1 RANTA-ASEMAKAAVA SELOSTUS Kaavaehdotus / 26.5.2016 HAUSJÄRVI, OITTI NIITTYLÄN RANTA-ASEMAKAAVA Tilat : 86-410 / -8-87, -8-144, - 8-393 Laatija: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY Juha Poutanen, dipl.ins, Linnankatu 9 13100 Hämeenlinna puh/fax 03-6122552 sähköposti: juha.poutanen(at)poutanenoy.fi Hyväksymiskäsittelyt : Kunnanhallitus : 13.8.2013, 2.2.2016, Kunnanvaltuusto : 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.2 Kaava-alueen sijainti
Kaava-alue sijoittuu Oitin taajaman luoteispuolelle noin 3 km taajaman keskustasta Puujoen rannalle. Liitekartta. 2 1.3 Kaavan tavoitteet Maanomistajan aloitteesta tuli vireille vuonna 2010 ranta-asemakaavan laatiminen otsikon tilojen alueille Puujoen ranta-alueilla. Kaavan laatimisesta neuvoteltiin ennen työn aloittamista maanomistajan toimesta Hausjärven kunnan viranomaisten kanssa. Kaava hyväksyttiin Hausjärven kunnanvaltuustossa 25.9.2012. Kaavasta valitti yksityinen naapurimaanomistaja. Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi kaavan päätöksessä esitetyin perustein maankäyttö- ja rakennuslain vastaisena 25.6 2013. Maanomistaja teki päätöksen olla valittamatta hallinto-oikeuden päätöksestä. Kaava käsitellään uudelleen Hausjärven kunnassa ottaen huomioon valituspäätöksessä esitetyt perustelut mm. vapaaksi jäävän rantaviivan määrän suhteen. Ranta-asemakaavalla on tarkoitus osoittaa kaava-alueelle lähinnä matkailutoimintoja varten oma- ja yhteisrantaista loma-asutusta. Alueella on tarkoitus harjoittaa matkailutoimintaa yhteistyössä lähistöllä jo toimivan matkailuyrityksen kanssa. 1.4 Liiteasiakirjat - sijaintikartta kaava-alue - kaava-aluerajauskartta - ote maakuntakaavan yhdistelmäkartta - yleiskaavallinen tarkastelu, liitekartta erilliset liitteet : - Luontoselvitykset 2010 ja 2016 - Liikenneselvitys, 2015 - Rakennettavuusselvitys 2011 - Pohjaveden liuotinselvitys, 2012 - kaavakartta 1:2000 1.5 Muu käytetty lähdemateriaali - maakunta- ja 1. vaihemaakuntakaavan aineistot - Päijänne tunnelin sijaintitietoja - Museoviraston spostiviesti, alueen arkeologinen selvitys 2011 - KT 54 Liittymäselvitys, Tammela.Hollola, Tiehallinto 2009 - SYKE, Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa 2008
3 2. TIIVISTELMÄ Kaavalla on muodostettu kolme RM-korttelia ja yksi RA-kortteli, yhdyskuntateknisen huollon korttelialue, yhteiskäyttöinen palstaviljelyalue RP, yhteiskäyttöistä lähivirkistysaluetta VL-yk, puistomuuntamon aluetta EN, sekä maa- ja metsätalousaluetta M. Kaava sijoittuu pääosin 2. vaihemaakuntakaavassa olevalle RM- matkailualueelle. Alueella ei ole yleiskaavaa eikä aiempaa rantaasemakaavaa. Kaava-alue käsittää Puujoen rantaa noin 500 m, kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 11.2 ha. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueiden yleiskuvaus Kaava-alue on aktiivikäytöstä poistuneen maatilan talouskeskus-, pelto- ja niittyaluetta, lomarakennuspaikan aluetta sekä metsäaluetta. Kaava-alue rajoittuu noin 500 m:n matkalta Puujoen rantaan. 3.1.2 Luonnonympäristö Alueelta on tehty luontoselvitys syksyllä 2010 ja uusi selvitys vielä v. 2016. Alueelta ei ole havaittu kummassakaan selvityksessä erityisiä suojelukohteita tai suojeltavia lajeja. Liitteet. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kaava-alueella on vanha maatilan talouskeskus, jonka rakennukset ovat osin rappeutuneet käyttämättöminä sekä vanha huonossa kunnossa oleva loma-asunto ja sen heikkokuntoisia talousrakennuksia. Kaava-alueen ympäristössä on rakennettuja asuinrakennus- ja loma-asuntokiinteistöjä ja kauempana rannasta maatilojen talouskeskuksia. Päijännetunnelin linjaus kulkee lähimmillään noin 115 m päässä kaava-alueen itäreunasta. Tunnelin huoltoajotunnelin suu sijoittuu noin 60 m etäisyydellä kaava-alueen itäreunasta. Puujoen siltapato sijoittuu noin 70 m:n päähän kaavaalueen itäkulmasta. Palvelut Kunnalliset ja kaupalliset palvelut saadaan Oitin taajamasta, noin 3 km. Vesistö
Kaava-alue rajoittuu Puujokeen. Joki tulee Hausjärven puolella Mommilanjärveltä ja Ansiojärveltä ja laskee edelleen Janakkalan Kernaalanjärveen ja sitä kautta Hiidenjokeen ja Vanajaveteen. Kaava-alueen itäkulmasta noin 70 m:n päässä sijaitsee Puujoen patosilta rakenteineen. 4 3.1.4 Maanomistus Kaava-alue on yksityisomistuksessa. Kaava-alueen keskellä oleva pieni metsätila 8:143 on eri omistuksessa eikä tila kuulu kaavoitettavaan alueeseen. Liitekartta kaava-alueesta. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Aluetta koskevat suunnitelmat ja muut kaavat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden osalta kaavaa arvioidaan soveltuvin osin maakuntakaavassa ja vaihemaakuntakaavassa esitettyjen tavoitteiden perusteella. Päijännetunnelin osalta huomioidaan Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n määräykset ja lausunnot tarpeellisista maankäyttörajoituksista tunnelin ja sen huoltoajotunnelin läheisyydessä. Maakuntakaava 1. vaihemaakuntakaava on vahvistettu 2.4.2014, siinä kaava-alue on osoitettu pääosin matkailupalvelujen ( RM) aluetta. Maakuntakaavassa kaava-alueen rantavyöhyke on osoitettu VL-merkinnällä. 1. vaihemaakuntakaavan RM-aluevaraus mahdollistaa Niittylän tilan osoittamisen ranta-asemakaavalla tehokkaaseen matkailupalvelujen käyttöön. 2. vaihemaakuntakaavassa ( hyväksytty 1.6.2015 ) ei ole aluevarauksia kaavaalueelle. Liite, maakuntakaavojen yhdistelmäkartta Yleiskaava Alueella ei ole oikeusvaikutteisia yleiskaavoja. Kaavatyössä huomioidaan soveltuvin osin yleiskaavan sisältövaatimukset. Yleiskaavan sisältövaatimusten huomioimista on arvioitu kohdassa 5.4.2. Kohdassa 5.4.3 on selvitys kaava-alueen ympäristön nykyisestä maankäytöstä yleiskaavallisista näkökohdista lähtien. Liite, yleiskaavallinen karttatarkastelu kaava-alueen ympäristö. Ranta-asemakaava Kaava-alueella ei ole ennestään ranta-asemakaavoja. Puujoen rannalla noin 1 km yläjuoksulle päin on vuonna 2009 hyväksytty golf- ja matkailualueen rantaasema-kaava, joka on vielä toteutumatta.
5 Pohjakartta Alueella on 1:2000 mittakaavainen hyväksytty numeerinen kaavoituksen pohjakartta. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET. 4.1 Kaavan suunnittelun tarve Kaavan laatiminen on tullut vireille maanomistajan aloitteesta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja päätökset Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään kunnassa nähtävillä kaavoituksen laatimisen aikana. Kaavan uuden käsittelyn mukainen viranomaisneuvottelu on pidetty 17.9.2013 aikana. Kaavamuutosluonnos on ollut nähtävillä kunnassa 17.10-15.11.2013 aikana ja siitä on pyydetty tarvittavat viranomaislausunnot ja saatu yksi mielipide. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä kunnassa 18.2-18.3.2016 aikana ja siitä on pyydetty lausunnot ja saatu yksi muistutus. 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Yksityiset: Kaavan osallisia ovat: - kaava-alueen maanomistajat - muut lähialueiden maanomistajat ja asukkaat, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa ( MRL 62 ). 4.3.2 Viranomaiset ja yhteisöt Hausjärven kunta Hämeen ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri vastuualue Hämeen liitto Museovirasto, Hämeenlinnan alueyksikkö Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Kanta-Hämeen Pelastuslaitos Yhteisöt : Fortum sähkönsiirto Oy Elisa Oyj Pääkaupunkiseudun Vesi Oy
6 Muut : Puujoen osakaskunta 4.3.4 Kaavamuutosten vaikutusalue Kaavan vaikutusalueena on Puujoen ympäristö kaava-alueen lähellä. 4.3.5 Vireilletulo Kaava uudelleenkäsittely laitettiin vireille 8.2013 aikana. Kunta on päättänyt hankkeen vireilletulon 13.8.2013. 4.3.6 Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä kunnassa kaavoitustyön aikana. Kaavasta on pidetty MRL:n mukainen aloitusneuvottelu kunnan ja ympäristökeskuksen kanssa 17.9.2013 aikana. Kaavamuutosluonnos on ollut nähtävillä kunnassa 17.10-15.11.2013 aikana ja siitä on pyydetty tarvittavat viranomaislausunnot. Kaavaluonnoksesta on saatu ELY-keskuksen, Hämeen Liiton, Kanta-Hämeen Pelastuslaitoksen, Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän, Teknisen lautakunnan, Elisa Oyj:n ja Fortum Sähkönsiirto Oy:n ja Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n lausunnot ja yksi mielipide Puujoen vastarannan maanomistajalta ( asuintalotontti, tila Pirttiranta 10-3 ) Airi Heinäseltä. Kaikki kaavasta annetut lausunnot olivat joko puoltavia tai lausunnoissa ei otettu kantaa kaavaluonnokseen. Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa on neuvoteltu kaavan liikennejärjestelyistä siten, että kaava-alueen liittyminen kantatie 54:lle on saatu sovittua uuden rakennettavan rinnakkaistien kautta. Aili Heinänen on mielipiteessään esittänyt useita kaavaa ja sen ratkaisuja vastustavia kannanottoja. Kaavan laatija on antanut vastineet lausunnoista ja mielipiteestä, Kaavaselostuksen liite. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä kunnassa 18.2-18.3.2016 aikana ja siitä on pyydetty lausunnot ja saatu yksi muistutus. Kaavasta annetut lausunnot ovat kaavaehdotusta puoltavia, kaavanlaatija on antanut lausunnoista vastineet, kaavasta annettiin yksi muistutus ( Airi Heinänen ), kaavanlaatija on antanut vastineen muistutuksesta. Kaikki vastineet, erillinen selostuksen liite. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Yleistä
7 Kaavalla on osoitettu yksi omarantainen lomarakennuspaikka ennestään jo olevan vanhan lomamökin kohdalle Puujoen rantaan. Tilan takaosaan on osoitettu yhteisrantaisia RM-kortteleita vapaaksi jäävän keskuspuistomaisen alueen ympärille. Puujoen rannat on osoitettu pääosin vapaa-alueina VL-yk ja M-merkinnöillä. M- alueen määrää Puujoen rantavyöhykkeellä on lisätty aiempaan ehdotukseen verrattuna hallinto-oikeuden päätöksen perustelujen mukaisesti. Alueelle tulee jo kantatie 54:ltä yksityistieyhteys, josta omarantaisille rakennuspaikoille erkanee uusi jo osin rakennettu tiepohja kaava-alueen kaakkoisreunaa sivuten. Kantatien reunaan rakennetaan uusi yksityistie rinnakkaistienä nykyiseltä liittymältä Ansiotielle, jonka kautta kaava-alueen liikenne hoidetaan jatkossa. 5.1.1 Mitoitus Kaava-alueella on Puujoen luonnollista rantaa noin 500 m, josta ns. mitoitusrantaviivaa hallinto-oikeuden tulkinnan mukaan noin 125 m. Kaavan pääkäyttötarkoitus on matkailukäyttö ( RM), jolloin mitoitus ei määräydy rantaviivamitoituksen perusteella muuta kuin kaavassa osoitetun RA-rakennuspaikan osalta. Vahvistetussa vaihemaakuntakaavassa kaava-alue on pääosin RMmatkailualuetta. Kaavan luonnollisesta kokonaisrantaviivasta noin 500 m, vapaa-alueiksi ( M ) jää noin 320 m ( 64%), yhteiskäyttöiseksi lähivirkistysalueiksi ( VL-yk ) 100 m ( n. 20 % ) ja rakennuskortteliksi ( RA ) jää noin 80 m ( 16 % ). Kaava-alueen pintaala on noin 11.0 ha. 5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Loma-asuntorakennusten korttelialue ( RA ) Rakennusoikeus rakennuspaikalla on määritelty enintään 5 % rakennuspaikan pinta-alasta. Loma-asuntorakennuksen enimmäiskerrosala on 150 k-m² rakennuspaikkaa kohti, rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon, saunarakennuksen ja talousrakennuksia. Erillisiä rakennuksia saa olla enintään 5 kpl rakennuspaikkaa kohti. 5.2.2 Matkailua palvelevien rakennusten korttelialueet ( RM ) Rakennusoikeus kortteleissa on määritelty enimmäislukuina pinta-alan mukaan siten, että tehokkuus on luokkaa noin e=0.08, yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 50 k-m2. Alueelle on tarkoitus tulla kevytrakenteisia kesäkäytössä olevia ns. puutarhamökkejä.
8 Kortteleita ei saa lohkoa useammaksi kuin yhdeksi tilaksi. Kortteleita varten on hyväksytettävä rakennusvalvontaviranomaisella korttelikohtaisesti erilliset toteuttamissuunnitelmat rakennuslupien myöntämisen yhteydessä. 5.2.3 Yhteiskäyttöinen lähivirkistysalue ( VL-yk ) Alueelle saa rakentaa virkistyskäyttötarkoituksia varten tarvittavia laitteita, rakenteita ja katoksia sekä erikseen osoitetulle rakennusalalle yhden ( 1) enintään 40 k-m2 saunarakennuksen vähintään 15 m:n etäisyydelle keskiveden mukaisesta rantaviivasta. 5.2.4 Yhteiskäyttöinen palstaviljelyalue ( RP-yk ) Peltoalueelle on osoitettu RM-kortteleiden käyttöön yhteiskäyttöinen palstaviljelyalue. Alueelle saa rakentaa käyttötarkoituksen mukaisia rakenteita ja laitteita, mutta ei rakennuksia. 5.2.5 Maa- ja metsätalousalue ( M) Kaava-alueen taustamaasto RM- ja VL-yk alueiden ulkopuolella sekä Puujoen rantavyöhyke pääosaltaan on osoitettu maa- ja metsätalousalueina. 5.2.6 Yhdyskuntateknisen huollon alue ( ET) Alueelle mahdollisesti rakennettavaa jätevesien pienpuhdistamoa varten on osoitettu varaus alueen länsireunan tuntumaan. Alueelle saa toteuttaa tarpeellisia rakenteita ja laitteita sekä huoltorakennuksen enintään 80 k-m2. Pienpuhdistamon tarve riippuu RM-kortteleiden rakennusten tulevasta varustetasosta. 5.2.7 Tekninen huolto Kaava-alueen rakennuspaikkojen vesihuolto järjestetään RM-kortteleiden osalta keskitetysti käyttöveden osalta ja jätevesihuolto RM-korttelien osalta tulevan varustetason mukaan joko keskitetysti tai hajautettuna. Omarantaisen lomarakennuspaikan osalta vesihuolto toteutetaan rakennuspaikkakohtaisesti. Alueen talouskäyttöveden osalta tehty Oitin aikaisempien liuotinpäästöjen vuoksi tutkimus 7.2012 aikana ( Geo-Hydro Oy ) Pohjavesi on havaittu talousvedeksi sopivaksi. Jätehuolto hoidetaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti kiinteistökohtaisilla jätesäiliöillä ja niiden keskitetyllä keruulla.
Kaavaan sisältyy määräys Päijännetunnelin aiheuttamista rajoituksista kaavassa osoitetun suojavyöhykkeen ( pv ) alueella. 9 5.2.7 Liikenne Alueelle tulee jo kantatie 54:ltä yksityistieyhteys, josta omarantaisille rakennuspaikoille erkanee uusi jo osin rakennettu tiepohja kaava-alueen kaakkoisreunaa sivuten. Kantatien nykyisestä liittymästä alkaen kantatien reunaan rakennetaan uusi yksityistie rinnakkaistienä Ansiotielle, jonka kautta kaavaalueen liikenne hoidetaan jatkossa yleiseen tieverkkoon. Liikenneselvitys erillisenä liitteenä 5.3 Tehdyt erillisselvitykset Kaava-alueelta on tehty luontoselvitys v. 2010 ja v. 2016. Alueella ei havaittu erityisiä suojeltavia elinympäristöjä tai lajeja. Kaava-alueella tehtiin 5.2011 aikana arkeologinen tarkastus, jossa ei havaittu arkeologisia kohteita ( Museovirasto Hämeenlinnan toimisto ) Kaava-alueelle tehtiin lähinnä RM-kortteleiden alueella maaperän kantavuutta selvittävä pohjatutkimus 7.2011 aikana ( Hämeen Rakennustutkimus ) Selvityksessä havaittiin tilan länsireunan alueella lähimpänä Puujokea heikommin kantavaa eloperäistä maapohjaa. Muiden tutkimuspisteiden ( 2 ja 3 ) alueella rakentaminen ei vaadi paalutusta tai muuta maaperän kantavuuden parantamista, varsinaisen rakentamisen yhteydessä on tehtävä tarkemmat pohjatutkimukset. Alueen talouskäyttöveden osalta tehty Oitin aikaisempien liuotinpäästöjen vuoksi tutkimus 7.2012 aikana ( Geo-Hydro Oy ). Pohjavesi on havaittu talousvedeksi sopivaksi. 5.4 Kaavan vaikutusten arviointi 5.4.1 Maakuntakaavan huomioiminen Kaava huomioi hyväksytyn vaihemaakuntakaavan RM-aluevarausmerkinnän tiiviin rakentamisen tavoitteet mm. osoittamalla alueelle RM-kortteleita matkailurakentamista varten sekä jättämällä maakuntakaavan tavoitteen mukaan pääosan Puujoen rannoista vapaa-alueiksi. 5.4.2 Yleiskaavan sisältövaatimusten huomioiminen Kun alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, tulee MRL 54. 4 :n mukaan asemakaavaa laadittaessa ottaa huomioon, mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista on säädetty. (soveltuvin osin ranta-asemakaavan luonne huomioiden)
10 * yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys *olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö * asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus * mahdollisuudet liikenteen sekä vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen * ympäristöhaittojen vähentäminen * rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen * virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys 1. Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Ranta-asemakaava-alue sijoittuu Oitin taajaman läheisyyteen. Oitin alueella on myös muita jo toiminnassa olevia ja vireillä olevia matkailualueita. 2. Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Kaava-alueella on jo valmiit tie- ja energiayhteydet. Kaava-alueen kantatielle liittymistä varten rakennetaan uusi rinnakkaistie nykyisen liittymän kohdalta Ansiotielle, jonka liittymän kautta kaava-alueen liikenne hoidetaan jatkossa. 3. Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Kaava-alue tukeutuu kunnallisten ja kaupallisten palvelujen osalta läheiseen Oitin taajamaan. 4. Mahdollisuudet liikenteen ja vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen Kaava-alueen kantatielle liittymistä varten rakennetaan uusi rinnakkaistie nykyisen liittymän kohdalta Ansiotielle, jonka liittymän kautta kaava-alueen liikenne hoidetaan jatkossa. Kaava-alueen yhteisrantaisten rakennuspaikkojen vesihuolto järjestetään keskitetysti. Jätehuolto hoidetaan kiinteistökohtaisilla jätesäiliöillä ja niiden keskitetyllä keruulla. Kaava-alueen pohjaveden liuotinpitoisuus on selvitetty ja pohjavesi havaittu talousvesikäyttöön sopivaksi. 5. Ympäristöhaittojen vähentäminen Vesi- ja jätehuollon osalta ks. edellinen kohta. Päijännetunnelin suoja-alueet on huomioitu kaavassa tunneliyhtiön lausunnon mukaisesti. 6. Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Alue on vaihemaakuntakaavassa RM-aluetta. Kaavassa on määräykset yhtenäisistä julkisivumateriaaleista kortteleittain. Ranta-alueet jäävät suurelta osin vapaaalueiksi ( M ) ( noin 64 % ) 7. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Kaava-alueelle ei sijoitu nykyisiä virkistysalueita. Kunnan uimaranta on lähellä Puujoen padon yläpuolella. Kaava luo edellytyksiä harjoittaa kalastusmatkailua
Puujoen alueella laajemminkin. Kaava-alueen rantaviivasta jää vapaaksi M- alueina noin 64 % ( luonnollinen rantaviiva ). 11 5.4.3. Yleiskaavallinen selvitys Liitekartalla on tarkasteltu kaava-alueen ympäristön nykyistä maankäyttöä. Kantatie 54 pohjoispuolella ei ole yleiskaavaa, maakuntakaavassa kantatie 54 pohjoispuolelle on osoitettu Niittylän tilan kohdalle RM-matkailupalvelujen aluetta sekä Puujoen varteen virkistysaluevaraus, muuten alueen ympäristö on maakuntakaavassa ns. valkoista aluetta, kauempana itäänpäin Puujoenvartta on osoitettu teollisuusaluetta ja edelleen RM-aluetta Draiv Inn Golfin alueelle. Vaihemaakuntakaava tukee Niittylän kohdalle osoitettavaa tiiviin rakentamisen matkailurakentamisaluetta. Liitekartta. 5.4.4 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Kaavalla ei ole suoranaisia yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia. Kaavan toteuttamiskustannuksista vesihuollon tiestön ja muun tarvittavan infrastruktuurin osalta tulee vastaamaan alueen maanomistaja. Kaava tukee ja luo synergiaetuja jatkossa Oitin jo olemassa oleville matkailupalveluille ( mm. Niklandia Oy ) ja niiden kehittämiselle. Kaava tuo myös eri tyyppisten palvelujen kysyntää Oittiin. 5.4.5 Muut vaikutukset Kaavalla ei ole vaikutuksia esim. vanhaan kulttuuriympäristöön tai rakennuskantaan. Talouskeskuksen rakennukset ovat rappeutuneita eikä niillä ole rakennushistoriallisia arvoja. Alueen arkeologinen tilanne on selvitetty Museoviraston toimesta v. 2011. Alueella on tehty rakennettavuusselvitys RM-kortteleiden osalta v.2011 sekä pohjaveden liuotinpitoisuusselvitys v. 2012 Kaava ei vaikuta heikentävästi Puujoen sillan ympäristössä jo olevien lomaasuntokiinteistöjen käyttöön. Esim. kaavan RM-kortteleiden saunarakennus sijaitsee noin 400 m:n päässä alajuoksulla ilman näköyhteyttä lähimmistä Puujoen sillan lähistön loma- ja muista asunnoista. Kaava-alueen veneliikenne suuntautuu pääosin rakentamattomalle Puujoen alajuoksulle, koska Puujoen pato estää veneliikenteen yläjuoksulle. 5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavakartalla on esitetty myös kaavamääräykset. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1. Toteuttaminen ja sen ajoitus
12 Kaavan toteutus tapahtuu maanomistajan päätösten ja aikataulujen mukaan. 6.2 Toteutuksen seuranta Toteutuksen seuranta tapahtuu rakennustarkastuksen yhteydessä rakennuslupakäsittelyissä ja rakennusvalvonnan määrämuotoisissa tarkastuksissa. Liitteet: 1. Yleissilmäyskartta / kaava-alueen sijainti 2. Kaava-alueen rajauskartta 3. Ote maakuntakaavojen yhdistelmäkartta 4. Yleiskaavallinen tarkastelu, liitekartta 5. Luontoselvitys, Hannu Alen v. 2010 ja Henna Koskinen / H. Alen v. 2016 5. Liikenneselvitys, 2015 6. Rakennettavuusselvitys, Hämeen Rakennustutkimus, 2011 7. Pohjaveden liuotinpitoisuusselvitys, lausunto v. 2012 KAAVAKARTTA 1:2000 MÄÄRÄYKSINEEN
2 / 3 2.9.2010 14:30 Maanmittauslaitos - Karttapaikka https://www.karttapaikka.fi/tuotanto/karttapaikka/sivusto/tuloste/karttat... NIITTYLÄN RANTA-ASEMAKAAVA KAAVA-ALUEEN SIJAINTI
HAUSJÄRVI, OITTI NIITTYLÄ RANTA-AK ALUE kaava-alue rajaus ei sisälly kaava-alueeseen Puujoki
OITTI m k C-v ma V J Ar MYg 143 MYg T 42 A 34 VL 68 TP 44 la RM 25 MT 32 A Ar VL 67 Ar RM 768 Ckm 767 MAAKUNTAKAAVA YHDISTELMÄ Kaava-alue RM RM 769 69 6A RM Ar 771 766
Maanmittauslaitos https://kiinteistotietopalvelu.maanmittauslaitos.fi/tuotanto/ktp/sivusto/tuloste/karttatuloste.html?lang=f... RA RM kaava-alue RA kaava-alue RM RA RA RA TP KT 54 YLEISKAAVALLINEN TARKASTELU KANTATIE 54 POHJOISPUOLI. nykyinen asuintalo asuinrak.paikka /-ja tai maatilan talouskeskus RA toteutunut loma-asutus RM maakuntakaava RM-alue maakuntakaava työpaikka-alue muu t alueet maa- ja metsätalousaluetta kantatie 54 2 / 3 26.9.2013 15:21
LUONTOSELVITYS Hausjärvi, Oitti: Niittylän alue Henna Koskinen 25.5.2016
Johdanto Tämä luontoselvitys on laadittu tarkoituksenaan tuoda esiin alueelta mahdollisesti löytyvät luonnonsuojelulain, metsälain, vesilain sekä EU:n luonto- ja lintudirektiivin mukaiset elinympäristöt tai lajit, jotka erityisesti tulisi huomioida alueen maankäytön suunnittelussa. Tarkasteltava alue sijaitsee Hausjärven Oitissa, Puujoen etelärannalla. Alueelle tehtiin maastotarkistus 23.5.2016. Tarkistuksen suorittivat luontoasiantuntija Hannu Alén ja miljöösuunnittelija Henna Koskinen. Tarkastelu tehtiin jalkaisin näkö- ja kuulohavaintoja tehden. KARTTA 1. Tarkastelun kohteena olevan alueen sijainti merkittynä punaisella.
KARTTA 2. Selvitysalue merkittynä punaisella. PUUJOKI METSÄSAAREKE VALUMA- LAMPI SYVÄNOJA NUORTA KOIVUTAIMIKKOA TILAKESKUS KESANTOPELTO KARTTA 3. Selvitysalueen kohteita.
Havainnot ja johtopäätökset maastokäynnin perusteella Tarkasteltava alue koostui pääosin tilakeskuksen ympärille avautuvasta, pohjoisessa Puujoen rantaan rajoittuvasta kesantopellosta. Suurin yhtenäinen metsäalue oli itäosan nuori koivutaimikko. Varttuneemman puuston alueita olivat Syvänojan ympäristö, pieni metsäsaareke pellon keskellä sekä rantamökin ympäristö alueen koillisosassa. KUVA 1. Selvitysalueen maisemaa kohti pohjoista. Oikealla metsäsaareke pellon keskellä. Vasemmalla Syvänoja ja sen ympäristössä kasvavaa puustoa. Tilakeskukselle kulkevan tien läheisyydessä puusto koostui pääosin harmaalepästä, tuomesta, pihlajasta, haavasta ja koivusta. Kasvillisuuteen kuuluivat muun muassa vadelma (Rubus idaeus), ahomansikka (Fragaria vesca), sormisara (Carex digitata), puolukka (Vaccinium vitis-idaea), mustikka (Vaccinium myrtillus), metsäkorte (Equisetum sylvaticum), hiirenporras (Athyrium filix-femina), kielo (Convallaria majalis), valkovuokko (Anemone nemorosa) ja sudenmarja (Paris quadrifolia). Pellon puolelle siirryttäessä tavattiin muun muassa niittymaarianheinää (Hierochloë hirta), nurmipuntarpäätä (Alopecurus pratensis), niittysuolaheinää (Rumex acetosa) sekä puutarhakarkulaiset kullero (Trollius europaeus) ja valkopeippi (Lamium album). Syvänojan ympäristössä kasvoi haapojen lisäksi muun muassa koivua, tuomea ja harmaaleppää. Pellon puolelta tavattiin muun muassa rönsyleinikkiä (Ranunculus repens), tuoksusimaketta (Anthoxanthum odoratum), vuohenputkea (Aegopodium podagraria) sekä ohdakeristeymiä. Pellon keskellä olevan metsäsaarekkeen tiheä puusto koostui pääosin tuomesta, harmaalepästä ja koivusta. Puujoen rantaa kohti siirryttäessä pellon kasvillisuuteen liittyivät muun muassa jokapaikansara (Carex nigra), korpikaisla (Scirpus sylvaticus), leveäosmankäämi (Typha latifolia) ja kevätlinnunsilmä (Chrysosplenium alternifolium).
Puujoen rannan puustoinen vyöhyke koostui pääasiassa koivusta, tuomesta ja pajuista. Kasvillisuuteen kuuluivat myös kasvupaikalle tyypilliset rentukka (Caltha palustris), myrkkykeiso (Cicuta virosa), punakoiso (Solanum dulcamara), keltakurjenmiekka (Iris pseudacorus) ja ranta-alpi (Lysimachia vulgaris). Vesikasveista tavattiin ulpukkaa (Nuphar lutea). KUVA 2. Selvitysalueen koillisosan kasvillisuutta rakennuspaikan läheisyydessä. Selvitysalueen koillisosassa rakennuspaikan läheisyydessä ympäristö oli pitkälti ihmisen muovaamaa. Puusto koostui muun muassa varttuneemmista kuusista, koivuista ja haavoista. Alueelta tavattiin muun muassa mustikka (Vaccinium myrtillus), hiirenporras (Athyrium filix-femina) ja metsäimarre (Gymnocarpium dryopteris).
KUVA 3. Valumalampi alueen koillisosassa. Alueella sijaitsi myös maanomistajan mukaan kaivamalla syntynyt valumalampi, jonka ei näin ollen voitu arvioida olevan vesilain (2011/587) 11 tai metsälain (1996/1093) 10 tarkoittama lähde tai lampi. Lammen ympäristön kosteikkokasvillisuus oli niukkaa. Ympäristössä kasvoi muun muassa koivua, haapoja ja kuusta. Etelään liikuttaessa puusto muuttui nuoreksi koivuvaltaiseksi taimikoksi. KUVA 4. Koivuvaltainen taimikko selvitysalueen itäosassa.
Selvitysalueella kuultiin ympäristölle tyypillisten lintulajien, kuten peipon (Fringilla coelebs), pajulinnun (Phylloscopus trochilus), sepelkyyhkyn (Columba palumbus), punatulkun (Pyrrhula pyrrhula), lehtokertun (Sylvia borin), hippiäisen (Regulus regulus), sirittäjän (Phylloscopus sibilatrix), keltasirkun (Emberiza citrinella), pensassirkkalinnun (Locustella naevia), laulurastaan (Turdus philomelos) ja ruisrääkän (Crex crex) ääntelyä. Lisäksi alueelta tavattiin kirjosieppo (Ficedula hypoleuca), varis (Corvus corone cornix), räkättirastas (Turdus pilaris) sekä rantasipi (Actitis hypoleuca). Edellä mainituista sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) ja rantasipi (Actitis hypoleuca), ovat luokiteltu silmälläpidettäviksi lajeiksi (NT) vuoden 2010 uhanalaisuusarvioinnissa. Alueella ei havaittu vesilintujen pesiä. Alueelta ei myöskään havaittu potentiaalisia elinympäristöjä liito-oravalle (Pteromys volans), eikä merkkejä lajin esiintymisestä. Suunnittelualueella ei esiintynyt sellaisia tärkeitä elinympäristöjä eikä eliölajeja, jotka erityisesti tulisi huomioida maankäytön suunnittelussa. Syvänojan ympäristön puustoa suositellaan säilytettäväksi sen yhdistäessä kaksi laajempaa metsäelinympäristöä toisiinsa. Padasjoella 25.5.2016 Henna Koskinen miljöösuunnittelija (AMK) Hannu Alén luontoasiantuntija, DI
Lähteet Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim./eds.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Vesilaki. 27.5.2011/587. Oikeusministeriö. 1.1.2012 Saatavilla: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110587 Viitattu [25.5.2016] Metsälaki. 12.12.1996/1093 muutoksineen Maa- ja metsätalousministeriö. 1.1.1997 Saatavilla: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961093 Viitattu [25.5.2016] Kannen kuva: Näkymä lähestyttäessä tilakeskusta pohjoisesta. Kuvaaja: Henna Koskinen 23.5.2016. Kartat 1-3. Rajaukset: Henna Koskinen 25.5.2016 Kartat: Maanmittauslaitoksen maastotietokannan aineistot 05/2016. Kuvat 1-4. Kuvaaja: Henna Koskinen 23.5.2016. Vesijaonraitti 250 17630 Vesijako puh. 040-7576122 henna.koskinen@miljoosuunnittelu.fi www.miljoosuunnittelu.fi
1 HAUSJÄRVEN KUNTA NIITTYLÄN RANTA-ASEMAKAAVA, OITTI LIIKENNE- JA LIITTYMÄSELVITYS, 20.10.2015 1. Tarkastelun lähtökohdat Hausjärven kunnan Oitin taajaman läheisyyteen Niittylän tilalle ollaan laatimassa ranta-asemakaavaa puutarhakylämaista ja normaalia lomarakentamista varten. Alue sijoittuu Puujoen varteen lähimmillään noin 400 m päähän kantatie 54:stä. Tilan alueelle on olemassa maatilaliittymä kantatie 54:lle. Kantatie 54:lle on laadittu liikenneturvallisuuden parantamisen yleissuunnitelma, jossa mm. on tarkoitus poistaa pieniä liittymiä ja yhdistellä niitä uusiin paikkoihin. Niittylän tilaa ja muitakin kiinteistöjä palveleva ajoneuvoliikenne on tarkoitus korvata noin 400 metriä länteenpäin olevan ns. Oikotien yksityistien liittymän kautta rakentamalla uusi rinnakkaistie nykyiseltä liittymältä Oikotielle. Kantatie 54 :n varsinaisille valtion toimenpitein tehtäville liikenneturvallisuustoimenpiteille ei ole toistaiseksi osoitettu tarkempaa aikataulua liikenneviranomaisten taholta. ELY keskus on lausunnossaan kaavaluonnoksesta 27.11.2013 todennut mm. että nykyistä Niittylän tilan liittymää ei voida käyttää jatkossa kaava-alueen liikennöintiä varten. Lausuntoa koskevassa tarkentavassa neuvottelussa 7.1.2014 todettiin ja sovittiin, että paras tapa hoitaa Niittylän kaava-alueen liikenne kantatielle on toteuttaa uusi rinnakkaistie nykyiseltä liittymältä Ansiontielle noin 400 länteen päin ja käyttää jatkossa nykyistä Ansiontien liittymää. Neuvottelussa 7.1.2014 sovittiin myös, että kaavan hyväksymisen osalta riittää tässä vaiheessa sopimus Niittylän tilan maanomistajan ja uuden tiealueen maanomistajan kanssa tien rakentamisesta siinä vaiheessa, kun liikenneviranomaiset kieltävät nykyisen Niittylän tilan liittymän käyttämisen. Niittylän tilan maanomistaja ja uuden tiealueen maanomistaja ovat tehneet 19.10.2015 sopimuksen mainitun rinnakkaistien rakentamisesta. Liitekartta, jossa esitetty uusi rinnakkaistie. 2. Ranta-asemakaavan sisältö, mitoitus ja alueen tuleva käyttö Ranta-asemakaavassa osoitetaan noin 2000 k-m2 matkailurakentamista varten jakaantuen 36 kpl:een RM-loma-asuntoja puutarhakylämaista loma-asumista varten. Lisäksi kaavassa osoitetaan yksi omarantainen jo aiemmin rakennettu lomarakennustontti ja huoltorakennusten rakennuspaikka. Puutarhamökit on tarkoitettu joko vuokrattavaksi pidemmällä sopimuksilla tai omistuspohjaisesti käytettäväksi. Niissä oleskellaan ja samalla hoidetaan alueen puutarhapalstoja pidempiä aikoja. Liikennetarvetta synnyttävät eri palvelujen hakeminen pääosin Oitin taajamasta sekä matkat kotipaikkakunnalta alueelle ja pois. 3 Käytetyt liikenne-ennusteet 3.1 Lähtötiedot ja ennusteet
2 Kantatie 54 liikennemääriä on käsitelty kantatie 54:n liikenneturvallisuuden parantamisen yleissuunnitelmassa. Kantatien nykyinen liikennemäärä Oitin taajaman kohdalla on noin 6400 ajon/ vrk ja arvioitu liikennemäärä v. 2030 noin 11700 ajon. / vrk. Puutarhamökkien matkatuotoslukuna on käytetty keskiarvoa 1.03 kävijää/ mökki / vrk ( SYKE, liikennetarpeen arviointi 2008, lomaasunnot ). 3.2 Kaava-alueen liikenteen toimivuusarvio kantatielle 54 Oikotien nykyistä risteystä käyttäen Oikotie on noin 1.7 km pitkä yhdystie maantieltä 13826 Oitin suuntaan. Oikotien varrella on nykyisin noin yhteensä 15 kpl asuinrakennuksia ja maatalouskeskuksia. Jonkinverran Oikotietä käyttää myös kauempaa maantien 13826 varrelta tuleva muu pysyvää ja loma-asumista sekä maataloutta palveleva liikenne, joka suuntautuu Oittiin tai kantatietä 54 eteenpäin Oitista. Kuitenkin pääosa maantien 13826 liikenteestä käyttää kantatielle 54 tuloon ns. Sääkseenmäen liittymää noin 2 km Oikotien liittymästä länteen, josta taas pääsee edelleen kantatietä 54 länteen tai maantietä 2892 myös Ryttylän, Riihimäen ja Hyvinkään suuntiin. Ottaen huomioon kaava-alueen tulevan mitoituksen, joka mahdollistaa enintään noin 40:n puutarhamökin liikennemäärät, kaava-alueen liikennemäärillä Oikotien jo nykyiseen liikenteeseen eikä kantatie 54 liittymän toimivuuteen ole käytännössä heikentävää vaikutusta. Arvioon vaikuttaa myös, että valtaosa kaava-alueen puutarhamäkkien käytön liikenteestä ajoittuu viikonloppuihin ja kesäkuukausiin, jolloin muut sekä työmatka- että raskaan liikenteen määrät ovat vähäisimmillään kantatie 54:llä. Kantatie 54 liikenneturvallisuuden parantamisen yleissuunnitelman mukaan Oikotien liittymään kohdistetaan jatkossa suunnitelman toteuttamisen yhteydessä parantamistoimenpiteitä. Liite : Uusi rinnakkaistie Oikotielle, linjaussuunnitelma, YM-Suunnittelu Oy 20.10.2015 Insinööritoimisto Poutanen Oy
NIITTYLÄ valmis tie uusi rinnakkaistie
1 Hämeen Rakennus ja Tutkimus RAKENNETTAVUUSSELVITYS 0400 835 653 Rusinpelto 12 31.7.2011 13430 HÄMEENLINNA INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY Linnankatu 9 13100 Hämeenlinna TYÖ N:o 10003 1. Toimeksianto 28.7.2011 Insinööritoimisto Poutanen Oy / Juha Poutanen toimeksiannosta olen tehnyt Lopella Hausjärvellä Niittylän alueella Puujoen lähistöllä maaperätutkimuksia ja antanut alla esitetyn Rakennettavuusselvityksen 2. Tehdyt tutkimukset 3. Aluekuvaus Kohteeseen on valmisteilla asemakaava. Alueella kairattiin tutkimisen kannalta olennaisiin kohtiin, kolme kairausta. Kairaukset päätettiin kiveen lohkareeseen tai kallioon. Lisäksi otettiin maanäytteitä maalajin määrittämiseksi. Tutkimustulokset on esitetty oheisissa liitteissä. Tutkittava alue sijaitsee Hausjärvellä Puujoen eteläpuolella. Alueella on vanha maatila rakennuksineen, muuten tutkittavat alueet olivat peltoa. Tontti laskee loivasti pohjoiseen.
2 4. Pohjasuhteet Kairapiste 1 edustaa aluetta jonka kantavuus on heikkoa ja rakentaminen sen vaikutusalueelle vaatii maapohjan parantamista tai paalutusta. Kairapiste 2 edustaa maaperää jonka pintaosa on humusta n. 0,6 m maanpinnasta muuttuen tiiviimmäksi n. 1,0 m maanpinnasta. Arvioitu maaperän kantavuus on 60 kn/m 2. Kairapiste 3 edustaa maaperää jonka pintaosa on humusta n. 0,6 m maanpinnasta ja jatkuu roudan löyhdyttämänä silttinä n. 1,0 m maanpinnasta. Arvioitu maaperän kantavuus on 60 kn/m 2. Rakentaminen alueelle vaatii rakennuskohtaisen pohjatutkimuksen. Kairapisteiden sijainnit on mitattu käsi GPS laitteella (Garmin 60CSx) Tarkkuus +- 3 m Hämeen Rakennus ja Tutkimus Jussi Toivonen RI Liitteet - Painokairadiagrammit 3 kpl - Kartta, jossa ilmenevät kairausten viitteelliset sijainnit
KP 1 KP 2 KP 3