Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus LAUS UNTO UUDELY/216107.01/2012 Inkoon kunta / Teknisen toimen johtaja Ola Westmanin puistotie 3 10210lnkoo Lausuntopyyntö 9.11.2012 31. 013 INGA KOMMUf\l - INI\OON KUNTA I ~"P. - 5. 02. 2013 ARK1E<-/ to~9~ Lausunto Inkoon strategisen yleiskaavan luonnoksesta Inkoon tekninen lautakunta on pyytänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen (EL Y-keskus) lausuntoa Inkoon strategisen yleiskaavan luonnoksesta 23.1.2012 mennessä. Uudenmaan EL Y keskus on saanut lausunnolleen lisäaikaa 31.1.2013 asti. Yleistä kaavaluonnoksesta Uudenmaan EL Y-keskus pitää hyvänä, että Inkoon kunta on ryhtynyt laatimaan strategista yleiskaavaa kuntaan. Yleiskaavatyö mahdollistaa maakuntakaavassa osoitettujen maankäytön ratkaisujen paikallisen toteuttamismahdollisuuden sekä osoittaa kunnan tahtotilan kokonaisvaltaiseen strategiseen suunnitteluun. Kaavaratkaisu on kehitetty paikkatietoanalyysin avulla ja eri skenaarioita on esitetty mm. kaavaselostuksen sivuiia 49. Kaavakartalla esitettyjen aluevarausten (esim. MTH ja MY) rajausten perusteet eivät avaudu kaava-asiakirjoista. Ympäristön tai maiseman kannalta arvokkaiden alueiden keskellä saattaa olla pieniä MTH-alueita, jotka yleiskaavan yleispiirteisyys ja strateginen luonne huomioiden jäävät perustelematta. Osalle asemakaavoitetuista alueista on esitetty vain tekninen merkintä (rasterointi), joka ilmaisee asemakaavan olemassa olon. Tämä tarkoittaa periaatteessa, että mikäli ko. alueella muutetaan asemakaavaa, ei nyt laadittavassa yleiskaavassa ole osoitettu kaavamuutosta ohjaavaa pääkäyttötarkoitusta. Uudenmaan EL Y-keskus katsoo, että rasteroinnin lisäksi alueille osoitetaan pääkäyttötarkoitus. Kriittisimmin tämä näkyy sataman alueella. Liikenne Kaavaselostuksessa kerrotaan, että yleiskaavaa varten on analysoitu alueiden liikenteellistä saavutettavuutta. Liikenteellisen saavutettavuuden arviointi on tärkeää kaavaratkaisua muodostettaessa ja on hyvä, että arviointia on tehty. Tehtyjen liikenteellisten tarkastelujen sisältö ei kuitenkaan käy ilmi kaava-aineistosta, eikä kaavasta ole pääteltävissä, millä tavalla liikkumiseen liittyvät asiat on huomioitu esitetyssä kaavaratkaisussa. Kaavaratkaisun liikenteelliset perustelut puuttuvat. UUDENMAAN ELlNKEINO-, Ll IKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 021 000 Asemapäällikönkatu 14 PL 36 www.ely-keskus.fi/uusimaa 00520 Helsinki 00521 Helsinki
UUDEL Y/216/07.01/201 2 2/6 Tavoitteena on joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattaminen, jalankulun ja pyöräilyn mahdollisuuksien lisäältlinen sekä autottoman elämäntavan mahdollistaminen taajamissa ja niiden laajenemisalueilla. Suurin osa kaavan mahdollistamista uusista rakennuspaikoista sijoittuisi kuitenkin haja-asutusalueelle. Tämänkaltainen rakenne ei tue joukkoliikenteen tai kevyen liikenteen yhteyksien kehittämistä. Kaavaluonnos ei vaikuta edistävän kestävämpien liikkumismuotojen käyttöä ja vähentävän henkilöautoriippuvuutta. Kaava-aineistosta puuttuu useita keskeisiä Iiikennettä ja liikkumista kuvaavia asioita. Liikkumisen vyöhykkeistä tehdyn tarkastelun lisäksi kaavaselostuksesta puuttuu liikenne-ennuste. Liikenne-ennuste on olennainen tekijä kaavan liikenteellisiä vaikutuksia arvioitaessa. Kaavaselostuksessa on myös viitattu esimerkiksi joukkoliikennekäytäviin ja kevyen liikenteen pääreitteihin, mutta esitettyjä asioita ei löydy kaavakartalta tai muusta kaava-aineistosta. Yleiskaavakartalla on osoitettu teiden varsiiie teoreettiset melualueet, joiiie ei saa rakentaa uusia asuinrakennuksia, ellei voida osoittaa, että alueen melutaso ja siihen ennakoidut tulevat muutokset alittavat valtioneuvoston päätöksen mukaiset ohjearvot. Kaavakartalla ei tule esittää teoreettisia melualueita. Teoreettiset melualueet eivät ole todellisia melualueita ja aluemerkinnän käyttö yleiskaavakartalla synnyttää tulkintaepäselvyyksiä siitä, milloin uutta asuinrakennusta rakennettaessa tu lee huomioida melun ohjearvot. Kaavakartalla ja -määräyksissä on esitetty merkinnät valtateille/kantateille sekä seututeille/pääkaduille. Yhdystie/kokoojakatumerkintä kuitenkin puuttuu. Osa kaavakartalla esitetyistä väylistä on yhdysteitä/kokoojakatuja, joten merkintä tulee lisätä kaavamääräyksiin ja erotella kaavakartalla yhdystieukokoojakadut seututeistä/pääkaduista. Luonto Strategisen yleiskaavan luonnos perustuu suurelta osin vanhoihin ja puutteellisiin luontoselvityksiin. Myöskään kaikkia tiedossa olevia luontoselvityksiä ja tietoja arvokkaista luontokohteita ei ole huomioitu luonnoksessa, sillä ainakin kuntien Inkoossa omistamien metsien luotoarvoja on viime vuosina kartoitettu hyvin. Luontoselvityksiä on syytä painottaa alueille, joiiie suunnitellaan maankäytön muutosta. Kun lisäksi huomioidaan valtakunnalliset metsiensuojelutavoitteet ja tiedot olemassa olevista arvokkaista luontokohteista voidaan todeta luontoselvitysten olevan riittämättömiä. Rakennettu kulttuuriympäristö Rakennetun kulttuuriympäristön osalta Inkoon kunnan alueelta on laadittu "Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys" (Stadionark, Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy, 19.10.2012) sekä "Inkoon kulttuurimaisemaselvitys" (Annina Sarios, Diplomityö, Aalto-yliopisto,
UUDELY/2 16/07.0 1/2012 3/6 19.11.2012). Selvitykset antavat hyvän kuvan Inkoon kulttuuriympäristöistä ja -maisemista sekä niiden tilasta. Stadionarkin laatimaan selvitykseen liittyy taulukkomainen luettelo suojeltavista kohteista. Monista kohteista puuttuu kuvaus ja perustelu, miksi juuri ne ovat valikoituneet luetteloon. Kohteet on suojeltu kaavassa kohdemerkinnöin. Suojelun perusteet tulisi esittää tarkemmin. Toisaalta merkittäviä kohteita ja al u eita, kuten esimerkiksi Fagervikin ruukin hautausmaa ja Degerbyn kirkko on jätetty suojelematta. Rakennussuojelulailla suojellut Fagervikin kartano ja Hammarborgin huvila tulee merkitä kaavaan SRS -merkinnällä: "Rakennussuojelulailla suojeltu rakennus". Suojelupäätöksessä annetut suojelumääräykset tulee esittää joko kaavamääräyksessä tai ne on mainittava kaavaselostuksessa ja kaavamerkinnän kuvauksessa on viitattava suojelupäätökseen. Inkoon keskiaikaisen harmaakivikirkon ja kirkkotarhan alue tulee osoittaa YKls -merkinnällä: "Kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten alue". Kaavamääräyksessä on syytä todeta, että ennen vu otta 1917 rakennettu kirkollinen rakennus on suojeltu kirkkolaiiia ja kirkollisiin kohteisiin kohdistuvissa toimenpiteissä noudatetaan kirkkolain 14 luvun 2-6 :n mukaisia menettelytapoja. AT-määräystä tulee täydentää maininnalla: "Uudisrakennukset on sovitettava huolellisesti maisemaan ja kyläkuvaan." SR-määräystä tulee täydentää maininnalla: "Rakennusta ei saa purkaa ilman MRL:n 127 :ssä tarkoitettua lupaa. Rakennusten ulkoasua ei saa muuttaa siten, että niiden kulttuurihistoriallisesti arvokas tai kylämiljöön kannalta merkittävä luonne turmeltuu." SK-määräystä tulee täydentää maininnalla: "Alueella tehtävien toimenpiteiden tulee olla sellaisia, että alueen rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti sekä maisemakuvallisesti arvokas luonne säilyy." SK-kirjainpari tulee lisätä kaavakartan merkintään. Olisi tosin luontevampaa käyttää ympäristöministeriön yleiskaavamerkintäoppaan mukaista mamerkintää (maisemallisesti arvokas alue) sk-merkinnän (kaupunki- ja kyläkuvallisesti arvokas alue) sijaan. Ma-merkinnällä voidaan osoittaa paikallisesti, maakunnallisesti tai valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet ja kulttuuriympäristöt. Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen merkintä puuttuu kaavamääräyksistä. Asia tulee korjata. Kaavaselostuksen kulttuurimaisemaa ja arvokkaita maisema-alueita käsittelevästä luvusta puuttuu Barösundin valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät maisema-alueet Degerby-Pikkalanjoen-Palojoen kulttuurimaisemat sekä Snappertunanjoki-Fagervik tulee mai nita erikseen ja merkitä kaavakarttaan.
UUDEL Y/216/07.01/2012 4/6 Yhdyskuntarakentamisen laajentumisalue Barösundin valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön on ongelmallinen. Alue on maisemallisesti herkkä ja rakennus- sekä kulttuurihistoriallisesti arvokas, jonka arvot eivät kestä mittavaa rakentamista. Barösund on lisäksi kaukana Inkoon keskustan palveluista ja sieltä puuttuvat myös joukkoliikenneyhteydet. Degerbyn valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön sekä valtakunnallisesti merkittävälle maisema-alueelle osoitettu yhdyskuntarakentamisen laajentumisalue ja keskustatoimintojen varaus vaikuttavat kulttuuriympäristön turvaamisen näkökulmasta ylimitoitetuilta varauksilta. Keskustatoimintojen merkintää ei yleensä käytetä muutenkaan aivan pienissä taajamissa tai alakeskuksissa. Myös AT-alueen rajausta suhteessa valtakunnalliseen maisema-alueeseen sekä kulttuuriympäristöön kuuluvaan arvokkaaseen peltoalueeseen tulee tarkistaa. Kaavaselostuksessa on esitetty malli maiseman huomioimisesta yleiskaavakartalla. Kyseessä on lähinnä teknisluonteinen esteettinen tarkastelu. EL Y-keskus huomauttaa, että maisema ei ole ainoastaan visuaalisesti mitattavaa estetiikaa. Maiseman arvoa ei määrittele myöskään se kenelle se kuuluu (maisemallinenkäyttöaste).maiseman arvot muodostuvat maankäytön historiasta, kuten rakentamisesta, viljelystä, laiduntamisesta ja liikkumisesta. Nämä tekijät kuvastavat tiettyä historiallista, maisemassa näkyvää ilmiötä. Inkoossa maiseman muotoutuminen ja kulttuuriympäristön rakentuminen kytkeytyy usein agraarikulttuurin, kuten kartano- ja talonpoikaiskulttuurin kehitykseen sekä vapaa-ajan ilmiöihin, kuten huvilakulttuuriin. Tuulivoima Inkoon kunta on hakenut strategisen yleiskaavan laadintaan ympäristöministeriön tuulivoimaa ohjaaville kaavoille tarkoittamaa avustusta. Ympäristöministeriö on myöntänyt avustuksen (YM22/5511/2012). Kaava-asiakirjoissa ei ole mainintaa tuulivoiman käsittelemisestä osana yleiskaavatyötä. Uudenmaan vahvistetussa maakuntakaavassa on osoitettu osaaluerajauksella tv tuulivoimalle soveltuva alue. Alueelle on myös laadittu ympäristövaikutusten arviointi YV A-Iain mukaisena prosessina. Vireillä olevassa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa merialueelle on osoitettu 110 kv voimajohdon tai merkittävän merikaapelin yhteystarve. Yleiskaavaluonnos ei ole ottanut huomioon ohjaavan kaavatason merkintöjä ja määräyksiä. Uudenmaan EL Y-keskus katsoo, että edellä esitett y huomioiden tuulivoima tu lee tarkastella Inkoon strategisessa yleiskaavassa. Mitoitus Yleiskaavaluonnosta varten on laadittu emätilatarkasteluun perustuva mitoitus. Koko kaavan mitoituksen perusteet on esitetty selostuksen sivulla 51 tavoitevuoden ollessa 2035. Väestönkasvun on arvioitu olevan
UUDELY/216/07.01/2012 5/6 n. 2500 asukasta 1,5%:n vuotuisella kasvulla vuoteen 2035 mennessä (n. 1 000 pientaloa). Rakentamisesta puolet on mitoitettu asemakaavoitettaville alueille ja puolet haja-asutusalueelle. Haja-rakentamisen toteutumisen epävarmuuden vuoksi hajarakentamisen mitoitus on kolminkertaistettu 1 500 rakennuspaikkaan. Käytännössä katsoen tämä tarkoittaa sitä, että kaavan mitoitus ei ole selostuksessa mainittu 1,5%:n vuotuinen kasvu. Mitoitus mahdollistaa tavoitevuoden 2035 väestölisäykseksi n. 5000 asukasta, joista 75% (n. 3750) sijoittuu asemakaavoitettavien alueiden ulkopuolelle. Hajarakentamisen vaikutuksia kuntatalouteen ei ole arvioitu. Rakentaminen haja-asutusalueille on tehty houkuttelevammaksi kuin asemakaavoitetuille alueille rakentaminen. Kaavaratkaisu hajauttaa yhdyskuntarakennetta toisin kun kaavan yhdyskuntarakennetta koskevassa arvioinnissa on esitetty (paras mahdollinen luokka, +++, kaavaselostuksen s. 64, Kaavan kokonaisarviointi, yhdyskuntarakenne). Uudenmaan EL Y-keskus katsoo, että yleiskaavassa on tältä osin rakenteellinen virhe. Yleiskaavaluonnoksessa esitetty ratkaisu ei ole linjassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden eikä Inkoon maankäyttöstrategia 2035 kanssa. Saaristoon tulisi osoittaa vahvistetussa maakuntakaavassa osoitetut vyöhykkeet (rantojen m itoitus). Yhdyskuntarakenne Asemakaavoitettavaksi osoitettavien alueiden määrä on jäänyt suhteellisen pieneksi. Yhdyskuntarakenteen laajenemista on päädytty osoittamaan osa-aluerajauksilla, mutta esim. Degerbyssä kaavaratkaisut ovat ristiriitaisia: maisemallisesti arvokas kirkkomaisema on osoitettu ATvarauksella ja osa-aluerajauksella yhdyskuntarakenteen laajenemisalue MA-pääkäyttötarkoituksella osoitettu alue. Uudenmaan EL Y-keskus pitää parempana ratkaisuna, että asemakaavoitettavaksi tarkoitetut alueet ja yhdyskuntarakenteen laajenemissuunnat osoitetaan yksiselitteisesti pääkäyttötarkoituksen osoittavalla merkinnällä. Yleiskaavaluonnos on jäänyt yhdyskuntarakenteen laajenemissuunta ja reservialue osa-aluerajauksia lukuun ottamatta lähinnä olemassa olevan tilanteen toteamiseksi. Kaavatyötä varten tehtyä selvitysaineistoa tulee jatkotyössä käyttää varsinaisten suunnitteluratkaisujen löytämiseksi ja riittävien asemakaavoitettavaksi soveltuvien alueiden osoittamiseksi..-- Yksikön päällikkö )dlii$jttv Rolf Nyström Ylitarkastaja #~~ Tuomas Autere
UUDELY/216/07.01/2012 6/6 TIEDOKSI Uudenmaan IiittolOskari Orenius MuseovirastolTeija Tiitinen Länsi-Uudenmaan maakuntamuseoltellervo Saukoniemi UUDEL Y, e-mail/juha Lumme, Anna Yrjölä" Henrik Wager