KOHTI OSALLISTAVAA OPPIMISTA JA PEDAGOGIIKKAA MIKSI OSALLISTAVAA OPPIMISTA JA PEDAGOGIIKKAA?

Transkriptio

1 KOHTI OSALLISTAVAA PEDAGOGIIKKAA Kristiina Kumpulainen Leena Krokfors Lasse Lipponen Varpu Tissari Jaakko Hilppö Antti Rajala Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos Miksi osallistavaa oppimista ja pedagogiikkaa? Mitä on osallistava oppiminen ja pedagogiikka? Mitkä asiat säätelevät osallisuutta? Miten toteuttaa osallistavaa oppimista ja pedagogiikkaa? Oppimisen Sillat Kohti osallistavia oppimisympäristöjä Varhaiskasvatusmessut MIKSI OSALLISTAVAA PEDAGOGIIKKAA? Psykososiaalisen hyvinvoinnin edistäminen vaatii uutta otetta. Yhteisöllisyys, osallisuus, oikeudenmukaisuus, turvallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet ovat mielenterveyden rakennuspalikoita (HS , Kristian Wahlbeck tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 3 4

2 Aikaisempi tutkimus lasten (psykologisesta) hyvinvoinnista on kohdistunut pääsääntöisesti riskitekijöiden kartoittamiseen Muuttuvat toiminta- ja elinympäristöt haastavat lasten psykologisen hyvinvoinnin Enemmän huomioita ennaltaehkäisyyn lasten (psykologisessa) hyvinvoinnissa: ihmissuhteet, pedagogiikka Lapset tarvitsevat toimijuuden, pystyvyyden ja sinnikkyyden kokemuksia 5 6 TARVITAAN OSALLISTAVAA PEDAGOGIIKKAA? Oppimisen Sillat Kohti osallistavia oppimisympäristöjä MITÄ ON OSALLISTAVA OPPIMINEN JA PEDAGOGIIKKA? Kristiina Kumpulainen Leena Krokfors Lasse Lipponen Varpu Tissari Jaakko Hilppö Antti Rajala 7 8

3 Oppimista ja pedagogiikkaa, joka tukee lasten toimijuuden, pystyvyyden ja sinnikkyyden kehittymistä Oppimista ja pedagogiikkaa, joka mahdollistaa vaikuttamisen: osallistumisen päätöksentekoon sekä toimintaan Oppimista ja pedagogiikkaa, joka luo tunteen yhteisöön kuulumisesta ja sitoutumisesta TOIMIJUUS Pyrkimys tarkoituksellisesti muuttaa sosiaalisia suhteita, käytäntöjä ja fyysistä ympäristöä Aktiivisuus, aloitteisuus, intentionaalisuus, osallisuus, vaikutus- ja valinnanmahdollisuus, vapaaehtoisuus sekä taito ja voima valita itse toimintatavat Vastustaminen, itsestäänselvyyksien kyseenalaistaminen (uuden luominen) 9 10 Yksilön tai ryhmän tunne siitä, että minä tai me teemme asioita, vaikutamme niihin, ne eivät vain tapahdu minulle tai meille Avun antaminen ja avun pyytäminen Vastuullisuus (kuka on vastuussa ja kenelle) Toimijuus synnyttää pystyvyyden tunnetta Normatiivinen toimijuus vs. aito toimijuus Sitkeys, sinnikkyys SITKEYS, SINNIKKYYS (=RESILIENSSI) Process of active coping and maintaining positive expectations Buffers against circumstances that normally overwhelm a person s coping capacity 11 12

4 PYSTYVYYS Yksilön kokemus omista kyvyistään suunnitella ja toteuttaa erilaisia suorituksia/asioita MITKÄ ASIAT SÄÄTELEVÄT OSALLISUUTTA? Päiväkodissa opitaan muutakin kuin tietämään Päiväkodissa opitaan myös toimimaan sitoumusten ja eri tilanteiden vaatimusten mukaan, tekemään aloitteita, vastustamaan, ottamaan ja antamaan apua, tietämään ja tuntemaan kuka on Osallisuus on suhteessa identiteettiin: käsitys itsestään toimijana, jolla on oikeuksia ja velvollisuuksia ja jonka ajatuksia, tunteita, mielipiteitä, tietoja ja taitoja muut arvostavat tai eivät arvosta Millainen käsitys lapselle muodostuu itsestään ja toisista lapsista toimijoina ja osallisina? 15 16

5 Vuorovaikutuksessa toimijat asetetaan erilaisiin positioihin (asemiin) Kuka tekee toimintaan liittyvät aloitteet ja päätökset? (Kenen pitäisi olla/tehdä? Miksi? Miksi ei?) Kuka on eniten äänessä (formaaleissa) opetus/ oppimistilanteissa? Millaiseen vuorovaikutukseen lapsilla oikeus ja mahdollisuus osallistua? Mikä on vuorovaikutuksen suunta: vertikaalinen vai horisontaalinen, kahdenvälinen vai monenvälinen? Kuinka aloitteellisesti lapset voivat toimia päiväkodissa? Mistä ja kenelle lapset ovat vastuussa? Keneltä ja miten päiväkodissa saadaan/haetaan arvostusta? KOHTI OSALLISTAVAA PEDAGOGIIKKA 19 20

6 AGENTS (KUMPULAINEN, JÄRVELÄ & LIPPONEN, ) AGENTS: Lasten pystyvyyden ja toimijuuden tukeminen formaaleissa ja informaaleissa konteksteissa Lapset pystyvinä osallisina, toimijoina ja kanssatutkijoina Dokumentoivat omaa elämäänsä (onnistumisen hetkiä, merkityksellisiä asioita) esim. digikameroilla ja kertovat kuvien avulla elämästään Lapsi: Mä otin tän (valo)kuvan valokuvasta missä mä on pienenä. Aikuinen: Miksi just tää on sulle tärkee? Lapsi: Siksi kun mä oon itselleni tärkee Aikuinen: Mistä sä tiedät että sä olet itsellesi tärkee? Lapsi: Siitä, kun mä olen muille tärkee 21 22