3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

Transkriptio

1 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ PIHLAJAKOSKI, KUHMOINEN VEHKOO, MULTIA ILOSJOKI, PIHTIPUDAS SOIDINMÄKI, SAARIJÄRVI VESTONMÄKI, TOIVAKKA/JOUTSA... 20

2 2 JOHDANTO Tähän muistioon on koottu Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavan tuulivoimapuistoalueiden taustatiedot. Näitä ovat rakennettu ympäristö, voimassa olevat kaavat, elinkeinotoiminta, lentoturvallisuus, linnusto ja eläimistö, suojelualueet ja Natura-alueet, matkailu ja virkistys, yleispiirteinen maisemarakenne, kulttuuriympäristö, viestiliikenne ml. puolustusvoimien tutkavaikutus ja muut huomioon otettavat asiat. Maakuntakaavassa esitetään yhdeksän tuulivoimapuiston aluetta. Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavan tuulivoimapuistoalueet Alue Kunta Pintaala km 2 1 Häähninmäki Hankasalmi/Konnevesi 5,4 2 Kärkistensalmi Jyväskylä 7,3 3 Jämsänniemi Jämsä 26,0 4 Vekkula Jämsä 7,7 5 Pihlajakoski Kuhmoinen 8,3 6 Vehkoo Multia 7,2 7 Ilosjoki Pihtipudas 7,4 8 Soidinmäki Saarijärvi 3,3 9 Vestonmäki Toivakka/Joutsa 15,0 Yhteensä 87,6 Alueiden teknistaloudelliset analyysit ja visualisoinnit on kuvattu seuraavissa selvityksissä: Sisä-Suomen tuulivoimaselvitys. Hafmex Wind Oy. Projekti YTJ 035 Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisäalueet. Hafmex Wind Oy

3 3 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI Rakennettu ympäristö Alue on lähes asumatonta. Alueella on hyvä metsäautotieverkosto. Alueen länsiosan poikki kulkee jakelujännitelinja. Lähin sähköasema on Konnevedellä. Voimassa olevat kaavat Maakuntakaavassa alueella ei ole merkintöjä. Elinkeinotoiminta Alueen pääasiallinen elinkeinotoiminta on maa- ja metsätalous. Lentoturvallisuus Lentoesterajoituspinta on alueella 309 m maanpinnasta. Linnusto ja eläimistö Alueella tai sen läheisyydessä ei ole merkittäviä linnusto- tai eläimistöarvoja. Suojelualueet ja Natura-alueet Alueen läheisyydessä ei ole suojelualueita tai Natura-alueita. Matkailu ja virkistys Alueella ei ole matkailuun tai virkistykseen liittyviä toimintoja. Maisemarakenne Häähninmäen tuulivoimapuiston alue kuuluu maisemamaakuntajaossa Keski-Suomen järviseutuun. Alueen maisemaa hallitsevat luode-kaakkosuuntaiset moreenista muodostuneet drumliinit ja niiden väliset järvet. Tuulipuiston alue on mäkimaastoa eikä alueelta ole selkeitä näkymäsuuntia. Kulttuuriympäristö Alueen läheisyydessä ei ole tiedossa olevia kulttuuriympäristöarvoja. Viestiliikenne ml. puolustusvoimien tutkavaikutus Tarkentuu lausuntomenettelyn kautta. Muuta Teknistaloudellisen analyysin perusteella alueelle olisi mahdollista sijoittaa 8 voimalaa. Alueen korkeimmat kohdat ovat noin 210 m mpy. Potentiaalinen hiljainen alue sivuaa alueen keskiosaa.

4 4

5 5 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ Rakennettu ympäristö Alueen eteläosissa on loma-asutusta sekä vähäisessä määrin vakituista asutusta. Alueella on hyvä tiestö sekä kattava metsäautotieverkosto. Alueella on jakelujännitelinjoja. Suurjännitelinja ja sähköasema ovat 5 km etäisyydellä. Voimassa olevat kaavat Alueella on voimassa Keski-Suomen maakuntakaava. Kaavassa seututie on maisemallisesti arvokas. Kärkisten alue on vesimatkailun kehittämisen kohdealue sekä vesiretkeilyä palveleva vesialue. Eteläpuolella on Päijänteen rantayleiskaava. Elinkeinotoiminta Alueella pääasialliset elinkeinotoiminta ovat maa- ja metsätaloutta. Lentoturvallisuus Lentoesterajoituspinta on alueella 279 m maanpinnasta. Linnusto ja eläimistö Päijänteen alue on FINIBA-aluetta. Kärkistensalmi ja Päijänne ovat vesilintujen keväinen ja syksyinen muutto- ja levähdysalue. Suojelualueet ja Natura-alueet Alueella tai sen läheisyydessä ei ole suojelu- tai Natura 2000-verkostoon kuuluvia alueita. Matkailu ja virkistys Alueen eteläpuolinen Kärkinen ympäristöineen on vesimatkailua ja retkeilyä palveleva kokonaisuus. Maisemarakenne Kärkistensalmen tuulivoimapuiston alue kuuluu Keski-Suomen järviseutuun. Alue on mäkistä ja sen pohjois-, itä- ja eteläpuolella on hallitsevana maisemaelementtinä Päijänne, länsiluoteispuolella maasto on vuorista. Kulttuuriympäristö Alueen eteläosissa Päijänteen rannoilla on muinaismuistoja. Alueen länsipuolella muutaman kilometrin päässä sijaitsee Maatianjärven maakunnallinen arvokas maisema-alue, jonka järven ympärillä oleva kumpuileva kylämaisema sivuaa valtatietä. Tuulivoimaloiden rakentaminen puistoalueen länsilaidalle näkyisi Maatianjärven yli avautuvassa maisemakuvassa parina yksittäisenä siipenä. Viestiliikenne ml. puolustusvoimien tutkavaikutus Tarkentuu lausuntomenettelyn kautta.

6 6 Muuta Alueella on hyvät korkeuserot mutta alueen eteläpuoliset mäet heikentävät tuulia. Vaatii tuulisuuden lisämittauksia. Alueen korkeimmat kohdat ovat noin 185 m mpy. Alueen pohjoisosassa on pieni alue potentiaalista hiljaista aluetta.

7 7

8 8 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ Rakennettu ympäristö Alueen keskellä on hyvin harvaa asutusta ja sillä risteilee tiheästi metsäautoteitä. Läheisyydessä ei ole suurjännitelinjoja, jakelujännitelinjat ovat jonkin matkan päässä. Lähimmät sähköasemat sijaitsevat Kaipolassa ja Jämsässä. Voimassa olevat kaavat Maakuntakaavassa alueella ei ole varauksia. Jämsänniemen rannat ovat mukana valmisteilla olevassa yleiskaavassa. Elinkeinotoiminta Alueen pääasiallinen elinkeinotoiminta on metsätalous. Lentoturvallisuus Lentoesterajoituspinta on alueella 279 m maanpinnasta. Linnusto ja eläimistö Alueella tai sen läheisyydessä ei ole merkittäviä linnusto- tai eläimistöarvoja. Linnuston keskeinen muuttoreitti sivuaa aluetta. Suojelualueet ja Natura-alueet Alueella ei ole suojelu- tai Natura-alueita. Matkailu ja virkistys Alueella tai sen läheisyydessä ei ole matkailuun tai virkistykseen liittyviä toimintoja lukuun ottamatta Himosta alueen luoteispuolella. Maisemarakenne Jämsänniemen tuulivoimapuiston alue kuuluu Päijänteen seutuun. Tuulivoimapuiston alue on jylhäpiirteistä. Näkymäsuuntia on etelään Päijänteen Lehesselälle ja Tiirinselälle sekä länteen Himokselle ja Jämsänlaaksoon. Pohjois- ja itäpuolella on mäkimaastoa. Kulttuuriympäristö Alueella ei ole kulttuuriympäristöarvoja. Alueen länsipuolella on maakunnallisesti arvokas Jämsänjoen vanha viljelymaisema. Viestiliikenne ml. puolustusvoimien tutkavaikutus Tarkentuu lausuntomenettelyn kautta. Muuta Alue on maasto-olosuhteitaan lupaava. Alueen korkeimmat kohdat ovat noin 210 m mpy. Alueen pohjoisosaan liittyy osa potentiaalista hiljaista aluetta.

9 9

10 10 VEKKULA, JÄMSÄ Rakennettu ympäristö Alue on lähes asumatonta. Alueella risteilee metsäautoteitä. Läheisyydessä ei ole suurjännitelinjoja mutta alueella on jakelujännitelinjoja. Lähimmät sähköasemat sijaitsevat Jämsänkoskella. Voimassa olevat kaavat Maakuntakaavassa alue on valkoista mutta sen länsipuolitse kulkee ulkoilureitti ja moottorikelkkareitti. Elinkeinotoiminta Alueen pääasiallinen elinkeinotoiminta on metsätalous. Lentoturvallisuus Lentoesterajoituspinta on alueella 279 m maanpinnasta. Linnusto ja eläimistö Alueella tai sen läheisyydessä ei ole merkittäviä linnusto- tai eläimistöarvoja. Suojelualueet ja Natura-alueet Alueella ei ole suojelu- tai Natura-alueita. Matkailu ja virkistys Alueella tai sen läheisyydessä ei ole matkailuun tai virkistykseen liittyviä toimintoja lukuun ottamatta maakuntakaavan ulkoilu- ja moottorikelkkareittejä. Maisemarakenne Vekkulan tuulivoimapuiston alue kuuluu Päijänteen seutuun. Alue on mäkistä ja mäkimaaston ympäröimää. Selkeät näkymäsuunnat puuttuvat, mutta alueen koillispuolella on Saarijärven järvi. Kulttuuriympäristö Alueella tai sen läheisyydessä ei ole tiedossa olevia kulttuuriympäristöarvoja. Viestiliikenne ml. puolustusvoimien tutkavaikutus Tarkentuu lausuntomenettelyn kautta. Muuta Alue on maasto-olosuhteitaan lupaava. Alueen mäet kohoavat yleisesti yli 200 m mpy, korkein kohta on noin 240 m mpy.

11 11

12 12 PIHLAJAKOSKI, KUHMOINEN Rakennettu ympäristö Alue on asumatonta ja sillä risteilee metsäautoteitä. Alueella ei ole voimajohtoja. Lähin sähköasema on Kuhmoisissa. Voimassa olevat kaavat Alue on maakuntakaavassa ns. valkoista aluetta eli sille ei kohdistu kaavassa tutkittuja alueidenkäyttömuotoja. Muita kaavoja alueella ei ole. Elinkeinotoiminta Alueen pääelinkeinomuoto on metsätalous. Lentoturvallisuus Lentoesterajoituspinta on alueella 279 m maanpinnasta. Linnusto ja eläimistö Alue on Keski-Suomen tärkeimmän lintujen muuttoreitin Päijänteen laidalla. Päijänne on FINIBAaluetta. Suojelualueet ja Natura-alueet Alueella ei ole suojelualueita eikä Natura-alueita. Alueen ympäristössä sijaitsevat Kaitajärven ja Edessalo Haukkasalon Natura 2000 alueet. Alueesta on tehty erillinen Natura-arvioinnin tarveharkinta. Matkailu ja virkistys Alueen kaakkoispuolella on Pihlajakosken vesimatkailua ja retkeilyä palveleva satama. Maisemarakenne Pihlajakosken tuulivoimapuiston alue kuuluu maisemamaakuntajaossa Päijänteen seutuun. Tuulivoimapuiston alue on mäkistä. Raiskasselkä ja osin Judinsalonselkä ovat alueita, joihin puisto tulisi näkymään, todennäköisesti myös Lehesselälle. Etelässä ja lännessä hallitsee mäkimaasto. Kulttuuriympäristö Alueella tai sen läheisyydessä ei ole tiedossa olevia kulttuuriympäristöarvoja. Viestiliikenne ml. puolustusvoimien tutkavaikutus Tarkentuu lausuntomenettelyn kautta. Muuta Alueella on hyvät korkeuserot ja sillä on tilaa tuulipuistolle jossa teknistaloudellisen analyysin perusteella voisi olla 10 voimalaa. Alueen yleinen korkeus on m mpy korkeimman kohdan ollessa noin 160 m mpy.

13 13

14 14 VEHKOO, MULTIA Rakennettu ympäristö Alueella on harvaa haja-asutusta. Tieverkosto on hyvä. Suurjännitelinja kulkee alueen itäpuolitse. Lähin sähköasema on Pylkönmäellä. Voimassa olevat kaavat Alueella on voimassa Keski-Suomen maakuntakaava. Alueella ei ole maakuntakaavamerkintöjä. Elinkeinotoiminta Pääasialliset elinkeinot ovat maa- ja metsätalous. Lentoturvallisuus Lentoesterajoituspinta on alueella 340 m mpy. Linnustoja eläimistö Alueella tai sen läheisyydessä ei ole merkittäviä linnusto- tai eläimistöarvoja. Suojelualueet ja Natura-alueet Alueella ei ole suojelu- tai Natura 2000-verkostoon kuuluvia alueita. Alueen ympäristössä sijaitsee kolme Natura aluetta: Housukosken alue, Valkeisenjärvi-Särkilampi-Utusuo sekä Myllyvuori- Vilhusenmäki. Alueesta on tehty erillinen Natura-arvioinnin tarveharkinta. Matkailu ja virkistys Alueen lounais- ja länsipuolella on Palsankosken koskikalastusalue. Maisemarakenne Vehkoon tuulipuiston alue kuuluu Suomenselkään. Alue on tasaista ja korkeaa ylänköä. Alueella ei ole mitään selkeitä näkymäsuuntia. Kulttuuriympäristö Alueella tai sen läheisyydessä ei ole tiedossa olevia kulttuuriympäristöarvoja. Viestiliikenne ml. puolustusvoimien tutkavaikutus Tarkentuu lausuntomenettelyn kautta. Muuta Alueen korkeuserot ovat hyvät. Teknistaloudellisen analyysin perusteella alueelle on mahdollista sijoitta 10 voimalaa. Yleisesti alue on noin 200 m mpy korkeimman kohdan ollessa noin 240 m mpy. Alueen keskiosiin liittyy pieni potentiaalisen hiljaisen alueen vyöhyke.

15 15

16 16 ILOSJOKI, PIHTIPUDAS Rakennettu ympäristö Alue on käytännössä asumatonta. Alueella on hyvä tiestö sekä kattava metsäautotieverkosto. Alueen länsipuolella kulkee 110 kv:n sähköjohto. Voimassa olevat kaavat Alueella on voimassa Keski-Suomen maakuntakaava. Valtatie 4 on kaavassa merkittävästi parannettavana tienä. Kaavassa alueen länsipuolella on kalliokiviainesten ja rakennuskiviainesten ottokohteet. Alueen pohjoisosassa on arvokas kallioalue. Alueen poikki kulkevat ohjeellinen ulkoilureitti ja moottorikelkkareitti. Yleis- tai asemakaavoja ei alueella ole. Elinkeinotoiminta Alueella pääasiallinen elinkeinotoiminta on maa- ja metsätalous. Lentoturvallisuus Alueella ei ole lentoesterajoituspintaa. Linnusto ja eläimistö Alueella ei ole tiedossa olevia maakunnallisia linnusto- tai eläinarvoja. Suojelualueet ja Natura-alueet Alueella tai sen läheisyydessä ei ole suojelu- tai Natura 2000-verkostoon kuuluvia alueita. Matkailu ja virkistys Alueen poikki kulkevat ohjeellinen ulkoilureitti ja moottorikelkkareitti. Maisemarakenne Ilosjoen tuulivoimapuiston alue kuuluu maisemamaakuntajaossa Keski-Suomen järviseutuun. Alueen maisemaa hallitsevat luode-kaakkosuuntaiset moreenista muodostuneet drumliinit ja niiden väliset järvet. Tuulipuiston alue on mäkimaastoa eikä siltä ole selkeitä näkymäsuuntia. Tuulivoimalat tulisivat todennäköisesti näkymään Kolimajärven pohjoisosaan. Kulttuuriympäristö Alueella ei ole tiedossa olevia kulttuuriympäristöarvoja. Viestiliikenne ml. puolustusvoimien tutkavaikutus Tarkentuu lausuntomenettelyn kautta. Muuta Valtatien 4 läheisyys on huomioita tuulivoimaloiden sijoittelussa.

17 17

18 18 SOIDINMÄKI, SAARIJÄRVI Rakennettu ympäristö Alueen pohjois- ja itäosassa on asutusta, länsipuolella turvetuotantoa. Alueelle tulee metsäautoteitä. Suurjännitelinja kulkee alueen länsipuolitse ja jakelujännitelinja pohjoispuolitse. Lähin sähköasema sijaitsee Pylkönmäellä. Voimassa olevat kaavat Alueella on voimassa Keski-Suomen maakuntakaava. Kaavassa alueen pohjoisosassa kulkee seututie (nro 633). Länsipuolella aluetta on voimalinja ja turvetuotantoalue sekä Pajumäen maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema. Itäpuolella 5 km etäisyydellä on valtakunnallisesti arvokas Saarijärven reitin kulttuurimaisema-alue, joka on osa kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealuetta. Elinkeinotoiminta Pääasialliset elinkeinot ovat maa- ja metsätalous sekä turvetuotanto. Lentoturvallisuus Lentoesterajoituspinta on alueella 340 m mpy. Linnustoja eläimistö Alueella tai sen läheisyydessä ei ole merkittäviä linnusto- tai eläimistöarvoja. Soidinmäen eteläpuolella on maakotkan pesimäalue. Suojelualueet ja Natura-alueet Alueella tai sen läheisyydessä ei ole suojelu- tai Natura 2000-verkostoon kuuluvia alueita. Matkailu ja virkistys Alueella tai sen läheisyydessä ei ole matkailuun tai virkistykseen liittyviä toimintoja. Maisemarakenne Soidinmäen tuulivoimapuiston alue kuuluu maisemamaakuntajaossa Suomenselkään. Alue on tasaista ja korkeaa ylänköä. Alueella ei ole mitään selkeitä näkymäsuuntia. Kulttuuriympäristö Länsipuolella aluetta on Pajumäen maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema, joka on perinteisen maatalouden leimaama mäkiasutuskylä. Osa voimaloista tulisi näkymään Pajumäen metsäntakaisessa maisemakuvassa. Itäpuolella 5 km etäisyydellä on valtakunnallisesti arvokas Saarijärven reitin kulttuurimaisema-alue, joka on osa kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealuetta. Viestiliikenne ml. puolustusvoimien tutkavaikutus Tarkentuu lausuntomenettelyn kautta. Muuta Alueen korkeuserot ovat hyvät. Alueen korkeus on noin m mpy.

19 19

20 20 VESTONMÄKI, TOIVAKKA/JOUTSA Rakennettu ympäristö Alue on käytännössä asumatonta. Alueella on hyvä tiestö sekä kattava metsäautotieverkosto. Voimassa olevat kaavat Alueella on voimassa Keski-Suomen maakuntakaava. Valtatie 4 on kaavassa merkittävästi parannettavana tienä. Kaavassa alueen itäpuolella on ohjeellinen sähkölinja ja länsilaidalla arvokas kallioalue. Länsilaidalla on myös valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokas maisema-alue sekä samalla matkailun ja virkistyksen vetovoima-alue. Alueen järvillä on rantayleiskaava. Elinkeinotoiminta Alueella pääasiallinen elinkeinotoiminta on maa- ja metsätalous. Lentoturvallisuus Lentoesterajoituspinta on alueella 340 metriä maanpinnan yläpuolella. Alueen keskimääräinen korkeus on metriä mpy. Linnusto ja eläimistö Alueella ei ole tiedossa olevia maakunnallisia linnusto- tai eläinarvoja. Suojelualueet ja Natura-alueet Alueella ei ole suojelu- tai Natura 2000-verkostoon kuuluvia alueita. Alueen läheisyydessä länsi- ja eteläpuolella on kaksi Natura 2000-verkostoon kuuluvaa aluetta (Vällyvuori-Huuvuori-Haukkavuori ja Haapasuo-Syysniemi-Rutajärvi-Kivijärvi alueet). Alueesta on tehty erillinen Natura-arvioinnin tarveharkinta. Matkailu ja virkistys Alueen länsilaidalla on matkailun ja virkistyksen vetovoima-alue. Maisemarakenne Vestonmäen tuulivoimapuiston alue kuuluu maisemamaakuntajaossa Keski-Suomen järviseutuun. Alue koostuu vaihtelevista luonnonmaiseman elementeistä ja maisemaa hallitsee mäkisyys ja osaksi myös luode-kaakkosuuntaiset moreenista muodostuneet drumliinit ja niiden väliset järvet. Idässä, etelässä ja luoteessa on mäkimaastoa. Alueen selkein näkymäsuunta on pohjoiseen Leppävedelle, todennäköisesti myös länteen Päijänteen Rutalahdelle. Kulttuuriympäristö Alueen länsiluoteispuolella on valtakunnallisesti arvokas Viisarimäen-Rutalahden maisema-alue. Maisema-alue on poikkeuksellisen jylhä, korkeiden kalliomäkien väliseen murtumalaaksoon tiivistynyt maatalousmaisema, jonka ytimenä on Vihijärven viljelylaakso. Vihijärven eteläpuolella on mäki- ja vesimaisemaa, joka rajoittuu kallioisiin mäkiin. Tuulivoimapuiston alueelle rakennettavat voimalat näkyisivät maisema-alueen länsilaidalta itään suuntautuvassa maisemakuvassa. Voimalat eivät näkyisi kulttuuriympäristön itärinnettä pitkin kulkevalta ja maaston muotoja noudattelevalta maantieltä, jolta päänäkymä avautuu selkeästi viljelylaakson yli länteen päin.

21 21 Viestiliikenne ml. puolustusvoimien tutkavaikutus Tarkentuu lausuntomenettelyn kautta. Muuta Valtatie 4 kulkee alueen poikki mikä on huomioitava mahdollisten voimaloiden sijoittelussa.

22 22