Talousarviokirjan tuloskorteissa on esitettävä yksinomaan valtuuston asettamat sitovat tulostavoitteet. Toimialojen ja tulosyksiköiden omien tavoitteiden asetanta ja seuranta tulee käsitellä asianomaisten toimialojen toimielimissä. Valtuustokauden tavoitteista ja mittareista on johdettava vuosittaiset tulostavoitteet, jotka sisältävät tavoitetason. Toimialoille tulee asettaa kaikkia Espoo-strategian näkökulmia koskevia tulostavoitteita. Tulostavoitteiden seuranta on koordinoitava kaupunkitasoisesti. 3.2 Talousarvion tulostavoitteiden toteutuminen Kaupunginhallituksen on kuntalain mukaan selvitettävä toimintakertomuksessa valtuustolle sen tilikaudelle asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen kaupungissa ja kaupunkikonsernissa. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntalain mukaan arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kaupungissa ja kaupunkikonsernissa toteutuneet sekä esitettävä arvioinnin tulokset valtuustolle. Tavoitteiden toteutumisen arviointia vaikeuttaa se, etteivät tavoite, mittari ja niiden raportointi aina vastaa toisiaan. Tilinpäätöksen mukaan 19 tulostavoitetta ei toteutunut tai toteutui vain osittain. Valtuusto hyväksyi 16 tulostavoitteen toteutumisen poikkeaman 28.2.2011. Edellisten lisäksi tilinpäätöksen yhteydessä valtuustolle esitetään hyväksyttäväksi kolmen tulostavoitteen toteutumisen poikkeamat. Seuraavassa taulukossa on esitetty yhteenveto vuoden 2010 tulostavoitteiden toteutumisesta: Tulostavoitteiden toteutuminen tilinpäätöksen 2010 mukaan TILINPÄÄTÖS 2010 Toteutunut Toteutunut osittain Ei toteutunut Talous 26 2 3 Henkilöstö 6 1 5 Palvelujen järjestäminen 19 1 2 Asiakas ja kaupunkilainen 15-2 Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki 5 3 - YHTEENSÄ 71 7 12 18 ARVIOINTIKERTOMUS 2010
Tarkastuslautakunnan arvio vuoden 2010 tulostavoitteiden toteutumisesta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIO Toteutunut Tilinpäätöksen mukaisesti ei toteutunut Tilinpäätöksestä poiketen ei toteutunut Toteutumista ei voida arvioida Talous 24 3 4 - Henkilöstö 6 5 1 - Palvelujen järjestäminen 17 2 1 2 Asiakas ja kaupunkilainen 10 2-5 Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki 4-2 2 YHTEENSÄ 61 12 8 9 Tilinpäätöksen mukaan valtuuston asettamista tulostavoitteista 19 jäi toteutumatta tai toteutui vain osittain. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan 29 asetetuista tulostavoitteista jäi toteutumatta tai niiden toteutumista ei voida arvioida. Seuraavissa kappaleissa esitellään ne 20 tulostavoitetta, jotka eivät tarkastuslautakunnan arvion mukaan toteutuneet ja ne yhdeksän tulostavoitetta, joiden toteutumista ei voitu arvioida. Kaupunkikonserniin kuuluville yhteisöille asetetut tulostavoitteet on talousarviossa esitetty sekä yleishallinnon että kunkin toimialan kohdalla lukuun ottamatta kahta tulostavoitetta. Sekä yleishallinnon että toimialojen tuloskorteissa esitettyjen konserniyhteisöjä koskevien tulostavoitteiden toteutuminen on arviointikertomuksessa arvioitu vain kunkin toimialan kohdalla. Kaupungin tuloskorttia tulee selkiyttää siten, että kaikki konserniyhteisöjä koskevat tulostavoitteet esitetään omana erillisenä kohtanaan talousarviossa ja seurannassa. 3.2.1 Yleishallinto Talousarviossa asetetut tulostavoitteet TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIO Toteutunut Ei toteutunut Ei voida arvioida 21 12 6 3 Yleishallinnon tuloskortissa oli vuodelle 2010 asetettu yhteensä 29 tulostavoitetta, joista kahdeksan kaupunkikonsernia koskevaa tulostavoitetta oli esitetty toistamiseen muiden toimialojen tuloskorteissa. Näiden kahdeksan tulostavoitteen toteutuminen on 19 ARVIOINTIKERTOMUS 2010
arvioitu kunkin toimialan tavoitteiden toteutumisen arvioinnin yhteydessä kappaleissa 3.2.2-3.2.4. Yleishallinnon vuoden 2010 tulostavoitteiden toteutumisaste oli tarkastuslautakunnan arvion mukaan 57 prosenttia. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan seuraavat tavoitteet jäivät toteutumatta tai niiden toteutumista ei voida arvioida: Mittari / arviointikriteeri Vuoden 2010 tulostavoite Tarkastuslautakunnan arvio Yksikkökustannukset (KP) Keskushallinnon toimintamenojen suhde kaupungin toimintamenoihin, % (KE) Keskeisten palvelujen yksikkökustannusten seuranta on kunnossa. Tilinpäätöksestä poiketen tavoite ei toteutunut. Tilinpäätöksen mukaan tulostavoite toteutui. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan tulostavoite ei toteutunut, sillä konsernipalvelujen kustannuslaskentatyö jäi vielä kesken. Tulostavoitteen arviointia hankaloittaa se, ettei siinä ole määritelty, mitä tavoitteessa mainitut keskeiset palvelut ovat. Lisäksi tulostavoite ei ole yhteydessä asetettuihin mittareihin, eikä vastausta mittareihin esitetä tilinpäätöksen toteumatiedoissa. Mittari / arviointikriteeri Vuoden 2010 tulostavoite Tarkastuslautakunnan arvio Kunta 10 -tutkimus: - päätöksenteon ja kohtelun oikeudenmukaisuus - esimiesten antama tuki Keskeiset Kunta 10 -tutkimuksen tulokset pysyvät vähintään vuoden 2008 tasolla. Tulostavoite ei toteutunut. (Poikkeama on hyväksytty valtuustossa.) Tilinpäätöksen mukaan tulostavoite ei toteutunut, sillä kaikki mittarina olleet keskushallintoa koskevat Kunta 10 -tutkimuksen tunnusluvut ovat huonontuneet. Suurin negatiivinen muutos oli päätöksenteon oikeudenmukaisuutta kuvaavassa tunnusluvussa, joka heikentyi 3,30:sta 2,94:ään asteikon ollessa 1-5. Valtuusto hyväksyi tulostavoitteen poikkeaman 28.2.2011. Mittari / arviointikriteeri Vuoden 2010 tulostavoite Tarkastuslautakunnan arvio Toteutuneet toimenpiteet Sähköisen asioinnin alusta on toteutettu. Tulostavoite ei toteutunut. (Poikkeama on hyväksytty valtuustossa.) Tilinpäätöksen mukaan tulostavoite ei toteutunut, sillä sähköisen asioinnin alustan toteutus ja käyttöönotto viivästyi vuodelle 2011. Valtuusto hyväksyi tulostavoitteen poikkeaman 28.2.2011. Mittari / arviointikriteeri Vuoden 2010 tulostavoite Tarkastuslautakunnan arvio Seurattavista palveluista ja menettelyistä on sovittu. Merkittävimpien palvelujen yhtenäinen seuranta on määritelty ja käyttöönotto aloitettu. Tulostavoite ei toteutunut. (Poikkeama on hyväksytty valtuustossa.) Tilinpäätöksen mukaan tulostavoite ei toteutunut, sillä 20 suurimman kaupungin tuottavuusmittareiden kehittämistyö ei valmistunut, eikä päätöstä yhteisistä mittareista tehty vuoden 2010 aikana. Valtuusto hyväksyi tulostavoitteen poikkeaman 28.2.2011. 20 ARVIOINTIKERTOMUS 2010
Mittari / arviointikriteeri Vuoden 2010 tulostavoite Tarkastuslautakunnan arvio Toteutuneet toimenpiteet Hankinta- ja kilpailutusohjeet on tarkistettu kestävä kehitys ja ympäristökriteerit huomioiden. Tilinpäätöksestä poiketen tulostavoite ei toteutunut. (Poikkeama on hyväksytty valtuustossa.) Tilinpäätöksen mukaan tulostavoite toteutui osittain. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan tulostavoite ei toteutunut, sillä hankinta- ja kilpailutusohjeiden tarkistus ottaen huomioon kestävä kehitys ja ympäristökriteerit tehdään vuonna 2011. Valtuusto hyväksyi tulostavoitteen poikkeaman 28.2.2011. Mittari / arviointikriteeri Vuoden 2010 tulostavoite Tarkastuslautakunnan arvio Toteutuneet toimenpiteet Ympäristökriteerit ja energiasäästötavoitteet on tarkistettu ja niitä sovelletaan omassa palvelutuotannossa. Tulostavoitteen toteutumista ei voida arvioida tilinpäätöksessä esitettyjen tietojen perusteella. Tilinpäätöksen mukaan tulostavoite toteutui. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tilinpäätöksen sisältämän raportoinnin perusteella ei voida arvioida tulostavoitteen toteutumista. Tilinpäätöksessä ei ole kerrottu, ovatko ympäristökriteerit ja energiasäästötavoitteet tarkistettu asetetun tavoitteen mukaisesti tai sovelletaanko niitä omassa palvelutuotannossa. Mittari / arviointikriteeri Vuoden 2010 tulostavoite Tarkastuslautakunnan arvio Monikulttuurisuusohjelman 23 tavoitteesta 18 (78 %) on kehittynyt myönteiseen suuntaan. Kaupungin monikulttuurisuusohjelman toimeenpanosta on huolehdittu nimeämällä ohjelman tavoitteille toimialoittain vastuutahot ja seuraamalla niiden toteutumista. Tilinpäätöksestä poiketen tulostavoitteen toteutumista ei voida arvioida. Tilinpäätöksen mukaan tulostavoite toteutui. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan tulostavoitteen toteutumista ei voida arvioida tilinpäätöksessä raportoitujen tietojen perusteella. Tilinpäätöksessä ei ole raportoitu, onko tavoitteille nimetty vastuutahot. Mittari / arviointikriteeri Vuoden 2010 tulostavoite Tarkastuslautakunnan arvio Selvityksen kattavuus ja toimenpiteiden vaikuttavuus Aalto-yliopiston Espoota koskevat tulevat tilatarpeet on selvitetty ja tarvittavat toimenpiteet on käynnistetty. Tilinpäätöksestä poiketen tulostavoite ei toteutunut. (Poikkeama on hyväksytty valtuustossa.) Tilinpäätöksen mukaan tulostavoite toteutui osittain. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan tulostavoite ei toteutunut, sillä tilatarpeiden selvittämistä varten tarvittavat kampusrakenneratkaisut siirtyivät vuodelle 2011. Valtuusto hyväksyi tulostavoitteen poikkeaman 28.2.2011. 21 ARVIOINTIKERTOMUS 2010
Mittari / arviointikriteeri Vuoden 2010 tulostavoite Tarkastuslautakunnan arvio Linjausten kattavuus ja käynnistyneet toimenpiteet Periaatelinjaukset T3 -vision konkreettiseksi toteuttamiseksi on hyväksytty ja toteuttaminen on käynnistynyt. Tulostavoitteen toteutumista ei voida arvioida tilinpäätöksessä esitettyjen tietojen perusteella. (Poikkeama on hyväksytty valtuustossa.) Tilinpäätöksen mukaan tulostavoite toteutui osittain. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan tulostavoitteen toteutumista ei voida arvioida tilinpäätöksessä esitettyjen tietojen perusteella. Tilinpäätöksessä ei ole raportoitu, onko periaatelinjaukset T3-vision konkreettiseksi toteuttamiseksi hyväksytty, ja onko niiden toteuttaminen käynnistynyt tulostavoitteen mukaisesti. Valtuusto hyväksyi tulostavoitteen poikkeaman 28.2.2011. 3.2.2 Sosiaali- ja terveystoimi Talousarviossa asetetut tulostavoitteet TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIO Toteutunut Ei toteutunut Ei voida arvioida 21 13 6 2 Sosiaali- ja terveystoimelle oli vuodelle 2010 asetettu yhteensä 21 tulostavoitetta, joista yksi koski kaupunkikonsernia. Tulostavoitteiden toteutumisaste oli tarkastuslautakunnan arvion mukaan 62 prosenttia. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan seuraavat tulostavoitteet jäivät toteutumatta tai niiden toteutumista ei voida arvioida: Mittari / arviointikriteeri Vuoden 2010 tulostavoite Tarkastuslautakunnan arvio Toimintamenot, Toimintamenot ovat enintään hyväksytyn talousarvion mukaiset. Tulostavoite ei toteutunut. (Poikkeama on hyväksytty valtuustossa.) Tilinpäätöksen mukaan tulostavoite ei toteutunut. Toimintamenot ylittivät talousarvion 0,5 milj. eurolla. Valtuusto hyväksyi tulostavoitteen poikkeaman 28.2.2011. Mittari / arviointikriteeri Vuoden 2010 tulostavoite Tarkastuslautakunnan arvio Toimintakate, Toimintakate on vähintään hyväksytyn talousarvion mukainen. Tilinpäätöksestä poiketen tulostavoite ei toteutunut. Tilinpäätöksen mukaan tulostavoite toteutui. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan tulostavoite ei toteutunut, sillä toimintakate alitti muutetun talousarvion toimintakatteen 2,7 milj. eurolla eli 0,5 prosentilla. 22 ARVIOINTIKERTOMUS 2010