SULATON OSAYLEISKAAVA

SULATON OSAYLEISKAAVA Kaavoituksen vireilletulosta on kuulutettu 26.1.2013 SWECO Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 OULU Puhelin 010 241 4600 Telefax 010 241 4601 www.sweco.fi Osayleiskaavan tarkistus on hyväksytty Raahen kaupunginvaltuustossa..201 Kaupunginvaltuuston hyväksymispäätös on kuulutettu lainvoimaiseksi..201.

Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUTILANNE JA TAVOITTEET... 3 1.1 Suunnittelualue ja sijainti... 3 1.2 Yleiskaavan tarkoitus ja tavoitteet... 3 1.3 Suunnittelun lähtökohdat... 4 1.4 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 4 1.5 Maakuntakaava... 5 1.6 Yleiskaavat... 8 1.6.1 Raahen pohjoinen saaristo, osayleiskaava... 8 1.6.2 Raahen keskeisten taajama-alueiden osayleiskaava... 9 1.7 Asemakaava... 11 1.7.1 Raahen sataman Lapaluodon satamanosan asemakaava (Akm 208)... 11 1.8 Muut suunnitelmat... 12 1.8.1 Lapaluodon satamanosa v. 2030, Aluetarveselvitys ja liittyminen kaupunkirakenteeseen... 12 1.8.2 Syvälaiturin nro 3 rakentaminen Raahen syväsatamaan.... 12 1.8.3 Syväsatama-alueen toiminnallinen yleissuunnitelma... 13 1.8.4 Valtatien 8 kehittäminen Raahen kohdalla, maankäytön ja liikenneverkon yhteensovittamisen uudelleenarviointi ja liikennesuunnittelu... 14 2 LÄHTÖTIEDOT NYKYTILANTEESTA... 15 2.1 Maanomistus... 15 2.2 Väestö ja väestöennuste... 15 2.3 Elinkeinot ja työpaikat... 16 2.4 Sulattohanke... 16 2.5 Yhdyskuntarakenne... 17 2.6 Liikenne... 17 2.6.1 Tieliikenne... 17 2.6.2 Raideliikenne... 18 2.6.3 Satama-alueet... 18 2.7 Maaperä ja vesistö... 19 2.7.1 Vaikutusalueen maasto... 19 2.7.2 Suunnittelualueen maaperä... 20 2.7.3 Maanpinnan ja veden korkeustasot... 21 2.8 Ympäristö ja sen arvot... 21 2.8.1 Maisemakuva... 21 2.8.2 Luonnonmaisema... 23 2.8.3 Kulttuurimaisema ja perintö... 23 2.9 Virkistys... 25 2.10 Yhdyskuntatekniikka... 25 3 KAAVARATKAISUT... 28 3.1 Yhdyskuntarakenne... 28 3.2 Teollisuusalueet... 28 3.3 Liikenne... 30 3.4 Tekninen huolto... 32 3.4.1 Energiahuolto... 32 3.4.2 Vesihuolto... 33 3.5 Maankäytön ja rakentamisen yhteen sovittaminen... 33 1

3.6 Rakentamisen ohjaus... 34 4 KAAVAN VAIKUTUKSET... 34 4.1 Suhde muihin kaavoihin ja tavoitteisiin... 34 4.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen... 35 4.3 Toimintojen vaikutukset toisiinsa... 35 4.4 Liikenteelliset vaikutukset... 36 4.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset... 36 4.6 Ympäristövaikutukset... 37 4.6.1 Vaikutukset ilman laatuun... 37 4.6.2 Vaikutukset vesistöön ja meriveden laatuun... 37 4.6.3 Meluvaikutukset... 38 4.6.4 Vaikutukset suunnittelualueelle... 39 4.6.5 Vaikutukset linnustoon... 39 4.7 Sosiaaliset ja kulttuurivaikutukset... 40 4.8 Hankkeen ympäristöhaittojen vähentäminen ja ehkäisy... 40 5 KAAVAPROSESSI JA PÄÄTÖKSENTEKO... 41 Lähteet: Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, Pohjois-Pohjanmaan Liitto 2005 / 2013 Raahe 2030, keskeisten taajama-alueiden osayleiskaava, 2007 ( 17 selvitysraporttia) Raahen sataman Lapaluodon satamanosan asemakaavan muutoksen ja laajennuksen selostus ja lähtötietoraportit vuosilta 2008-2012 Sataman ruoppaamisiin ja läjityksiin sekä syvälaitureihin liittyvät ympäristölupahakemukset ja lausunnot, 2004-2012 Mustavaaran Kaivos Oy, Sulaton ympäristövaikutusten arviointiohjelma, Pöyry 30.11.2012 Syväsataman täyttöalueen yleispiirteinen pohjatutkimus, Pöyry Finland 8.4.2013 Yhteysviranomaisen lausunto Mustavaaran Kaivos Oy:n sulaton ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta, POPELY 15.4.2013 Ympäristölupahakemus prosessikuonan hyödyntämiselle Raahen sataman läjitysalueen täyttämisessä. Luonnos. Pöyry 15.5.2014 Raahen Lapaluodon sataman meluselvitys, TL akustiikka Tapio Lahti, 2011 2

1 SUUNNITTELUTILANNE JA TAVOITTEET 1.1 Suunnittelualue ja sijainti Suunnittelualue sijoittuu n. 5 kilometriä Raahen keskustasta lounaaseen, satama- ja teollisuusalueen viereiselle maantäyttöalueelle. Suunnittelualueella on voimassa Raahen keskeisten taajama-alueiden osayleiskaava ja Raahen pohjoisen saariston osayleiskaava, joita nyt tarkistetaan suunnitellun sulaton ja satamatoimintojen osalta. Sulaton tarvitsema pinta-ala on noin 20 ha. 1.2 Yleiskaavan tarkoitus ja tavoitteet Raahen kaupunginhallitus on hyväksynyt Mustavaaran kaivos Oy.n kaavoitusaloitteen 15.10.2012, 327 ja päättänyt käynnistää siihen liittyvät Mustavaaran kaivoksen sulaton osayleiskaavan ja asemakaavan laadinnat. Kaivosyhtiön tarkoitus on avata Taivalkoskella sijaitseva Mustavaaran kaivos vuonna 2018. Malmi rikastetaan Taivalkoskella ja rikaste jalostetaan edelleen harkkoraudaksi ja ferrovanadiiniksi sulatossa. 3

Sulaton sijoituspaikaksi valittiin joulukuussa 2013 Raahen kaupungissa sijaitseva ja Raahen kaupungin omistama sataman maantäyttöalue SSAB:n Raahen tehtaan läheisyydessä. Sulaton toimintoja varten tarvitaan vähintään noin 20 hehtaarin alue. Sulaton käyttöikä on vähintään 30 vuotta, samoin kuin Mustavaaran kaivoksen suunniteltu käyttöikä. Malmivarannot riittävät vähintään em. ajaksi mutta mahdollisesti merkittävästi pidemmäksikin ajaksi. Sulaton ikää voidaan pidentää uusimalla laitteistoja tarpeen mukaan. Raahen kaupungin tavoitteena on sulaton rakentamisen lisäksi syväsatamatoimintojen kehittäminen. 1.3 Suunnittelun lähtökohdat Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava ja yleiskaavan sisältövaatimukset. Yleiskaavan sisältövaatimukset (MRL 39 ) 1. yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys 2. olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö 3. asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus 4. mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen sekä energia- vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla 5. mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön 6. kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset 7. ympäristöhaittojen vähentäminen 8. rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen 9. virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Edellä listatut maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. 1.4 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtioneuvosta päätti valtakunnallisista alueidenkäytön tavoitteista 30.11.2000. päätös tuli lainvoimaiseksi 26.11.2001. Tarkistetut alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet tulee ottaa huomioon kaavoitustyössä. Valtakunnallisissa tavoitteissa esitetään alueidenkäytön suunnittelua koskevien periaatteellisten linjauksien lisäksi myös velvoitteita. toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 4

kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto luonto- ja kulttuuriympäristönä erityiset aluekokonaisuudet (maankohoamisrannikko) 1.5 Maakuntakaava Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon. Suunnittelualueella on voimassa Pohjois-pohjanmaan maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.2005 ja se on saanut lainvoiman 25.8.2006. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta. Suunnittelualue sijoittuu LS-alueen keskelle. Suunnittelualuetta tai sen tulevia toimintoja koskevia kaavamerkintöjä ovat: kk-2 LS KAUPUNKIKEHITTÄMISEN KOHDEALUE RAAHEN KAUPUNKISEUTU Merkinnällä osoitetaan Raahen-Pattijoen yhtenäisen yhdyskuntarakenteen aluetta, joka muodostaa Raahen aluekeskuksen ydinalueen. Suunnittelumääräykset: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on pidettävä lähtökohtana kaupunkiseudun nykyistä rakennetta ja turvattava tuotanto- ja liiketoimintojen kehittämismahdollisuudet riittävillä aluevarauksilla. uusilla alueilla tulee suosia pientaloasutusta siten, että seudulla on tarjolla vaihtoehtoisia asumismuotoja. Raahen keskustaa kehitettäessä suunnittelun lähtökohtana on pidettävä historiallisen ruutukaavan ja vanhan puukaupunkimiljöön säilymistä. Uusien kauppapalvelujen sijoitusratkaisuilla ei saa vaarantaa kaupungin keskustan kehittämisedellytyksiä. Kaupunkiseudulla tulee yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla luoda edellytykset seudullisen virkistysalueverkoston toteuttamiselle. SATAMA-ALUE Suunnittelumääräys: Sataman keskeisten ydintoimintojen kehittämismahdollisuuksille tulee varata yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa riittävät aluevaraukset. 5

lo LOGISTIIKKA-ALUE Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät eri liikennemuotoja yhdistävät tavaraliikenteen terminaalialueet. Suunnittelumääräys: Raahen ja Kalajoen satama-alueisiin liittyen on varattava riittävä alue meriliikenteen tavarankäsittelyä ja yritystoimintaa varten ja sujuva pääsy alueelle yleiseltä tie- ja rataverkolta. T TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE. Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullista merkitystä omaavia, lähinnä perinteisen teollisuuden tuotanto- ja varastoalueita, jotka eivät sisälly taajamatoimintojen aluevaraukseen ja jotka halutaan turvata muulta maankäytöltä. LUONNON MONIKÄYTTÖALUE. Merkinnällä osoitetaan virkistyskäytön kannalta kehitettäviä, arvokkaita luontokohteita sisältäviä aluekokonaisuuksia. Suunnittelumääräys: Alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota luontoalueiden virkistyskäyttömahdollisuuksien edistämiseen, niiden välisten reitistöjen muodostamiseen maisema ja ympäristöarvojen säilymiseen. luo en-tv LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE Merkinnällä osoitetaan suojelualueiden ulkopuolella olevia tärkeitä lintualueita sekä merkittävimmät uhanalaisten kasvien alueet. Suunnittelumääräys: Alueen maankäyttö tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että edistetään alueen monimuotoisuuden säilymistä. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee varmistaa, että suunniteltu maankäyttö ei vaaranna linnuston ja kasvien elinoloja. TUULIVOIMALOIDEN ALUE Merkinnällä osoitetaan maa- ja vesialueita, jotka soveltuvat useiden tuulivoimaloiden muodostamien ryhmien keskitettyyn rakentamiseen. Suunnittelumääräykset: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon rakentamisen vaikutukset maisemaan, asutukseen, loma-asutukseen, linnustoon ja vedenalaiseen luontoon sekä pyrittävä lieventämään haitallisia vaikutuksia. Tuulivoimalat tulee sijoittaa ryhmiin geometrialtaan selkeään muotoon ja niin lähelle toisiaan kuin se energiatuotannon taloudellisuus huomioon ottaen on mahdollista. LAIVAVÄYLÄ Voimassa olevassa maakuntakaavassa suunnittelualueelle johtaa yhdysrata/sivurata Tuomiojalta ja laivaväylä Perämereltä. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavaa ollaan parhaillaan uudistamassa kolmessa vaiheessa. 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2.12.2013 ja on parhaillaan ympäristöministeriön vahvistettavana. Siinä käsiteltävät pääteemat ovat soiden kokonaiskäyttö, luonnonympäristö, tuulivoima, kaupan suuryksiköt ja liikennejärjestelmä. 6

2. vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut julkisesti nähtävillä 27.3.-26.4.2013. Siinä käsitellään teemoja kulttuuriympäristö, maaseudun asutusrakenne, virkistys ja matkailu, seudulliset jätteenkäsittelyalueet ja ampumarata-alueet. 3. vaihemaakuntakaava, jonka teemoja ovat kiviaines- ja pohjavesialueet, uudet kaivokset ja muut tarvittavat päivitykset, suunnitellaan käynnistyvän vuoden 2015 alussa. Ote Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavasta. Suunnittelualue sijoittuu LS-alueen keskelle. 1. vaihemaakuntakaavassa suunnittelualueelle johtaa yhdysrata/sivurata Tuomiojalta ja laivaväylä Perämereltä. Suunnittelualuetta tai sen tulevia toimintoja koskevia kaavamerkintöjä ovat: LS lo SATAMA-ALUE Suunnittelumääräys: Sataman keskeisten ydintoimintojen kehittämismahdollisuuksille tulee varata yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa riittävät aluevaraukset. LOGISTIIKKA-ALUE Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät eri liikennemuotoja yhdistävät tavaraliikenteen terminaalialueet. Suunnittelumääräys: Raahen ja Kalajoen satama-alueisiin liittyen on varattava riittävä alue meriliikenteen tavarankäsittelyä ja yritystoimintaa varten ja sujuva pääsy alueelle yleiseltä tie- ja rataverkolta. en-tv TUULIVOIMALOIDEN ALUE Merkinnällä osoitetaan tuulivoimaloiden rakentamiseen soveltuvia satama- ja teollisuusalueita. Suunnittelumääräykset: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon vaikutukset asutukseen, maisemaan, linnustoon, luontoon ja kulttuuriympäristöön sekä pyrittävä ehkäisemään haitallisia vaikutuksia. Lisäksi tulee ottaa huomioon lentoliikenteestä, liikenneväylistä ja tutkajärjestelmistä johtuvat rajoitteet voimaloiden koolle ja sijoittelulle sekä selvitettävä tuulivoimaloiden vaikutukset puolustusvoimien toimintaan. Alueen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota tuulivoimarakentamisen ja alueella olevien muiden toimintojen yhteensovittamiseen. 7

LAIVAVÄYLÄ 1.6 Yleiskaavat Suunnittelualueella on voimassa kaksi osayleiskaavaa; vuonna 2000 hyväksytty Raahen pohjoisen saariston osayleiskaava ja vuonna 2007 hyväksytty Raahen keskeisten taajama-alueiden osayleiskaava. 1.6.1 Raahen pohjoisen saariston osayleiskaava Suunnittelualueen länsiosassa on voimassa Raahen pohjoisen saariston osayleiskaava, jonka Raahen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 21.6.2000. Ote Raahen pohjoisen saariston osayleiskaavasta ja suunnittelualueen likimääräinen sijainti (punainen alue). Suunnittelualuetta koskevia kaavamerkintöjä ovat: Valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan kuuluvan alueen raja VR LV-4 RETKEILY- JA ULKOILUALUE VESILIIKENTEEN ALUE. 8

Alue varataan syväsataman toteuttamista varten. Alue sisältää 2 vaihtoehtoista syväsataman aluevarausta. Alueen käyttöönotto edellyttää hankekohtaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. 1.6.2 Raahen keskeisten taajama-alueiden osayleiskaava Alueella on voimassa Raahe 2030, keskeisten taajama-alueiden yleiskaava, jonka Raahen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 11.4.2007 20. 1. Tavoitteellinen yhdyskuntarakenne, liikenneverkosto ja virkistysalueet Ote Raahen keskeisten taajama-alueiden osayleiskaavan kartasta 1: Tavoitteellinen yhdyskuntarakenne, liikenneverkosto ja virkistysalueet sekä suunnittelualueen likimääräinen sijainti (punainen alue).(kv hyväksynyt 11.4.2007) Suunnittelualuetta koskevia kaavamerkintöjä ovat: LS tv SATAMA-ALUE. Alue varataan satamatoimintaan ja siihen liittyville terminaaleille ja varastoille. TUULIVOIMAPUISTON ALUE 9

Alueen käyttöönotto edellyttää hankekohtaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn harkintaa. YHDYSTIE, KULKUOIKEUS RAJOITETTU YHDYSTIE / KOKOOJAKATU RAUTATIE ej-3 TEOLLISUUSJÄTTEIDEN LOPPUSIJOITUSALUE Alueen käyttöönotto edellyttää ympäristölupamenettelyä. 2. Luonnon ja kulttuuriympäristön sekä maiseman kannalta arvokkaat alueet. Ote Raahen keskeisten taajama-alueiden osayleiskaavan kartasta 2: Luonnon ja kulttuuriympäristön sekä maiseman kannalta arvokkaat alueet sekä suunnittelualueen likimääräinen sijainti (punainen alue). (KV hyväksynyt 11.4.2007) Tilanne Raahen satamassa on muuttunut kaavan laatimisen jälkeen ja kaavakartassa näkyneet ennen vuotta 2008 olleet saaret Iso-Elkko ja Pikku-Elkko ovat muuttuneet syväsatamahankkeen yhteydessä satama-alueeksi. Raahen väylän ja Raahen satama-alueen ruoppaamiseen ja ruoppausmassojen läjittämiseen on Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (ent. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto) myöntänyt ympäristöluvan (59/05/02) vuonna 2005. 10

Iso-Elkossa aiemmin havaitut uhanalaiset putkilokasvit olivat seurannan mukaan hävinneet ennen satamakentän laajentamista (Pöyry Finland Oy 2010a). Suunnitellun sulaton alue on satamakenttää, jonne on läjitetty satama-altaan ruoppausmassoja. Alueella ei ole luonnontilaista ympäristöä. Hankealueella ei sijaitse maiseman tai kulttuuriympäristön arvokohteita (Mustavaaran Kaivos Oy, Sulaton ympäristövaikutusten arviointiohjelma, Pöyry 30.11.2012). 1.7 Asemakaava 1.7.1 Raahen sataman Lapaluodon satamanosan asemakaava (Akm 208) Suunnittelualueen itä- ja pohjoisosassa on voimassa asemakaava Akm 208: Raahen sataman Lapaluodon satamanosan asemakaavan muutos ja laajennus, joka on tullut lainvoimaiseksi 2.5.2014. Ote asemakaavakartasta: Raahen sataman Lapaluodon satamanosan asemakaavan muutos ja laajennus (Akm 208) sekä suunnittelualueen likimääräinen sijainti. (punainen alue) Suunnittelualuetta koskevia kaavamerkintöjä ovat: W-1 VESIALUE. Alueelle saa rakentaa aallonmurtajia, merenkulun turvalaitteita, tuulivoimaloita, laitureita ja peräporttirakenteita. 11

1.8 Muut suunnitelmat 1.8.1 Lapaluodon satamanosa v. 2030, Aluetarveselvitys ja liittyminen kaupunkirakenteeseen. Aluetarveselvityksessä on varauduttu suunnittelualueen teollisuuskäyttöön. Ote Lapaluodon satamanosa v 2030 aluetarveselvityksestä. (FCG Planeko Oy, v.2008) 1.8.2 Syvälaiturin nro 3 rakentaminen Raahen syväsatamaan Raaheen johtavaa laivaväylää ja Raahen satamaa on ruopattu viimeksi vuosina 2008-09, jolloin laivaväylän kulkusyvyys kasvoi 10 metriin. Samassa yhteydessä rakennettiin uusi syvälaituri, jossa on kaksi laivapaikkaa. Kaupunki on teettänyt vuonna 2012 esisuunnitelman uuden syvälaituri nro 3:n rakentamisesta syväsatama-altaan länsipuolelle sekä syväsatama-altaan laajentamisesta sen eteläosassa. Ruopattavat massat läjitetään rakennettavan laiturin taustalla olevaan, edellisen ruoppauksen yhteydessä rakennettuun läjitysaltaaseen. Laiturin taustalle, laiturirakenteen ja nykyisen rantapenkereen välille, täytetään uutta satamakenttää noin 6500 m 2. Laiturin kokonaispituus on noin 174 m. Satama-altaasta sekä laiturin ja eroosiolaatan perustusalueelta ruopataan pääosin moreenimaita yhteensä noin 184 000 m 3. Kaikki ruoppausmassat läjitetään rakennetun laiturin taustalla olevaan läjitysaltaaseen. Laiturin edusta ruopataan haraustasoon N 43-11.90. Rakennus- ja ruoppaustyöt suoritetaan suljetulla satama-alueella eivätkä työt aiheuta pysyviä tai tilapäisiä esteitä merenkululle tai pienveneliikenteelle. Hanke ei aiheuta 12

pysyviä muutoksia vesistön tilassa, veden laadussa tai vesieliöstössä. Työn aikainen veden samentuminen on, aiemmin toteutetuista ruoppaustöistä tehtyjen havaintojen perusteella, vähäistä ja lyhytaikaista johtuen ruopattavan materiaalin laadusta ja ruoppausalueen sijainnista. Raahen sataman syvälaituri nro 3:n esisuunnitelman asemapiirros / ins. tsto Matti Pitkälä Oy, 6.2.2012. Länsipuolelle suunniteltua uutta maavallia / läjitysallas nro 2:ta ei ole vielä rakennettu. Syväsataman kenttäalueen täyttämiseen on haettu jatkolupaa ELY-keskuksesta keväällä 2014, sillä voimassa olevan luvan voimassaolo päättyy vuoden 2014 lopussa. Ympäristölupahakemus prosessikuonan hyödyntämiselle Raahen sataman läjitysalueen täyttämisessä (Pöyry) on päivätty 15.5.2014. Nykyisen luvan aikana ei ehditty täyttämään suunniteltuja alueita, joten prosessikuonan hyödyntämiselle haetaan luvan jatkoaikaa vuoden 2017 loppuun asti, johon mennessä suunnitellut alueet on läjitetty. Raahen väylän ja satama-altaan ruoppausmassat eivät riittäneet täyttämään uuden rakennettavan syvälaiturin kenttäaluetta. Alueelle on suunnitteilla mm. Mustavaaran kaivoksen sulatto. Täyttömateriaalina käytetään myös SSAB Raahen tehtaalla syntyvää prosessikuonaa. Täyttöalueen pinta peitetään kivennäismaalla. 1.8.3 Syväsatama-alueen toiminnallinen yleissuunnitelma Raahen kaupunki on tilannut syväsataman suunnittelua varten alueen yleissuunnitelman, jossa sovitetaan yhteen rakentamista ja liikennejärjestelyjä koskevat eri toimijoiden tarpeet. Suunnitelma valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä (SITO Oy). Suunnittelua ohjaa työryhmä, johon kuuluu Raahen kaupungin ja sataman sekä SSAB Raahen tehtaan ja Mustavaaran Kaivos Oy:n edustus. 13

Koksaamontie on liikenteen pääsuunta. Liikennejärjestelyt sovitetaan nykyisiin satama- ja tehdasalueen liikenneväyliin. Sataman lastauskentän ja laiturin leveyden tulee olla 100-150 metriä. Satamakentän ja sulaton väliselle alueelle tulee sijoittumaan sivuraide. Sivuraide jatkuu täyttöalueen päähän syväväylän suuntaisena. Raiteen ja sulaton väliin rakennetaan alueen pääkatu (Alustava sulattoalueen aluesuunnitelma, Mustavaaran Kaivos Oy, s. 28) 1.8.4 Valtatien 8 kehittäminen Raahen kohdalla, maankäytön ja liikenneverkon yhteensovittamisen uudelleenarviointi ja liikennesuunnittelu Valtatie 8, teollisuus- ja satama-alueen liikenneverkko, luonnos 28.10.2014. Parhaillaan on vireillä Valtatien 8 Vaasa-Oulu yhteysvälin kehittämisselvitys Etelä- Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä Liikenneviraston yhteistyönä. Kehittämisselvitys tulee määrittämään yhtenäiset kehittämiskriteerit koko välille ottaen huomioon tiehen tukeutuvan maankäytön asettamat tarpeet. Selvityksen yhteydessä ratkaistaan Raahen osalta valta- ja kantatieratkaisut. 14

Tämä suunnitelma tarkentaa ja konkretisoi em. kehittämisselvitystä. Tavoitteena on etsiä uusia, keveämpiä toimenpidemalleja mutta kuitenkin valtatien standardin säilyttäen. Suunnitelma on laadittu välille Kantatie 88 Pattijoki. Koksaamontien suunnitelma on vielä kesken. Luonnoksessa Koksaamontien liittymän paikkaa valtatiellä esitetään siirrettäväksi pohjoiseen päin Kirkkoluodon ja Jatulintarhan väliselle alueelle, missä se on liikenneverkon kokonaisuuden kannalta loogisella, hyvin havaittavalla paikalla. Pääosa risteyksen liikenteestä tulee pohjoisen suunnasta. Aluksi liittymä toteutettaneen tasoliittymänä. Myöhemmin alueelle voidaan rakentaa eritasoristeys, jonka länsipuolen haara muodostaa Mettälänmäen kehätieyhteyden. 2 LÄHTÖTIEDOT NYKYTILANTEESTA 2.1 Maanomistus Suunnittelualueen maa- ja merialueet ovat Raahen kaupungin omistuksessa. Alue rajautuu lännessä Suomen valtion vesialueeseen ja etelässä Saloisten jakokunnan vesialueeseen sekä idässä SSAB Raahen tehtaan alueeseen. SSAB Raahen tehdas 2.2 Väestö ja väestöennuste Kaavamuutoksen vaikutusalueella, noin 1,5 km päässä hankealueesta, sijaitsee Lapaluodon asuinalue. Lapaluodon asuinalueella on noin 150 asukasta. Lähimmät loma-asunnot sijoittuvat noin 1,3 km päähän Lapaluodon lounaispuolelle. 15

2.3 Elinkeinot ja työpaikat Kaavamuutoksen vaikutusalueella on yhteensä noin 2 100 työpaikkaa, joista Lapaluodon satama-alueella on noin 100 työpaikkaa ja SSAB:n Raahen tehtaalla noin 2 000 työpaikkaa. 2.4 Sulattohanke Mustavaaran Kaivos Oy:n tarkoitus on avata Taivalkoskella sijaitseva Mustavaaran kaivos vuonna 2018. Malmi rikastetaan Taivalkoskella ja rikaste jalostetaan edelleen harkkoraudaksi ja ferrovanadiiniksi sulatossa. Sulaton sijoituspaikaksi valittiin joulukuussa 2013 Raahen kaupungissa sijaitseva ja Raahen kaupungin omistama syväsataman maantäyttöalue SSAB:n Raahen tehtaan läheisyydessä. Sulaton ympäristövaikutusten arviointiohjelman mukaan sulaton vaatima tilatarve on noin 20 ha. Sulattoprosessiin tarvitaan useita rakennuksia, joista suurimpia ovat sulatto- ja voimalaitosrakennukset. Sulattorakennus sisältää sähköuunin ja sulien jälkikäsittelylaitteistot. Raaka-aineille, kuten kivihiilelle ja teräskuonalle ja sivutuotteena syntyvälle titaanikuonalle rakennetaan omat kenttävarastot. Rikaste tuodaan katettuun varastoon. Lopputuotteina saataville raakaraudalle ja ferrovanadiinille rakennetaan myös varastot. Lisäksi rakennetaan toimistorakennus, vesienkäsittelylaitteistot, vesialtaat sekä muu teollisuuslaitoksen vaatima infrastruktuuri. Suurin savupiippu tulee voimalaitokselle, minne johdetaan sähköuunin savukaasut. Vuosittain sulattoon tuodaan noin 110 000 tonnia kivihiiltä, noin 90 000 tonnia teräskonvertterienkuonaa ja noin 450 000 tonnia rikastetta. Rikastettu malmi tuodaan ainakin alkuvaiheessa maanteitse rekoilla sulattoon. Junaraide mahdollistaa erilaisten tuotantotarveaineiden sekä valmiiden tuotteiden kuljettamisen rautateitse. Sulaton tuotteita ovat raakarauta 310 000 t/a ja ferrovanadiini 6700 t/a. Ferrovanadiinissa vanadiinia on yli 80% eli 5300 t/a. Sivutuotteena tulee titaanipitoista kuonaa noin 150 000 t/a. Sulattotoiminnassa tarvittavia muita keskeisiä materiaaleja ovat kalsiumoksidi, kalkkikivi, magnesiumoksidi, kvartsi, koksi, antrasiitti, alumiini, tulenkestävät materiaalit, elektrodit, valssihilse ja happi. Näiden vuosittainen kulutus on noin 70 000 tonnia. Sulaton tuottamat jätteet prosessoidaan niin, että ne voidaan varastoida myöhemmin osoitettavaan sijoituspaikkaan. Vuosittaisen jätemäärän arvioidaan olevan 10 000-25 000 k-m 3. Sulaton titaanikuona ei ole jätettä, vaan maarakennuksessa hyödynnettävää materiaalia. Tuotteiden käyttökohteista voidaan yleisesti sanoa, että vanadiinia käytetään pääasiassa seosterästen valmistuksessa ja raakarauta on yleinen raaka-aine terästuotannossa sekä valimoilla. Raakarauta tuotetaan harkkoina, pienirakeisena granuloituna materiaalina tai sulana. Ferrovanadiini tuotetaan pienikokoisina valettuina kappaleina. Titaanikuona granuloidaan sopivaan raekokoon, jolloin sitä voidaan käyttää erilaisissa maanrakennuskohteissa mm. teissä ja rakennusten perustuksissa. Sulaton tuotteita käytetään metalleissa, joille on tyypillistä korkea kierrätysaste ja joita voidaan käyttää teräksen raaka-aineina useita kertoja. 16

2.5 Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue sijoittuu hyvin saavutettavalle, olemassa olevalle satama- ja teollisuusalueelle. Alueelle johtaa rautatie sekä Rautaruukintie, joka on yleinen tie. Koksaamontie on suorin yhteys syväsatama-alueelle. Raahen satamaan johtaa kulkusyvyydeltään 10,0 metrin väylä. Oheinen ote Raahen keskeisten taajama-alueiden yleiskaavasta kuvaa yhdyskunnan rakennetta, jossa kaavamuutosalue sijoittuu tuotanto- ja innovaatioalueelle. 2.6 Liikenne 2.6.1 Tieliikenne Suunnittelualueen sijainti on edullinen maakuljetusten osalta, sillä alue sijaitsee valtatien 8 läheisyydessä. Vuoden 2014 liikennelaskennan perusteella arkipäivien liikennemäärä Koksaamontiellä kulkee 1200 ajoneuvoa vuorokaudessa, joista 110 raskasta liikennettä. Liikennevaihtelut ovat suuria sekä viikonpäivien että päiväliikenteen osalta. Ajoneuvoliikenne muodostuu pääasiassa kuorma-autoista, erikoiskuljetuksista ja työpaikkaliikenteestä. 17

Tieverkon rungon muodostaa valtatie 8. Alueellisia pääväyliä ovat Lapaluodontie ja Rautaruukintie sekä Koksaamontie. Liikenne ohjataan satama-alueille valvotun portin kautta. Syväsataman ajoneuvoliikenne tullaan ohjaamaan valtatieltä 8 SSAB Raahen tehtaan koksaamon portin kautta. Lapaluodon satamasta on mahdollista liikennöidä syväsatamaan myös terästehtaan pääportin kautta. 2.6.2 Raideliikenne Rautatie Lapaluodon eteläkärkeen rakennettiin vuonna 1900. Vuosina 1927-30 rakennettiin sivuraide Satamalahden pohjukkaan. Nykyinen Lapaluodon satamanosan rata tullaan poistamaan ja uusi rata on suunniteltu rakennettavaksi Somerolahden suunnasta. Raaheen päättyvä sähköraide palvelee teollisuutta ja satamaa, erityisesti terästehdasta. Lapaluotoon johtaa rautatie, jota liikennöidään dieselvetureilla. Rataa hallinnoivat omilla osuuksillaan Raahen kaupunki ja Liikennevirasto. Terästehtaan alueelle on rakennettu raide 1960-luvulla. Tästä raiteesta tullaan rakentamaan sivuraide nyt kaavoitettavaan syväsatamaan. 2.6.3 Satama-alueet Raahen satamatoiminta vilkastui Rautaruukin rakentamisen myötä 1960-luvulla, jolloin tehdas rakensi omaan käyttöönsä satama-altaan Lapaluodon satama-altaan yhteyteen. Satama eli hiljaiseloa lähes parikymmentä vuotta kunnes sataman kehittä- 18

missuunnitelma hyväksyttiin vuoden 1988 lopussa Raahen kaupunginvaltuustossa. Raahen kaupunki ja Rautaruukki Oy aloittivat yhdessä Lapaluodon satamanosan kehittämisen noin 20 vuotta sitten. Tänä aikana on käytännössä rakennettu kokonaan uusi satama, uusi toimiva infrastruktuuri ja ruopattu satama-allasta. Satamaa on kehitetty 1995 hyväksytyn yleissuunnitelman mukaisesti. Raahen syväsatamahanke sai ympäristöluvan vuonna 2006, minkä jälkeen käynnistyivät uuden satama-altaan ruoppaaminen ja läjitysalueiden rakentaminen. Aallonmurtajan läpi rakennettiin uusi kulkuaukko satama-altaaseen. Syvälaiturien nro 1-2 lisäksi satamaan rakennettiin halkaisijaltaan 340 m oleva uusi kääntöallas. Merenkulkulaitos toteutti 10 metrin syvyisen meriväylän ruoppaamisen ja Raahen kaupunki rakensi 355 metrin pituisen syvälaiturin. Ruoppausmassoilla rakennettiin uutta varastokenttää yhteensä 25 ha, josta 5 ha sijoittui Lapaluodon satamanosaan. Tänä päivänä Raahen satama on kokonaisuus, johon kuuluu kaksi erillistä hallinnollista ja omistuksellista osaa. Toinen on Raahen kaupungin ylläpitämä Lapaluodon satamaosa ja toinen SSAB Raahen tehtaan satamanosa. Syväsataman laiturista osa sijaitsee SSAB Raahen tehtaan omistamalla alueella. Kaavamuutosalue sijaitsee kokonaisuudessaan Raahen kaupungin omistamalla alueella. Syväsatama-alueen käytöstä, vuokraamisesta, ohjeista, määräyksistä yms. päättää sataman johtokunta ja satamatoimisto. Raahen satama on tavaraliikennemääriltään Perämeren toiseksi suurin satama ja kokonaistavaraliikenteeltään Suomen kuudenneksi suurin satama. Satamasta on säännölliset kuljetusyhteydet Keski-Eurooppaan, Englantiin, Irlantiin ja Välimeren alueelle. Satama-alueet on aidattu ja kulku alueille tapahtuu valvottujen porttien kautta. Satamilla on kansainvälisten ISPS-määräysten mukainen turvasuunnitelma. Satamatoimintaan liittyy kansallisia ja kansainvälistä erityislainsäädäntöä mm. valtioneuvoston asetus nro 633/2004 sisältää monia huomioitavia asioita satamanpitäjille ja omistajille. Lisäksi Raahen satama-alueella on voimassa Raahen kaupunginvaltuuston syyskuussa 2014 hyväksymä satamajärjestys, jota alueen toimijoiden ja vuokralaisten tulee noudattaa. Lapaluodon satamanosalle on myönnetty uusi ympäristölupa nro 5/2014/1, 20.1.2014. 2.7 Maaperä ja vesistö 2.7.1 Vaikutusalueen maasto Satama-alue ympäristöineen on melko tasaista rantalakeutta. Lapaluoto ja Satamakangas muodostavat korkeampia moreeniselänteitä, jonne asutusta ja rakentamista on vanhastaan sijoittunut. Selänteitä on satama-alueen rakentamisen myötä tasoitettu satama-alueeksi ja varastokentiksi. SSAB Raahen tehdas sijoittuu melko tasaiselle moreenikankaalle. Merestä aikoinaan nousseet Elkon saaret, jotka olivat osa moreeniharjannetta, ovat muuttuneet syväsatamahankkeen ruoppauksen ja maantäyttöjen seurauksena satama-alueeksi. Suunnittelualueen vaikutusalueella, selänteiden välissä, sijaitsee umpeen kasvava maankohoamisrannikon lampi, Aittalahti. Aittalahden poikki on rakennettu pengertie, joka kulkee Lapaluodon satamanosaan. Aittalahden länsipuolella sijaitsee käytöstä poistettu maisemoitu vanha maankaatopaikka. Aittalahden rannoille ovat tyypillisiä eri tavoin näkyvät ihmistoiminnan jäljet. Aittalahteen on tehty kunnostustoimenpiteitä vuonna 2008. 19

2.7.2 Suunnittelualueen maaperä Alue on täysin ihmisen rakentamaa täyttömaata. Alueelle on rakennettu läjitysaltaita, jotka on eteläosaltaan täytetty sataman ruoppausmassoilla ja keskiosaltaan terästehtaan prosessikuonalla. Läjitysaltaat on eristetty penkerein muusta vesialueesta. Täyttökerroksen paksuus altaassa I on noin 2 metriä ja altaassa II noin 4-5 metriä. Prosessikuonaa tullaan sijoittamaan koko täyttöalueelle. Täyttöalueen pinta peitetään kivennäismaalla. Täyttöalueen pinta-ala on noin 12 ha ja täyttömäärä 475 000 525 000 k-m 3. Kuvaote läjitysalueista, (lähde: Raahen satama, ympäristölupahakemus prosessikuonan hyödyntämiselle Raahen sataman läjitysalueen täyttämisessä, 15.5.2014.) Raahen kaupungin satamatoimisto teetti Syväsataman täyttöalueen yleispiirteinen pohjatutkimuksen (Pöyry Finland Oy), joka valmistui 8.4.2013. Selvitys on suuntaa antava. Perustamistavan suunnitteluun tarvitaan tarkempi selvitys. Alueelle on tehty täyttöjä imuruoppausmassoilla noin 700 000 k-m 3 ja saman verran kaivetulla materiaalilla. Alueelle on läjitetty myös prosessipoisteita noin 220 000 tn / 100 000 k-m 3. Täyttöalueen korkeus vaihtelee likimain tasovälillä +1,5 +2,5. Läjitetyt ruoppausmassat ovat yleensä silttistä hiekkaa ja hienoa hiekkaa tai rakeisuudeltaan näitä lähellä olevaa moreenia. Karkeampaakin materiaalia, joka sisältää kiviä, on käytetty mm. syvälaiturin taustatöissä. Prosessipoistetta eli paksuja teräskuonatäyttöjä havaittiin kahdessa tutkimuspisteessä. Pohjarakentamisen kannalta alue on vaativa, koska sinne on läjitetty rakeisuudeltaan vaihtelevia ruoppausmassoja sekä terästehtaan prosessipoistetta. Ruoppausmassat ja prosessipoisteet ovat pääosin verrattain löyhässä tilassa. Prosessipoiste on paisuvaa. Täyttöjen alla on paikoitellen luontaisia merenpohjan löyhiä ja voimakkaasti kokoonpuristuvia silttikerroksia. Pohjaolosuhteiden perusteella voidaan alustavasti arvioida, että raskaiden sekä painumille arkojen rakennusten, rakenteiden ja laitteiden perustamistapa on paalutus kallioon tai luonnontilaiseen tiiviiseen moreeniin. Maavaraisen perustamisen mahdollisuus joillakin alueilla kannattaa tarkastella jatkosuunnittelussa painumalaskelmien pohjalta. Kevyitä ja suurehkoja painumaeroja kestäviä rakennuksia voidaan mahdollisesti perustaa pinnalta tiivistetyn pohjamaan varaan. 20

2.7.3 Maanpinnan ja veden korkeustasot Suunnittelualue sijoittuu Perämeren maankohoamisrannikolle. Alue on kokonaisuudessaan muodostettu läjitysmassoista. Raahen pohjoisen saariston osayleiskaavassa nykyisen sataman edustan merialue on varattu syväsataman rakentamista varten. Raahessa maankohoaminen suhteessa valtameriin on ollut 1900-luvulla keskimäärin 7,22 mm vuodessa. Vedenkorkeus vaihtelee teoreettisen keskiveden suhteen maksimissaan + 162 cm... - 129 cm. Merenpinta on korkeimmillaan myöhäissyksyllä ja matalimmillaan kevättalvella. Ilmastonmuutos vaikuttaa vedenkorkeuden vaihteluihin lisäämällä vedenkorkeusmaksimia ja lyhytaikaisia vedenkorkeuden vaihteluja. Alueella noudatetaan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen määräämää merenrantarakentamisen varautumiskorkeutta, missä vesivahingoille alttiiden rakennusosien korkeusaseman tulee olla korkeustason N 60 + 2.10 yläpuolella. Siinä on otettu huomioon merenpinnan aaltoiluvara ja lounaistuulen aiheuttama äkillinen merenpinnan nousu eli pakkautumisilmiö. Suunnittelualue on tällä hetkellä osin täytetty korkeustasoon N 60 + 1,5 +2.5. 2.8 Ympäristö ja sen arvot 2.8.1 Maisemakuva Hankealue sijoittuu suurimittakaavaiseen teollisuus- ja satamatoimintojen ympäristöön, jossa ihmistoiminnan vaikutus maisemaan on merkittävä. Hankealue on täyttömaa-aluetta. Alueen maisemakuvaa hallitsevat teollisuus- ja satamarakenteet. SSAB Raahen tehtaan piiput sekä sijoituspaikan eteläpuolella sijaitsevat tuulivoimalat ovat alueen kauas erottuvia maamerkkejä (Mustavaaran Kaivos Oy, Sulaton ympäristövaikutusten arviointiohjelma, Pöyry 30.11.2012). Suunnittelualueella ei ole arvokasta maisemaa. Suunnittelualueen rannikkomaisemaa hallitsevat SSAB Raahen tehtaan teollisuusalue ja Raahen satama. Raahen keskeisten taajama-alueiden yleiskaavan maisemaselvityksen mukaan sulaton yleiskaavan vaikutusalue on pääosin voimakkaasti ihmisen muokkaamaa teollisuus- ja satama-aluetta, joka on kaupunkikuvassa voimakkaasti esille nouseva työpaikka-alue. SSAB Raahen tehdas satamineen ja ratapihoineen muodostaa elinvoimaisen ja laajan tehdasmiljöön, jonka symbolinen, visuaalinen ja taloudellinen merkitys kaupungille on suuri. Alue näkyy, kuuluu ja tuoksuu laajasti ja sen toimintojen syke rytmittää kaupunkilaisten elämää. SSAB Raahen tehtaan aluetta ympäröivät metsäiset alueet toimivat suojavyöhykkeinä asutusta vasten. 21

Karttaote keskeisten taajama-alueiden yleiskaavan maisemaselvityksen kartasta maisemakokonaisuudet ja maiseman kiintopisteet. Rautaruukin teollisuusalue on merkitty maamerkiksi 6. Metsäinen alue muodostaa ekologiset yhteydet mahdollistavan viherkehän. (Suunnittelukeskus Oy 2005). Merkintöjen selitykset: 22

2.8.2 Luonnonmaisema Suunnitellun sulaton alue on satamakenttää, jonne on läjitetty satama-altaan ruoppausmassoja. Alueella ei ole luonnontilaista ympäristöä (Mustavaaran Kaivos Oy Sulaton ympäristövaikutusten arviointiohjelma, Pöyry 30.11.2012). Suunnittelualueella ei ole luontoarvoja, sillä se on kauttaaltaan ihmisen rakentamaa aluetta. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee Raahen saariston Natura-alue, joka on esitetty vuonna 2000 hyväksytyssä Pohjoisen saariston osayleiskaavassa. 2.8.3 Kulttuurimaisema ja perintö Käytössä olevan aineiston (Museovirasto 2010a & 2010b, SYKE 2012, Herttajärjestelmä 2012, kaava-aineistot) perusteella hankealueella ei sijaitse maiseman tai kulttuuriympäristön arvokohteita. Hankealueen ympäristöön sijoittuvat arvokohteet on selvitetty noin kolmen kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Lähde: Mustavaaran Kaivos Oy, Sulaton ympäristövaikutusten arviointiohjelma (Pöyry 30.11.2012) 23

Valtakunnallisesti arvokkaat kohteet: Saloisten kellotapuli on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristökohde ja se sijaitsee noin 2,5 kilometrin etäisyydellä hankealueen itäpuolella. (Museovirasto 2010b) Kuvaus: Vuonna 1786 rakennettu Saloisten kellotapuli on uusklassillisen puuarkkitehtuurin erikoisuus. Pohjaltaan neliönmuotoinen tapuli on rakennettu korkean läpikäytävän päälle silloisen kirkkotarhan hirsiaidan yhteyteen. Pohjanmaan rantatie on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristökohde ja se ulottuu lähimmillään noin 2,5 kilometrin etäisyydelle hankealueen itäpuolelle (Museovirasto 2010b) Kuvaus: Pohjanmaan rantatie on yksi Suomen tärkeistä historiallisista tielinjoista. Ratsupolusta 1600-luvulla kehittynyt maantie on kulkenut Turusta Tukholmaan Pohjanlahden ympäri. Iso-Kraaselin ja Taskun tunnusmajakat on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, jonka kohteista lähin sijaitsee noin 2,5 kilometrin etäisyydellä hankealueesta pohjoiseen Iso-Kraaselin saarella (Museovirasto 2010b). Kuvaus: Iso-Kraaselin korkeimmalla kohdalla on tunnusmajakka ja luotsiaseman rakennukset. Tunnusmajakka eli Iso-Kraaselin pooki on noin 18 metriä korkea torni. Pookin vieressä on 1800-luvulla rakennettu kaksikerroksinen, matalalla tähystystornilla varustettu luotsiasema. Maakunnallisesti arvokkaat kohteet: Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa (YM vahvistanut 17.2.2005) hankealueen itäpuolelle lähimmillään 2,5 kilometrin etäisyydelle on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeä alue, Saloisten tapuli ja kirkonmäen maisema. Kohde on aiemmin eli ennen vuoden 2009 päivitystä sisältynyt valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen luetteloon (nk. RKY 1993/ Museovirasto). Kuvaus: Saloisten 1600-luvun puukirkko tuhoutui tulipalossa 1930 ja nykyinen rapattu tiilikirkko kohosi sen paikalle 1932. Vanhaan kirkkoon liittynyt edustava, puinen kellotapuli on rakennettu 1786-87. Saloisten pappilan historiallinen kivirakenne sijaitsee noin 2,5 kilometrin etäisyydellä hankealueesta itään (Museovirasto 2010b). Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa (YM vahvistanut 17.2.2005) hankealueen itäpuolelle 2,5 kilometrin etäisyydelle on osoitettu valtakunnallisesti/maakunnallisesti merkittävä perinnemaisemakohde. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa (YM vahvistanut 17.2.2005) Raahen edustan merialue hankealueen pohjoispuolella on osoitettu kulttuuriympäristön 24

tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi. Alue ulottuu lähimmillään hiukan alle 2 kilometrin etäisyydelle hankealueesta. Lapaluodon asuinalue hankealueesta 2 kilometriä koilliseen on osoitettu maakunnallisesti/paikallisesti arvokkaaksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi Raahen keskeisten taajama-alueiden osayleiskaavassa (KV hyväksynyt 11.4.2007) Muinaisjäännökset: Saloisten pappilan historiallinen kivirakenne sijaitsee noin 2,5 kilometrin etäisyydellä hankealueesta itään (Museovirasto 2010b). Noin 2,5 kilometriä hankealueesta pohjoiseen sijaitsee Koninpään vedenalainen muinaisjäännös, Koninpään hylky (Hertta-tietokanta 2012) Lähde: Mustavaaran Kaivos Oy, Sulaton ympäristövaikutusten arviointiohjelma (Pöyry 30.11.2012) 2.9 Virkistys Suunnittelualueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei sijoitu virkistystoimintoja. Virkistysalueet vaikutusalueella Raahen keskeisten taajama-alueiden yleiskaavassa vaikutusalueelle sijoittuu virkistysalueita Lapaluodon asuntoalueen ympärille, sekä meren puolelle että teollisuusalueen puolelle. Viheralueita ja suojaviheralueita on Raahen sataman Lapaluodon satamanosan asemakaavassa (Akm 208) osoitettu Raahen keskeisten taajama-alueiden osayleiskaavan mukaisesti. Asemakaavassa Akm 208 rakentamattomat alueet on osoitettu säilytettäviksi luonnontilaisina. Olemassa olevaa puustoa on osoitettu säilytettäväksi mahdollisimman paljon ja harvinaiset kasvit on osoitettu säilytettäviksi. Asemakaavassa Akm 208 on Lapaluodon asuinalueen ja teollisuusalueen väliin osoitettu suojaviheralue (EV-2), jossa alueen metsä on jatkuvan hoidon ja uudistamisen avulla pidettävä elinvoimaisena siten, että sen suojametsämerkitys säilyy. Alueelle tulee istuttaa puita ja pensaita siten, että ne muodostavat tiheän suojakasvillisuuden satama-alueelta ja teollisuudesta kulkeutuvaa melua ja pölyä suojaamaan. Lapaluodon asuinaluetta ympäristöhäiriöiltä suojaamaan on asemakaavassa esitetty rakennettavaksi melueste. Suojaviheralueelle on kaikki rakentaminen kielletty. Alueelle saa kuitenkin rakentaa tarvittavat ulkoilureitit. Lisäksi asemakaavassa Akm 208 on osoitettu venesatama / venevalkama-alue (LV-1) Raahen keskeisten taajama-alueiden osayleiskaavan mukaisesti. Venesataman alueella sijaitsee SSAB Raahen tehtaan venehalli ja alueelle on osoitettu veneiden säilytyspaikka. Venesataman rantaa kiertämään on osoitettu kevyen liikenteen väylä. 2.10 Yhdyskuntatekniikka Suunnittelualueella ei ole yleistä vesi- ja jätevesiverkostoa. Niiden lähimmät liittymäkohdat sijaitsevat SSAB Raahen tehtaiden tehdasalueella. Lähin voimalaitos sijaitsee terästehtaan alueella ja se on liitetty Raahen kaupungin kaukolämpöverkostoon. 25

Suunnittelualueelle on rakennettu kaksi Raahen Tuulienergia Oy:n tuulivoimalaa Raahen tuulivoimapuistoa täydentämään. Tuulivoimaloita varten on rakennettu maakaapeli läjitysalueen reunapenkalle. Osa maakaapelista sijoittuu keskelle sulaton tulevaa tonttia. Tuulivoimaloiden Nordex N117/3000 nimellisteho on 3 MW (yhteensä 6MW). Pohjoisimman tuulivoimalan napakorkeus on 90 metriä ja eteläisen voimalan 120 metriä. Tuulivoimaloiden roottoreiden halkaisija on 117 metriä. Suunnittelualueen ulkopuolella sijaitsee Suomen Hyötytuuli Oy:n tuulivoimala (Siemens SWT 2,3 MW, napakorkeus 80 metriä, roottorin halkaisija 101 metriä), jonka vaikutusalue ulottuu sulaton kaava-alueelle. Tuulivoimaloiden alueille ei tule osoittaa muuta rakentamista tai toimintoja. Raahen Kuljunlahden, SSAB Raahen tehtaan ja Lapaluodon sataman alueella sijaitsevalle Raahen tuulivoimapuistoalueelle on jo aikaisemmin rakennettu yhdeksän tuulivoimala-yksikköä, jotka sijaitsevat sulaton osayleiskaava-alueen eteläpuolella. Lisäksi Raahen sataman Lapaluodon satamanosan asemakaavassa (Akm 208) osoitettu aluevaraus kahdelle tuulivoimalalle, jotka sijoittuvat Ruismatalan aallonmurtajalle, Sulaton osayleiskaava-alueen pohjoispuolelle. 26

27

3 KAAVARATKAISUT 3.1 Yhdyskuntarakenne Hanke sijoittuu Raahen kaupungin omistamalle eteläpuoliselle syväsatama-alueelle SSAB Raahen terästehtaan viereen. Alueelle on hyvät tieyhteydet valtatieltä 8 sekä Pohjanmaan radan sivuraiteelta. Alueella on lisäksi syväsatama merikuljetuksia varten. Suunniteltu rakennusalue sijoittuu teollisuusalueen sisälle ja kulku alueelle tulee tapahtumaan SSAB Raahen tehtaan koksaamon liittymän kautta. Uuteen syväsatamaan on tiestön ja kunnallistekniikan lisäksi suunniteltu rakennettavaksi mm. rautatie, laituri, varastorakennus sekä muita satamatoimintaan liittyviä laitteita. Sulaton yleiskaavassa varataan riittävät alueet Mustavaaran Kaivos Oy:n sulaton, satamatoimintojen, tuulivoimaloiden sekä eri liikennemuotojen tarpeisiin. Tämän yleiskaavamuutoksen tavoitteena on sovittaa yhteen suunnittelualueelle tulevat ja siellä olevat toiminnot niin, että ne mahdollistavat kaikkien yritysten toiminnan ylläpidon ja kehittämisen alueella. Yhteensovitettavia toimintoja ovat: syväsatama laitureineen ja liikenneväylineen: raide, tiestö, varastot, konttialueet, laiturin rakenteet, kuljettimet, nosturit ja lastauksen liikennöintialueet, vesi- ja jätevesihuolto sekä sähkö- ja tietoliikennekaapelit sekä toimintojen laajennusmahdollisuus meren suuntaan merenkulun turvalaitteet sulatto prosessitoiminta liikennöintialueineen, sähkön- ja tiedonsiirron kaapelit / ilmajohdot, vesi- ja jätevesihuolto meren ja terästehtaan suuntaan tuulivoimalat huolto- ja suoja-alueineen, huoltotiet ja sähkönsiirron maakaapelit SSAB Raahen tehtaan vesihuollon eli merivesiputken huomioiminen 3.2 Teollisuusalueet TT-1 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSILTAAN MERKITTÄVIEN TEOLLISUUS- TOIMINTOJEN ALUE Alueelle voidaan sijoittaa teollisuustoimintoja, jotka tarvitsevat YSL:n 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Alueelle voidaan sijoittaa myös muita teollisuuslaitoksia ja sataman toiminnan edellyttämiä laitteita, rakenteita ja/tai rakennuksia. Alueelle tulee laatia asemakaava. Merkinnällä on osoitettu Mustavaaran kaivosta palvelevan sulaton toimintojen alue. Toteutuessaan sulatto työllistäisi noin 150 henkeä. Sulatto sijoittuu maantäyttöalueelle, TT-1 alueen itäreunalle. TT-1 alueen länsiosassa sijaitseva noin 12 hehtaarin alue on rajattu ympäristöluvan mukaan ja alue on vielä vesialuetta. Sen täyttötilavuus on 400-500 000 k-m 3. Läheltä saatavia laivaväylien ruoppausmassoja hyödynnetään läjitysaltaiden penkereiden rakentamisessa ja altaiden täytössä, mikä säästää maa-aines- ja kuljetuskustannuksia. Läjitysalueita on tarkoitus käyttää jatkossa noin 3-4 vuoden välein tehtävien kunnossapitoruoppausten läjitysalueina. 28

Kun alue on täytetty, sinne voidaan sijoittaa esim. sulaton laajennus tai muuta alueelle soveltuvaa teollisuutta sekä sataman toimintoja. voimalaitos varasto sulatto rikastevarasto varastosiilot tsto ja parkkipaikat Alustavia sulattoalueen aluesuunnitelmia, Mustavaaran Kaivos Oy. 29

Sulaton tilatarve on noin 20 ha. Sulattoprosessiin tarvitaan useita rakennuksia, joista suurimpia ovat sulatto- ja voimalaitosrakennukset. Sulattorakennuksessa tulee sijaitsemaan sähköuuni ja sulien jälkikäsittelylaitteistot. Raaka-aineille, kuten kivihiilelle ja teräskuonalle ja sivutuotteena syntyvälle titaanikuonalle tullaan rakentamaan omat kenttävarastot. Rikaste tuodaan katettuun varastoon. Lopputuotteina saataville raakaraudalle ja ferrovanadiinille tullaan rakentamaan varastot. Lisäksi rakennetaan toimistorakennus, vesienkäsittelylaitteistot, vesialtaat sekä muu teollisuuslaitoksen vaatima infrastruktuuri. Suurin savupiippu tulee voimalaitokselle, minne johdetaan sähköuunin savukaasut. Vuosittain sulattoon tuodaan noin 110 000 tonnia kivihiiltä, noin 90 000 tonnia teräskuonaa ja noin 450 000 tonnia rikastetta. Rikastettu malmi tuodaan ainakin alkuvaiheessa maanteitse rekoilla. Junaraide mahdollistaa erilaisten tuotantotarveaineiden sekä valmiiden tuotteiden kuljettamisen rautateitse. Sulaton tuottamat jätteet prosessoidaan niin, että ne voidaan varastoida myöhemmin osoitettavalle sijoituspaikalle. Vuosittaisen jätemäärän arvioidaan olevan 10 000-25 000 k-m 3. Sulaton titaanikuona ei ole jätettä, vaan maarakennuksessa hyödynnettävää materiaalia, jota myydään mm. tierakentamiseen. Tontin käyttö osoitetaan tarkemmin asemakaavassa, kun sulaton koko, prosessimenetelmä ja sulattoalueen sisäinen logistiikka sekä varastointi ovat tiedossa. 3.3 Liikenne SSAB Raahen tehtaalle, satamaan ja logistiikka-alueelle on tieyhteys valtatieltä 8 kolmea eri reittiä pitkin: Koksaamontieltä, Rautaruukintieltä ja Lapaluodontieltä. Satamien, ratapihan ja logistiikka-alueiden toteuttamiset ja laajentamiset vaativat uusien yhteyksien avaamisen eri alueiden välille ja ulkopuolelle. Sataman raide- ja maantieliikenne risteävät tasoylikäytävin ratkaisusta riippumatta. Suunnittelualueen liikenne ohjataan valtatieltä 8 Koksaamontielle ja siitä edelleen syväsatamaan ja sulatolle. Koksaamontie, joka on Ruukin rakentama ja ylläpitämä tie, sijaitsee terästehtaan alueella. Kaupungilla on sopimus tien käytöstä syväsataman liikennettä varten. Teollisuus- ja satama-alueille pääsee vain valvotun portin kautta. Vastaavanlainen sopimus laaditaan kulun järjestämiseksi sulatolle. Teollisuusalueen ja satama-alueen sisällä on useita teitä, joita voidaan käyttää erityistilanteissa varayhteyksinä sekä poistumisteinä Lapaluodon suuntaan. Vaikutusalueen tiestön yleissuunnittelu on parhaillaan käynnissä. Rikastettu malmi tuodaan sulatolle ainakin alkuvaiheessa maanteitse rekoilla. Junaraide mahdollistaa erilaisten materiaalien ja kemikaalien sekä valmiiden tuotteiden kuljettamisen rautateitse. Ohjeellinen rautatieliikenteelle varattu alueen osa Terästehtaan teollisuus- ja satama-alueelle johtavasta teollisuusraiteesta erkanee uusi yhdysraide syvälaiturille nro 3. Raide voi palvella myös sulaton kuljetustarpeita. Satamaan tulevan uuden sivuraiteen pituus tulee olemaan lähes 1 km, johon mahtuu 920 m pitkä juna. 30

VR-Track on tehnyt suunnitelman sataman lastauskentälle johtavasta raiteesta, johon tulee 2-3 kiskotietä. Raiteen viereen tulee autotie. Liikenneväylät tarvitsevat noin 30-40 metriä leveän vyöhykkeen sataman ja teollisuusalueen rajalla. LAIVAVÄYLÄ Merkinnällä on osoitettu oleva, kauppamerenkulun tai muun hyötyliikenteen käyttöön tarkoitettu 10 metrin syvyinen väylä. Raahen satama-aluetta on muokattu voimakkaasti vuodesta 2008 lähtien väylien ruoppauksilla ja maamassojen läjityksillä. Ruoppauksilla ja läjityksillä on muodostettu kokonaan uusi satama-allas sekä rantaviiva laitureineen ja satamakenttineen. Uusi ympäristölupa syvälaituri nro 3:n rakentamiseen, ruoppaukseen ja maa-ainesten läjitykseen haettiin AVI:lta huhtikuussa 2012 ja AVI myönsi luvan marraskuussa 2012. Luvalle haetaan parhaillaan jatkoa vuosille 2015-2017. Uutta laituritilaa tarvitaan kasvavan laivaliikenteen tarpeisiin. Syväsataman laajentaminen on tarpeen laivojen paremman ja turvallisemman liikkumisen varmistamiseksi satama-altaassa laiturien määrän kasvaessa. LS-2 SATAMA-ALUE Alue varataan satamatoimintaan ja siihen liittyville terminaaleille ja varastoille. Satamakenttä on kokonaisuudessaan rakennettu ruoppauksen läjitysmassoista ja terästehtaan kuonasta. Satamakenttiä on tarpeen laajentaa syväsatamassa mm. uutta ratalinjausta varten. LS-2 kaavamerkinnällä on osoitettu uusi syväsatamalaituri nro 3 ja siihen liittyvä lastauskenttä, joka on leveydeltään noin 100 metriä. Teollisuusalueen reunalla on 30-40 metrin kaistale liikennealuetta. Rakennetun laituripenkan päälle tullaan rakentamaan 10-15 metriä leveä syväsatamalaituri. Vuosittain satamaan tuodaan sulattoa varten noin 150 000 tonnia kivihiiltä ja asiakkaille viedään raakarautaa noin 300 000 tonnia ja ferrovanadiinia 6 500 tonnia, maksimissaan vajaa 400 000 tonnia. Satamalla on paljon resursseja muidenkin yritysten kuljetustarpeille. EU haluaa edistää laivojen LNG:n käyttöä. Alueen suunnittelussa tulee huomioida laivojen LNG:n jakelujärjestelmä sekä mahdollinen varaus tankkausterminaalille tai asemalle. W VESIALUE Ympäröivää vesialuetta käytetään prosessiveden hankintaan ja prosessivesien purkupaikkana. Raahen edustan vesien ekologinen tila on tyydyttävä, kauempana hyvä. 31

SATAMAN VESIALUE Alueelle saa rakentaa aallonmurtajia, merenkulun turvalaitteita, laitureita ja peräporttirakenteita. 3.4 Tekninen huolto 3.4.1 Energiahuolto ET YHDYSKUNTATEKNISEN HUOLLON ALUE Merkinnällä on osoitettu terästehtaan merivesiputken suualue rakenteineen. Tuulivoimaloiden alue Kohdemerkinnällä on osoitettu tuulivoimaloiden alueet. Katkoviiva osoittaa lähisuojaalueen, jolle voidaan sijoittaa voimalan huollon ja liikennöinnin tarvitsemat rakenteet. Suunnittelualueelle on rakennettu kaksi tuulivoimalaa. Luku tv-merkinnän yhteydessä osoittaa kuinka monta tuulivoimalaa kullekin erilliselle pistekatkoviivalla rajatulle osa-alueelle saa sijoittaa. Tuulivoimalan kaikkien rakenteiden on sijoituttava kokonaan alueen sisäpuolelle. Yksittäisen tuulivoimalan enimmäiskorkeus saa olla enintään 200 metriä maanpinnasta. Tuulivoimalan kokonaiskorkeus merenpinnasta ei saa ylittää ilmailuviranomaisen asettamia korkeusrajoituksia. Ennen kunkin tuulivoimalan rakentamista on haettava ilmailulain (1194/20099 165 mukainen lentoestelupa Liikenteen turvallisuusvirastolta Trafilta. Tuulivoimalan värityksen on oltava yhtenäinen ja vaalea, kuitenkin varustettuna ilmailuviranomaisen lentoesteluvan ehtojen mukaisin merkinnöin. Tuulivoimaloiden (tv1) alueille ei tule osoittaa muuta rakentamista/ toimintoja. Maanalainen voimajohto, sähkökaapeli ja rakennusrajoitusalue. Merkinnällä on osoitettu oleva, tuulivoimaloiden maakaapeli. Kaapelin siirtotarve ja sijainti tarkentuu kun sulaton rakennusten tarkka sijainti selviää. Sulatolle rakennetaan 110 kv:n sähkölinja. Sähkölinjan pituus on merikaapelina toteutettuna muutama kilometri tai vaihtoehtoisesti terästehtaan kautta rakennettuna muutamia satoja metrejä. Osa sähköstä voidaan tuottaa omalla tai yhteistyökumppanin voimalaitoksella. 32

Sulattohankkeeseen kuuluu voimalaitos, jonka jätelämpökattila on sulaton yhteydessä. Muu osa voimalaitosta (höyryturbiini, generaattori, apulaitteisto) voidaan rakentaa myös mahdollisen yhteistyökumppanin alueelle, jolloin laitos voi olla uusi tai olemassa oleva. Voimalaitoksella tuotetaan sähköä ja kaukolämpöä. Sähkö ja osa lämmöstä käytetään sulatolla ja loppuosa lämmöstä pyritään myymään. Terästehtaan voimalaitos tuottaa nykyisin suuren osan kaupungin tarvitsemasta kaukolämmöstä. Sulatto voitaneen liittää terästehtaan lämpölaitoksen kautta olemassa olevaan kaukolämpöverkostoon. EU:n tavoitteena on mm. laivojen maasähkön käytön edistäminen. Laivat liitettäisiin maasähköön niiden ollessa laitureissa. Maasähkön syöttölinjat tulee huomioida suunnittelussa. 3.4.2 Vesihuolto Sulatto ottaa prosessivetensä suoraan merestä. Makea prosessivesi otettaneen Kuljunlahdesta ja jäähdytysvesi merestä sulattoalueen eteläpuolelta. Työntekijöiden käyttöön tarvittava puhdas vesi saataneen kaupungin vesijohtoverkosta, johon alue liitetään SSAB Raahen tehtaan verkoston kautta. Alustavasti arvioitu tarvittava kokonaisvesimäärä on noin 5 350 m 3 / h. Jätevesiä alueella syntyy useista eri prosesseista ja ne ovat eri laatuisia. Lämpimät prosessin jäähdytysvedet (5000 m 3 /h)voitaneen johtaa suodatuksen jälkeen satamaaltaaseen, missä ne pitävät veden sulana ympäri vuoden, kuten terästehtaan satamassa jo nykyään on tilanne. Teollisuusprosessin jätevedet (350 m 3 /h) puhdistetaan sulattolaitoksen omassa jäteveden puhdistamossa ja johdetaan purkuputkella mereen. Samassa puhdistamossa käsitellään myös alueen hulevedet. Sosiaalitiloissa tuotetut jätevedet johdetaan kaupungin jätevesiverkostoon joko SSAB Raahen tehtaan jätevesiviemäreiden kautta tai rakennetaan sulattoalueelle oma puhdistamo. Satama-alueen toiminnoista tulevat jätevedet voitaneen käsitellä samoissa laitoksissa ja johtaa samoihin verkostoihin kun sulaton vedet. Puhdas käyttövesi otetaan kaupungin vesijohtoverkosta. Myös irtolastialusten lastijäämien ja lastiruumien pesuvesien käsittelyä tullaan tehostamaan. Tämä voi osaltaan tuoda aluevaraustarpeita satamille. 3.5 Maankäytön ja rakentamisen yhteensovittaminen Suunnittelualueelle sijoittuu kaksi tuulivoimalaa, sulatto ja satamatoiminnot liikenneväylineen. Toiminnot voidaan huolellisella suunnittelulla sovittaa yhteen niin, etteivät ne häiritse toisiaan. Tuulivoimalat ovat jo käytössä. Liikennevirasto on julkaissut ohjeen tuulivoimaloiden rakentamisesta liikenneväylien varrella vuonna 2012. (Tuulivoimaohje, Ohje tuulivoimalan rakentamisesta liikenneväylien läheisyyteen). Ohjeen mukaisesti vähimmäisetäisyys esim. maantiestä tai rautatiestä määritetään tuulivoimalan kokonaiskorkeudesta (torni+lapa) lisättynä liikenneväylän suoja-etäisyydellä. Suunnittelualueella sijaitsevat tuulivoimalat eivät kuitenkaan sijoitu yleisten liikenneväylien varteen vaan teollisuusalueen sisäisen raiteen ja huoltoteiden varsille. Meriväylä on kuitenkin yleinen liikenneväylä ja siinä suojaetäisyydet on huomioitava. 33

Turvallisuusasiat huomioidaan tarkemmin asemakaavassa, antamalla niihin liittyviä suunnittelu- ja rakentamismääräyksiä. 3.6 Rakentamisen ohjaus Alueelle tullaan laatimaan myöhemmin asemakaava, jossa rakentamista ohjataan tarkemmin. Sulaton rakentaminen edellyttää YVA-lain mukaista ympäristövaikutusten arviointia, jonka jälkeen sulattoa varten on haettava ympäristölupa Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta. Lisäksi haetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen rakennuslupa Raahen kaupungilta. Rakennuslupa voidaan myöntää yleiskaavan ja myöhemmin laadittavan asemakaavan pohjalta. 4 KAAVAN VAIKUTUKSET Mustavaaran Kaivos Oy:n sulatto-hankkeeseen liittyen on vireillä YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi (Pöyry Finland Oy). Sulaton osayleiskaavan vaikutusten arvioinnin tiedot on koottu Sulaton ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta ja siihen liittyvistä selvityksistä sekä Raahen sataman Lapaluodon satamanosan asemakaavan (Akm 208) ja Raahen keskeisten taajama-alueiden osayleiskaavan selvityksistä. Tiedot sulattoa koskevista materiaaleista, päästöistä ja liikennemääristä on saatu hankevastaavalta. Koska suunnittelualue on ihmisen ruoppaamaa tai rakentamaa täytemaata, negatiivisia vaikutuksia suunnittelualueen tilaan ei ole. Lähes kaikki hankkeen vaikutukset kohdistuvat vaikutusalueelle. Merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat liikenneverkkoon, vesistöön ja ilmanlaatuun. 4.1 Suhde muihin kaavoihin ja tavoitteisiin Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa hankealue on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi t ja satama-alueeksi LS. Nyt suunniteltavat toiminnot ovat maakuntakaavan mukaisia. Suunnittelualueella on voimassa Raahen keskeisten taajama-alueiden osayleiskaava ja Raahen pohjoisen saariston osayleiskaava. Sulattohanke sijoittuu molemmissa kaavoissa satama-alueelle LS tai vesiliikenteen alueelle LV-4. Kaavan muutoshanke on aiempien yleiskaavojen mukainen, käyttömuotoa tarkentava yleiskaava. Suunnittelualueen pohjoisosassa on voimassa Raahen sataman Lapaluodon satamanosan asemakaavan muutos ja laajennus (Akm 208). Sulaton osayleiskaava-alue sijoittuu pohjoisosaltaan asemakaavassa osoitetulle vesialueelle. Sulaton osayleiskaavan vaikutusalue ulottuu Raahen sataman Lapaluodon satamanosan asemakaavan muutos- ja laajennusalueelle. 34

4.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Suunnittelualue sijoittuu teollisuusalueen ja sataman viereiselle alueelle. Alue on ideaalinen toiminnalle, joka tarvitsee laiva-, raide- ja maantiekuljetuksia. Sulattotoiminnalla on myös suuri synergiaetu alueella jo toimivan terästehtaan kanssa. Sulatolla on mahdollista tuottaa lisää lämpöä kaupungin kaukolämpöverkkoon ja siten hyödyttää ympäröivää yhdyskuntaa. Hanke tiivistää teollisuusalueen yhdyskuntarakennetta. Alueen infrastruktuuri tulee tehokkaampaan käyttöön. Toiminnot on helppo liittää oleviin verkostoihin ja liikenneverkkoon. Toiminnan tarvitsema energia voidaan tuoda joko meritse (kivihiili) tai maa- tai merikaapelilla (sähkö). Suuret tuulivoimapuistohankkeet ja Pyhäjoen ydinvoimalahanke turvaavat toteutuessaan sähkön saannin pitkälle tulevaisuuteen. 4.3 Toimintojen vaikutukset toisiinsa Suunnittelualueelle sijoittuu kaksi rakennettua tuulivoimalaa, sulatto ja satamatoiminnot liikenneväylineen. Toiminnot voidaan huolellisella suunnittelulla sovittaa yhteen niin, etteivät ne häiritse toisiaan. Tuulivoimalat ovat jo käytössä. Tuulivoimaloiden toiminta tulee huomioida huoltoteiden, sulaton ja sataman suunnittelussa. Liikennevirasto on julkaissut ohjeen tuulivoimaloiden rakentamisesta liikenneväylien varrella vuonna 2012. (Tuulivoimaohje, Ohje tuulivoimalan rakentamisesta liikenneväylien läheisyyteen). Ohjeen mukaisesti vähimmäisetäisyys esim. maantiestä tai rautatiestä määritetään tuulivoimalan kokonaiskorkeudesta (torni+lapa) lisättynä liikenneväylän suoja-etäisyydellä. Suunnittelualueelle rakennetut tuulivoimalat eivät kuitenkaan sijoitu yleisten liikenneväylien varteen vaan teollisuusalueen sisäisen raiteen ja huoltoteiden varsille. Riittävä etäisyys tuulivoimaloista sataman syväväylään tulee turvata. Sulaton ja sataman toiminnat nivoutuvat yhteen liikenneväylien ja kuljettimien välityksellä. Alueelle rakennetaan raide ja päätie, jota pitkin liikenne voidaan ohjata haittaamatta kummankaan toimintaa. Kulku sulatolle voidaan turvata, vaikka satamassa olisi pitkä juna. Junalastien purku sulatolle ei saa katkaista koko alueen liikennettä. Satamakentän alue on niin laaja, että sinne voidaan sijoittaa kiertotie poikkeustilanteiden ajaksi. Sulaton materiaalien ja tuotteiden lastaus ja purku sekä raiteelle että laivoihin voitaneen suorittaa kuljettimilla tien ja raiteen yläpuolitse. Liikenteen suunnittelu alueiden ja toimintojen välillä on tehtävä huolellisesti. Turvallisuusasiat huomioidaan tarkemmin asemakaavassa, antamalla niihin liittyviä suunnittelu- ja rakentamismääräyksiä. Työskentelyalueiden turvallisuudesta huolehditaan työturvallisuuslakien mukaan. 35

4.4 Liikenteelliset vaikutukset Sulaton ja syväsataman rakentaminen lisää liikennettä alueelle, mikä heijastuu erityisesti vaikutusalueelle sekä myös päätieverkolle. Rikasteen kuljettaminen Taivalkoskelta synnyttää 40 tonnin suuruisella rekkakuormalla noin 30 kuljetusta vuorokaudessa tai vaihtoehtoisesti 54 tonnin suuruisella rekkakuormilla noin 22 kuljetusta vuorokaudessa. Kivihiili tuodaan sulatolle laivoilla, joista purku tapahtuu varastosiiloihin. Teräskuona siirretään viereiseltä terästehtaalta sulatolle kuorma-autolla tai tuodaan satamaan laivoilla. Jos kivihiilen, teräskuonan ja valmiiden tuotteiden kuljetukset tapahtuvat laivoilla, kivihiilikuljetuksia olisi 1-2 kpl kuukaudessa, samoin teräskuonan kuljetuksia. Valmiiden tuotteiden kuljetuksia yhteislaivauksenaan olisi 10-12 kpl kuukaudessa tai omana laivauksenaan 4-5 kpl kuukaudessa. Keskimääräinen vuorokausiliikenne Koksaamontiellä on nykyisin 1200 ajoneuvoa, josta raskasta liikennettä 110 ajoneuvoa. Sulaton rikastekuljetusten määräksi on arvioitu 30 / 22 ajoneuvoa vuorokaudessa ja lisäksi muut kuljetukset. Työpaikkoja on kolmessa vuorossa noin 100 150 kpl. Näiden liikennemäärien perusteella Koksaamontien liikenne kasvaisi vähintään noin 250-360 ajoneuvolla vuorokaudessa. Koko alue on aidattu SSAB Raahen tehtaan portilla ja Lapaluodon sataman portilla, joten alueella pääsee kulkemaan vain alueen toimintaan liittyvä liikenne. 4.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Tiekuljetukset tulevat Raahen syväsatama-alueelle valtatien 8 kautta Koksaamontielle ja sieltä edelleen satamaan. Koksaamontien alkupää ja valtatieliittymä rakennettaneen uuteen paikkaan. Kustannusten suuruusluokkaa ei vielä tiedetä eikä kustannusten jaosta yritysten, kaupungin ja valtion kesken ole vielä sovittu. Sivuraide tullaan rakentamaan sulaton ja satamakentän rajalle. Satamaan johtaa kulkusyvyydeltään 10 metrin syväväylä. Raahen kaupungin syväsatamahanke oli noin 28 miljoonan euron elinkeinopoliittinen investointi, joka mahdollistaa mm. Mustavaaran Kaivos Oy:n sulaton sijoittumisen Raaheen. Kaivos- ja sulattohankkeen kustannusarvio on 450 miljoonaa euroa, josta sulaton osuus on noin 66%. Investointi sisältää vesi- ja sähköhuollon mutta ei tiestöä. Tiestöä ja sen parantamista on suunniteltu yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa. Sulaton rakentamisaika on noin 2 vuotta. Sulaton rakentaminen työllistää Raahessa ja Taivalkoskella yhteensä noin 500 henkeä. Toiminnassa ollessaan sulatto työllistää Raahessa 100-150 henkilöä ja kuljetuksissa useita kymmeniä henkilöitä. Tämän lisäksi kerrannaisvaikutukset työllisyyteen ovat merkittävät. 36

4.6 Ympäristövaikutukset 4.6.1 Vaikutukset ilman laatuun Ilman laatuun vaikuttavat liikenne, energiantuotanto, terästehdas, konepaja- ja puunjalostustoiminta sekä kaukokulkeuma. Ilmanlaatu on suurimmassa osassa Raahea hyvä, mutta Lapaluodossa ja liikenneväylien varsilla voivat pitoisuudet ajoittain ylittää ilmanlaadun ohjearvot. Sulaton sijoituspaikkaa lähimmällä mittauspaikalla Lapaluodossa ilmanlaatuun vaikuttavat merkittävimmin liikenne ja teollisuus. Satamassa ilmaan menevät päästöt muodostuvat laivojen moottorien aiheuttamista päästöistä, lastaus- ja purkutoiminnasta sekä tavaroiden siirroista autoilla ja junilla. Hiukkaspäästöjä aiheutuu lastien käsittelystä, tavaroiden siirroista ja liikenteestä. Liikenne nostattaa myös pölyä liikenneväylillä. Autoliikenteen melu- ja hiukkaspäästöt rajoittuvat liikennealueiden läheisyyteen mutta fossiilisten polttoaineiden käyttö lisää kasvihuonekaasujen määrää. Autojen kaasu- ja sähköenergian käyttö voi tulevaisuudessa vähentää päästöjä, jolloin autot olisivat päästöiltään sähköjunien luokkaa. Ilmanlaadun ja ilmastovaikutusten takia tulisi suosia raaka-aineiden juna- ja laivakuljetuksia sekä tehdasalueella sähköisiä kuljettimia ja trukkeja. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO hyväksyi vuonna 2008 uudet rajoitukset alusliikenteen rikkipäästöille. Rajoitukset ovat globaalia liikennettä tiukemmat rikkipäästöjen erityisalueilla kuten Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa. Uudistettu MARPOL-yleissopimuksen ilmansuojeluliite tuli kansainvälisesti voimaan 1.7.2010. Erityisalueilla polttoaineen enimmäisrikkipitoisuus tippuu 0,1 %:iin vuonna 2015. Globaalilla tasolla siirrytään laivapolttoaineen osalta 0,5% pitoisuuteen aikaisintaan vuonna 2020. EU:n rikkidirektiivi julkaistiin 21.11.2012 ja sen edellyttämät lait tulivat voimaan viimeistään 18.6.2014. Satamissa laivoissa käytettävän polttoaineen rikkipitoisuus on ollut 1.1.2010 lähtien 0,1%. Tämän merkitys terveydelle haitallisten pienhiukkasten osalta on tärkeä satama-alueilla, jotka usein sijoittuvat kaupunkien läheisyyteen. (lähde www.shipownwer.fi) Alueella syntyvän pölyn ja pienhiukkasten määrää voidaan rajoittaa mm. sijoittamalla rikasteiden, hiilen, jätteiden ja sivutuotteiden varastointi ja käsittely katettuihin tiloihin. Sulaton energialähteeksi on valikoitunut sähkö, mikä vähentää kivihiilen käyttöä prosessissa ja siitä aiheutuvia päästöjä. Vallitsevat tuulet eivät suuntaudu merelle, joten vaikutus Natura-alueeseen lienee hyvin vähäinen. Koska sulatossa käytettävää tekniikkaa ei ole vielä valittu, ei sulaton vaikutuksia ilman laatuun voi vielä arvioida. Tarkempi vaikutusarviointi saadaan YVA-selvityksen valmistuttua, osayleiskaavan ehdotusvaiheessa. 4.6.2 Vaikutukset vesistöön ja meriveden laatuun Meriveden laatuun vaikuttavat terästehtaan ja kaupungin puhdistettujen jätevesien lisäksi jokien virtaamat, ilman kautta tuleva laskeuma ja haja-alueilta tuleva hajakuormitus. Satamien hulevedet aiheuttavat vesistökuormitusta eniten kevät- ja syyssateiden aikaan. Väylien ruoppaustyöt ovat vaikuttaneet merialueen tilaan. 37

SSAB Raahen terästehdas johtaa puhdistetut jätevedet satama-altaaseen. Ne ovat erilaisia jäähdytys-, lauhde- ja pesuvesiä, joiden pääasialliset kuormitteet ovat kiintoaine, sinkki, öljy, rauta ja typpi sekä vähäisessä määrin fosfori ja happea kuluttava aines. Huomattavin kuormitus merialueelle tulee kierrätetyn meriveden palautuksesta, vaikka jätevesiä puhdistetaan mekaanisesti ja biologisesti, kierrätetään lietealtaan ja tehtaan merivesikierron kautta, ennen kuin ne johdetaan mereen. Merialueen avoimuudesta johtuen sekoittumis- ja laimenemisolosuhteet Raahen edustalla ovat hyvät. Veden luokittelun perustana on vesien ekologinen tila, johon ihmistoiminta ei ole vaikuttanut. Vuosien 2000-2007 seuranta-aineiston perusteella Raahen edustan merialueen ekologinen tila on tyydyttävä rannikon tuntumassa ja hyvä saariston ulkopuolella. Sulaton käytöllä voi olla vaikutuksia ympäröivän meriveden tilaan. Varsinkin lämpökuorma satama-altaassa voi lisääntyä puhdistettujen jätevesien purkupaikoilla. Lämmöstä mahdollisimman suuri osa pyritään kuitenkin ohjaamaan kaukolämpöverkkoon hyötykäyttöön. Jäte- ja prosessivedet puhdistetaan ympäristöluvan vaatimusten mukaisesti, joten niistä ei odoteta tulevan veteen merkittävästi lisää kemikaaleja tai muita epäpuhtauksia. Puhdistusmenetelmät kehittyvät koko ajan ja käyttöön otetaan paras mahdollinen tekniikka. Sulaton ja sataman hulevedet kerätään sadevesiviemäröinnin avulla puhdistettaviksi sulaton omaan puhdistamoon, mistä puhdistetut vedet puretaan pitkän purkuputken kautta merelle. Purkuputkien sijaintia ei ole vielä suunniteltu, joten vaikutuksia purkupaikkaan ei voida tässä vaiheessa arvioida. 4.6.3 Meluvaikutukset Hankealueen melun nykytila koostuu SSAB:n Raahen tehtaan lukuisista teollisuusmelulähteistä, satamatoiminnasta, liikenteestä ja tuulivoimaloista aiheutuvasta melusta. Terästehtaalla on vuonna 2003 tehty kattava melualuemallinnos (Insinööritoimisto Akukon Oy 2003) ja tehtaalla on ollut käynnissä meluntorjuntaan liittyviä toimenpiteitä. Lapaluodon sataman melualuemalli on päivitetty vuonna 2011. Tämän mallinnuksen sekä terästehtaan melumallinnuksen tuloksena voidaan todeta, että hankealueen ympäristön keskiäänitaso LAeq on noin 55-60 db (A). Melu on pääsääntöisesti tasaista huminaa tehtaan teollisuusmelulähteistä sekä ajallisesti vaihtelevaa sataman laivojen lastausajan melua. Lähimmän Lapaluodon asuinalueen kohdalla melumallin yhteismelun määrä voidaan arvioida olevan päivällä noin 50 db(a) ja yöllä 40-45 db(a). (Lähde: Mustavaaran Kaivos Oy, Sulaton ympäristövaikutusten arviointiohjelma, Pöyry 30.11.2012) Suunnittelualueelle ei ole osoitettu asuintoimintoja, vaan suunnittelualue on osoitettu teollisuus- ja satamatoimintoja varten, jossa on muutenkin melua aiheuttavaa toimintaa. Sulaton melu syntyy lähinnä tuulettimista. Koska prosessia ei ole vielä suunniteltu, arviointia melun määrästä ja leviämisestä ei voida tässä vaiheessa tehdä. Tarkempi vaikutusarviointi saadaan osayleiskaavan ehdotusvaiheessa, kun hankkeen YVA-selvitys on valmistunut. 38

Lapaluodon satama-alueen mallinnettu melun leviäminen, kaikkien melulähteiden LAeq klo 07-22 (TL Akustiikka 2011) 4.6.4 Vaikutukset suunnittelualueelle Suunnitellun sulaton ja sataman alue on tasaista kenttää, jonne on läjitetty satamaaltaan ruoppausmassoja ja terästehtaan prosessikuonaa. Alueella ei ole luonnontilaista ympäristöä. Hankealueella ei sijaitse maiseman tai kulttuuriympäristön arvokohteita. Alue ei sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Rakentamisella ei ole vaikutuksia alueen maaperään, joka tullaan tarpeen mukaan vaihtamaan rakennusalueilla niin, että rakentaminen on turvallista. 4.6.5 Vaikutukset linnustoon Raahen saaristo on alueellisesti huomattavan arvokas kokonaisuus pesivän ja muuttavan linnuston ruokailu- ja levähdysalueena. Saaristossa pesii myös monilajinen ja runsas linnusto, joka sisältää useita suojelullisesti arvokkaita lajeja. Raahen sataman lähialueilla pesii useampia suuria lokki- ja tiirakolonioita sekä vesilintuja. Satama-alueen itäpuolella Aittalahden ja Ansarannan kosteikot muodostavat pienen, mutta lajistollisesti arvokkaan lintuvesikokonaisuuden. Alueen arvokkain laji on naurulokki, mutta myös alueen vesilinnusto on alueellisesti hyvin edustava (FCG 2011). Raahen väylän ja sataman ruoppausten tarkkailutuloksen mukaan (Pöyry Finland Oy 2010) satama-alueella pesi aiemmin pesivien lintujen lisäksi uusina lajeina mm. tylli, pikkutylli, törmäpääsky ja ristisorsa. Lisäksi satama-alueen rauhallisella työmaaosalla pesi harmaalokkipareja. Yleisimmät pesimälajit lähiympäristön saarilla ja luodoilla ovat 39

naurulokki, lapintiira, kalalokki, harmaalokki ja tukkasotka.(mustavaaran Kaivos Oy, Sulaton ympäristövaikutusten arviointiohjelma, Pöyry 30.11.2012). 4.7 Sosiaaliset ja kulttuurivaikutukset Sosiaalisia vaikutuksia syntyy kaikista luontoon ja ympäristöön kohdistuvista vaikutuksista, jos ne muuttavat paikallisia asuin- ja elinolosuhteita tavalla tai toisella. Sosiaaliset vaikutukset ovat arvioitavan hankkeen aiheuttamia muutoksia ihmisten päivittäiseen arkielämään eli muutoksia ihmisten elinoloissa, koetussa terveydessä ja hyvinvoinnissa sekä hyvinvoinnin jakautumisessa (THL 2011). Sulaton lähivaikutusalueella kiinnitetään huomiota hankkeen sellaisiin haittavaikutuksiin kuten melu, pöly, pinta- ja pohjavedet sekä liikenne, jotka voivat vaikuttaa lähiasutuksen viihtyvyyteen sekä luonnon kotitarve- ja virkistyskäyttöön (Mustavaaran Kaivos Oy, Sulaton ympäristövaikutusten arviointiohjelma, Pöyry 30.11.2012) mm. Lapaluodon asuinalueella. Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Lähimmät vakituiset asumukset sijoittuvat Lapaluodon alueelle noin 1,5 kilometrin päähän hankealueesta. Lähimmät yksittäiset loma-asumukset sijoittuvat noin 1,3 kilometrin päähän Lapaluodon lounaispuolelle. Raahessa on vanhastaan perusteollisuutta, jonka vaikutuksiin paikalliset asukkaat ovat tottuneet. Tekniikan kehittyessä ja lainsäädännön kiristyessä ympäristöhaitat ovat koko ajan vähentyneet. Tämä kehitys jatkunee myös tulevaisuudessa. Hankkeelta vaadittavat ympäristöluvat, prosessi- ja puhdistusmenetelmät tullevat olemaan sellaisia, että ympäristön tilanne ei merkittävästi heikkene nykyisestä. Tarkempi vaikutusarviointi saadaan osayleiskaavan ehdotusvaiheessa, kun hankkeen YVA-selvitys on valmistunut. 4.8 Hankkeen ympäristöhaittojen vähentäminen ja ehkäisy Alueelle tulevat toiminnot suunnitellaan niin, että niistä ei synny merkittäviä ympäristöhaittoja. Toiminnoista syntyvät jätevedet tullaan käsittelemään ympäristölupapäätöksen mukaisesti. Puhdistettujen jätevesien purkuputki sijoitetaan merelle paikkaan, missä se sekoittuu suuriin vesimassoihin. Sulattotoiminnoista syntyy kuonia vuosittain yhteensä 200 000 tonnia, jotka pyritään ohjaamaan hyötykäyttöön. Titaanipitoisen kuonan (150 000 t) hyötykäytön kehitystyö on käynnissä. Kalsium-aluminaattikuona (40 000 t) pyritään myymään raaka-aineeksi terässulatoille. Suodatinpöly 30-40 000 t kierrätetään takaisin prosessiin, samoin rautaoksidipitoiset kaasunpuhdistuspölyt. Savukaasujen rikinpoistossa muodostuu 11-14 000 t lietettä, joka läjitetään. Loppusijoitettavat prosessijätteet saatetaan sellaiseen muotoon, ettei niistä ole ympäristölle haittaa. Jätteet tullaan varastoimaan myöhemmin osoitettavalle sijoituspaikalle. Päästöt ilmaan käsitellään prosessissa ympäristölupaehtojen mukaisesti. Alustavat päästömäärät ovat rikkidioksilla alle 500 t/a, typen oksideilla alle 700 t/a ja hiukkaspäästöt alle 100 t/a. Tyypillisiä melun lähteitä ovat puhaltimet, joiden melu on typiltään tasaista huminaa. Melua voidaan rajoittaa suuntaamalla rakenteet pois asutuksen suunnasta. 40

Sulaton liikenne koostuu rikasteen, kivihiilen ja teräskuonan kuljetuksista sekä työmatkaliikenteestä ja oheiskuljetuksista Koksaamontien kautta. Rikastekuljetukset voidaan hoitaa rautateitse jos Mustavaaran kaivokselle rakennetaan tulevaisuudessa raideyhteys. Valmiiden tuotteiden kuljetus hoidetaan maantie-, rautatie- tai laivakuljetuksina tai näiden yhdistelminä. Kuljetusreitit ja kuljetustavat tarkentuvat kun asiakkaat ovat tiedossa. Ympäristövaikutusten arviointityön aikana selvitetään kaikki mahdollisuudet ehkäistä ja rajoittaa mahdollisia hankkeen haittavaikutuksia suunnittelun ja toteutuksen keinoin. 5 KAAVAPROSESSI JA PÄÄTÖKSENTEKO Suunnittelu ja päätöksentekovaiheet Alueen osayleiskaavan laatiminen on aloitettu rinnakkain YVA-menettelyn kanssa. Seuraavassa kaaviossa on esitetty pääpiirteissään YVA-menettelyn ja osayleiskaavoituksen vaiheet. 41