VAPAAEHTOISTOIMINNAN JOHTAMINEN. Mitä otsikko herättää? Jyväskylä 9.4.08



Samankaltaiset tiedostot
IHMISLAJIN PERUSKYSYMYKSET: OLENKO TOIVOTTU? RAKASTETTU? HYVÄKSYTTY?

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Miten ihmisestä tulee osa taloudellista toimintaa? TU-A Tuotantotalous 1 Luento Tuukka Kostamo

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen

Mihin johtajuutta tarvitaan? 2. Moos 32:1-6

Pedagoginen tiimi toimintamalli kehittämistyössä ja johtamisen välineenä

Johtajuus on työyhteisön erilaisin ja yksinäisin rooli, mutta tärkein voimavara!

T:mi Oivallus, Maj-Lis Kartano, Museokatu 42 A Helsinki GSM:

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

OSAAMISEN TURVAAMINEN MUSIIKKIOPPILAITOKSESSA. Jukka Ahonen

MIKÄ ON TIIMI? Tiimi on pieni ryhmä ihmisiä, joilla on: Lisäksi tiimin jäsenet pitävät itseään yhteisvastuussa suorituksistaan.

UUTTA LUOVA ASIANTUNTIJUUS EDUCA - Opettajien ammatillinen oppiminen ja kumppanuudet Projektitutkija Teppo Toikka

CxO Webinaari Mentoroiva Johtaminen Mitä se on, mitä hyötyä siitä on? Johtamisaktivisti Toni Hinkka

Opettaja pedagogisena johtajana

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

IHMISLAJIN PERUSKYSYMYKSET: OLENKO TOIVOTTU? RAKASTETTU? HYVÄKSYTTY?

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa

JOHTAJUUS OSUUSKUNNASSA - IHMISET JA VERKOSTOT

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Osaamisen kehittäminen edellyttää oppiainerajat ylittävää yhteistyötä

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Merkityksellisyyden johtamisesta. Merja Fischer, TkT, KTM

Akateeminen johtaminen. Helena Ahonen

Opetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen

JOHTAMISEN MONET MUODOT YHDISTYSTOIMINNASSA

Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille

Hyvä johtaja? Jossain vaiheessa hyvä johtaja osaa väistyä. 2. Hyvä johtaminen?

Pelastuslaitosten ulkoinen viestintä 2017 Ulkoisen viestinnän tila sekä koettuja haasteita ja kehittämisideoita laitoksilta

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Systeemiajattelua-I. Helena Ahonen

Johtaminen laadun tuottajana

HENRY Foorumi Asiantuntijasta esimies. Eeva Pitkänen ja Vesa Ristikangas

Psyykkinen toimintakyky

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä

Lean Leadership -valmennusohjelma

Kuka johtaa orkesterissa? Helena Ahonen

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

"Asennoitumisesi tilanteeseen määrittää tuloksen - pelaatko voitaaksesi vaiko jottet häviäisi?"

Toivon pedagogiikka. KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi. Anna-Liisa Lämsä Oulu Toivon pedagogiikka

Asiantuntijoiden vai ihmisten johtamista? Pohdintaa johtajuudesta, kehittymisestä ja kehittämisestä

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

ITSENSÄ JOHTAMINEN KOTIHOIDON ESIMIEHEN TYÖSSÄ

KOHTI OSALLISTAVAA OPPIMISTA JA PEDAGOGIIKKAA MIKSI OSALLISTAVAA OPPIMISTA JA PEDAGOGIIKKAA?

URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS. Erkka Westerlund lepoaika.fi

Mielenterveys voimavarana

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Itsearviointi suunnannäyttäjänä

MINÄ MUUTOKSEN PAINEESSA AMMATTILAISTEN AAMIAINEN 15.1.

Sinustako työnohjaaja?

Lapin ja Länsi-pohjan sote-johdon seminaari Muutosjohtaminen. Sirkka Saranki-Rantakokko, THM, HTT.

PUNAISEN RISTIN HAASTEET. Kristiina Kumpula pääsihteeri. Olemme rohkeita ja luotettavia auttajia kotona ja maailmalla kotona ja maailmalla.

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Toimintakulttuurin muutos 21. vuosisadan toimintakulttuuri! Vesa Äyräs

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

SUOMEN MORENOINSTITUUTTI

Miten me teemme arjesta antoisampaa?

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

ONKO OPE ROOLISSA? Pohdiskelua heittäytymisestä ja kohtaamisesta

TYÖPAJAPÄIVÄT. Erkka Westerlund.

Motivaatioyhteiskunta Jyrki Rinta-Jouppi

Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa

YHDEKSÄN ON ENEMMÄN KUIN YKSI. Tiimit seurakunnan vapaaehtoistoiminnan kehittäjinä

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Milloin olen Päällikkö, milloin Mentor, milloin Coach?

SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

M.Andersson

OSAAMISEN JOHTAMINEN OPETUSPÄÄLLIKKÖ MARJO KYLLÖNEN JA OPETUSNEUVOS ANNELI RAUTIAINEN. Johtamisen Foorumi Ajatushautomo 2.8.

Älykäs johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen

VAPAAEHTOISTYÖN PORTFOLIO MAAHANMUUTTAJILLE

Arkistot ja kouluopetus

Ajatuksia valmentavasta johtamisesta. Pasi Juvonen Aivolinko

Työn mielekkyys Metsäalan ajankohtaistapahtuma Motivaatio ja osaaminen menestymisen avaimet

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico

TIEDON HYÖDYNTÄMINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLOSSA Näyttöön perustuva toiminta & johtaminen Tieto ja sen hyödyntäminen & esteet ja rajoitukset

Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo

5.10. Työ Työkykyjohtamisen opintopolku 2017, osa 8/9: Työkyvyn johtaminen tiedolla

Varhaiskasvatuksen VIII johtajuusfoorumi Tampereen yliopisto

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Myöhäisnuoruusikä kohti omaa hoitomotivaatiota

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

Rohkeus. Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut.

Arvot ja eettinen johtaminen

Itseohjautuvuus. haasteita ja päämääriä, joiden kautta elämämme on rikkaampaa, merkityksellisempää ja kukoistavampaa.

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Riitta Mykkänen-Hänninen: Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmän ohjaajan käsikirja(2009). Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto / Neuvo-projekti

Henkilöstöjohtamisen rooli reformin

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Seinäjoki

Transkriptio:

Jyväskylä 9.4.08 VAPAAEHTOISTOIMINNAN JOHTAMINEN Mitä otsikko herättää? VAPAAEHTOISTOIMINNAN JOHTAMINEN 9.4.08 Jyväskylä Kari Anttila Työnohjaaja, organisaatiokonsultti (IFSI) Kehityspiikki Oy

Alkuviisastelua: Mitä on vapaaehtoisuus ja mitä johtaminen? Vapaaehtoistyön a) vapaaehtoiset jäsenet- ruohonjuuritason toimijat b) VPK c) enasiapuryhmäläisyys d) vapaaehtoiset ei-jäsenet e) vapaaehtoiset hallituksen jäsenet f) nuorisotalojen vapaaehtoiset tms. g) melkein vapaaehtoiset; vanhempaintoiminta koulussa h) urheilevien lasten talkoilla kenttämaksut maksuun vanhemmat i) jne Johtaminen-johtaa - vanhassa kirjakielessä johtaa on ollut harvinainen ja merkitys on poikennut nykyisestä mm. kihlata, antaa kihlat. - johtaa puhetta tai sanoja - mordvan jovtams sanoa, neuvoa - mansin johti tulla tai unkarin jut tulla, joutua - suom.kielessä 1605: palauttaa mieleen - 1609: kihlat, kihlalahjat - 1770: johtaminen, aiheuttaminen, opastaminen Johtamisopeissa: Leadership, Management ja Consultation Tässä esityksessä johtajuus on: Tehtäisiin sitä mitä pitäisi Kenen mielestä? Kuka saa määrittää? Miten minua on vapaaehtoistoiminnassa johdettu? Mikä minua vapaaehtoistyössä johtaa? Käyttääkö systeemi minua hyväkseen vai minä systeemiä?

Vapaaehtoistyön motiivit (Atso Juote 2005) Ennen vapaaehtoistyöhön lähdettiin kollektiivisen paineen ajamana... Nyt vapaaehtoistyö antaa erottautumismahdollisuuden, mahdollisuuden yksilöllisen minä-kuvan toteuttamiseen. Ulrich Beck: omista syistä solidaarinen" Aila-Leena Matthies: "itse rakennettu elämänpolitiikka = miten olen olemassa" Jaana Lähteenmaa: itsekäs epäitsekkyys" Pohdittavaa: Miten johdetaan identiteettityötä? Vapaaehtoistoimintaa ei voi/voi johtaa? Entä vapaaehtoisen toiminta? Vapaaehtoiset johtavat omaa toimintaansa niissä rajoissa, joissa se kussakin järjestössä on mahdollista?

Mikä järjestöä johtaa? Kansalaiset? Aktiivit? Markkinat, kuluttajat? Rahoittajat? Esimiesvalmennus www.kehityspiikki.fi

Johtamisen tehtäviä Rajojen johtaminen - ajat - paikat - tehtävät, roolit - resurssit jne. Toivon johtaminen - visio - päämäärät - merkitykset Itsensä ja oman roolinsa johtaminen Esimiesvalmennus Kehittymisen ja osaamisen johtaminen - vaikeuksien kohtaaminen ja sietäminen - osaamattomuuden kohtaaminen - palauttaminen, valmentaminen - ongelmanratkaisun mahdollistaminen - oppimisen tukeminen www.kehityspiikki.fi

HYPOTEESI: VAPAAEHTOISTOIMINTA ON MIELIVALLAN JOHTAMISTA PALUU; KOKEMUSPERÄINEN OPPIMINEN PAKO PERUSTEHTÄVÄ TARKOITUS KOHTI Perusoletus: Mielivalta vastaan tehdään sitä mitä pitäisi. Johtamisen tehtävänä on varmistaa, että pako siitä, mitä pitäisi palautuisi perustehtävän tarkasteluun. mielivallan = mielen vallan jännitteitä: yksilö yksilö-yksilö ryhmässä organisaatio

yksilö: a. Mitä mukanani kannan? b. Minun totuuteni on ainoa totuus? c. Mitä sisälläni kannan, sellaisena maailman näen? d. Mitä poden suhteessa muihin? Johtajuuden näkökulmasta kiinnostavaa on, että johtaja joutuu lähes aina jonkinlaisen potemisen kohteeksi, josta johtaja syyllistää itseään? Fläppikuvat: yksilö-yksilö roskakori on täynnä - Institution In the Mind punainen vai vihreä Vuorovakutussuhteista ryhmässä jäseniä sis.suhteita 2 1 3 5 4 24 5 89 6 300 7 965 8 3 024 9 9 329 Mitä johtopäätöksiä teet?

PERUSVIRITYS: KAAOS vs. JÄRJESTYS Kohti ja pakovoimia Ryhmän kaksoistavoite: 1. tarkoituksen mukainen tehokas toiminta = perustehtäväsuuntainen toiminta 2. omasta kiinteydestä huolehtiminen W.R. Bion: Työryhmä vai perusoletusryhmä? Työryhmällä on tavoite, tarkoitukset ja työnjako. Ryhmä tavoittelee perustehtäväsuuntaisen työn sijaan jonkin muun tarkoituksen palvelemista. Ryhmältä puuttuvat kehitysprosessit, sillä perusoletustilassa ryhmä vastustaa kehitysvirikkeitä. Epämielyttävyys tunnetilana ei kuitenkaan johda tilanteen muuttamis/parantamispyrkimyksiin vaan nekin tyrmätään.

PAKO=PERUSOLETUSTILAT: 1. (JOHTAJA) RIIPPUVA RYHMÄ turvattomuus synnyttää rippuvuutta: - DEMONISOINTI - IDEALISOINTI 2. PARIUTUVA RYHMÄ toivottomuus pariuttaa - kyky liittyä toiseen, tulla kuulluksi 3. TAISTELU PAKO RYHMÄ tarkoituksettomuus synnyttää taistelu-paon - ULKOINEN TAI SISÄINEN VIHOLLINEN 4. AUTISMI - ORGANISAATION TAI RYHMÄN KAOOTTISUUS NÄTTÄYTYY SULKEUTUMISENA SISÄÄNPÄIN. OMALAKISUUS. 5. YKSILÖ UHRAA IDENTITEETTINSÄ

TUTKI TAULUKKOA: harha - harhassa harha - todessa tosi - harhassa tosi todessa tosi harha tosi harha JOS TOSI TODESSA JOHTAA, NIIN JOS TOSI HARHASSA JOHTAA, NIIN JOS HARHA TODESSA JOHTAA, NIIN JOS HARHA HARHASSA JOHTAA, NIIN

Tekemisen paikkojen järjestäminen... (Garreth Morgan 1996) Järjestö tehtäviä tekevänä: roolit suunniteltuja, määrättyjä, hierarkkisia ja vakioituja: selkeys, turvallisuus, rajallisuus Järjestö eliönä: eri puolilla paikallisesti erilaisia ratkaisuja, vuorovaikutus ja energian virta tärkeitä Järjestö poliittisena järjestelmänä: valta ja valtakamppailut, salattu ja näkyvä vuorovaikutus Järjestö psykodynaamisena ilmiönä: odotusten ja toiveiden säilöntä ja käsittely, perustehtävän ja muiden tehtävien (esim. sosiaalinen vuorovaikutus) jännite

Johtajuuden tehtävät (Senge: the Fifth Discipline) 1) tavoitetietoisuus Yhte ine n tavoite - ylive rtaine n haaste? Oma tavoite Muide n tavoitte e t Positiivine n ke skinäine n riippuvuus Johtamisen tehtävänä on varmistaa, että - ryhmällä on käsitys yhteisestä tehtävästä, - yksilöllä on tietoisuus omasta tavoitteestaan suhteessa yhteiseen tavoitteeseen ja - yksilöllä on tieto muiden tavoitteista 2) symbolit, kieli - Lähes jokaisella yhteisöllä on oma merkki- ja symbolijärjestelmänsä. Symbolien ja oman kielen tarkoitus on mm. sisäisen yhteenkuuluvuuden tunteen varmistaminen. 3) vuorovaikutus - Miten varmistetaan ihmisten mahdollisuus kommunikaation ja vuorovaikutukseen?

4) opitaan, arvioidaan Oppimisen edellytyksenä on arviointi. Kuinka varmistetaan organisaation oppiminen ja millainen väline oppimiselle arviointi on. Arviointi ja kehittyminen tarkoittaa mm. epäonnistumissten näkemisenä mahdollisuuten oppia. GROW-tilannejohtamisen malli: itseohjautuva sitoutunut motivoitunut riippuva auktoriteetti ohjaaja delegoija konsultti

SYSTEEMI (katso artikkeli) - johtajuus rajalla - osasysteemit hakevat rajalta ohjeet - mitä rajattomuus synnyttää? TARKOITUS ROOLI - PERSOONA

Muutoksen johtaminen PALUU; KOKEMUSPERÄINEN OPPIMINEN PAKO PERUSTEHTÄVÄ TARKOITUS KOHTI

KOHTITEKOJA, pois mielivallasta 1) RAKENTEET AIKA, PAIKKA, TARKOITUS: kalenterista voit tutkia mille johtajuudessasi on aikaa Tarkoituksettomuus toiminnallistuu systemaattisuus MIELEN VALTA ORGANISAATION PÄÄTÖKSENTEKO- JA TOIMINTA- REITIT NÄKYVÄKSI. 2) ROOLIT SUHTEESSA TARKOITUKSEEN KOKEMUKSEN JA PERSOONAN HYÖTYKÄYTTÖ ROOLI VASTAROOLI 3) VASTUU OMISTA TULKINNOISTA MIELIHYVÄN JA OMAN HISTORIAN VANKI KYKY TARKASTELLA OMIA OLETTAMUKSIA LISÄTÄ VASTUUTA OMIEN TULKINTOJEN SYNNYSTÄ OLISI HYVÄ TIEdostaa MITÄ itse TYÖMAALLA POTEE? ja tiedostaa olevansa tuntemattoman potemisen kohteena TIETOINEN, TIEDOSTAMATON ORGANISAATION VAI MINUN TARINANI/KIOSKINI? 4) TUNNISTA VIRHE PÄIVÄSSÄ, NIIN PYSYT VIRKEÄNÄ. KOKEMUSPERÄINEN OPPIMINEN TARTTUMINEN EPÄSELVÄÄN. JUHLIMINEN KUN ON JUHLITTAVAA. SUREMINEN KUN ON SURTAVAA. MAANIS-DEPRESSIIVINEN AIKA ZIG-ZAG 5) ARMOLLISUUS, vahvuutta 6) PALJONKO ON PALJON; ENOUGH IS ENOUGH 7) SYSTEEMI

HUIPPUTIIMI Katzenbach ja Smith (1993), jotka ovat Yhdysvalloissa tutkineet ns. huippuryhmiä ja niiden onnistumisia, määrittelevät huipputiimin osaamisalueiltaan toisiaan täydentävistä henkilöistä muodostuneeksi pieneksi joukoksi, jotka ovat sitoutuneet työskentelemään saavuttaakseen yhdessä valitun päämäärän, noudattavat yhdessä valittuja työskentelytapoja ja ovat sitoutuneita kantamaan vastuun yhdessä.