SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry

Transkriptio

1 SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus Kiril Häyrinen,

2 SOSTEn rooli vapaaehtoistoiminnassa SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen yli 200 sosiaali- ja terveysalan järjestöä sekä useita kymmeniä muita toimijoita. SOSTE tukee järjestöjä vapaaehtoistoiminnan muutokseen vastaamisessa asiantuntijatyön ja jäsenpalveluiden keinoin. Asiantuntijatyö (asiantuntijuutta tuotetaan verkostojen ja sidosryhmien avulla) - ennakointi - tutkimus - kokonaiskuva, käsitteellistäminen ja seuranta - toimintamallit ja kehittämisen ja arvioinnin menetelmät - vaikuttaminen Jäsenpalvelut - asiantuntijaviestintä - koulutukset ja tapahtumat - neuvonta ja räätälöity tuki - materiaalituotanto - verkkotyökalut

3 Vapaaehtoistoiminnan strateginen tiekartta Kansalais-ja palvelutoiminta * Pop-up vapaaehtoisuus * Ihmisten mahdollisuuksien hyödyntäminen toimivaksi kokonaisuudeksi, vaikka he haluaisivat sitoutua vain lyhytaikaisesti * Palvelutoiminnan joukkoistaminen Visio Mahdollistavat tekijät Kohderyhmien tarpeet ja elämäntilanteet * Yritykset mukana vapaaehtoistoiminnassa * Potentiaalisten vapaaehtoisten määrä kasvaa * Verkostomainen työtapa * Vertaisuuden ja verkottumisen tarve * Sosiaalisen tilan tarve * Viihteellistyminen? Ajuritja pullonkaulat * Kilpailu vapaaehtoisista ja resursseista kiristyy erityisesti paikallisella tasolla * Vapaamuotoinen kansalaistoiminta lisääntyy * Vapaaehtoistoiminta kertaluontoistuu Nyt Tulevaisuudessa * SOSTE on työstänyt yhdessä verkostojensa ja sidosryhmien kanssa järjestötoiminnan tulevaisuuskuvaa erilaisissa työpajoissa. Tässä kuviossa on muutama ydinnosto prosessiin osallistuneiden järjestöjen näkemyksistä vapaaehtoistoiminnan tulevaisuuden osalta.

4 Tulevaisuudessa ei ole mitään, mistä emme selviäisi jatkuvalla ketterällä kehittämisellä.

5 Toimintaympäristö muuttuu kehittäminen on pysyvää IToimintaympäristön muutoksia voidaan kuvailla monenlaisilla, erilaisilla, aina uudistuvillakin teorioilla ja käsitteillä, mutta ihmisten perusolemuksessa ei ole tapahtunut mitään mullistavaa: ihmiset liikkeelle saavan vetovoimaisuuden ehdot ovat edelleen ja tulevat olemaan samat. II Jos toiminta ei ole vetovoimaista on se merkki kehittämisen epäonnistumisesta-ei toimintaympäristön muutoksista, joiden edessä olisimme voimattomia. III Koska kukaan ei voi varmasti tietää mitä tulevaisuudessa tapahtuu, tuleekin keskittyä siihen, että kehittäminen on jatkuvaa ja ketterää (eli monipuolisia ja kattavia kokeilu- ja suunnittelumenetelmiä sisältävää).

6 Käsitteiden määrittelyä: Keitä vapaaehtoisella tarkoitetaan? Luottamushenkilöitä? Toimintojen järjestämisen Vastuuhenkilöitä? Varsinaisen toiminnan vapaaehtoisia? Jäseniä? Toimintaan osallistuvia?

7 Käsitteiden määrittelyä: Puhutaanko vapaaehtoistoiminnasta synonyyminä järjestötoiminnalle vai yhtenä sen osana? Toimintaympäristö Sidosryhmät ja verkostot Kehittämistoiminta: ennakointi, tutkimus, strategia, kehittäminen, arviointi Talous Hallinto ja johtaminen Viestintä Tukitoiminta Vaikuttaminen Kansalais-ja palvelutoiminnan organisointi Sisäinen tuki Varsinainen toiminta Kansalaistoiminta Palvelutoiminta Vapaaehtoistoiminta Asiantuntijuus Koulutus Ohjaus ja neuvonta Tiedonvälitys Vaikuttamistoiminta Harrastusja virkistystoiminta Ehkäisevä työ Järjestöjen tarjoama vapaaehtoisuuteen perustuva vertaistuki Järjestöjen tuottamat yleishyödylliset palvelut Järjestöjen markkinoille tuottamat palvelut Järjestölähtöisten yritysten markkinaehtoisesti tuottamat palvelut Hankkeet ja projektit Kohderyhmät

8 Vetovoimaisuuden ehdot eivät ole muuttuneet Sisältö ja toimintamuoto Marketing mix (Neil Borden 1965) Tuote (product) Social marketing (Patrick Ladbury 2013) Miellyttävää ja hyödyllistä (fun, benefits) 1) Kohderyhmän tarpeisiin juuri oikea sisältö mielekkäällä ja tarkoituksenmukaisella toimintatavalla. Mielikuva Mainonta (promotion) Suosittua ja normatiivista (popular, normal) 2) Kohderyhmän tavoittavalla monipuolisella viestinnällävälitetty oikea mielikuva toiminnasta. Tavoitettavuus Hinta ja paikka (price, place) Helppoa (easy) 3) Kohderyhmälle oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tapahtuva toiminta, johon on fyysisesti ja sosiaalisesti helppo osallistua.

9 Kenen tarpeisiin toiminnalla ja palveluilla vastataan? Toiminnan tarkoituksen mukainen kohderyhmä Toiminnan toteuttamisen mahdollistava kohderyhmä Kohderyhmä Vapaaehtoiset Järjestö/yhteisö Luottamushenkilöt, aktiivit, sidosryhmät, intressitahot, rahoittajat yms.

10 Vapaaehtoistoiminta ei synny itsestään, vaan vaatii määrittelyä, resurssia, organisointia ja johtamista I Strategia II Osaaminen V Arviointi ja kehittäminen III Resursointi 8. Kunniakas lopettaminen 7. palkitseminen 6. osallisuus 5. Vuorovaikutus ja motivointi IV Johtaminen 1. paketointi 2. rekrytointi 3. sopimus 4. perehdytys

11 Tulevaisuus on aina epävarmaa, mutta jatkuvalla ketterällä kehittämisellä pysymme ajan tasalla. Mitä todella yritämme tavoitella? Miten kohderyhmämme elävät ja toimivat, mitä he tarvitsevat ja haluavat? Miten ideoimme? Osaammeko ja uskallammeko kokeilla? Miten opimme? => Miten vetovoimaista toimintamme on?