Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 14.2.2008 2007:x Kruunuvuorenranta Gunillankallio ja Borgströminmäki Maankäyttösuunnitelmaehdotuksen selostus
MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAEHDOTUKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 14. PÄIVÄNÄ HEL- MIKUUTA 2008 PÄIVÄTTYÄ MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAEHDOTUKSEN KARTTAA Osayleiskaava koskee: Helsingin kaupungin 49. kaupunginosan (Laajasalo) alueita Kaavan nimi: Kruunuvuorenrannan maankäyttösuunnitelmaehdotus Laatija: Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto Vireilletulosta ilmoittaminen: 2003 Kaupunkisuunnittelulautakunta: 14.2.2008 Alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Laajasalon kaupunginosassa Laajasalon saaren lounaisosassa.
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2008 Teksti ja kuvatoimitus: Riitta Jalkanen, Sirpa Kallio (Taske), Jouni Kilpinen, Kaarina Laakso, Mauri Laine, Mervi Nicklén, Leena Saransaari, Tyko Saarikko, Elina Ahdeoja Graafikko: Tyko Saarikko Julkaisusarjan graafinen suunnittelu: Timo Kaasinen Ilmakuvat: Kaupunkimittausosasto, Helsinki 2006-2007
Sisällysluettelo 1 Suunnittelualue 1.1 sijainti...2 1.2 rajaus...2 1.3 tausta...2 2 Tavoitteet 2.1 tavoitteet...4 3 Lähtökohdat 3.1 suunnitelmat ja päätökset...5 3.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet...5 3.1.2 Maakuntakaava...5 3.1.3 Yleiskaava 2002...6 3.1.4 Asemakaavat...6 3.1.5 Rakennuskiellot...6 3.1.6 Maanomistus, vuokrasopimukset ja Selma Schulmanin... testamenttialue...6 3.2 suunnitteluohjelma ja osayleiskaavaluonnos...6 3.3 nykytilanne...8 3.3.1 Alueen yleiskuvaus...8 3.3.2 Rakennettu ympäristö...8 3.3.3 Liikenne...9 3.3.4 Julkiset ja kaupalliset palvelut...9 3.3.5 Virkistys...10 3.3.6 Luonnonympäristö...10 3.3.7 Haittatekijät...12 4 Maankäyttösuunnitelma ja sen perustelut 4.1 Kokonaisrakenne...12 4.2 Kokonaismitoitus...14 4.3 Kaupunkikuva ja julkiset ulkotilat...14 4.4 virkistys...14 4.5 liikenne...15 4.6 Palvelut...19 4.7 toimitilat ja elinkeinot...20 4.8 yhdyskuntatekninen huolto...20 4.9 Pohjarakentamineno...20 4.10 Liikennemelu...20 5 Maankäyttösuunnitelma 5.1 asuntoalueet (AK, AP)...21 5.2 Julkisten palvelujen ja hallinnon alueet (PY)...21 5.3 virkistysalueet (V)...21 5.4 vesialueet (W)...21 5.5 venesatama-alue (W/LV)...21 5.6 Katu- jaliikennealueet...21 5.7 Metroa koskeva määräys)...21 5.4 ympäristöterveyttä koskevat määräykset...21 6 Maankäyttösuunnitelman toteuttamisen vaikutukset 6.1 vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen...24 6.2 vaikutukset maisemaan, rakennettuun ympäristöön,... kaupunkikuvaan sekä kulttuuriperintöön...24 6.3 Vaikutukset luontoon ja virkistykseen...24 6.4 vaikutukset maa- ja kallioperään...24 6.5 vaikutukset teknisen huollon järjestämiseen...24 6.6 vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen...24 6.7 vaikutukset liikenteeseen...24 6.8 vaikutukset sosiaalisiin oloihin, elinoloihin, viihtyisyyteen ja... palveluihin... 25 6.9 vaikutukset yhdyskuntatalouteen...25 7 Jatkosuunnittelu ja toteutus 7.1 Kaavoitusaikataulu...26 7.1 Rakentamisen ajoitus...26 8 Suunnittelun vaiheet 8.1 vireille tulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus...27 8.2 Viranomaisyhteistyö...27 8.3 esitetyt mielipiteet...27 Osayleiskaavan ja maankäyttösuunnitelman lähteet...28
1 Suunnittelualue Kruunuvuorenrannan Gunillankallion ja Borgströminmäen maankäyttösuunnitelma-alue 1.1 Sijainti Maankäyttösuunnitelma-alue sijaitsee Laajasalon kaupunginosassa. Laajasalon saaren lounaisosassa. Suunnittelualue käsittää Tullisaaren osa-alueen eteläosan sekä osia Yliskylän, Hevossalmen ja Tahvonlahden osa-alueista. 1.2 Rajaus Maankäyttösuunnitelma-alue on osa Yleiskaava 2002:n mukaista Kruunuvuorenrannan suunnittelualuetta. Maankäyttösuunnitelma-alueen erottamista osayleiskaava-alueesta esitettiin osayleiskaavan suunnitteluohjelmassa, jonka kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 2.6.2005. Maankäyttösuunnitelma-alue on erotettu osayleiskaava-alueesta siksi, että maankäyttösuunnitelma-alueen rakentaminen ei ole sidoksissa öljysataman alasajoon. Alueen asemakaavat voidaan laatia kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymän yleiskaava 2002:een perustuvan maankäyttösuunnitelman pohjalta. Osayleiskaava-aluetta ja maankäyttösuunnitelma-aluetta on suunniteltu yhtenä kokonaisuutena. Maankäyttösuunnitelma-alueeseen kuuluvat Koirasaarentien kaakkoispuolella oleva Koirasaarentien ja Gunillantien välinen rakentamaton alue sekä Henrik Borgströmintien, Päätien ja Koirasaarentien rajaama alue Kaitalahden pientaloalueeseen asti. Osayleiskaava-alueen ja maankäyttösuunnitelma-alueen välistä rajaa on tarkistettu luonnosvaiheen jälkeen. Tarkistus koskee virkistysaluetta. Tarkistus on tehty, että osayleiskaava ja maankäyttösuunnitelmaehdotuksen raja olisi tarkoituksenmukainen tulevan asemakaavoituksen kannalta. Maankäyttösuunnitelma-alueen pintaala on noin 60 ha. 1.3 Tausta Kaupunginhallitus ilmoitti 21.8.2000 kaupungin kannan olevan, että Laajasalon öljysatama-alue mukaan lukien öljy-yhtiöiden omistamat maat muutetaan asuinalueeksi ja asumisen yhteyteen sopivaksi työpaikka-alueeksi vuoden 2010 jälkeen. Helsingin yleiskaava 2002:ssa öljysatama ympäristöineen osoitettiin asuinalueeksi. Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan ja maankäyttösuunnitelman valmistelu käynnistyi vuodenvaihteessa 2003 04. Kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsi tiedoksi osayleiskaavan ja maankäyttösuunnitelman ohjelman liiteaineistoineen ja hyväksyi periaatteet jatkosuunnittelulle 2.6.2005. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli osayleiskaava- ja maankäyttösuunnitelmaluonnosta 20.6.2006 ja antoi jatkosuunnitteluohjeita. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi osayleiskaavaja maankäyttösuunnitelmaluonnoksen 31.5.2007. Maankäyttösuunnitelma-alueen suhde Kaitalahteen, Tahvonlahteen ja
Osayleiskaava-alue Suunnittelualueen rajaus
2 Tavoitteet Kruunuvuorenranta Helsingin kaupunkirakenteessa 2.1 Tavoitteet Kruunuvuorenranta ja sen osana maankäyttösuunnitelma-alue suunnitellaan korkeatasoiseksi, merelliseksi, kaupunkimaiseksi ja samalla luonnonläheiseksi kaupunginosaksi. Ympäristön merellisyys korostuu osayleiskaava-alueella ja luonnonläheisyys erityisesti maankäyttösuunnitelma-alueella Kruunuvuorenranta on yksi 2010-luvun tärkeimmistä asuntorakentamiskohteista Helsingissä. Asuntorakentaminen aloitetaan maankäyttösuunnitelma-alueelta Laajasalon nykyiseen kaupunkirakenteeseen liittyen. Tavoitteena on, että alueelle rakennetaan korkeatasoinen, monipuolinen, rauhallinen ja viihtyisä asuinalue, joka tarjoaa erilaisia asumisen vaihtoehtoja sekä kerros- että pientaloissa. Kruunuvuorenranta on tarkoitus yhdistää suoraan keskustaan joukkoliikenteellä. Suora raitiotieyhteys parantaa huomattavasti keskustan saavutettavuutta sekä Kruunuvuorenrannasta että Laajasalosta. Maankäyttösuunnitelman alue Helsingin kaupunkirakenteessa Maankäyttösuunnitelman alue liittyy kiinteästi Laajasalon 1970-luvulla rakennettuihin asuinalueisiin. Se on Laajasalon täydennysrakentamista, mutta myös osa Kruunuvuorenrannan uutta asuinaluetta. Koirasaarentietä pitkin kulkee pääliikenneyhteys Kruunuvuorenrantaan. Koirasaarentien molemmin puolin sijaitseva maankäyttösuunnitelma-alue liittää Kruunuvuorenrannan merellisen ytimen Laajasalon rakennettuihin asuinkortteleihin. Kruunuvuorenrannan ja sen osana maankäyttösuunnitelma-alueen rakentaminen vahvistaa Laajasalon väestökehitystä, mikä antaa julkisten ja yksityisten palveluiden sekä joukkoliikenteen kehittämiselle nykyistä paremman pohjan koko Laajasalossa. Kruunuvuorenranta on tarkoitus yhdistää suoraan keskustaan joukkoliikenteellä. Suora raitiotieyhteys parantaa huomattavasti keskustan saavutettavuutta sekä Kruunuvuorenrannasta että Laajasalosta. Tulevaisuudessa Santahaminan rakentamisen myötä yhdistyy alue keskustaan metrolla. Kruunuvuorenrannan rakentamisen myötä liikennemäärät Linnanrakentajantiellä, Laajasalontiellä ja Koirasaarentiellä tulevat kasvamaan. Itäväylän ja Linnanrakentajantien liikenteen yleissuunnitelma hyväksyttiin 16.12.2002 kaupunginhallituksessa. Suunnitelman kehittämismahdollisuuksia on selvitetty tunneliyhteyden saamiseksi myös idän suuntaan Itäväylälle. Liikenteen sujumisen edellytyksenä on, että uudet liikennejärjestelyt toteutetaan Kruunuvuorenrannan rakentamisen edellyttämässä aikataulussa. Stansvik 4
3 Lähtökohdat 3.1 Suunnitelmat ja päätökset 3.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston 30.11.2000 hyväksymien valtakunnallisten maankäyttötavoitteiden mukaan Laajasalon öljysatamalle ja - varastolle on selvitettävä vaihtoehtoiset sijaintipaikat. Alueiden käytössä tulee huolehtia siitä, että vaihtoehtoja ei suljeta pois niin kauan kuin öljysataman sijainti on ratkaisematta. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista maankäyttösuunnitelmaa koskevat lisäksi seuraavat tavoitteet: - uusia huomattavia asuin-, työpaikkatai palvelutoimintojen alueita ei sijoiteta irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta - melusta aiheutuvan haitan estäminen ja jo olemassa olevien haittojen vähentäminen - valtakunnallisesti merkittävien kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilymisen varmistaminen - riittävien alueiden varaaminen jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä verkostojen jatkuvuuden edistäminen - riittävän suuren etäisyyden jättäminen haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille - pilaantuneen maa-alueen puhdistustarpeen selvittäminen ennen kaavan toteuttamistoimiin ryhtymistä. sekä Helsingin seudun erityistavoite - vapaa-ajan alueita yhdistävän viheralueverkon jatkuvuuden turvaaminen ja yhtenäisen kokonaisuuden muodostaminen vapaa-ajan alueista 3.1.2 Maakuntakaava 8.11.2006 vahvistettu Uudenmaan maakuntakaava osoittaa nykyisen öljyhuoltoalueen, koko Kruunuvuoren ja Kaitalahden sekä Reiherintien ja Henrik Borgströmintien itäpuoleiset alueet Koirasaarentien molemmin puolin taajamatoimintojen alueeksi. Taajamatoimintojen alueiden Maakuntakaava Yleiskaava 5
välinen Stansvikin Tullisaaren -vyöhyke on varattu virkistysalueeksi, jonka keskiosaan on erikseen merkitty geologisesti arvokas maisema-alue. Maakuntakaava osoittaa myös Pasilan Töölön Keskustan Katajanokan Tahvonlahden -metroyhteyden, jonka kulkee Kruunuvuorenrannasta Koirasaarentien vartta pitkin ja kääntyy Laajasalossa kohti Santahaminaa. 3.1.3 Yleiskaava 2002 Yleiskaava 2002:ssa Koirasaarentien varsille on osoitettu kerrostalovaltaista asumista. Tahvonlahden itäranta ja Henrik Borgströmintien eteläpuoleinen alue on varattu virkistysalueiksi. Katajanokalta on osoitettu metroyhteys Kruunuvuorenrantaan ja sieltä edelleen Koirasaarentien vartta pitkin Yliskylään ja Hevossalmen suuntaan. Maankäyttösuunnitelma-alueelle on osoitettu metroasemavaraus. Yleiskaavassa osoitettujen maankäyttömuotojen sijainti ja rajaukset ratkaistaan yksityiskohtaisella kaavoituksella. Yleiskaava 2002 on tullut voimaan 23.12.2004 oikeusvaikutteisena. Yleiskaavassa koko Kruunuvuorenrannan alueelle (nykyinen osayleiskaava- ja maankäyttösuunnitelma-alue) on arvioitu asumista 500 000 k-m² ja toimitiloja 50 000 k-m². Yleiskaavan toteuttamissuunnitelmassa alueen rakentaminen on sijoitettu kokonaisuudessaan ajoitusluokkaan II (2011 2020). 3.1.4 Asemakaavat Maankäyttösuunnitelma-alueella ovat voimassa asemakaavat n:o 5677 (23.9.1965), 5977 (31.5.1968), 6090 (15.1.1969), 6093 (10.1.1969), 7090 (12.12.1974), 7680 (9.6.1977), 8929 (19.7.1985), 10191 (31.8.1994) ja 10560 (13.10.1999). 3.1.5 Rakennuskiellot Suunnittelualueella ei ole voimassa määräaikaisia rakennuskieltoja. 3.1.6 Maanomistus ja Selma Schulmanin testamenttialue Maankäyttösuunnitelma-alue on kaupungin omistuksessa. Tullisaaren kartanon alue siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen vuonna 1906 Selma Schulmanin testamentin perusteella. Testamentin ehtojen mukaan Turvikin huvilaa tuli käyttää sivistys- ja hyväntekeväisyyslaitoksena, puisto tuli nimetä Henrik Borgströmin puistoksi ja jätettävä yleisön käytettäväksi, väki- ja mallasjuomia ei millään ehdoilla saanut myydä tai tarjoilla eikä tiluksille saanut millään ehdolla rakentaa taloja yksityisten henkilöiden tai virastojen tarpeisiin. 3.2 Suunnitteluohjelma ja osayleiskaavaluonnos Kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsi tiedoksi 2.6.2005 Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan ja maankäyttösuunnitelman suunnitteluohjelman erillisselvityksineen ja hyväksyi jatkosuunnittelulle seuraavat periaatteet. Kruunuvuorenrannan kaupunkirakenteellinen kokonaisuus 1. Alueen liitetään luontevalla tavalla kaupunkirakenteeseen sekä keskustan että Laajasalon suuntaan 2. Suunnitellaan alueen rantavyöhyke ja silhuetti siten, että se tuo uuden rikastavan kerrostuman Kruunuvuorenselän suurmaisemaan 3. Suunnitellaan Kruunuvuorenranta merelliseksi, korkeatasoiseksi ja monipuoliseksi asuntopainotteiseksi alueeksi, joka tarjoaa vapaa-aikaan ja virkistykseen Testamentti-ja yksityisomistusalueet Asemakaavoitetut alueet 6
Laajasalon öljysatama liittyviä toimintoja myös muille helsinkiläisille. Mitoitus ja rakentamisalueet 4. Alueen kerrosalatavoitteena on 400 000 500 000 k-m² asuintiloja ja 50 000 k-m² toimitiloja. Uutta maankäyttöä sijoitetaan öljysatama-alueelle ja Koirasaarentien varsille, Kaitalahden pientaloaluetta täydennetään ja sen eteläosaa tiivistetään. Kruunuvuoren eteläosaan suunnitellaan öljysataman asuinalueeseen liittyvää asutusta ja osalle muuta Kruunuvuorta väljää huvilatyyppistä asutusta. Rakentamisessa ja massoittelussa kiinnitetään erityistä huomiota rakennusten mahdollisimman näkymättömään sopeutumiseen maastojen muotoihin ja kallioalueisiin, joita pyritään suojelemaan mahdollisuuksien mukaan. Erityisesti huomioitavia alueita ovat Tullisaaren kallioalueen huippu Koirasaarentien pohjoispuolella, Tahvonlahden rantakalliot, Stansvikin kartanon tienvarsi ja Kruunuvuorenlammen lähistö. Asuminen 5. Asuinalueista noin puolet suunnitellaan pientalovaltaisiksi alueiksi ja puolet kerrostalovaltaisiksi alueiksi. 6. Laadukkailla asuinalueilla pyritään monipuoliseen väestörakenteeseen ja tarjotaan erilaisia asumisen vaihtoehtoja. 7. Pääosa asuntorakentamisesta suunnataan öljysatama-alueelle, jossa tavoitteena on kaupunkimainen, mutta vehreä asuinalue. Kaitalahteen liittyvillä alueilla lähtökohtana on kylämäinen pientalorakentaminen. Koirasaarentien varret rakennetaan väljemmin esikaupunkimaisempina. Osalle Kruunuvuorta tutkitaan väljää huvilatyyppistä asutusta. Palvelut 8. Julkiset ja kaupalliset palvelut mitoitetaan ja sijoitetaan ottaen huomioon myös Laajasalon palvelut ja niiden kehittäminen. Työpaikat 9. Aluetta kehitetään Helsingin merellisenä vapaa-aika- ja matkailukeskuksena. Työpaikoissa painottuvat palvelutyöpaikkojen ohella pienet työpaikat. Selvitetään taloudellisia ja teknisiä mahdollisuuksia pienten työpaikkojen sijoittamiseksi asuinrakennuksiin. Virkistys ja luonto 10. Alueen hienoa ja monipuolista luonnonympäristöä ja kulttuuriperintöä suojellaan ja kehitetään siten, että muutkin helsinkiläiset pääsevät siitä nauttimaan 11. Keskeinen osayleiskaava-alueenkautta Etelä-Laajasalosta Tullisaaren kartanopuistoon kulkeva virkistysyhteys säilytetään. Stansvikin kartanoympäristöä kehitetään sen lähtökohtia kunnioittaen aktiivisena vapaa-ajan viettopaikkana. Pitkäluoto ja Varisluoto liitetään pääosin yleiseen virkistysalueeseen. Kruunuvuorta kehitetään virkistysalueena, jossa pienimuotoinen huvilatyyppinen asutus ja yleinen virkistyskäyttö lomittuu. 12. Virkistysalueiden suunnittelussa painotetaan merellisiä toimintoja kuten veneilyä, kalastusta ja uimarantoja. Liikenne 13. Alueen joukkoliikenne kulkee aluksi liityntäliikenteenä Herttoniemen metroasemalle, liityntäliikennettä täydentää suora vesiliikenneyhteys keskustaan. Osayleiskaavassa varaudutaan keskustasta Kruunuvuorenrannan kautta Santahaminaan kulkevan tunnelimetron rakentamiseen. 7
rakennusoikeus pyritään sijoittamaan mahdollisuuksien mukaan A-alueen tehostamiseen - Lautakunta edellyttää, että yleiskaava 2002, sen massoittelua ja kerrosalan ohjeistusta noudatetaan. Samalla otetaan huomioon maanomistajien yhdenvertainen ja tasapuolinen kohtelu. - Kruunuvuoren pohjoisosan huvilatyyppisestä asumisesta luovutaan laajalla alueella ja rakentamisessa keskityttäisiin reuna-alueille. Olemassa olevat rakennukset ovat huonokuntoisia ja niiden säilyttämistä tulee harkita uudestaan. Virkistysreittien, huvimajojen ja näköalojen suunnittelua jatketaan. Ilmakuva maankäyttösuunnitelma-alueelta Siltavaihtoehdon suunnittelu lopetetaan. Itäväylän ja Linnanrakentajantien liikennesuunnittelua kiirehditään niin, että se palvelee alusta lähtien Kruunuvuoren alueen liikenteen sujumista. Valmistellaan suunnitelma vesiliikenteen toteutuksesta osana kaupungin omaa sisäistä yhteistariffiliikennettä. 14. Alueen pysäköintijärjestelmä perustuu kerrostalovaltaisilla alueilla pääosin laitospysäköintiin. 15. Suunnitellaan alueen kattava kevyenliikenteen verkko, joka yhdistyy luontevasti ympäröivien alueiden kevyen liikenteen verkostoihin. Rantoja pitkin johdetaan elämyksellinen virkistysreitti. Kaupunkikuva 16. Kaupunkikuvan suunnittelun lähtökohtana on alueen näkyvä sijainti Kruunuvuorenselän itäpuolella kantakaupunkia vastapäätä. Öljysatamassa tavoitteena on moderni 2000-luvun puutarhakaupunki. 17. Merellisyys on kaupunkikuvassa korostetusti esillä. Panostetaan korkeatasoisen julkisen kaupunkitilan suunnitteluun ja toteutukseen. Teknistaloudellinen suunnittelu 18. Suunnitellaan osayleiskaavan tarkkuudella kaavan teknistaloudelliset, ympäristöterveydelliset ja turvallisuuteen liittyvät seikat. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 20.6.2006 kehottaa virastoa jatkamaan osayleiskaavaluonnoksen valmistelua ja tuomaan sen vielä uudelleen lautakunnan käsittelyyn ennen jatkosuunnittelun hyväksymistä, ja antaa seuraavat jatkosuunnitteluohjeet: - virasto palaa jatkovalmistelussa lautakunnan aikaisemmin yhteisesti hyväksymiin maankäytön suunnitteluperiaatteisiin - maankäytön suunnittelussa on otettava huomioon mahdollisimman hyvin valtuuston hyväksymän yleiskaava 2002: n rakennusoikeustavoitteet sekä voimassaoleva asunto-ohjelma - massoittelussa tulisi tarkastella etenkin öljysataman alueilla terassimaista rakennetta ja vahvistettava sitä mahdollisuuksien mukaan - kerrostalo- ja kaupunkimaisen pientalovaltaisen massoittelun sijoittelussa tulisi ottaa huomioon maaston muodot ja tutkittava myös tavanomaista korkeampien talojen mahdollisuuksia - jatkossa selvitetään tarkemmin Kruunuvuoren alueelle ehdotetun uudentyyppisen huvila-asutuksen reunaehtoja, jotta alueen maankäyttö voidaan realistisesti arvioida - joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen järjestelyehdotuksia täsmennetään Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaja maankäyttösuunnitelmaluonnoksen 31.5.2007 ja antoi seuraavat jatkosuunnitteluohjeet: - Kruunuvuoren pohjoisosassa vastapäätä Kruunuvuorenlampea sijaitseva AK-korttelialue poistetaan ja poistuva 3.3 Nykytilanne 3.3.1 Alueen yleiskuvaus Koirasaarentien rakentamattomat jyrkkäpiirteiset ja metsäiset varret liittyvät väljään 1970-luvun lähiörakentamiseen korkeine betonielementtitaloineen. Maankäyttöalueen vieressä Koirasaarentien sekä Reiherintien kulmauksessa sijaitsee 70-80 lukujen taitteessa rakennettuja nelikerroksisia tiilielementtipintaisia pistetaloja. Maankäyttöalueen eteläosassa on Tahvonlahti ja siihen liittyvä Tahvonlahden ruovikko. Koirasaarentien pohjoispuolella on hyvin jyrkkäpiirteistä kallioista metsäaluetta. Kasvillisuus vaihtelee kalliolakimäntyjen ja rehevien laaksopainanteiden kasvillisuuden välillä. 3.3.2 Rakennettu ympäristö Maankäyttösuunnitelman alue on pääosin rakentamatonta metsäistä aluetta. Alue rajautuu idässä Laajasalon 1970-luvulla rakennettuihin väljiin 3 5-kerroksisiin betonielementtikerrostaloja käsittäviin asuinkortteleihin. Alueen katuverkosto käsittää öljysatama-alueelle johtavan Koirasaarentien sekä aluetta pohjoisessa rajaavan Henrik Borgströmin tien. Koirasaarentien länsipuolella Henrik Borgströmintien varressa sijaitsee matala kaksikerroksinen pysäköinti-/varastokiinteistö sekä pysäköintialue, joille sijoittuu kadun toisella puolella olevien kiinteistöjen autopaikkoja. Maankäyttösuunnitelman alueeseen kuuluvalla Rudolfintien alueen asuintontilla 49075/3 Koirasaarentien itäpuolella sijaitsee 3 5-kerroksisia lamellitaloja väljänä ruudukkona. Julkisten rakennusten tontilla 49079/1 Gunillantiellä on Tahvonlahden ala-asteen koulu. 8
3.3.3 Liikenne Kadut Maankäyttösuunnitelma-alue sijaitsee Laajasalon korttelialueisiin liittyen Koirasaarentien molemmin puolin. Etäisyys keskustasta on linnuntietä vain noin viisi kilometriä ja katuverkon kautta noin 10 kilometriä. Koirasaarentietä pitkin kulkeva öljysataman alueen liikenne on nykyisin pääosin raskasta liikennettä. Kaitalahteen ja Tullisaareen johtaa Laajasalontieltä Henrik Borgströmin tie, joka jatkuu paikallisena kokoojakatuna Päätienä. Laajasalontie välillä Linnanrakentajantie Koirasaarentie on 2+2-kaistainen pääkatu. Laajasalontien liikenne on sujuvaa ja sen liikenneturvallisuus on hyvä. Sahaajankadulle ja Viilarintielle on rakennettu rampit Itäväylälle itään. Uusien ramppiyhteyksien ansiosta Herttoniemen teollisuusalueen ja Laajasalon yhteydet itään ovat parantuneet. Linnanrakentajantie on nykyisin ruuhkainen ja liikenneturvallisuuden kannalta huono. Linnanrakentajantien liikennemäärä on nykyisin 21 500 29 300 ajon./vrk, Laajasalontien 18 000 ajon./vrk ja Koirasaarentien 1 000 4 500 ajon./vrk. Kevyt liikenne Maankäyttösuunnitelma-alueen länsilaidassa on raittiyhteys Tahvonlahden ja Tullisaaren alueiden välillä. Ainoa kevyen liikenteen yhteys Laajasalon alueelle Herttoniemestä on Laajasalontien yhteydessä oleva kevyen liikenteen raitti. Joukkoliikenne Laajasalon bussilinjat ovat metron liityntälinjoja, joiden päätepysäkit ovat Herttoniemen metroasemalla. Laajasalon länsiosia palvelevat linjat 84, 87 ja 88. Linja 87 ajaa Laajasalon ostoskeskuksen vierestä Kuvernöörintietä pitkin Gunillantielle ja öljysatamaan. Linja 88 kulkee Kaitalahdesta Yliskylän kautta Herttoniemeen. Bussin 87 ajoaika nykyisestä öljysatamasta (Kruunuvuorenrannasta) Herttoniemen metroasemalle on n. 11 minuuttia. Matka-aika Helsingin keskustaan metroon vaihtaen kestää noin puoli tuntia. 3.3.4 Julkiset ja kaupalliset palvelut Maankäyttösuunnitelma-alueella Gunillantie 12:ssa on ala-asteen koulu, Tahvonlahden ala-aste. Lähin yläasteen koulu ja lukio sijaitsevat Laajasalon keskuksessa (Koulutanhua 1). Alueen terveysasema, Katuverkko Liikennemäärät vuonna 2002 Joukkoliikennekartta 9
kirjasto ja nuorisotalo sijaitsevat Laajasalon keskuksessa. Tahvonlahden koulun itäpuolella on päiväkoti. Alueen lähipalvelukeskuksena toimii Laajasalon keskus Yliskylässä. Herttoniemi on kasvamassa alueen paikalliskeskukseksi. Aluekeskusluokkaiseen Itäkeskukseen on lyhyempi matka kuin ydinkeskustaan. Lähimmät päivittäistavarakaupat ovat KKK-supermarket Laajasalo ja Alepa Laajasalon ostoskeskuksessa sekä Siwa-myymälä Gunillantiellä ja Valintatalo Jollaksentiellä. Posti- ja pankkipalvelut, apteekki sekä valikoima muita kaupallisia palveluita (mm. parturiliikkeitä, kampaamoita, kukkakauppa, oleskeluravintoloita, R-kioski jne.) ovat saatavilla Laajasalon keskuksessa. Lakialueen mänty Kruunuvuorenrannan arvokkaat luontokohteet Kruunuvuorenrannan arvokkaat luontokohteet Linnustollisesti arvokkaat kohteet Arvokkaat kasvillisuuskohteet Luonnonsuojelualue ja suojeltu luontotyyppi Luonnonmuistomerkit Geo-/geomorfologisesti arvokas kohde 3.3.5 Virkistys Maankäyttösuunnitelma-alue on nykyisin osa laajaa virkistysaluetta, joka ulottuu Hevossalmesta Tahvonlahden reunoja myöten kallioisen metsäselänteen kautta laajaan Tullisaaren puistoon. Tahvonlahden itärannalta Tullisaareen ja edelleen Yliskylänlahden rantaa myöten on valaistu kevyen liikenteen pääreitti, jonka läheisyydessä on aurattu latu-ura. Koirasaarentien pohjoispuolella on Henrik Borgströmin maisemalliseen puistoon kuuluvaa metsä-aluetta, joka on osoitettu asemakaavassa lähivirkistysalueeksi. Tahvonlahden rannassa on venesatama, joka on Tahvonlahden venekerho ry:n omistama. Tahvonlahden koulun yhteydessä on kenttä, joka sijaitsee ulkoilureitin varrella. Vuonna 2003 rakennusviraston hoidossa olevia viheralueita oli Laajasalossa 237 m²/ asukas, joka suhteutettuna asukasmäärään ja muihin esikaupunkialueisiin on paljon. 3.3.6 Luonnonympäristö Luonto Laaja pohjois-eteläsuuntainen luonto- ja kulttuurimaisema-alue sivuaa suunnittelualuetta lännessä. Alue ulottuu Tullisaaresta Tahvonlahdenniemeen. Suunnittelualueella selänteet ovat osittain metsäisiä. Metsämaisemalle on luonteenomaista kallioiset lakialueet. Rinteillä kasvillisuus vaihtelee tuoreista kankaista lehtomaisiin lajeihin. Lakialueilla on harvaa männikköä. Tahvonlahden ruovikkoisen lahdenpoukaman ja Kaitalahden väliin kuroutuu kapea laakso. Tahvonlahden umpeenkasvanut lahti avautuu Stansvikin kartanopuistoon. 10
Luonnonsuojelu Maankäyttösuunnitelma-alueella ei ole luonnonsuojelualueita. Koirasaarentien pohjoispuolella sijaitseva kallioselänne on geologisesti/geomorfologisesti arvokas. Alueella on linnustollisesti ja kasvistollisesti arvokkaita luontokohteita, jotka ympäristökeskus on luokitellut arvoluokkaan I-III. Topografia Maankäyttösuunnitelman alueen topografia on vaihteleva. Koirasaarentien molemmin puolin on laajat kallioselänteet joiden rinteet ovat paikoin huomattavan jyrkkiä ja kalliomaasto on sangen monimuotoista. Koirasaarentien länsipuolella kallioiden keskellä on suo. Tahvonlahden jatkeena kallioiden rajaama laaksomuodostelma, jossa virtaa puro. Suunnittelualueen rantaviiva on noin 700 m pitkä. Tahvonlahden pohjukan rannat ovat savi- ja liejuperäisiä ruovikkorantoja. Alue on rehevää lahdenpohjukkaa reunametsineen ja niittyineen. Maaperä ja sen rakennettavuus Suunnittelualue on pääasiassa jyrkkäpiirteistä kallioaluetta, jonka painanteissa esiintyy pääasiassa ohuita maakerrostumia. Tahvonlahden pohjukan rannat ovat savi- ja liejuperäisiä ruovikkorantoja. Maa-alueiden osalta suunnittelualue on maaperän rakennettavuudeltaan erinomaista, paitsi Tahvonlahden ranta-alueella. Maankäyttösuunnitelma-alueen pohjoisosassa Koirasaarentien ja Kaitalahden omakotialueen välimaastossa on maakuntakaavaan arvokkaaksi geologiseksi muodostumaksi merkitty kallioalue. Eteläinen, suunnittelualueen ulkopuolella oleva osa alueesta on luonnonsuojelualuetta. Tuulisuus ja ilmasto-olot Lounaistuulet ovat Suomen etelärannikolla vallitsevia. Lähes yhtä yleisiä ovat länsituulet. Syksyllä ja talvella, jolloin esiintyvät kylmimmät ja kovimmat tuulet, pohjoisen puoleisten tuulten (luode, pohjoinen, koillinen) on noin 30 %. Suunnittelualueen länsirannan kallionlaet ovat alttiita vallitseville länsi- ja lounaistuulille. Lämpimiä, etelään ja lounaaseen suuntautuvia rinteitä on Tahvonlahdenniemen kupeessa sekä Rudolfintien varren asuntoalueen länsipuoleisilla ja Koirasaarentien luoteispuoleisilla kallioselänteillä. Laajoja alavia kylmän ilman kerääntymispaikkoja ei esiinny. 3.3.7 Haittatekijät Maaperän ja merenpohjan pilaantuneisuus Tahvonlahden ruovikkoisessa pohjukassa on läheisten öljyhuoltotoimintojen pilaamaa pohjasedimenttiä. Pilaantuneisuus on todennäköisesti kulkeutunut alueelle pääosin Tahvonlahden ojaa myöten tuotantoalueelta. Myös Koirasaarentien öljykuljetuksilla ja aikanaan yleisesti sorateiden pölynsidontaan käytetyllä jäteöljyllä on voinut olla vaikutusta alueen sedimentin pilaantumiseen. Muutoin toimintahistorian perusteella arvioituna maankäyttösuunnitelma-alueen maaperän pilaantuneisuus on epätodennäköistä. Melu Kruunuvuorenrannan osayleiskaava lisää liikennettä Koirasaarentiellä noin 13 000 ja maankäyttösuunnitelma-alue 2000 ajoneuvoa/vrk, yhteensä 15 000 ajoneuvoon/vrk. Tämä aiheuttaa liikennemelua Koirasaarentien ympäristössä. Kadun melualue (55 db) ulottuu noin 60 metrin etäisyydelle kadun molemmin puolin. Santahaminassa suoritettavien ammuntojen ja räjäytysten ääni on ajoittain kuultavissa maankäyttösuunnitelma-alueella. Äänen voimakkuus riippuu mm. äänilähteestä ja sääolosuhteista. Äänitaso Kruunuvuorenrannassa ei ylitä olemassa olevia ampumamelun ohjearvoja. Ohjearvot alittavaa melua aiheuttavat myös Malmin lentoasemalta merelle alueen sivuitse suuntautuvat rajavartioston helikopterilennot. Öljynhuoltotoimintojen ja asutuksen samanaikaisuus Asuntorakentaminen Koirasaarentien varteen on jo nykyistenkin öljysatamatoimintojen aiheuttamien terveellisyys- ja turvallisuusriskien kannalta mahdollista. Öljytuotteiden kuljetukset ja öljysataman purkamisen aiheuttamat kuljetukset heikentävät kuitenkin liikenneturvallisuutta Koirasaarentiellä, joka nykyisellään ei täysin vastaa öljyhuoltoalueen raskaan liikenteen tarpeita. 11
4 Maankäyttösuunnitelma Osayleiskaava- ja maankäyttösuunnitelmaehdotuksen havainnekuva 4.1 Kokonaisrakenne Pääliikenneyhteys Laajasalosta Kruunuvuorenrantaan kulkee Koirasaarentietä pitkin. Katuun liittyvä asuntorakentaminen päättyy nykyisin Reiherintien risteykseen. Risteyksestä on noin kilometrin matka öljysatamaan. Risteyksestä länteen noin puolen kilometrin matkalle on osoitettu uutta asuntorakentamista molemmin puolin tietä siten, että kadunvarren jyrkimmät kalliot säilyvät rakentamattomina. Tien eteläpuolella rakentamiseen on osoitettu Koirasaarentien ja 1970-luvulla rakennetun asuinalueen välinen alue. Alueen kokoojakatu Gunillantie yhdistetään Koirasaarentiehen kiertoliittymällä. Gunillantien nykyisen päätepysäkin yhteydessä oleva pieni koulun, päiväkodin ja kaupan muodostama keskus tulee uuden asutuksen ulottuville ja vanhaa ja uutta aluetta voi palvella sama bussilinja. Asuinrakentamista sijoitetaan Koirasaarentien ja nykyisen 1970-luvulta peräisin olevan asutuksen väliselle alueelle. Lisärakentamisella voidaan monipuolistaa alueen väestörakennetta ja talo- ja asuintyyppitarjontaa. Alueelle on tarkoitus suunnitella sekä kerros- että pientaloja. Nykyinen 1970-luvulla rakennettu alue on väljästi rakennettu suurehkoilla kerrostaloilla. Uusi rakentaminen sovitetaan kallioiseen vaihtelevaan maaston ja nykyiseen avoimeen rakennustapaan. Rakentamiskorkeus on Gunillantien jatkeen pohjoispuolella 4 5 kerrosta. Uudet rakennukset sijoittuvat rinteeseen huomattavasti nykyisiä rakennuksia alemmaksi, näköalat olevista rakennuksista säilyvät pääosin. Gunillantien jatkeen rannanpuoleiselle alueelle on tarkoitus sijoittaa sekä kerrosettä pientaloja siten, että rakentaminen madaltuu rantaa kohti. Uutta rakentamista on esitetty myös yhdelle nykyiselle tontille Gunillantien varressa. Lisärakentamiselle varattu tontin osa sijaitsee huomattavasti muuta tonttia alempana eikä se ole aktiivisessa käytössä. Nykyisten ja uusien kortteleiden välistä on johdettu kevyen liikenteen yhteys Tahvonlahden rannan puistovyöhykkeelle. Kevyen liikenteen yhteyksiä nykyisistä kortteleista Koirasaarentien varteen johdetaan AK-alueen kautta. Koirasaarentien pohjoispuoleinen alue on topografialtaan hyvin vaihtelevaa maastoa. Asuntorakentamista on sijoitettu alueen koillisosaan Koirasaarentien ja Henrik Borgströmintien läheisyyteen siten, että Hevossalmesta Tullisaaren puistoon johtava virkistysalue säilyy mahdollisimman laajana. Myös koillisosassa korkeimmat kallioalueet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Kerrostalovaltainen rakentaminen sijoittuu Koirasaarentien ja Borgströmintien varteen sekä alueen sisäosiin saarekkeina rakentamiselle suotuisille paikoille. Koirasaarentieltä johdetaan katuyhteys alueelle. Kevyen liikenteen yhteys johdetaan myös Henrik Borgströmintielle. Alueelle rakennetaan päiväkoti. Henrik Borgströmintien ja Koirasaarentien kulmassa alueen käyttöönotto edellyttää LPA-alueiden uudelleen järjestelyä. Nimistötoimikunta on esittänyt Koirasaarentien eteläpuoleisen alueen nimeksi Gunillankallio ja pohjoisenpuoleisen alueen nimeksi Borströminmäki. 12
Borgströminmäki Gunillankallio Maankäyttösuunnitelman havainnekuva 13
Maankäyttösuunnitelma-alue pohjoisesta päin katsottuna 4.2 Kokonaismitoitus Maankäyttösuunnitelma-alueella on asuntorakentamista noin 125 000 k-m² ja toimitiloja enintään 1000 k-m². Asukasmääränä tämä tarkoittaa noin 2 500 3 000 henkeä ja lisäksi varaudutaan lähipalveluihin ja niiden synnyttämiin työpaikkoihin. 4.3 Kaupunkikuva ja julkiset ulkotilat Uudisrakentamisen luonteva suhde eleettömään 70-luvun rakentamiseen on tärkeää, samoin rakentamisen sovittaminen vaihtelevaan maastoon. Koirasaarentien pohjoispuolella alueen rakentaminen edellyttää korkeimpien kallioalueiden jättämistä rakentamisen ulkopuolelle ja rakennusten hienovaraista sijoittamista maastoon. Kruunuvuorenrantaa saavutaan Laajasalosta Koirasaarentietä pitkin. Koirasaarentie on alueen julkinen tila ja sen kaupunkikuvallinen ilme on tärkeä. Koirasaarentien linjausta tarkistetaan ja se rakennetaan, uusien kortteleiden kohdalla kaupunkimaiseksi kaduksi puukujanteineen. Linjauksessa otetaan huomioon kaupunkikuvallisesti tärkeät läheiset kalliot. Katua rajaavien rakennusten sijoitukseen, suhteeseen katuun ja arkkitehtuuriin kiinnitetään erityistä huomiota. Näkymä alas laaksoon 4.4 Virkistys Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan asuinkortteleiden ja maankäyttösuunnitelma-alueen välissä on Laajasalon laaja, keskuspuistonomainen, maastoltaan hyvin vaihteleva metsäalue, joka jatkuu etelässä Hevossalmeen asti. Tämä metsäalue Stansvikin ja Tullisaaren kulttuurimaisemien kanssa muodostaa myös rakennettavien uusien asuntoalueiden 14
laajan ja vaihtelevan virkistysalueen rungon. Virkistysalueella on pääulkoilureitit, jotka liittyvät suoraan rakennettavien alueiden sisäiseen ulkoilureittiverkostoon. Virkistysreitit on suunniteltu jatkuvan myös siltojen avulla Laajasalon ulkopuolelle Herttoniemenrantaan ja Kulosaareen, jolloin saadaan hienoja, kaupunginosia yhdistäviä rantareittikokonaisuuksia. Kruunuvuorenrannan merellinen ydinalue nykyisen öljysataman alueella tarjoaa poikkeavan hienoja virkistysmahdollisuuksia myös maankäyttösuunnitelma-alueella asuville. Alueen rantoja myötäilee katkeamaton, virkistysympäristöön sijoitettu kevyen liikenteen reitistö, etelärannalle rakennetaan suojaisa hiekkaranta ja lounaisrannalle rantapuisto, pohjoisessa on jylhää kalliorantaa. Kruunuvuorenrantaan rakennetaan liikuntapuisto sekä kaksi asukaspuistoa, jotka palvelevat myös maankäyttösuunnitelma-alueen asukkaita. Stansvikin kulttuurihistoriallisesti arvokas kartanoalue sekä Kruunuvuoren jylhä kallioalue tulevat yleiseen virkistyskäyttöön. Maankäyttösuunnitelma-alueella Koirasaarentien pohjoispuolinen purolaakso, Tahvonlahden rantavyöhyke ja -ruovikon sekä Tahvonlahdenniemen ja Tullisaaren välitön läheisyys tuovat ainutlaatuiset ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet alueen asukkaille. Henrik Borgströmin maisemallinen puisto on osa Tullisaaren puistoa. Maankäyttösuunnitelma-alueen eteläosassa on venesatama. Sataman pysäköinti osoitetaan Gunillantien kääntöpaikan yhteydessä olevalle pysäköintialueelle. Huoltoliikenne ohjataan tätä kautta. Pysäköintialueelta johdetaan polku pääulkoilureitille ja se palvelee myös muita käyttäjiä. Tahvonlahden ala-asteen läheisyyteen sijottuuu kenttäalue. Samalla kun virkistysalueen pinta-ala alueella vähenee tullaan virkistysreittejä ja yhteyksiä lisäämään Kruunuvuoren uuden asuinalueen rakentuessa. Maankäyttösuunnitelmaalueen läpi johdetaan puistokäytäviä ja kevyen liikenteen reittejä. Näkymä Borgströminmäeltä 4.5 Liikenne Ajoneuvoliikenne Itäväylän ja Linnanrakentajantien liikenteen yleissuunnitelma hyväksyttiin 16.12.2002 kaupunginhallituksessa. Yleissuunnitelmassa on otettu huomioon Herttoniemeen ja Laajasaloon suunnitellut Massatutkielma Koirasaarentien etelänpuoleisen alueen suunnitelmasta 15
Näkymä laaksosta maankäytön muutokset ja niiden aiheuttamat liikennemäärien muutokset. Suunnitelmassa on esitetty rakennettavaksi Linnanrakentajantien alle tunneliyhteys keskustan suuntaan ja keskustan suunnasta Linnanrakentajantielle ja edelleen Laajasalon suuntaan. Suunnitelman sisällön kehittämismahdollisuuksia on selvitetty siten, että saataisiin tunneliyhteys Itäväylälle myös idän suuntaan. Liikenteen sujumisen edellytyksenä on, että uudet liikennejärjestelyt toteutetaan Kruunuvuorenrannan rakentamisen edellyttämässä aikataulussa Koirasaarentie toimii maankäyttösuunnitelma-alueen kokoojakatuna, joka johtaa Leikkauksia maankäyttöaöueelta Laajasaloon ja Kruunuvuorenrantaan. Koirasaarentien eteläpuolella on tarkoitus jatkaa Gunillantietä Koirasaarentielle. Gunillantien jatkeen liittymä on osoitettu kiertoliittymänä suhteellisen suoraan Koirasaarentien ajonopeuksien hillitsemiseksi. Alueen tonttikadut liittyvät Gunillantien jatkeeseen. Koirasaarentien eteläpuoleisen alueen liikenne syötetään tonttikaduilta Koirasaarentielle. Joukkoliikenne Yleiskaava 2002 sisältää ns. toisen metrolinjan, jolla Laajasalon suunnalla varaudutaan Santahaminan muuttamiseen asunto- ja virkistysalueeksi. Santahaminan maankäytön muutos ei ole ajankohtainen, täten ei myöskään metrolinjan rakentaminen. Metroon kuitenkin varaudutaan yleiskaavan mukaisesti. Yleiskaava 2002:n toteuttamissuunnitelmassa Helsingin niemen ja Kruunuvuorenrannan välille toteutetaan suora bussi- tai raitiotieyhteys rakentamisen alkuvaiheessa. Yhteys lyhentää matkaaikoja keskustaan kaikkialta Laajasalosta. Kruunuvuorenrannalle hyödyt ovat erityisen suuret. Yhteys suunnitellaan niin, että samalla syntyy kevyen liikenteen yhteys Kruunuvuorenselän poikki. Osayleiskaava- ja maankäyttösuunnitelmaehdotuksissa on varauduttu joukkoliikenteen osalta suoraan keskustaan johtavaan raitiotieyhteyteen. Ennen sen rakentamista alue tukeutuu itämetroon. Vesiliikenneyhteys Kruunuvuorenrannasta suoraan keskustaan, kauppatorille on tärkeä kaikissa vaiheissa. Maankäyttösuunnitelman alueelta on runsaan kilometrin matka Kruunuvuorenrannan vesiliikenneterminaaliin. Se on saavutettavissa hyvin alueelta sekä bussilla että kevyellä liikenteellä. Keskustaan kulkeva raitiotie kulkisi silloilla ja/tai tunnelissa Kruununhaasta Liisankadulta Tervasaareen, Sompasaaren ja Korkeasaaren kautta Kruunuvuorenrantaan. Kruunuvuorenrantaa palvelisi oma 16
Joukkoliikenteen järjestelyt keskustaan, betonitunnelivaihtoehto keskustaan johtava linja ja maankäyttösuunnitelma-aluetta Koirasaarentietä pitkin kulkevat linjat. Raitiovaunulinjastoon varaudutaan Koirasaarentien poikkileikkauksessa siten, että raitiovaunu kulkee omalla kaistallaan. Alueelta on myös bussiyhteys Herttoniemen metroasemalle. Ennen suoran keskustayhteyden rakentamista aluetta palvelee kaksi liityntäbussilinjaa Herttoniemeen. Linja 88 jatkaa nykyistä reittiään Herttoniemestä Yliskylän ja Kaitalahden kautta Kruunuvuorenrantaan ja linja 87 Herttoniemestä Laajasalon ostoskeskuksen ja Kuvernöörintien kautta Kruunuvuorenrantaan. Linja 84 voi jatkaa nykyiseltä reitiltään Kuvernöörintien ja Reiherintien kautta Gunillantielle. Linja-autopysäkit sijaitsevat siten, että kävelyetäisyydet kerrostaloalueella ovat enintään 300 metriä ja pientaloalueella 400 metriä. Pysäkit toteutetaan Koirasaarentietä lukuun ottamatta ajoratapysäkkeinä. Suoran keskustayhteyden toimiessa maankäyttösuunnitelma-aluetta palvelee raitiolinja. Maankäyttösuunnitelmassa on varauduttu myöhemmin mahdollisesti toteutettavaan metrolinjaan Katajanokalta Santahaminaan. Alueelle on osoitettu maanalainen metrorata, jonka sijainti on ohjeellinen. Metro korvaa keskustaan kulkevat raitiovaunut/bussit. Kruunuvuoren rannan kohdalla metro kulkee kallio- ja betonitunnelissa ja maankäyttösuunnitelma-alueella syvällä kalliotunnelissa Laajasalon suuntaan. Koirasaarentien ja Reiherintien risteykseen on osoitettu ohjeellinen varaus metroasemalle. Kevyt liikenne Kevyt liikenne on tärkeässä asemassa aluetta suunniteltaessa. Koirasaarentiellä on molemminpuoliset erotellut jalankulku ja pyörätiet ja Gunillantiellä on yhdistetty Laakso kävely- ja pyörätie ja toisella puolella jalkakäytävä. Nopeudet pyritään pitämään alhaisina geometrian ja liikenteen rauhoittamisen keinoin, jotta kevyen liikenteen risteäminen voisi olla mahdollisimman turvallista. Koirasaarentien kaakkoispuolella on osoitettu Tahvonlahden rannan virkistysalueelle johtava kevyenliikenteenraitti 1970-luvulla rakennettujen ja uusien kortteleiden saumaan. Tahvonlahden itärantaa pitkin kulkee Hevossalmesta Tullisaareen johtava ke- 17
Energiahuollon ja tietoliikenteen vitesuunnitelma Vesihuollon viitesuunnitelma 18
väestönsuojista on kiinteistökohtaisia. Palvelukartta vyen liikenteen raitti. Se on tarkoitus johtaa Koirasaarentien ali. Ratilta on yhteys Stansvikin kartanoalueelle ja Kruunuvuorenrantaan, jossa rantoja mukaileva kevyen liikenteen raitti jatkuu katkeamatta koko niemen ympäri. Toinen, vaihtoehtoinen esimerkiksi hiihtämiseen soveltuva kevyen liikenteen yhteys Tahvonlahden rannasta Tullisaareen on ositettu idempää siten, että se ylittää Koirasaarentien sillalla. Matalatunneli- tai siltayhteys tuo mukanaan suoran kevyen liikenteen yhteyden keskustaan. Yhteys kulkee lähes kilometrin sillalla tai tunnelissa Kruunuvuorenrannasta Korkeasaareen, josta jatkuu silloilla Kruununhakaan. Vaihtoehtoinen hienossa merellisessä ympäristössä kulkeva reitti saadaan rakentamalla kevyen liikenteen silta Kulosaareen, josta pääsee edelleen Mustikkamaan, Korkeasaaren ja Sompasaaren kautta Kruununhakaan ja keskustaan. Yhteys keskustaan on vain noin kaksi kilometriä pidempi kuin tunnelin tai sillan kautta kulkevan reitti. Pysäköinti ja väestönsuojat Asukkaiden pysäköintipaikat järjestetään kerrostalovaltaisissa kortteleissa pääosin pysäköintilaitoksiin. Kaupunkisuunnittelulautakunnan 16.6.2007 hyväksymien asuintonttien autopaikkojen laskentaohjeiden mukaan alueelle tulisi asuntojen osalta kerrostaloalueella 1 autopaikka/100 k-m² ja pientaloalueella 1 ap/80 k-m² sekä vieraspysäköinnin osalta 1 ap/1 000 k-m². Valtaosa 4.6 Palvelut Kruunuvuorenrantaan rakennettavat palvelut ovat myös maankäyttösuunnitelma-alueen asukkaiden käytettävissä. Korkeamman asteen palvelut tarjotaan Laajasalon keskuksessa Yliskylässä, joka toimii koko Laajasalon paikalliskeskuksena. Kruunuvuorenrannan rakentaminen lisää merkittävästi Laajasalon kaupunginosan väkilukua ja parantaa sitä kautta edellytyksiä tarjota paremmat julkiset ja kaupalliset palvelut Laajasalon keskuksessa koko Laajasalon asukkaille. Laajasalon keskuksen kaavaehdotus oli lautakunnan käsittelyssä 13.12.2007 ja ehdotusta puollettiin. Julkiset palvelut Maankäyttösuunnitelma-alueella on varauduttu laajentamaan Tahvonlahden ala-asteen koulua 4000 k-m2:llä. Kruunuvuorenrantaan on varattu tilaa kahdelle uudelle kouluyksikölle, joiden mitoituksessa otetaan huomioon myös maankäyttösuunnitelma-alueen koulutarve. Toinen Kruunuvuorenrannan uusista kouluista (10 000 k-m2) sijaitsee Koirasaarentien eteläpuolella keskellä Haakoninlahden aluetta. Toinen varaus uudelle koululle (4 000 k-m²) sijaitsee Hopealaaksossa Koirasaarentien pohjoispuolella. Alueelle on sijoitettu yksi uusi suuri päiväkoti (neljä viisi ryhmää, 1 000 1 200 k-m², piha 2 000 m²). Alueen päivähoitopaikkojen tarpeesta osa voidaan tyydyttää Yliskylän puolella sijaitsevissa olemassa olevissa päivähoitopaikoissa ja Kruunuvuorenrannan puolelle rakennettavissa uusissa päivähoitopaikoissa. Kruunuvuorenrantaan on osoitettu kolme suurta päiväkotia (neljä viisi ryhmää, 1 000 1 200 k-m², piha 2 000 m²). Näistä kaksi sijaitsee koulujen ja asukaspuistojen yhteydessä. Lisäksi on varattu paikat kahdelle kahden ryhmän päiväkodille (450 k-m², piha 800 900 m²). Näiden varsinaisten päiväkotien kapasiteetin ylittävä kysyntä tyydytetään sijoittamalla asuinrakennuksiin ryhmäperhepäiväkoteja (10 paikkaa) esim. kaksi asuinhuoneistoa yhdistämällä. Pihana toimii tällöin taloyhtiön piha, läheinen puisto tai läheisen isomman päiväkodin piha. Lisäksi on mahdollista laajentaa nykyistä Tahvonlahden päiväkotia. Päivähoitotarpeen kehitystä seurataan koko suunnittelun ja toteutuksen ajan tarkoituksena toisaalta välttää liikakapasiteetin rakentaminen ja toisaalta reagoi- 19
da nopeasti päivähoitopaikkojen vajeeseen perhepäiväkotien määrää lisäämällä. Alueelle ei rakenneta omaa leikkipuistoa. Alueen asukkaiden käytössä ovat ensi vaiheessa läheinen olemassa oleva leikkipuisto Rudof Yliskylän puolella sekä myöhemmässä vaiheessa Haakoninlahteen ja Hopealaaksoon rakennettavat asukaspuistot. Lähin liikuntapuisto tulee Hopealaaksoon ja liikuntahalli Haakoninlahteen. Puistoon on varattu tilaa mm. jalkapallokentälle (105x65 m), jääkiekkokaukalolle/ pelikentille ja juoksusuoralle. Sellaiset julkiset palvelut, joiden toteuttamiselle Kruunuvuorenrannan väestömäärä on liian pieni, tarjotaan Laajasalon keskuksessa. Tällaisia ovat mm. terveyspalvelut, kirjasto ja nuorisotalo. Nuorisotila voidaan tarvittaessa sijoittaa jonkin muun hankkeen yhteyteen. Kaupalliset palvelut Alueelle ei sijoitu kaupallisia palveluja. 4.7 Toimitilat ja elinkeinot Gunillankallion ja Borgströminmäen alueille ei julkisten palvelujen lisäksi osoiteta varsinaisia toimitilavarauksia. Näkymä laaksosta 4.8 Yhdyskuntatekninen huolto Alueelle rakennetaan normaalit yhdyskuntateknisen huollon verkostot, jotka liitetään Laajasalon suuntaan. Alue liitetään YTV:n jätehuoltopalvelujen piiriin, ja alueella noudatetaan YTV:n jätehuoltomääräyksiä, joiden mukaisesti asemakaavavaiheessa jätehuollolle varataan riittävät tilat. 4.9 Pohjarakentaminen Alueen rakennukset, tontit ja yleiset alueet perustetaan suoraan kallion ja pohjamaan varaan. Tahvonlahden pohjukassa tulee Koirasaarentien perustamistavan lisäksi ottaa huomioon pohjoisesta ja lännestä tulevan tulvareitin jatkuvuus. 4.10 Liikennemelu Kruunuvuorenrannan rakentaminen lisää ajoneuvoliikennettä ja liikennemelua Koirasaarentien ympäristössä. Katuliikenteen aiheuttama melu otetaan huomioon asemakaavoitusvaiheessa. Näkymä Tahvonlahdenniemeltä 20
5 Maankäyttösuunnitelmaehdotus 5.1 Asuntoalueet (AK, AP) Suunnittelualueella on kaksi asuntoaluemerkintää: kerrostalovaltainen asuntoalue (AK) ja pientalovaltainen asuntoalue. (AP). Asuinkortteleiden merkintöihin sisältyvät myös palvelut, liiketilat, tonttikadut, kevyen liikenteen kadut, pysäköinnin tarvitsemat tilat, korttelipuistot sekä yhdyskuntateknisen huollon alueet. 5.2 Julkisten palvelujen ja hallinnon alueet (PY) Julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi on merkitty Tahvonlahden peruskoulun korttelialue sekä alue Koirasaarentien pohjoispuolella, jonne on tarkoitus rakentaa päiväkoti. 5.7 Metroa koskeva määräys Maanalainen metrorata on ositettu ohjeellisena. Koirasaarentien ja Henrik Borgströmintien kulmaukseen on esitetty alue, jonne saa rakentaa metroaseman sekä lippuhalleja ja yhteydet niistä metroasemalle. 5.8 Ympäristöterveyttä koskevat määräykset Maankäyttösuunnitelmaehdotuksessa on annettu määräykset melun, raideliikenteen tärinän ja runkoäänen sekä pilaantuneen sedimentin huomioon ottamisesta jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa. 5.3 Virkistysalueet (V) Virkistysalueiksi on merkitty Hevossalmesta Tullisaareen johtavaan keskuspuistomaiseen virkistysalueeseen kuuluvat osat, jotka jäävät pääosin virkistysmetsiksi. 5.4 Vesialueet (W) Vesialueeksi on merkitty Tahvonlahden vesialue. 5.5 Venesatama-alue (W/LV) Tahvonlahden itärannalle rajoittuva venesatama on merkitty venesatamaalueeksi. 5.6 Katu- ja liikennealueet Katualueiksi on osoitettu Koirasaarentie, Gunillantien jatke sekä Koirasaarentien pohjoispuoleiselle alueelle johtava katu. Tonttikadut sisältyvät korttelialueiden merkintään. Maankäyttösuunnitelmaehdotus ja osayleiskaavaehdotuss 21
22 Maankäyttösuunnitelmaehdotus
23
6 Maankäyttösuunnitelman toteuttamisen vaikutukset 6.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaupunginhallitus päätti 7.5.2007 myöntää suunnittelutarveratkaisun Laajasalon öljysatamassa toimiville oy Esso ab:n (nykyisin St1 Oy), Neste Markkinointi Oy:n ja oy Shell ab:n nykyisten vuokra-alueiden rakenteiden pitämiseksi paikallaan 31.12.2009 asti ehdolla, että purkutyöt sekä maaperän ja ympäristön puhdistus- ja kunnostustyöt suoritetaan riittävän ajoissa niin, että koko alue on vuokrasopimusehtojen ja ympäristölupien edellyttämässä kunnossa vuokra-ajan päättymiseen 31.12.2010 mennessä. Koirasaarentie rakentaminen alkaa aikaisintaan vuonna 2010, joten asukkaiden muuttaessa alueelle öljysataman toiminta on loppunut. Maankäyttösuunnitelma-alue liittyy osaksi Laajasalon kaupunkirakennetta. Alueen rakentaminen tukee Laajasalon kehitystä. Alueen asukkaat käyttävät Laajasalon ja Kruunuvuorenrannan palveluja. Uudelle alueelle muuttavat asukkaat mahdollistavat mm. Laajasalon keskuksen kaupallisten ja julkisten palvelujen lisäämisen. Laajasalon keskuksen kaavaehdotus oli lautakunnan käsittelyssä 13.12.2007 ja ehdotusta puollettiin. Virkistysalueverkon jatkuvuus on turvattu säilyttämällä seudullinen virkistysyhteys, joka kulkee alueen kautta Hevossalmesta Tullisaareen leveänä virkistysaluevyöhykkeenä. Virkistysalueella kulkee ulkoilureitti, joka risteää eri tasossa Koirasaarentien kanssa. Suunnitelma turvaa myös Koirasaarentien pohjoispuoleisen kallioalueen tärkeimpien geologisten ja geomorfologisten arvojen säilymisen Kruunuvuorenrannan uuden kaupunginosan välillä. Tulevan metrolinjan sisäänkäynti Koirasaaren- ja Reiherintien risteyksen kohdalla perustelee rakentamisen lisäämistä alueella. Samalla kun virkistysalueen pinta-ala alueella vähenee tullaan virkistysreittejä ja yhteyksiä lisäämään Kruunuvuoren uuden asuinalueen rakentuessa. Rakentaminen sovitetaan maastoon ja sopeutetaan ympäröivään 1970-luvun rakennuskantaan. Gunillantien eteläpuoliselle alueelle rakentaminen eheyttää rakennetun ja rakentamattoman alueen rajaa ja virkistysalueen reuna täsmentyy. Uusi asuinalue sijoittuu selkeästi matalammalle kuin vanha asuinalue, jolloin näkymät sekä Tahvonlahden suunnasta että vanhoilta alueilta säilyvät. 6.3 Vaikutukset luontoon ja virkistykseen Osayleiskaavan ja maankäyttösuunnitelman toteuttamisen vaikutukset on koottu yhteen liiteraporttiin. 6.4 Vaikutukset maa- ja kallioperään Maankäyttösuunnitelmaehdotus turvaa Kruunuvuoren ja Kaitalahden itäpuolisen kallioalueen tärkeimpien geologisten ja geomorfologisten arvojen säilymisen. Korttelialueiden pääasiassa erinomainen maa- ja kallioperä antavat hyvät edellytykset maarakentamiselle. Kruunuvuorenranta 6.5 Vaikutukset teknisen huollon järjestämiseen Maakäyttösuunnitelmaehdotus luo edellytykset korkeatasoisen palveluasteen tuottavien järjestelyjen toteuttamiseen alueelle. 6.6 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Maankäyttösuunnitelmaehdotus luo edellytykset ympäristöterveydellisyyden ja -turvallisuuden ohjearvojen saavuttamiselle. Kruunuvuorenrannan osayleiskaava lisää liikennettä Koirasaarentiellä noin 13 000 ja maankäyttöalue 2 000 ajoneuvoa/ vrk, yhteensä 15 000 ajoneuvoon/vrk. Se aiheuttaa liikennemelua Koirasaarentien ympäristössä. Kadun melualue (55 db) ulottuu noin 60 metrin etäisyydelle kadun molemmin puolin. 6.7 Vaikutukset liikenteeseen Ennusteen mukaan Laajasalon liikennemäärä kasvaa noin 15 000 ajoneuvolla/vrk Kruunuvuorenrannan (osayleiskaava-alue ja maankäyttösuunnitelma-alue) rakentamisen myötä. Lisääntyvä liikenne kuormittaa nykyistä katuverkkoa Itäväylältä Linnanrakentajantietä, Laajasalontietä ja Koirasaarentietä, joka on ainoa ajoyhteys Kruunuvuorenrantaan. On välttämätöntä toteuttaa kaupunginhallituksen 16.12.2002 hyväksymän Itäväylän ja Linnanrakentajantien liikenteen yleissuunnitelman tyyppiset liikennejärjestelmät Kruunuvuorenrannan 6.2 Vaikutukset maisemaan, rakennettuun ympäristöön,kaupunkikuvaan sekä kulttuuriperintöön Rakentaminen Koirasaarentien molemmilla puolilla Gunillantien risteyksen kohdalla tekee ympäristöstä kaupunkimaisemman ja toimii yhdistävänä elementtinä jo rakennettujen alueiden ja 24