VANTAAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Asemakaavoitus 701100 Kehärata Asemakaava ja asemakaavan muutos Kuva osoittaa kehäradan kaava-alueen ja asemat. Asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen selostus, joka koskee 13.2.2008 / II päivättyä asemakaavakarttaa.
SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE...1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT...2 1.1 Tunnistetiedot...2 1.2 Kaava-alueen sijainti...2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus...3 2 TIIVIS TELMÄ...4 2.1 Suunnittelu- ja kaavaprosessin vaiheet...4 2.2 Asemakaava...4 2.3 Asemakaavan toteuttaminen...4 3 LÄHTÖKOHDAT...5 3.1 Alueen nykytilan yleiskuvaus...5 3.2 Luonto ja maisema...6 3.2.1 Suunnittelualueen sijainti maisemakokonaisuudessa... 6 3.2.2 Kallio- ja maaperä, maastonmuodot... 7 3.2.3 Vesistöt ja pohjavesialueet... 8 3.2.4 Kasvillisuus ja eläimistö... 10 3.2.5 Luontoarvoiltaan merkittävät kohteet... 10 3.2.6 Maisemallisesti arvokkaat alueet... 11 3.3 Rakennettu ympäristö...11 3.3.1 Yhdyskuntarakenne... 11 3.3.2 Liikenne... 13 3.3.3 Tekninen huolto... 14 3.3.4 Palvelut... 14 3.3.5 Virkistys... 15 3.3.6 Rakennuskanta... 16 3.3.7 Rakennettu kulttuuriympäristö... 16 3.3.8 Muinaismuistot... 17 3.3.9 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt... 17 3.4 Maanomistus...18 3.5 Suunnittelualuetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset...18 3.5.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 18 3.5.2 Maakuntakaava...18 3.5.3 Yleiskaava...19 3.5.4 Asemakaava...21 3.5.5 Rakennusjärjestys...21 3.5.6 Tontti- ja kiinteistörekisteri...21 3.5.7 Pohjakartat...21 3.5.8 Rakennuskielto...21 3.5.9 Suojelupäätökset...21 3.5.10 Muut aluetta koskevat suunnitelmat, selvitykset ja sopimukset...22 4 AS EMAKAAVAN S UUNNITTELUN VAIHEET... 22 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, käynnistäminen ja kaavaa koskevat päätökset... 22 4.2 Osalliset... 23 4.3 Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet sekä osallistumismenettelyt... 23 4.3.1 Kaavoituksen aloittaminen...23 4.3.2 Asemakaavan valmisteluaineisto...23 4.3.3 Asemakaavaehdotus...25 4.3.4 Asemakaavan hyväksyminen...25 4.3.5 Asemakaavan käsittely ja muut lupatarpeet...25 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 25 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 25 5 AS EMAKAAVAN KUVAUS... 27 5.1 Kaavan rakenne... 27 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 29 5.3 Aluevaraukset... 29 5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 31 5.5 Kaavan vaikutukset... 31 5.5.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön...31 5.5.2 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon...33 5.5.3 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin...33 5.5.4 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen...34 5.5.5 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön35 5.5.6 Vaikutukset suunniteltuun maankäyttöön...36 5.5.7 Vaikutukset kiinteistöihin...36 5.6 Ympäristön häiriötekijät... 37
5.7 Asemakaavan toteuttaminen...37 5.8 Asemakaavan nimistö...38 LUETTELO ASEMAKAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA...39 Asemakaava ja asemakaavan muutos 701100 13.2.2008 / II
ESIPUHE Kehäratahanke käsittää kaksiraiteisen lähiliikenteen junille tarkoitetun henkilöradan sekä rataan ja asemiin välittömästi liittyvien tie-, katu- ja pysäköintijärjestelyjen rakentamisen. Lisäksi kehäratahankkeeseen kuuluvat Hämeenlinnanväylän parantamisen 1. vaihe ja Tikkurilan matkakeskuksen 1. vaihe. Martinlaakson radan ja pääradan välille rakennettavalle uudelle radalle tulee ensimmäisessä vaiheessa viisi uutta asemaa: Kivistö, Aviapolis, Lentoasema, Ruskeasanta ja Leinelä. M yöhemmässä vaiheessa toteutettaville Petaksen ja Vehkalan asemille sekä Viinikkalan asemavaraukselle toteutetaan asemavarausten vaatimat välttämättömät toimenpiteet. Lapinkylän mahdolliselle asemapaikalle ei aseteta teknisiä tai kaavallisia esteitä. Asemakaava ja asemakaavan muutos 701100 13.2.2008 / II Kehäratahankkeen toteuttaminen sekä maankäytön toimiva järjestäminen edellyttävät asemakaavan laatimista rata-alueelle, paikoin radan varren lähialueelle sekä radasta aiheutuvien tai siihen olennaisesti liittyvien tie- ja katujärjestelyjen alueelle. Radan osalta asemakaavaan kuuluvat rata-alue, asemat, työtunnelit ja poistumistiet. Asemakaava laaditaan Vantaankosken aseman ja Kehäradan pääradan liittymiskohdan välille. Asemien ympäristöistä laaditaan asemakaavat liityntäliikenteen järjestelyjen vaatimilla alueilla. Kaavatyö aloitettiin joulukuussa 2006. Asemakaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä MRA 30 :n nojalla mielipiteiden esittämistä varten 16.4. - 27.4.2007. Konsultin asemakaavaehdotus valmistui kesäkuussa 2007. Tämän jälkeen on jatkettu ratasuunnittelua sekä Tuusulanväylän ja Hämeenlinnanväylän tiesuunnittelua. Asemakaavaehdotusta on tarkistettu tarkentuneiden suunnitelmien mukaan. Asemakaavaa on valmistellut Vantaan kaupungilla projektiryhmä, jonka työhön ovat osallistuneet yleiskaavasuunnittelija M arkku Immonen, aluearkkitehdit Timo Kallaluoto, Elli M aalismaa ja Anitta Pentinmikko sekä kaavoituspäällikkö Lea Varpanen. Projektiryhmässä ovat Vantaalta olleet mukana myös Usko Koponen, Hannu Laakso ja Hannu Elomaa kuntatekniikasta sekä Krister Höglund ja Jaakko Vähämäki ympäristökeskuksesta. Kehäradan asemakaavan valmistelua on ohjannut johtoryhmä, johon ovat kuuluneet Vantaan kaupungilta Hannu Laakso, Heikki Pajunen, Jukka Kullberg ja Urpo Vainio, konsulttien edustajina Raimo Vuori ja Pasi Rajala, Tiehallinnon edustajana Elisa Sanasvuori sekä Finavian edustajana Matti Koskivaara. Konsulttityönä kaavaa ovat laatineet Pöyry Environment Oy sekä WSP Finland Oy yhdessä. WSP:llä asemakaavan laatimiseen ovat osallistuneet projektipäällikkönä DI Raimo Vuori, arkkitehti SAFA Petri Saarikoski (YKS-290), arkkitehti Tuomas Vuorinen ja VTM Jani Päivänen. Pöyryllä asemakaavan laatimiseen ovat osallistuneet DI Pasi Rajala (YKS-156), FM Sakari Grönlund, arkkitehti SAFA Sampo Perttula ja maisema-arkkitehti M ARK Elina Kataja. 1
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi ja numero Asemakaava ja asemakaavan muutos 701100 13.2.2008 / II Kaupunginosa 62, Jokiniemi: Virkistys- ja liikennealueet. Kaupunginosa 67, Ruskeasanta: Osa korttelia 67200 sekä katu-, liikenne- ja erityisalueet. Kaupunginosa 74, Havukoski: Virkistys- ja liikennealueet. Asemakaavojen muutokset ja tonttijaot Kehäradan asemakaava ja asemakaavan muutos 701100. Kaupunki Vantaan kaupunki. Kaupunginosat Kaava koskee kaupunginosia nro 17 Martinlaakso, 21 Piispankylä, 22 Keimola, 23 Kivistö, 24 Lapinkylä, 25 Myllymäki, 41 Viinikkala, 52 Veromies, 53 Lentokenttä, 60 Hiekkaharju, 62 Jokiniemi, 67 Ruskeasanta, 70 Koivukylä, 71 Ilola, 72 Asola ja 74 Havukoski. Kaupunginosien muutokset Kehäradan asemakaavan laatiminen aiheuttaa kaupunginosien rajojen siirtoa mm. Piispankylässä, Keimolassa, Kivistössä, Myllymäessä, Viinikkalassa, Lentokentällä, Ruskeasannassa ja Ilolassa (siten, että Ruskeasannan asema sijoittuu Ilolan sijasta Ruskeasannan kaupunginosaan), Koivukylässä, Asolassa, Havukoskella ja Hiekkaharjussa (jonka rajaa siirretään siten, ettei se sisälly tähän muodostuvaan asemakaavaan). Asemakaavoitustapaukset Asemakaava muodostuu aiemmin asemakaavoittamattomista alueista, joille osalle kaavoitetaan maanalaisia tiloja sisältävä kaava ja pienelle osalle ainoastaan maanalaisia tiloja sisältävä kaava, sekä asemakaavojen muutoksista, joita osalla muutetaan ainoastaan maanalaisten tilojen osalta, sekä muista asemakaavojen muutoksista. Muodostuva asemakaava Maanalainen kaava: Kylä 407, Kirkonkylä: Tilat 407-11-113, 407-11-114 ja 407-12-13 Kylä 423, Veronmiehenkylä: 423-4-44, 423-5-30 ja 895-2-10 Asemakaava: Kaupunginosa 17, Martinlaakso: Osa korttelia 17111 sekä katu- ja liikennealueet. Kaupunginosa 21, Piispankylä: Kortteli 21124 sekä katu-, virkistys- ja liikennealueet. Kaupunginosa 22, Keimola: Liikenne- ja erityisalueet. Kaupunginosa 23, Kivistö: Katu-, liikenne- ja erityisalueet. Kaupunginosa 24, Lapinkylä: Katu- ja liikennealueet. Kaupunginosa 25, Myllymäki: Liikennealuetta. Kaupunginosa 41, Viinikkala: Kortteli 41310, katu- ja liikennealueet. Kaupunginosa 53, Lentokenttä: Liikennealuetta. Asemakaavan muutos (entinen Ylä-Tikkurila rakennuskaava): Kaupunginosa 67, Ruskeasanta: Osa korttelia 67200 sekä katu-, virkistys-, liikenne- ja erityisalueet. (Kumoutuvan asemakaavan katu-, puisto- ja maa- ja metsätalousalue.) Kaupunginosa 74, Havukoski: Liikennealuetta. (Kumoutuvan asemakaavan maa- ja metsätalousalue.) Asemakaavan muutos: Kaupunginosa 17, M artinlaakso: Osat kortteleita 17106 ja 17111 ja kortteli 17116 sekä katu- ja liikennealueet. (Osa kumoutuvan asemakaavan kortteleita 17106, 17111, 17116 sekä katu-, virkistys- ja liikennealueet.) Kaupunginosa 21, Piispankylä: Kortteli 21124 sekä katualuetta. Kaupunginosa 23, Kivistö: Katu- ja erityisalueet. (Kumoutuvan asemakaavan erityisalueet.) Kaupunginosa 41, Viinikkala: korttelit 41250 ja 41255 sekä katu-, virkistys-, liikenne- ja erityisalueet. (Kumoutuvan asemakaavan korttelit 41250, 41255 sekä katu-, virkistys- ja erityisalueet.) Kaupunginosa 52, Veromies: Osa korttelia 52101 ja 52109 sekä katualueet. Kaupunginosa 53, Lentokenttä: katualue. (Kumoutuvan asemakaavan liikennealuetta.) Kaupunginosa 67, Ruskeasanta: Katu-, virkistys-, liikenne- ja erityisalueet. (Kumoutuvan asemakaavan katu- liikenne- ja erityisalueet.) Kaupunginosa 70, Koivukylä: Osa korttelia 70150 sekä katu-, virkistys-, liikenne- ja erityisalueet. Kaupunginosa 71, Ilola: Osat kortteleista 71142 ja 71143 sekä katu- ja virkistysalueet Kaupunginosa 74 muutos: kortteli 74500. (Kumoutuvan asemakaavan kortteli 74500 sekä virkistysalue.) Tonttijako: Osa korttelia 17106 ja kortteli 17111. Tonttijaon muutos: Osa korttelia 17106 ja korttelit 17116, 21124. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue muodostaa noin 18 kilometrin mittaisen nauhamaisen vyöhykkeen lännestä Vantaankosken asemalta Kivistön ja lentoaseman kautta itään Hiekkaharjun pohjoispuolelle. Vantaankosken asema sijaitsee Helsingin keskustasta noin 14 kilometriä pohjois-luoteeseen. Vantaankoski on nykyisen M artinlaakson radan ja M-junien pääteasema. Tikkurila on Vantaan suurin aluekeskus ja sijaitsee pääradan varrella, Helsingin keskustasta noin 14 kilometriä pohjois-koilliseen. 2
1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaava ja asemakaavan muutos 701100 13.2.2008 / II Kehäradan asemakaava ja asemakaavan muutos 701100. Kehäradalla, aiemmalla Marjaradalla tarkoitetaan Martinlaakson radan ja pääradan yhdistävää uutta rataa. Rata yhdistää radanvarsien aluekeskuksia sekä asunto- ja työpaikka- alueita toisiinsa, Helsingin keskustaan ja lentoasemalle. Ratalinjaus kulkee Vantaankosken nykyiseltä asemalta Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta pääradalle Koivukylän eteläpuolelle. Kehärata tuo lentoaseman 12 miljoonaa vuosittaista matkustajaa raideliikenteen piiriin. Lentoasemalla varaudutaan lentomatkustajamäärän kasvamiseen jopa 25 miljoonaan vuotuiseen matkustajaan vuoteen 2020 mennessä, jolloin rautatieliikenne olisi noin 60 000 päivittäisen lentomatkustajan ulottuvilla. Lisäksi hankkeen arvioidaan mahdollistavan Vantaalla noin 40 000 uuden asukkaan asuntoalueiden ja noin 60 000 työpaikan rakentamisen hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Hanke liittyy keskeisesti Vantaan maankäytön ja koko seudun liikennejärjestelmien kehittämiseen. Kehäratahankkeen toteuttaminen sekä toimivan maankäytön järjestäminen edellyttää asemakaavan laatimista rata-alueelle, tarvittaessa radan varren lähialueelle sekä radasta aiheutuvien tai siihen olennaisesti liittyvien tie- ja katujärjestelyjen alueelle. Radan osalta asemakaavaan kuuluvat rata-alue, asemat, tunnelit sekä tunnelien huolto- ja poistumistiet. Uusista asemanseuduista laaditaan asemakaavat erikseen, eikä niitä siksi ole sisällytetty nyt laadittavaan asemakaavaan. Kehärata avaa mahdollisuuden keskittää asumista ja työpaikkoja tehokkaan joukkoliikenteen piiriin. Kehäradan myötä muodostuva yhtenäinen rataosuus palvelee tulevaisuudessa kilometrin säteellä asemista noin 200 000 asukasta ja samaa määrää työpaikkoja. Lentoasemayhteyden vuoksi rata on paitsi alueellisesti myös valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävä. Kehärata tukee joukkoliikenteen kehittämistä pääkaupunkiseudulla. Liityntäliikenteen ja liityntäpysäköinnin kehittäminen Kehäradan asemilla vähentää liikenteen paineita pääkaupunkiseudun keskusalueella ja tukee Tuusulan ja Nurmijärven maankäytön kehittämistä ja työssäkäyntialueen laajentumista. Uuden rataosan pituus on 18 km. Rata on kaksiraiteinen lähiliikenteen rata, jolla maksiminopeus on 120 km/h. Kehärata yhdessä Keravan ja Leppävaaran kaupunkiratojen sekä Martinlaakson radan kanssa muodostaa yhtenäisen kaupunkiratalenkin, jolloin lähiliikenteen junakaluston käyttöä voidaan tehostaa. Rata alittaa lentokenttäalueen yli 8 km pituisessa tunnelissa. Alustavien suunnitelmien mukaan Kehäradan junat liikennöivät ruuhka-aikoina 10 minuutin vuorovälillä ja pysähtyvät kaikilla asemilla. Nopein matka-aika Helsingistä lentoasemalle on noin 30 minuuttia. Radalle on suunniteltu uudet Vehkalan, Petaksen, Kivistön ja Leinelän pinta-asemat sekä Aviapoliksen, Lentoaseman ja Ruskeasannan tunneliasemat. Vantaankosken nykyistä asemaa uudistetaan. Viinikkalaan ja Lapinkylään on vuoden 2003 yleissuunnitelmassa esitetty asemavaraukset. Kuva 1. Kehäradan ja asemien sijainnit sekä yhteydet olemassa olevaan rataverkkoon. 3
2 TIIVISTELMÄ 2.1 Suunnittelu- ja kaavaprosessin vaiheet Marja-radan esisuunnitteluvaiheita Marja-radan suunnittelun alkuvaiheet Marja-rataa on suunniteltu useissa seudullisissa selvityksissä erilaisilla linjauksilla jo vuodesta 1975. Ensimmäinen yleissuunnitelma on vuodelta 1981. Tämä raideliikenteen aluevaraus merkittiin Vantaan yleiskaavaan vuonna 1983. Myöhemmissä yleiskaavoissa ja suunnitelmien tarkistuksissa sekä tarveselvityksessä radan linjausta tarkennettiin edelleen. Marja-rata on sisältynyt pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmähankkeisiin vuodesta 1994 alkaen. Ympäristövaikutusten arviointimenettely YVA on laadittu samassa yhteydessä radan alustavan yleissuunnittelun ja tarveselvityksen tarkistusten kanssa. YVA-ohjelma valmistui syyskuussa 2000, ja ympäristövaikutusten arviointiselostus oli nähtävillä huhti-kesäkuussa 2001. Tarveselvitys ja yleissuunnitelma M arja-radasta laadittiin vuonna 2001 tarveselvitys ja alustava yleissuunnitelma. Ratahallintokeskus ja Vantaan kaupunki käynnistivät Marja-radan tarkemman yleissuunnittelun vuonna 2002, ja yleissuunnitelma valmistui vuonna 2003. Kehäradan asemakaavan laatiminen Asemakaavoitus vireille / OAS Kaavoituksen vireille tulosta ilmoitettiin alkukeväällä 2007, ja tällöin osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville. Asemakaavatyön aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 24.1.2007. Yleisötilaisuudet asemakaavan valmisteluun liittyen Asemakaavan valmisteluaineistoa esiteltiin 16.4.2007 Kivistön koululla ja 17.4.2007 Ilolan koululla. Valmisteluaineisto oli nähtävillä mielipiteiden esittämistä varten maankäyttötoimen asiakaspalvelussa Tikkurilassa sekä M yyrmäen, Pakkalan ja Korson yhteispalvelupisteissä 16. 27.4.2007. Valmisteluaineisto on nähtävillä Vantaan kaupungin internetsivuilla. Viranomaistapaaminen Valmisteluaineistoa ja siitä saatua palautetta käsiteltiin epävirallisessa viranomaistapaamisessa 10.5.2007. Asemakaava ja asemakaavan muutos 701100 13.2.2008 / II 2.2 Asemakaava Ratasuunnittelun jatkuminen Radan suunnittelutyötä on jatkettu yleissuunnitelman laatimisen jälkeenkin. Radan rakentamiseen on varauduttu mm. aloittamalla erilaiset lupavalmistelut. Ratasuunnitelman laatiminen on alkanut kesäkuussa 2007 ja suunnitelman on tarkoitus valmistua maaliskuussa 2008. Asemakaava on laadittu rata-alueelle, osin radan varren lähialueelle sekä radasta aiheutuvien tai siihen olennaisesti liittyvien tie- ja katujärjestelyjen alueelle. Radan osalta asemakaavaan kuuluvat rata-alue, asemat, tunnelit sekä tunnelien huolto- ja poistumistiet. Asemakaava on laadittu vuoden 2003 yleissuunnitelmaan perustuen sitä tie- ja ratasuunnitelmien myötä täsmentäen. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Hyväksyttyä radan yleissuunnitelmaa täydennetään ratasuunnitelman laadinnalla kesäkuun 2007 alusta alkaen samanaikaisesti asemakaavan laadinnan kanssa. Ratasuunnitelma valmistuu alkuvuodesta 2008, jonka jälkeen on mahdollista aloittaa rakennussuunnitelmien laatiminen. Uusista asemanseuduista laaditaan jatkossa asemakaavat erikseen, eikä niitä siksi ole sisällytetty nyt laadittuun asemakaavaan. Liikenne- ja viestintäministeriö asetti Kehärata-työryhmän kesäkuussa 2006. Työryhmä päivitti tiedot muun muassa Kehäradan kustannuksista, vaikutuksista pääkaupunkiseudun asuntopolitiikkaan ja liikennöinnin periaatteista. Edustettuina työryhmässä olivat Vantaan kaupunki, Ratahallintokeskus, Tiehallinto, YTV, valtiovarainministeriö ja Finavia. Kehäratatyöryhmän mukaan ratahankkeen nopea toteuttaminen edellyttää valmistelujen jatkamista välittömästi. Lopullinen sopimus radan toteuttamisesta voidaan tehdä hankkeen rahoituksen varmistuttua. Rakennustyöt tulisi voida aloittaa vuonna 2008. Aikaisimmillaan rata voisi valmistua ja olla avattavissa liikenteelle vuonna 2013. Hallituksen kehysriihi päätti kuitenkin 23.5.2007, että kehäradan suunnitteluun ja rakentamiseen ei osoiteta rahoitusta vuonna 2008. Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi 28.5.2007 osaltaan Ratahallintokeskuksen kanssa neuvotellun aiesopimuksen Kehäradan toteuttamisesta. Sopimuksen mukaan valtio maksaa ensivaiheen kustannuksista 73 prosenttia ja kaupunki 27 prosenttia. Vantaan ja Ratahallintokeskuksen kanssa on valmisteilla sopimus Kehäradan toteutuksen valmistelusta ja Vantaan ja Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n kanssa sopimus Kehäratahankkeeseen varautumisesta Päijännetunnelin peruskorjauksen yhteydessä. Vantaan kaupunginhallitus esitti 14.1.2008 valtuustolle näiden sopimusten hyväksymistä. Asemakaavaehdotus Asemakaavaehdotusta on laadittu samanaikaisesti Kehäradan ratasuunnittelun sekä Tuusulanväylän ja Hämeenlinnanväylän tiesuunnittelun kanssa ja suunnitelmat on sovitettu yhteen. Vantaan kaupunki on hankkinut maita ja tehnyt maankäyttösopimuksia mm. Kivistön alueella. Ratasuunnittelu 4
3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen nykytilan yleiskuvaus Kaava-alue käsittää tulevan Kehäradan raideliikenteen tarvitseman maa-alan, Hämeenlinnanväylän (Vt 3) ja Kehä III:n sekä Keimolan väliseltä jaksolta tulevia liikenneratkaisuja varten tarvittavat alueet, Tuusulanväylän Ruskeasannan liittymäalueen, Tikkurilantien jatkeen Katriinantieltä Riipiläntielle sekä eräiden radan asemien katuyhteyksien alueet. Kaava-alueeseen kuuluu lisäksi paikoin radan niitä lähialueita, joilla on tarpeen muuttaa voimassa olevia asemakaavoja sekä lentokentän liikennealueeksi kaavoitettava alue. Kaavoitettavan alueen nykyinen maankäyttö on länsiosissa maa- ja metsätalousmaavaltaista. Ydinosiltaan tehokkaasti rakennettu Lentoaseman alue logistiikka-, palvelu- ja kiitorataalueineen on oma kokonaisuutensa. Kaava-alue rajautuu itäosissaan pientaloalueisiin. Vantaanjoen länsipuoli Vantaankosken aseman lähialue on pääasiallisesti toimistovaltaista työpaikka-aluetta, jossa on jonkin verran pientaloasutusta (kuva 5). Vantaankosken ja Vantaanjoen koulut sijaitsevat Kehä III:n pohjoispuolella. Vehkalan/Myllymäen alue on pääosin rakentamatonta metsäaluetta lukuun ottamatta teollisuusaluetta, joka sijoittuu Kehä III:n läheisyyteen. Piispankylässä on työpaikka-, kerrostalo- ja pientaloalueita, jotka eivät ole ratalinjan välittömässä läheisyydessä. Petaksessa ja Kivistössä on väljää pientaloasutusta ja rakentamattomia laajoja metsäalueita. Kivistössä on kirkko ja koulu. Koivupäässä on pientaloalue (kuva 7) ja sen pohjoispuolella Lapinniityn ryhmäpuutarha-alue. Koivupään eteläpuolella on laajoja peltoalueita ja muutamia tilakeskuksia. Kuva 3 Tikkurilantietä lentoaseman eteläpuolella. Rata on lentoaseman alla tunnelissa, jonka läntinen suuaukko on suunniteltu Tikkurilantien ja Katriinantien risteyksen lähettyville 3. kiitotien päähän. Viistokuvaus 2007 Tuusulanväylältä Tikkurilaan Tuusulanväylän länsipuolella on Ruskeasannan hautausmaa sekä vanhaa osittain käytöstä poistunutta pienteollisuusaluetta sekä muutama pientalo. Tuusulanväylän itäpuolella Ruskeasannassa ja Ilolassa on laajoja ja melko tiiviitä pientaloalueita. Vanhan Koivukylän alue on pientaloaluetta. Koivukylänväylän pohjoispuolella Ilolassa on pieni Nietostien varren työpaikka-alue. Koivukylän ja Ilolan välissä on nykyisellään rakentamaton metsäalue. Asola on pääosin pientaloaluetta. Lähellä Koivukylän asemaa on kerrostaloja. Ratalinjauksen läheisyydessä on päiväkoti ja sosiaalialan oppilaitos (kuva 8). Hiekkaharju Tikkurilan pohjoispuolella on pääosin asuinaluetta. Kuva 2 Näkymä Piispankyläntieltä etelään kohti Vantaanjoen kulttuurimaisemaa. Helmikuu 2007 Vantaanjoelta lentoasemalle Viinikkalan, Tuupakan ja Veromiehen alueet ovat työpaikkatoimintojen alueita. Viinikkalassa ja Tuupakassa on myös pientaloasutusta. Katriinantien varressa on Viinikanmetsän teollisuusalue. Lentoasema-aluetta kehitetään lentoliikenteen tarpeisiin uusine terminaaleineen ja kasvavana työpaikkakeskittymänä. Kuva 4 Näkymä rakenteilla olevaa Koivukylänväylää pitkin länteen. Helmikuu 2007. 5
3.2 Luonto ja maisema Kehäradan ympäristön luonnon ja maiseman ominaispiirteitä on kuvattu lukuisissa eri selvityksissä, esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa vuodelta 2001 ja M arjaradan yleissuunnitelmassa vuodelta 2003. M yös Vantaan yleiskaavaehdotuksen ja M arja- Vantaan osayleiskaavan yhteydessä on laadittu Kehärataa koskevia selvityksiä. Näistä selvityksistä saatuja tietoja on asemakaavan valmistelun yhteydessä täydennetty maastokäynnein. 3.2.1 Suunnittelualueen sijainti maisemakokonaisuudessa Vantaan kaupunki kuuluu ympäristöministeriön laatimassa maisemamaakuntajaossa eteläiseen rantamaahan ja eteläisen viljelyseudun alueeseen. Tyypillistä alueelle ovat lukuisat savikot, karut kallio- ja moreenimaat sekä pienehköt järvet. Kasvillisuuden yleisilme on rehevä. Peltoa on runsaasti, sillä lähes kaikki savimaa on raivattu viljelyyn. Rakennukset on perinteisesti sijoitettu peltoaukeiden keskellä sijaitseville kumpareille ja reunaselänteille, pellon ja metsän rajavyöhykkeelle. Tiheä, laajalle levittäytynyt kaupunkimainen asutus on muuttanut maisemakuvaa paikoin voimakkaasti. Asemakaava ja asemakaavan muutos 701100 13.2.2008 / II Kehäradan linjaus ylittää Kehä III:n, kulkee edelleen Hämeenlinnanväylän (Vt 3) alitse ja kääntyy itään. Ratalinjauksen länsipuolella on laajoja, maisematilaltaan sulkeutuneita metsäisiä alueita (ks. kuva 6). M uutoin linjauksen alue on nykyisellään tieympäristöä ja rakennettua ympäristöä. Suunnittelualueen arvokkaita maisema-alueita ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä alueita on kuvattu tämän selostuksen kappaleissa 3.2.6 ja 3.3.7. Kehäradan linjaus Vantaankosken asemalta tarkasteltuna sijaitsee alkuosaltaan pääosin avoimessa maisematilassa Tyttökummun alueella (ks. kuva 5). Avointa peltomaisemaa rajaavat muutamat pienehköt metsäalueet. Vantaan kaupungin kulttuurimaisemainventoinnin (2005) mukaan alueen pellot ovat olleet viljelyssä ainakin 1800-luvun lopulta. Radan linjaus ohittaa muutamia pienehköjä asuinalueita ja teollisuusalueen. Kuva 6 Kivistön uuden aseman sijaintipaikka on Hämeenlinnanväylän, Riipiläntien ja Vanhan Hämeenlinnantien tuntumassa. Alue on nykyisellään metsäistä. Näkymä pohjoiseen. Viistokuvaus 2007 Kehäradan linjaus kulkee edelleen itään metsäisten alueiden halki ja edelleen avoimeen maisematilaan Riipiläntien kohdalla (ks. kuva 7). M aisema on pääosin avointa, tasaista peltolaaksoa, jota rytmittävät pienet, selkeästi rajautuvat metsäkumpareet ja muutamat tilakeskukset. Vantaanjoen kohdalla radan linjaus on esitetty kulkevaksi sillalla. Vantaanjoen valtakunnallisesti arvokas maisema-alue säilytetään avoimena, laajana maisematilana. Vantaan kaupungin kulttuurimaisemainventoinnin (2005) mukaan alueen pellot ovat olleet viljelyssä 1700 1800-luvuilta asti. Katriinantien ja Tikkurilantien risteyksen itäpuolella radan linjaus kulkee lentoaseman alueelle, jossa rata johdetaan maan alle. Kuva 5 Näkymä Vantaankosken asemalta pohjoiseen. Ilmakuva: http://kartta.vantaa.fi/ 6
Kuva 7 Riipiläntie ja Piispankyläntie, pohjoisessa Koivupään asuinalue. Ilmakuva: http://kartta.vantaa.fi/ Asemakaava ja asemakaavan muutos 701100 13.2.2008 / II Radan linjaus kulkee lentoaseman alitse ja tulee maanpintaan Tuusulanväylän itäpuolella Koivukylässä Laaksotien risteyksen kohdalla (ks. kuva 8, ylempi kuva). Tällä kohdalla rata kulkee nykyisellään melko väljästi rakennetussa esikaupunkiympäristössä sekä metsä- ja pelto- tai niittyalueilla. Alueella on myös jonkin verran teollisuutta. Rata ylittää Kylmäojan läntisen ja itäisen haaran kolmessa kohdassa puoliavoimessa, metsäisessä maisematilassa. Koivukylänväylänväylän pohjoispuolen uudelle Leinelän asuinalue on laadittu asemakaavaehdotus. Leinelän alue on nykyisellään laaja, pohjois-eteläsuuntainen yhtenäinen metsäinen alue. Leinelästä itään ratalinjaus kulkee pääasiassa rakennetun ympäristön sisällä pääradan yhtymäkohtaan asti. Ennen pääradan liittymäkohtaa ratalinjaus ylittää Rekolanojan. Rekolanojan laakso on maisematilaltaan puoliavointa tai sulkeutunutta (ks. kuva 8, alempi kuva). 3.2.2 Kallio- ja maaperä, maastonmuodot Ratalinjauksen alueella on kallioisia alueita Vantaankosken aseman ympäristössä, Petaksen aseman eteläpuolella, Vantaanjoen itäpuolella, Viinikkalan asemavarauksen kohdalla lähellä lentoasemaa, Aviapoliksen aseman kohdalla melko laajalla alueella, Ruskeasannan asemalla, missä korkeuserot ovat merkittävät, sekä Leinelässä laajalla alueella. Suunnittelualueen korkeimmat maastonkohdat ovat Kivistössä Hämeenlinnanväylän ja radan risteyskohdan lähellä, noin 60 metrin korkeudella merenpinnasta. Suunnittelualueen laajimmat alavat laaksoalueet ovat Vantaanjoen kohdalla Koivupään eteläpuolella sekä Hiekkaharjussa Rekolanojan peltolaaksossa. Vantaanjoen ylityksen kohdalla maanpinnan korkeustaso on noin 26 metriä merenpinnan yläpuolella ja Rekolanojan alueella noin 22 metriä merenpinnan yläpuolella. Ratalinjauksen alueella on joitakin pehmeikköalueita, joiden maalaji on savea tai silttiä. Nämä alueet sijaitsevat Vantaankosken aseman pohjoispuolella, Kivistön ja Katriinantien välisellä alueella, Laaksotien ja Leinelän aseman välissä sekä pääradan liittymän kohdalla. Avorataosuus Vantaankoski- Viinikkala Vantaankosken asema sijaitsee moreenipeitteisellä kallioalueella. Kehä III:n ja Vantaankosken välissä on savipeitteinen laakso, jossa kova pohja on jopa noin 15-20 metrin syvyydellä maanpinnasta. Myös Vehkalan aseman kohdalla on noin 5 metrin savikerroksen peittämä laakso. Vehkalan-Petaksen-Kivistön alueella on kovapohjaisia, ohuen moreenikerroksen peittämiä kallioselänteitä. Kivistön asemalta etelään Vantaanjokilaaksoon ulottuvalla jaksolla on pohjamaa pintaosastaan savea ja silttiä enimmillään noin 10 metrin syvyyteen maanpinnasta. Vantaanjokilaaksoa peittää 10-15 metrin syvyyteen ulottuva savikerros. Avorataosuus Laaksotie-päärata Laaksotieltä alkaa noin 700 metrin pituinen savipeitteinen laakso, jossa savikerroksen syvyys on 5-10 metriä. Leinelän asema sijoittuu ohuen moreenikerroksen peittämälle kallioselänteelle. Leinelän asemalta itään lähelle päärataa kalliota peittää Valkealähteen pohjavesialueeseen kuuluva lajittuneiden hiekkakerrosten muodostama selänne. Pääradan liittymäalue on vaikeasti rakennettavaa aluetta, jossa pehmeät, heikosti kantavat savi- ja silttikerrokset ulottuvat enimmillään 20 metrin syvyyteen maan pinnasta kovan pohjan ollessa syvimmillään jopa yli 30 metrin syvyydellä maan pinnasta. Yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä on tehty tunnelien yleissuunnittelua, johon kuuluu myös geologisten ja hydrogeologisten ominaisuuksien selvittäminen. Pohjarakentamiseen ja tunneleihin liittyvää rakennusgeologista tietoa tarkennetaan edelleen ratasuunnitelman laatimisen yhteydessä. Kuva 8 Yläkuvassa Laaksotie ja Koivukylänväylä. Koivukylänväylän eteläpuolella Kylmäoja ja vanhan metsän alue. Alakuvassa päärata, jonka länsipuolella Rekolanoja ja sosiaalialan oppilaitos. Viistokuva 2007 7
3.2.3 Vesistöt ja pohjavesialueet perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden päätökseen L-SVO N170/1978A (9.11.1978). Suojaalueita ei ole vahvistettu; niitä koskeva hakemus L-SVO 29/1990 on peruttu 16.5.1990. Pohjavesialueen Koivukylän vedenottamo ei ole nykyään käytössä. Länsi-Suomen vesioikeuden antama vedenottolupa L-SVO NO 52/1970 (30.4.1970) on kuitenkin voimassa. Valkealähteen pohjavesialueella sijaitsee lisäksi Grönbergin varavedenottamo. Valkoisen lähteen pohjavesialueella pohjavesiallas on alueella osittain savikerroksen suojaama. Lisäksi alueen valumavedet kulkeutuvat Rekolanojan kautta Keravanjokeen ja sitä kautta pois pohjavesialueelta. Esiintymää suojaavaa savipeitettä ei saa rikkoa. Kehäradan alkuosa sijaitsee varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella. Tämä alue on suojattava esimerkiksi saveamalla, jos radalla on tavaraliikennettä. Rata sijoittuu pohjavesialueella sillalle. Yleisesti pohjavesialueella ei ole sallittua sellainen toiminta, joka saattaisi vaarantaa pohjaveden laatua tai määrää. Kuva 9 Pohjavesialueet. 1. luokan pohjavesialueita ovat: A Valkealähde, B Lentoasema, C Pakkala ja D Vantaanpuisto. E Lavanko on 3. luokan pohjavesialue ja F Rajasilta on entinen nykyään luokittelusta poistettu 3. luokan pohjavesialue. Kehärata on esitetty punaisella katkoviivalla. Pohjavesialueet, Päijänne-tunneli sekä Meriviemäri Kehärata erkanee pääradasta Valkealähteen I luokan pohjavesialueella; aiemmin tätä pohjavesialueen osaa kutsuttiin Koivukylän pohjavesialueeksi (0109203). Tuusulan väylän länsipuolella ratatunneli kulkee Lentoaseman I luokan pohjavesialueen (0109204) läpi; aluetta on kutsuttu myös Ruskeasannan pohjavesialueeksi. Lentoaseman eteläpuolella sijaitsee Pakkalan (Backas) I luokan pohjavesialue (0109205) noin 500 metrin etäisyydellä rautatietunnelista. Rautatietunnelin pohjoispuolella noin kahden kilometrin etäisyydellä 3-kiitotien kohdalla on Lavangon III luokan pohjavesialue (0109211). Kivistön eteläpuolella on Vantaanpuiston I luokan pohjavesialue (0109208), jota rata kiertää lähimmillään noin 700 metrin päässä. Radan linjaus kulkee Kivistön aseman koillispuolella Rajasillan entisen III luokan pohjavesialueen (0109213) suoja-alueella, mutta ei varsinaisella muodostumisalueella. Radalle esitetty linjaus kulkee tällä alueella maan pinnalla tai kallioleikkauksessa (Kehäradan paaluväli 18+950-19+600). Rajasillan pohjavesialue on poistettu pohjavesiluokituksesta v. 2005. Valkealähteen pohjavesialue Kehäradan itäpää (Kehäradan paalulta 31+250 itään) sijaitsee Valkealähteen pohjavesialueella. Tämä pohjavesialue on valtakunnallisesti merkittävä I luokan alue; sen suojelusuunnitelma valmistui v. 2000. Suojelusuunnitelma on julkaistu: Vantaan kaupunki Ympäristökeskus A 12/ 2000. Tämän pohjavesialueen Valkealähteen vedenottamolla otetaan jatkuvasti vettä Vantaan kaupungin vesilaitoksen tarpeeseen. Pumpattava vesimäärä on noin 2500 m 3 /d eli noin 4 % Vantaan kaupungin kokonaiskulutuksesta. Vedenotto Yleiskaavassa 1992 Hiekkaharjun ja Hakkilan (0109201) sekä Koivukylän (0109203) pohjavesialueiden rajaus oli sama kuin Helsingin vesi- ja ympäristöpiirin 30.6.1994 tekemässä Vantaan kuntakansiossa. Nämä suoja-alueet perustuivat mm. vanhoihin koepumppauksiin. Hiekkaharjun ja Hakkilan sekä Koivukylän pohjavesialueiden suojelusuunnitelmia laadittaessa osoittautui, että kyseessä onkin yksi ainoa pohjavesiallas. Samalla alueiden rajaus muuttui kahdesta erillisestä alueesta yhdeksi laajaksi Valkealähteen pohjavesialueeksi. Vantaan kaupunki käyttää maankäytössään uutta rajausta. Ympäristöhallinnon tietokannoissa käytetään kuitenkin vanhoja nimiä ja rajauksia. Lentoaseman pohjavesialue Kehäradan rautatietunneli kulkee Lentoaseman I luokan pohjavesialueen (0109204) läpi. Alue sijaitsee Kehäradan rautatietunnelin alueella lentoaseman kotimaanterminaalin ja Tuusulanväylän välisellä alueella paaluväleillä 26+800-28+600. Rata kulkee pohjavesialueen poikki alueen keskeltä. Rautatietunneli sijoittuu kuitenkin kallioon, eikä ole suorassa yhteydessä pohjavesialtaaseen. Yhteys syntynee kuitenkin kalliossa olevien halkeamien ja rakojen kautta. Koivukylänväylän länsipäästä noin 200 m päässä lännessä (Kehäradan paalun 28+200 tasalla) sijaitsee Finavian omistama Lentokentän pohjavedenottamo, josta otetaan vettä koko lentokenttäalueen käyttöön. Lentoaseman vedenottamolla on kaksi kaivoa. Vedenotto perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden päätökseen L-SVO NO 53/1979A. Vettä saa ottaa enintään 2000 m 3 /vrk vuorokausikeskiarvona ja tilapäisesti 6000 m 3 /vrk. Pohjavesialueen pinta-ala on Uudenmaan ympäristökeskuksen esittämän rajauksen mukaan noin 4 km 2, josta varsinaiseksi muodostumisalueeksi on rajattu 0,9 km 2. Vedenottamon antoisuudeksi on koepumppauksen perusteella arvioitu 2000 m 3 /vrk. Vedenottamolla antoisuusarvion mukaan pohjavettä muodostuu huomattavasti myös varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolella. Pohjavesialueella saattaa olla hydraulinen yhteys Tuusulan puolella olevalle M ätäkiven eli Kuninkaanlähteen pohjavesialueelle. Tällöin pääasiallinen veden virtaussuunta olisi Tuusulasta Lentokentälle. 8
Ruskeasannan alueella on ollut paljon pientä teollista toimintaa, maanläjitystä, asfalttiasemia ym. jotka ovat heikentäneet ja pilanneet pohjaveden laatua. Lentokenttäalueen toiminta on myös osaltaan vaikuttanut alueen pohjaveden laatuun. Lentokentällä käytetään glykolia talvisin estämään jään muodostumista nousevan lentokoneen siipiin. Keväisin lumen sulaessa pohjavesialueen pinnan ojassa kulkeutuu itään Kylmäojan päähaaraan glykolia. Ojan erottaa pohjavesialtaasta hyvin ohut savikerros. Glykolissa on paljon ravinteita ja siksi se hajotessaan heikentää huomattavasti veden laatua. Suunniteltavan rautatietunnelin eteläpuolella (Kehäradan paalun 24+000 tasalla) noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsee Pakkalan (Backas) I luokan pohjavesialue (0109205). Rautatietunneli sijoittuu tässä syvälle kallioon maan alle. Pohjavettä virtaa alueella olevalle LSO Foods Oy:n vedenottamolle pohjoispuoleiselta alueelta. Vedenotto on perustunut Länsi- Suomen vesioikeuden päätökseen L-SVO NO 127/1965 (5.8.1965). Pohjavettä saa ottaa 1300 m 3 /d. Asemakaava ja asemakaavan muutos 701100 13.2.2008 / II Lavangon pohjavesialue Suunniteltavan rautatietunnelin pohjoispuolella (Kehäradan paalu 24+000) noin 2 kilometrin etäisyydellä 3-kiitotien kohdalla sijaitsee Lavangon III luokan pohjavesialue (0109211). Alueen hyödyntäminen vedenhankintaan vaatii lisätutkimuksia antoisuuden, vedenlaadun ja esiintymään kohdistuvien riskien osalta. Vantaanpuiston pohjavesialueet Kivistön eteläpuolella on Vantaanpuiston I luokan pohjavesialue (0109208), jota rata kiertää lähimmillään noin 700 metrin päässä. Vedenotto on lopetettu Vantaanpuistosta v. 1972 korkean fluoripitoisuuden takia ja alue onkin nykyisin varavedenottamo. Vedenotto on lopetettu samoin Hakan varavedenottamolta. Vedenotot on perustunut Länsi-Suomen vesioikeuden päätökseen L-SVO NO 64/1970 (22.6.1970). Suoja-alueet on vahvistettu samassa päätöksessä. Pohjavettä saisi ottaa 1300 m 3 /d. Vesistöt Selvitysalueen kolme vesiuomaa kuuluvat Vantaanjoen vesistöalueeseen. Vantaanjoki ympäröivine peltolaaksoineen on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ja tärkeä virkistysalue. Rekolanoja ja Kylmäoja ovat suunnittelualueella sijaitsevia purovesistöjä, joilla on sekä ekologisia että virkistyksellisiä arvoja. Rekolanoja ja Kylmäoja laskevat Keravanjoen kautta Vantaanjokeen. Kuva 10. Vuosien 1966 ja 2004 tulva-alueet. Kartta: Vantaan kaupunki. Kylmäojan läntinen haara alkaa lentokentältä, joten sen vedet sisältävät sulamisvesien mukana lentokentältä tullutta glykolia (jäänestoa varten käytettävää ainetta). Kylmäojan itäinen haara on pääosin luonnontilainen uoma. Itäiseen haaraan on istutettu meritaimenta hyvin tuloksin. Rekolanoja saa alkunsa Tuusulan M yrtinsuolta. Rekolanoja on yksi Vantaanjoen valumaalueen merkittävimmistä puroista (ks. kuva 11). Kaupunkialueella virtaavalle purolle on tyypillistä suuri virtaamavaihtelu. Rekolanojan varrella Asolanväylän ja Koivukylän välisissä lehdoissa kasvilajisto on monipuolista ja rehevää, ja erityisesti kevätkasveja on runsaasti. Rekolanojan oikaisussa pääradan itäpuolelle on jäänyt pääuomasta irrallisia ns. makkarajärviä, joista osa on kuivillaan, osassa on vielä vettä. Näiden erillisten uomien kasvilajisto on monipuolinen. Vantaanjoen valuma-alue on varsin tulvaherkkää, koska valuma-alueella on vain vähän virtaamia tasoittavia järviä, ja ne sijaitsevat pääosin vesistön latvaosilla. Viimeisin suurtulva Vantaanjoella oli runsaslumisen talven jälkeen keväällä 1966, jolloin virtaama oli toukokuun alussa suurimmillaan Oulunkylässä 317 kuutiometriä sekunnissa. Valuma-alueen suurin kesätulva koettiin heinä-elokuussa 2004. Silloin Vantaanjoen virtaama oli Oulunkylässä suurimmillaan 175 kuutiometriä sekunnissa, mikä vastaa tilastollisesti keskimäärin kerran seitsemässä vuodessa sattuvaa virtaamahuippua (ks. kuva 9). Suurimmat tulvat on otettava huomioon Vantaanjoen ylittävän kehäradan rautatiesillan suunnittelussa. 9
3.2.5 Luontoarvoiltaan merkittävät kohteet Liito-oravat Vantaan yleiskaavatyön ja Marja-Vantaan osayleiskaavatyön selvitysten sekä aiempien koko Vantaan ja pääkaupunkiseudun liito-oravakannan inventointien yhteydessä on havaittu, että Kehäradan linjauksen lähialueilla on liito-oravien lisääntymis- ja levähdysalueita. Liitoorava on EU:n luontodirektiivissä mainittu erityistä suojelua vaativa laji sekä Suomessa vaarantunut, uhanalainen laji. Liito-orava myös soveltuu hyvin vanhan, arvokkaan metsän indikaattorilajiksi. Ratalinjausta lähellä olevista liito-oravaesiintymistä on laadittu selvitys (Faunatica 2004). Selvityksessä kolmesta paikasta löytyi merkkejä liito-oravasta. Näistä yksi esiintymä on merkittävä (Faunatican selvityksen alue 5, Petas). Liito-oravan merkkejä tavattiin melko pienellä alueella, mutta liito-oravalle sopivaa elinympäristöä järeine haapoineen ja kuusineen on löytöpaikan tuntumassa runsaasti. Kuva 11 Rekolanojaa etelään lähellä kehäradan ja pääradan liittymäkohtaa. Helmikuu 2007. 3.2.4 Kasvillisuus ja eläimistö Suunnittelualueen kasvillisuus on pääosin tavanomaista metsäkasvillisuutta, viljelyksessä olevaa peltomaata, umpeen kasvavaa peltoa ja niittyä, ojitettua suota sekä rakennetun ympäristön kasvillisuutta. Vantaanjoen, Rekolanojan ja Kylmäojan varsilla on rantakasvillisuutta. Luonnon kannalta arvokkaimpia alueita ovat vanhan metsän alueet, liito-oraville soveltuvat alueet sekä Kylmäojan ja Rekolanojan purolaaksot. Yleiskaavatyön yhteydessä Vantaan ympäristökeskuksessa on tehty kaksi luontoarvoja käsittelevää selvitystä. Luonnonsuojeluselvityksessä (YK0019 Luonnonsuojeluselvitys, C15:2004, KSY 11/2004) käsiteltiin luonnonsuojelulailla rauhoitetut tai rauhoitettavaksi tarkoitetut luonnonsuojelualueet. Ratalinjauksen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita. Toisessa selvityksessä (Vantaan luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet, 2005) on kartoitettu sellaisia eläimistöltään ja kasvistoltaan erityisen arvokkaita alueita sekä muita luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä kohteita, jotka sijaitsevat luonnonsuojelualueiden ulkopuolella. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita (ns. luo-alueita) ei suojella luonnonsuojelulailla, mutta yleiskaava voi välittää tiedon näiden alueiden sisältämistä luontoarvoista tarkemmanasteiselle suunnittelulle. Kehäradan linjauksen alueella arvokkaita luo-alueita ovat Kylmäojan vanhan metsän alue sekä Rekolanojan varsi puronvarsilehtoineen. Suunnittelualueen länsiosasta ja itäosasta on tehty radan suunnittelua varten luontoselvitys (Ympäristötutkimus Oy Metsätähti 2003). Länsiosassa on selvitetty 13 luontokohdetta. Näistä Petaksen suunnitellun aseman alueen kangaskorpea ja tuoretta tai lehtomaista kangasta oleva luonnonmukainen metsikkö sekä Kivistön kohdalla oleva lehtomainen kangas on todettu luonnonoloiltaan arvokkaiksi. Itäosassa Rekolanojan rehevä lehtipuulehto ja kuusikkolehto sekä Kylmäojan puronvarsi vanhan metsän alueineen ovat arvokkaimmat inventoiduista kuudesta kohteesta. Kylmäoja Kylmäojan vanhan metsän alueella on jyrkähkö, ympäristöstä selkeästi erottuva kallio, jonka juuressa kiemurtelee Kylmäojan puro (ks. kuva 11). Kylmäojan luo-alueella puron itäinen haara on luonnontilainen uoma, joka on vahvasti suojeltu Vesilain 1 luvun 17 a :n perusteella. Kun Vantaan- ja Keravanjoessa sekä Kylmäojan alajuoksulla olleet lohikalojen nousun esteet on nyt poistettu, on puro myös Itämeren taimenen potentiaalinen poikastuotantoalue. Erityisen arvokkaaksi sen tekee uoman osittainen luonnontilaisuus ja hyvä veden laatu. Puron latvoilla lienee lähteitä, koska vettä on riittänyt poikkeuksellisen kuivana kesänä 2005 ja vesi on ollut tällöin myös riittävän viileää puroon istutetuille taimenille. Taimenet selviytyivät myös erittäin vaikeasta talvesta 2005-06. Kallioalueen puusto on mäntyvaltaista, pohjois- ja luoteisreunan juurella on kuusivaltaisempaa varttunutta metsää. Vanhan metsän alue on arvokas, Vantaalla harvinainen biotooppi. Puronvarsimetsä on tuoretta lehtoa, jossa on runsaasti eri-ikäistä maapuuta ja vielä pystyssä olevia pökkelöitä. Monissa lahoavista puista on runsaasti kääpälajistoa. Kuva 12 Kylmäojaa ratalinjauksen kohdalla, taustalla luonnonoloiltaan arvokas vanhan metsän alue. Tammikuu 2007. 10
Ilolan eteläpuolisen metsäalueen ja Kylmäojan alueen kääpälajistoa on inventoitu syyskuussa 2003 (Savola & Wikholm, raportti 2004), sillä alueella on hyvin runsaasti eriasteisesti lahonnutta puu- ja pensaskasvillisuutta. Kääpälajisto osoittautui rikkaaksi, ja alueelta löytyi uhanalaisia (vaarantuneita ja silmälläpidettäviä) kääpälajeja. Ratalinjauksen kohdalla on lahopuita, joilla on esim. uhanalaisen vuotikankäävän esiintymä sekä muiden harvinaisten tai vaateliaiden kääpälajien esiintymiä. Koko vanhan metsän alueelta tavattiin mm. kolme vaarantunutta, yksi silmälläpidettävä ja kaksitoista vaateliasta tai harvinaista kääpälajia. Metsäalue on erittäin arvokas erityisesti uhanalaisen ja vaateliaan lahottajalajiston suojelun kannalta. Kohde on nykyisen tiedon perusteella Vantaan lahopuustoisista lehtimetsistä kääpälajiston kannalta kaikkein arvokkaimpiin kuuluva (Ojala 2005, Savola & Wikholm 2005). Vantaan yleiskaavatyön yhteydessä laaditussa kulttuurimaisemainventoinnissa (2005) on käyty läpi vantaalaisen kulttuurimaiseman ja maisemakuvan arvoja. Suunnittelualueella paikallisesti arvokkaita viljelysmaisemia on ainoastaan Piispankylän maisemakokonaisuudessa Vantaanjoen ympäristössä (osana valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta). Alueet ovat olleet viljelyssä ainakin 1700 1800-luvulta asti. Vantaanjoen alueella on myös kiinteitä muinaisjäännöksiä (ks. 3.3.8). Toinen laajempi maisemakuvallisesti merkittävä kokonaisuus on Hanabölen alue, jonka luoteiskulmassa Rekolanojan ylityksen tuntumassa kehäradan linjaus yhtyy päärataan. Myös Hanabölen pääosin yhtenäisinä säilyneet peltoalueet ovat olleet viljelyssä 1700 1800-luvulta asti. Rekolanoja Kehärata kulkee Leinelän länsipuolella tärkeän pohjois-eteläsuuntaisen viheryhteyden poikki. Tämä viheryhteys ulottuu Vantaalla Keravajoesta Tuusulan rajalle, josta se jatkuu pohjoiseen. Tämä Vantaalla huomattava ekologinen väylä on myös merkitty seudullisesti tärkeäksi Uudenmaan maakuntakaavaan. Rekolanojan varsi kuuluu Vantaan arvokkaisiin puronvarsibiotooppeihin. Ratalinjauksen kohdalla alueella on monipuolista lehtipuuvaltaista puronvarsilehtoa, vanhempaa sekametsää ja tiheää puu- ja pensaskasvillisuutta, joka tarjoaa linnuille runsaasti suojaisia pesimäpaikkoja (ks. kuva 11). Rekolanojassa on runsas pohjaeläinlajisto, ja puro on ollut aiemmin kuuluisa runsaasta kala- ja rapukannastaan. Rekolanojan kalakantaa on alettu elvyttää viime vuosina. Rekolanojan valuma-alue on myös tyypillisten kaupunkialueen nisäkkäiden elinaluetta, ja purouoma toimii tärkeänä ekologisena käytävänä. Rekolanojan purokäytävän kasvilajisto on monipuolista ja rehevää lehtolajistoa, mutta mukana ei ole rauhoitettuja tai uhanalaisia lajeja. Kuva 13 Vantaanjoen valtakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa. Viistokuva 2007 Rekolanojan varren kääpälajistosta on laadittu inventointi helmikuussa 2004 (Wikholm & Savola 2004). Rekolanojalta Kehäradan linjauksen läheisyydestä ei löydetty uhanalaista tai erityisen vaateliasta kääpälajistoa. 3.2.6 Maisemallisesti arvokkaat alueet Kehäradan linjauksen varrella maisemallisesti arvokkain alue on Vantaanjokilaakson maisemakokonaisuus, joka on Valtioneuvoston periaatepäätöksen 1995 mukaan valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Vantaanjoen kulttuurimaisema on myös valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (ks. 3.3.7). Kehärata ylittää Vantaanjoen jokilaakson eteläosassa melko leveällä laaksonkohdalla (ks. kuva 13). Avointa peltomaisemaa on tällä alueella noin kilometrin levyinen vyöhyke Riipiläntien-Piispankyläntien ja Katriinantien länsipuolisen metsikön välillä. Vantaanjokilaakso on Vantaan kaupungin keskeinen ja laajin maisemakokonaisuus sekä kaupungin tärkeä identiteettitekijä. 3.3 Rakennettu ympäristö 3.3.1 Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue on osittain rakentamatonta, osittain kaupunkimaista ympäristöä ja liikennealuetta. Suunnittelualueen ja lähialueiden asuinalueita ovat lentoaseman länsipuolella Vantaankosken Tyttökumpu, Petaksen ja Myllymäen pientaloalueet, Kivistö sekä Koivupää. Lentokentän läheisyyteen rakentunut Aviapolis (Veromies, Pakkala ja Tammisto) on voimakkaasti kehittyvä yritystoiminnan, kaupan ja asumisen alue. Lentoaseman itäpuolella sijaitsevat laajemmat Ilolan, Harjusuon, Simonkylän, Asolan, Ruskeasannan, Rekolan ja Hiekkaharjun asuinalueet. Vantaanjoen peltolaaksossa on muutamia vanhoja tilakeskuksia. 11
Seuraavassa on kuvattu lyhyesti suunnittelualueen kaupunginosien rakennetta, väestöä ja palveluja. Kuvaus etenee ratalinjauksen mukaisesti lännestä itään. laaja kaupunginosa, jossa on hyvin vähän asukkaita. Merkittävä on Hämeenlinnantien varrella sijaitseva, lähes kilometrin pituinen ja puoli kilometriä leveä asfalttikenttä, joka tunnetaan Keimolan moottoriratana. Rata-alue on suljettu. Kivistö Kivistön kaupunginosa sijoittuu Hämeenlinnanväylän itäpuolelle Lapinkylän ja Piispankylän tuntumaan. Kivistön nykyinen asukasmäärä on reilut 2000 asukasta. Alueella on päiväkoti, koulu, päivittäistavarakauppa ja kirkko. Piispankylä ja Lapinkylä Piispankylän kaupunginosa sijaitsee Vantaanjoen ja Hämeenlinnanväylän välissä, ja Lapinkylä sijaitsee Piispankylän pohjoispuolella. Piispankylän alueella on nykyisin noin 900 ja Lapinkylässä noin 800 asukasta. Sekä Piispankylä että Lapinkylä mainitaan kirjallisissa lähteissä jo 1500-luvulla. Lapinkylän kantataloista Nikus eli Nikun tila sijoittuu ratalinjauksen läheisyyteen. Osa Piispankylää ja Lapinkylää on säilyttänyt pitkään maaseutumaisen ilmeensä. Vanhoja rakennuksia on säilynyt 1800-luvulta ja 1900-luvun alkuvuosilta. Alueilla on uudempaa rakentamista 1960-luvulta lähtien. Piispankylässä on myös teollisuusalueita ja työpaikka-alueita. Lapinkylässä on maatalouteen ja puutarhaviljelyyn liittyviä toimintoja. Kuva 14 Kehäradan linjaus ja Vantaan kaupunginosat. Karttalähde: Vantaan kaupunki. Martinlaakso M artinlaakso on vuosina 1968 1975 rakennettu lähiö, jossa on noin 11 000 asukasta. M artinlaakso on osa vanhaa Martinkylän maarekisterikylää. Alueella on ollut 1600-luvulta asti maataloja, joista neljä on edelleen jäljellä. Nykyistä Martinlaakson rakentamista kuvastavat parhaiten tyypilliset 1970-luvun alun elementtikerrostalot sekä muutamat väljät pientaloalueet. Martinlaaksossa on runsaasti työpaikkoja, erityisesti tietotaitoon, ympäristöosaamiseen ja informaatiotuotantoon erikoistunutta osaamista. Vantaankosken asema on alueella laaja työpaikkakeskittymä. Kehä III:n tuntumassa on Vantaan Energian voimalaitos. Martinlaaksossa on konserttitalo, uimahalli, kaksi palvelutaloa, nuorisotalo ja kirjasto. Terveyspalvelujen sekä kirjasto-, kulttuuri- ja liikuntapalvelujen tilanne on kohtuullisen hyvä. Martinlaakson asemanseutua kehitetään lähivuosina voimakkaasti. Myllymäki Myllymäki on kaupunginosana hajanainen. Alueella on hieman yli 300 asukasta, työpaikkoja on jonkin verran enemmän. Kehä III:n varrella on tehokkaasti rakennettuja alueita, pieni teollisuusalue sekä laajempia alueita palvelevat koulut. Näiden takana on laajoja rakentamattomia metsäalueita, joiden keskellä sijaitsee Petaksen omakotialue. Keimola Ratalinjaus kulkee Keimolan alueella aivan kaupunginosan rajalla. Keimola on pinta-alaltaan Viinikkala Viinikkalan työpaikkakeskittymä sijaitsee Lentokentän länsipuolella ja rajoittuu Vantaanjokeen. Kaupunginosassa on runsas 100 asukasta. Suurin osa työpaikoista on keskittynyt Tuupakan teollisuusalueelle Kehä III:n varrelle. Lentokenttä ja Veromies Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Veromiehen alue on laaja ja kasvava työpaikka-alue. Pintaalaltaan Lentokenttä on Vantaan laajin kaupunginosa. Aseman yli kaksi kilometriä pitkät kiitotiet on rakennettu kaupungin laajimmalle tasaiselle alueelle, leveälle hiekkaiselle kentälle. Asema avattiin lentoliikenteelle vuonna 1952. Asukkaita on kaupunginosan alueella vain noin 50, työpaikkoja sen sijaan on yli 11 000. Suurin osa työpaikoista liittyy lentoliikenteeseen tai sen edellyttämiin palveluihin. Ruskeasanta Ruskeasannan kaupunginosa sijaitsee lentoaseman itäpuolella. Aluetta rajaavat Tuusulanväylä ja Koivukylänväylä. Alueen nykyinen asukasmäärä on noin 4300. Ruskeasannassa on runsaasti pientaloja sekä jonkin verran matalahkoja kerrostaloja. Alueella on melko monipuoliset julkiset palvelut sekä joitakin työpaikkoja. Ilola Ilola sijaitsee lentoaseman alueen itäpuolella, Ruskeasannasta pohjoiseen. Alueen nykyinen asukasmäärä on noin 3300. Ilolassa Kylmäojan latvahaarojen reunoilla on asuttu kauan. Suurin osa rakennuksista on sodan jälkeiseltä jälleenrakennuskaudelta sekä 1980- ja 1990-luvuilta. Kylmäojan varrelle on rakennettu rivitaloja, idässä on tiivis omakotialue, ja lähellä vanhaa asutusta on uusi pienker- 12
rostaloalue. Koivukylänväylän varrella on pienteollisuusalue. Ilolassa on koulu, päiväkoti ja palvelutalo sekä päivittäistavarakauppa. Koivukylä Koivukylän kaupunginosan omakotialueella on ollut asutusta 1900-luvun alusta lähtien. Vilkkainta rakentamisen aikaa olivat 1960-ja 1970-luvut. Kerrostalorakentaminen alkoi Koivukylässä 1980-luvun puolivälissä. Lähelle rataa rakennettu kerrostaloryhmä liittyy radan toisella puolella sijaitsevaan Havukosken kerrostaloalueeseen. Koivukylän nykyinen asukasmäärä on noin 2100. Havukoskella asukkaita on reilut 8000. Koivukylä on vilkasta läpikulkualuetta, sillä kerrostaloalueen halkaisevan Asolanväylän kautta kulkee liikenne etelästä Korsoon ja Koivukylänväylän kautta Lahdenväylältä Tuusulanväylälle. Koivukylässä on laajoja ulkoilumaastoja. Pohjoisessa alkavat Kylmäojan metsäalueet ja etelässä aukeaa vanha kulttuurihistoriallisesti merkittävä Rekolanojanlaakso. Koivukylässä on kaksi suurehkoa päivittäistavarakauppaa. Terveyskeskuspalvelut ovat Peijaksen tiloissa. Alueella on päiväkoti sekä sosiaali- ja terveysalan ammatillinen koulutuskeskus. Havukoskella on kohtuullinen palvelutarjonta. Leinelään on suunnitteilla Kehäradan ensimmäinen uusi asuinalue. Leinelässä ei ole nykyisellään asukkaita. Leinelän asemakaavaehdotus oli nähtävillä 9.1. 7.2.2008. Alueelle on suunniteltu tehokasta asunto- ja liikerakentamista Koivukylänväylän varteen uuden aseman viereen ja pohjoisemmas pientaloasutusta. Alueelle varataan myös korttelialueita julkisille lähipalvelurakennuksille. Asukasmääräksi on suunniteltu noin 2500. Leinelästä on hyvät yhteydet laajemmille virkistysalueille. Hiekkaharju Hiekkaharjun kaupunginosaan kuuluu etelässä tiivis radanvarsitaajama, joka liittyy Tikkurilan keskustaajamaan. Pohjoisosan Hiekkaharjusta kattaa Rekolanojan laakson viljelyaukea. Alueen nykyinen asukasmäärä on hieman vajaat 4000. Alueen pohjoisosaan on rakenteilla uusi asuinkerrostalo- ja pientaloalue (Hiekkaharju 5). Hiekkaharjussa oli omakotitalorakentamista jo 1920- ja 1930-luvuilla. 1970- ja 1980-luvuilla rakennettiin myös kerrostaloalue. Hiekkaharjussa on koulu, päiväkoteja ja päivittäistavarakauppoja sekä Vantaan ammattiopisto Varian Talvikkitien toimipiste. Alueen työpaikat liittyvät pääasiassa palvelutarjontaan. Kaupunginosan merkittävä virkistysalue on pohjoinen Rekolanojan laakson viljelymaisema, jota Hiekkaharjun kohdalla kutsutaan M almipelloksi. Peltoaukean keskellä kulkee Rekolanoja, jonka varrella on puronvarsilehtoja sekä tuoreita lehtorinteitä. 3.3.2 Liikenne Työpaikat Suunnittelualueen yritys- ja työpaikka-alueita ovat esimerkiksi Vantaankosken aseman ympäristön yritysalue, M yllymäen teollisuusalue, Åbyn yritysalue, Sinnelän puutarha, Lentoaseman yritysalueet sekä Vantaan ammattiopisto Varian Talvikkitien toimipiste. Lentoaseman eteläpuolella Veromiehen ja Virkamiehen alueilla on laajoja yritys-, teollisuus- ja logistiikka-alueita. Suunnittelualueen ja lähialueiden merkittävimmät väylät ovat Hämeenlinnanväylä (Vt 3), Vanha Hämeenlinnantie, Kehä III, Tikkurilantie, Lentoasemantie, Ilmakehä, Tuusulanväylä, Tuusulantie ja Koivukylänväylä. M uita tärkeitä teitä alueella ovat M artinkyläntie, Riipiläntie, Vanha Nurmijärventie, Katriinantie, Laaksotie ja Talvikkitie. Kehäradan toteuttaminen edellyttää mittavia risteys- ja liikennealueiden järjestelyjä erityisesti pääväylillä. Suunnittelualueen lähimpiä asemia ovat Tikkurilan, Hiekkaharjun, Koivukylän ja Rekolan asemat pääradalla ja Vantaankosken sekä M artinlaakson asemat M artinlaakson radalla. Bussiterminaaleja on Martinlaaksossa, Lentoasemalla koti- ja ulkomaan lentojen terminaaleissa sekä alueen ulkopuolella Tikkurilassa ja Myyrmäessä. Suunnittelualueen keskeisin liikenneasema on Helsinki-Vantaan lentoasema, jolla on vuosittain 12 miljoonaa lentomatkustajaa ja joka toimii bussi- taksi- ja yksityisen autoliikenteen varassa. Liityntäpysäköintialueita suunnittelualueella on nykyisellään Vantaankosken asemalla (67 autopaikkaa, noin 30 pyöräpaikkaa) sekä lentoasemalla. Suunnittelualueen läheisyydessä on liityntäpysäköintiä Martinlaakson asemalla (120 ap, noin 85 pp), Tikkurilassa (397 ap, noin 425 pp) sekä Hiekkaharjussa (84 ap, noin 90 pp). Henkilöautojen liityntäpysäköintipaikkojen käyttöaste on nykyisin sekä Vantaankoskella että Tikkurilassa erittäin korkea. Kehäradan suunnittelun yhteydessä on merkittäviä liityntäpysäköintialueita varattu Vantaankosken, Kivistön ja Ruskeasannan asemien yhteyteen sekä myöhemmin toteutettavan Petaksen aseman yhteyteen. YTV:n, pääkaupunkiseudun kuntien, Uudenmaan liiton, liikenne- ja viestintäministeriön, Uudenmaan tiepiirin ja Ratahallintokeskuksen kesken päivitettiin vuonna 2003 Pääkaupunkiseudun ja sen lähialueiden liityntäpysäköintistrategia vuosille 2010 ja 2025 (PJS B 2003:3). Strategiassa on esitetty autojen ja polkupyörien liityntäpysäköintipaikkojen määrälliset lisäämistavoitteet ja sijoittuminen sekä opastuksen ja valvonnan kehittämistarpeet. Liityntäpysäköinnin henkilöautopaikkojen toteuttamisohjelmassa 2004 2009 esitetään uusien liityntäpysäköintipaikkojen toteutusmäärät ja sijainti. Kehäradan (Marja-radan) uudet asemat liityntäpysäköintipaikkoineen toteutetaan radan rakentamisen yhteydessä. Ohessa on lueteltu ohjelmassa Kehäradan varrelle rakennettavat asemat sekä niiden auto- ja polkupyöräpaikkojen lukumäärä: Vehkala (70 ap ja 50 pp), Petas (500 ap ja 50 pp), Kivistö (100 ap ja 200 pp), Ruskeasanta (500 ap ja 50 pp) ja Leinelä (raportissa Asola-nimellä, 30 ap ja 100 pp). 13
3.3.3 Tekninen huolto Voimalaitokset ja sähköverkko Suunnittelualueella ratalinjaus ja sähköverkon rakenteet risteävät useissa paikoissa, esim. Vantaankosken Tyttökummun alueella (400 kv + 110 kv voimajohdot), Hämeenlinnanväylän länsipuolella, Vantaanjoen varrella joen länsipuolella (400 kv voimajohto), Tuusulanväylän itäpuolella sekä Koivukylässä. Ratalinjauksen ulkopuolella kaava-alueen lähistöllä on voimalaitoksia pääradan ja Koivukylänväylän risteyksen kaakkoispuolella sekä M artinkyläntiellä Kehä III:n eteläpuolella. Päijänne-tunneli Pääkaupunkiseudulla juodaan pääosin Päijänteen vettä. Päijänne-tunnelissa siirretään Päijänteen raakavettä Helsinkiin. Tunneli risteää Kehäradan kanssa Viinikkalassa lähellä Tikkurilantien ja Caravellentien risteystä. Päijänne-tunneli sijaitsee radan alapuolella ja tunnelit erottaa pystysuunnassa 14 metriä paksu kallio. Päijänne-tunnelin pohja sijaitsee risteämiskohdassa noin -8 metriä merenpinnan alapuolella. Tunnelin ollessa käytössä veden painetaso on siellä noin +42. Maanpinnan taso vaihtelee luontaisestikin ja lisäksi Lentoaseman lähistöllä on tehty huomattavia louhintoja ja täyttöjä. Risteämiskohdassa maanpinta on tasoa +42 korkeammalla. Päijännetunnelin eteläpäätä on tarkoitus peruskorjata 15.4.2008 alkaen. Pääkaupunkiseudun Vesi Oy on tehnyt asiasta hankepäätöksen. Samalla tunnelin Kehäradan risteämisalueella olevat seinämät vahvistetaan. Keski-Uudenmaan jätevesitunneli Keski-Uudenmaan kuntayhtymän jätevesitunneli eli ns. M eriviemäri risteää Kehäradan kanssa Leinelässä. Meriviemäri on Keski-Uudenmaan kuntainliiton jätevesitunneli. Se sijaitsee noin 8 metriä merenpinnan alapuolella ja sitä pitkin jätevedet kulkeutuvat Helsinkiin Pihlajanmäen jätevesipumppaamolle ja sieltä edelleen Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle. Järvenpään, Keravan ja Pohjois-Vantaan jätevedet kulkeutuvat tätä tunnelia pitkin Helsinkiin puhdistettaviksi. Jätevesitunnelin risteämiskohdassa Kehärata sijaitsee kallioleikkauksessa. Vesihuolto Kehäradalle esitetyn linjauksen kanssa risteää vesihuoltolinjoja (vesijohtoja, jätevesi- ja sadevesiviemäreitä) 16 kohdalla. Kehäradan kanssa risteää avouomia 9 kohdalla. Näistä neljällä kohdalla radan linjaus on esitetty tunneliin. Vantaan Vesi toimittaa talousvettä Vantaan asukkaille, yrityksille ja palvelulaitoksille. Jätevedet johdetaan puhdistettavaksi Espooseen Suomenojan jätevedenpuhdistamolle ja Helsinkiin Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle. Käyttövesi Vantaalle tulee Helsingin Veden omistamalta Pitkäkosken vedenpuhdistamolta, josta Vantaa on lunastanut tarvitsemansa puhdistamokapasiteetin. Raakavesi Pitkäkosken laitokselle tulee kalliotunnelia pitkin Päijänteestä Silvolan tekojärven kautta. 3.3.4 Palvelut Ilmailulaitoksella on oma vesilaitos, joka huolehtii lentokenttäalueella omien sisäisten ja ulkopuolisten asiakkaittensa vesihuollosta. Vesilaitoksella on lentoasema-alueella oma pohjavedenottamo, josta laitos pumppaa asiakkailleen käyttövettä vuodessa n. 0,3 milj.m 3. Vedenjakelu suoritetaan Ilmailulaitoksen omaa verkostoa käyttäen. Ilmailulaitoksella on lisäksi sopimus Vantaan kaupungin kanssa veden toimittamisesta lentokenttäalueelle. Tällä hetkellä jätevedet viemäröidään Ilmailulaitoksen alueella laitoksen omaa verkostoa käyttäen ja johdetaan Vantaan Veden viemäriverkostoon. Vantaan Vesi johtaa ne edelleen puhdistettavaksi Helsingin Viikinmäen keskuspuhdistamolla. Kokonaisjätevesimäärä glykolipitoiset jätevedet mukaan lukien on vuodessa noin 0,4 milj.m 3. Alueen kaivot ovat enimmäkseen rengaskaivoja. Suunnitellun rautatietunnelin itäisen suuaukon ympäristön kiinteistöt on liitetty kunnallistekniikkaan. Tunnelin läntisen suuaukon ja Vantaanjoen välisellä alueella kiinteistöt ovat oman vesihuollon varassa. Kaava-alueella on myös talousvesikaivoja, joita käytetään pääasiassa kesäisin kasteluveden lähteenä. Suunnittelualueen vedenottamot on kuvattu kohdassa 3.2.3 Vesistöt ja pohjavedet Hulevedet Hulevesien johtamisessa on Vantaalla käytössä sekä putkiviemäreitä että avo-ojia. Varsinkin vanhoilla pientaloalueilla avo-ojat ovat vielä yleisiä. Eri puolella Vantaata on jo voitu todeta, että laajat asfaltoinnit ja muut pintavesien johtamiset ovat aiheuttaneet voimakkaita muutoksia valumiin, aiheuttaen tulvia, maaperän eroosiota ja vaurioita kiinteistöille. Hulevesien kokonaisvaltaisen suunnittelun merkitys korostuu tulevaisuudessa. Kaukolämpöverkko Valtaosa Vantaan kotitalouksista ja yrityksistä sekä teollisuusalueista on liitetty kaukolämpöverkkoon. Kehä III:n ja pääradan varsi ovat myös kaukolämmön piirissä. Vantaan Energian kaukolämpöverkot on yhdistetty Rajatorpassa ja Kuninkaalassa Helsingin Energian kaukolämpöverkkoon sekä Leppäkorvessa Keravan Energian kaukolämpöverkkoon. Kehä III:n pohjoispuolella on Vantaankosken koulu ja Vantaanjoen opetuspiste. Vanhalla Nurmijärventiellä ratalinjauksesta pohjoiseen on Kivistön koulu. Asemakaava-alueen länsiosissa radan lähistöllä sijaitsevat Ilolan ja Simonkylän koulut sekä Vantaan ammattiopisto Varian Talvikkitien toimipiste. Alueella on myös useita päiväkoteja. Suunnittelualueen ulkopuolella lähimmät suuret ostoskeskukset sijaitsevat Tikkurilassa, Myyrmäessä ja Pakkalassa. Pienempiä ostoskeskuksia on mm. Vantaanpuistossa Kehä III:n itäpuolella sekä Martinlaaksossa. Päivittäistavarakauppoja on myös esim. Hiekkaharjussa, Koivukylässä ja Ilolassa sekä Ruskeasannassa. Postipalveluja on Tikkurilassa ja M yyrmäessä. Tikkurilassa ja Myyrmäessä on monipuolinen palvelutarjonta. Suunnittelualueen palveluja on kuvattu alueittain myös kappaleessa 3.3.1 Yhdyskuntarakenne. 14
3.3.5 Virkistys Virkistysalueet ja yhteydet Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 8.11.2006) on esitetty laaja pohjoiseteläsuuntainen virkistysalue Kehäradan suunnittelualueen länsiosaan Vantaanjokilaaksoon. Suunnittelualueen itärajalta Hiekkaharjusta ja Rekolanojan tienoilta alkaa myös laajempi maakuntakaavan mukainen virkistysalue, joka jatkuu itään ja etelään aina merenrantaan asti. M aakuntakaavassa Kehäradan linjaus on esitetty yleissuunnitelman mukaisesti, ja linjaus risteää kahden maakuntakaavan mukaisen viheryhteystarvemerkinnän kanssa. Viheryhteydet sijaitsevat M yllymäen alueella Vehkalan ja Petaksen asemien välillä (itä-länsisuuntainen yhteystarve) sekä Koivukylän-Leinelän alueella (pohjois-eteläsuuntainen viheryhteystarve). Vantaan yleiskaavassa 2007 ja M arja-vantaan osayleiskaavassa on esitetty pohjoiseteläsuuntaisia ohjeellisia ulkoilureittejä pääradan lähelle Rekolanojan varteen, Koivukylään, Vantaanjoen länsirannalle ja Riipiläntien länsipuolelle. Yleiskaavan 2007 ohjeellinen ulkoilureitti risteää Kehäradan kanssa pääradan liittymäkohdan tuntumassa useassa kohdassa. Vantaanjoen eteläosaan joen itärannalle on esitetty ohjeellinen ulkoilureitti, joka päättyy juuri ratalinjauksen ja joen risteyskohdan eteläpuolella. Joen itärannalle on Vantaan yleiskaavassa 2007 esitetty ohjeellinen ratsastusreitti. Marja-Vantaan osayleiskaavassa Riipiläntien ja Vantaanjoen välille on esitetty ohjeellinen ulkoilureitti, joka kulkee itä-länsisuuntaisesti ratalinjausta myötäillen. Petaksen nykyisen pientaloalueen eteläpuolelle on esitetty itä-länsisuuntainen ohjeellinen ulkoilureitti sekä ohjeellinen ratsastusreitti. Vantaan kaupungin viheralueohjelmassa 2001 2010 on esitetty parannettavia itälänsisuuntaisia reittiyhteyksiä, esim. Hiekkaharjuun pääradan ja kehäradan risteyskohdan tuntumaan (reittiyhteys Kylmäojalta itään Kuusijärvelle) sekä Myllymäkeen Vantaanjoen ympäristöstä länteen Petikon ulkoilualueelle. Pääkaupunkiseudun seudullisessa ulkoilureittisuunnitelmassa (2002) on osoitettu seudullisia pääreittejä, joista muutamat risteävät Kehäradan kanssa. Näitä ovat itä-länsisuuntainen reitti Petaksen eteläpuolella Myllymäestä Petikon ulkoilualueelle, pohjois-eteläsuuntaiset reitit Riipiläntien-Piispankyläntien tuntumassa, Vantaanjoen länsirannalla, Koivukylässä Leinelän alueen länsipuolella (ks. kuva 14) ja pääradan varressa Rekolanojaa seuraillen. Seudullisiin pääreitteihin liittyy toteutettavia alikulkuja Koivukylänväylän kohdalla (rakennettu vuonna 2007) sekä pääradan ja kehäradan liittymäkohdan tuntumassa. Seudullinen ulkoilureittisuunnitelma on laadittu PLJ:n mukaiselle ohjevuodelle 2025, johon mennessä esitettyjen hankkeiden tulisi viimeistään toteutua. Tavoitteena on kuitenkin saada reitistö pääosin valmiiksi jo aikaisemmin. Vantaan kaupungin metsäsuunnitelmaa ollaan parhaillaan uudistamassa. Koivukylän aluesuunnitelman luonnos on valmistunut. Metsäsuunnitelmassa on mukana asemakaavoitetun alueen rakentamattomia viheralueita sekä asemakaavoittamattomia metsiä, joissa ainoastaan yleiskaava on voimassa. Metsäsuunnitelmassa on painotettu luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä sekä virkistysarvoja. Tavoitteena on ylläpitää metsäalueet hyväkuntoisina, jotta ne tarjoavat asukkaille viihtyisyyttä ja virkistystä tulevaisuudessakin. Kuva 15 Virkistysreitti Ilolasta etelään Kylmäojan ylityksen kohdalla Ratsastusreitit Ratsastusharrastusta rajoittavat yleisesti suuret liikenneväylät. Vantaalla on noin 42 tallia, joista muutama sijaitsee suunnitellun Vehkalan asemanseudun tuntumassa. M yllymäen länsipuolella on ratsastuskoulu. Vantaan yleiskaavaehdotuksessa ja Marja-Vantaan osayleiskaavassa on esitetty ratsastuksen runkoreitistö. Kehäradan linjaus risteää esitettyjen ohjeellisten ratsastusreittien kanssa kolmessa paikassa: Vehkalassa uudella M arja-vantaan alueella, Vantaanjokilaaksossa joen itärannalla sekä Koivukylän ja Leinelän välisellä pohjois-eteläsuuntaisella viheralueella. Kehäradan asemakaavatyön yhteydessä on radalle esitetty alikulkutunneleita, jotka tulee ratasuunnittelun tarkennuksen yhteydessä mitoittaa myös ratsastukselle sopiviksi. Puistot Suunnittelualueen läheisyydessä on lukuisia asema- ja yleiskaavoissa puistoksi osoitettuja kohteita, lähimpinä esim. Tyttökumpu Vantaankosken aseman lähellä, Myllymäenpuisto, Koivupään Luhtapuisto ja Koivukylänväylän eteläpuolen Alhopuisto. Varsinainen ratalinjaus jää näiden puistoalueiden ulkopuolelle. Koirapuistoja on Simonkylässä ja Kivistössä. Rata-, katu- ja liikennealueet sijoittuvat osittain asemakaavoitetuille puisto- ja lähivirkistysalueille. Näitä ovat: Kytöpuisto Havukoskella, Ojalehto sekä Jalavapuisto Koivukylässä, (Kytökallio ja Osumapuisto vain maanalaisen rautatiealueen osalta), Lentokenttäalueen viereinen Vasamapuiston vastapäinen puistoalue, ja Laajakorpi Martinlaaksossa. Urheilualueet Suunnittelualueella on useita valaisemattomia hiihtolatuja, esim. Simonkylän-Ilolan yhdyslatu, Simonkylän-Hiekkaharjun yhdyslatu, Kivistön-Keimolan yhdyslatu, Petaksen- Vantaankosken yhdyslatu ja Petikon-Vantaankosken yhdyslatu. Kuntoratoja on Petikossa ja Simonkylässä sekä alueen ulkopuolella Havukoskella. 15
3.3.6 Rakennuskanta Urheilukenttiä on suunnittelualueen lähialueella mm. Martinlaaksossa ja Kivistön koululla sekä Hiekkaharjun koululla. Tikkurilassa (Tikkurilan urheilupuisto), Hiekkaharjussa ja Havukoskella on monipuolisia urheilu- ja virkistyspalveluja. Asemakaava-alueelle sijoittuu seuraavia rakennuksia: Tyyppi Kaup.osa Kortteli/tontti Kaavamerkintä Lämpövoimala Havukoski 74500/1 ET Oppilaitos ja asuinrakennus Koivukylä 70150/1 YO Kaksi asuinrakennusta Ilola LR Kolme asuinrakennusta Ilola 71142/1,2 AO Asuinrakennus Ilola 71142/1 AO Varasto Veromies 52101/9 T Toimitila Veromies 52101/16 T Toimisto- ja teoll. rak. Veromies 52109/2 T Kaksi varastoa Veromies 52109//7 T Huolintakeskus + var. Viinikkala 41250/1 TKT 2 huoltoasemarakennusta Kivistö LT 4 teollisuusrakennusta Myllymäki LR Asuinrak. + 3 talousrak. Martinlaakso 17111/1 KTY Lentokenttäalueella, jossa rata sijaitsee maan alla, radan kaava-alueelle sijoittuu useita terminaali-, pysäköinti- ja muita rakennuksia ja rakennelmia. Kivistössä LT alueelle sijoittuu Keimolanportin purettava huoltamo- ja liikennepalvelurakennus. Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä on rakennuksia, joihin mahdollisesti kohdistuu radan rakentamisen myötä melu- ja tärinävaikutuksia. Nämä rakennukset sijaitsevat pääosin Hiekkaharjussa, Koivukylässä ja Ilolassa. Asemakaavan aiheuttamia vaikutuksia on kuvattu tarkemmin kappaleessa 5.4. 3.3.7 Rakennettu kulttuuriympäristö Vantaan arkkitehtuuristrategiassa on kuvattu Vantaan kaupungin identiteettiä: Vantaan ominta olemusta ovat jokilaaksojen vanhat viljelysmaisemat kartanoineen ja kylineen, kallioiset metsät sekä radanvarren kaupunkikeskukset ja lähiöt. 16 Vantaanjoen kulttuurimaisema välillä Vantaankoski-Königstedt on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö (Museovirasto, rakennushistorian osaston selvityksiä 1993). Vantaanjokilaakso on Vantaan kaupungin keskeinen ja laajin maisemakokonaisuus sekä valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Historiallisen Helsingin pitäjän asutus ja kulttuurimaisemat ovat suurelta osin keskittyneet Vantaanjokilaaksoon. Ratalinjauksen lähialueilla ei ole vanhaa kyläasutusta. Museovirasto on todennut Kehäradan suunnittelun ja ympäristövaikutusten arvioinnin eri yhteyksissä, että Vantaanjoen ylitys on alueen ongelmallisin kohta rakennetun kulttuuriympäristön kannalta. Radan ja siltarakenteiden suunnittelussa ja toteutuksessa tulee olla lähtökohtana valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö, Vantaanjoen kulttuurimaisema. Rakentamiselta tulee edellyttää erityisen huolella harkittua suhdetta lähiympäristöön ja korkeatasoista toteutusta. Kehäradan kaavoituksessa tulee selvittää ja huomioida vaikutusalueen kulttuurihistorialliset kohteet ja ominaispiirteet. Näkymiä radan varren vaalittavaan rakennettuun kulttuuriympäristöön ja kulttuurimaisemaan on tavoiteltavaa hyödyntää ja tuoda esille osaksi matkustuskokemusta (Museovirasto dnro 220/303/2007). Ratalinjauksen läheisyydessä Piispankyläntien varrella, noin 400 metrin etäisyydellä kaavaalueen rajasta on Vantaan yleiskaavaluonnoksessa rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi määritelty kohde Norrkullan tila (nro 2107). Heti Norrkullan eteläpuolella on toinen vastaava arvokas kohde Nikun tila (nro 2108). Vantaanjokilaakso on Uudenmaan maakuntakaavassa merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Lisäksi maakuntakaavassa on merkitty Suuri Rantatie kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi tieksi. Suuri Rantatie kulkee läpi Vantaanjokilaakson kulttuurimaiseman ja ylittää joen pitkin 1876 rakennettua puusiltaa. Vantaalla tie on säilyttänyt pääpiirteissään perinteisen linjauksensa, ja sen merkitys osana kulttuurimaisemaa on huomattava. Kehäradan linjaus risteää Suuren Rantatien kanssa Vantaankosken aseman pohjoispuolella Tyttökummun alueella. Historiallinen tie ei ole kuitenkaan enää täysin yhtenäinen Kehäradan asemakaava-alueella. Vanha tielinja ulottuu lähes kiinni rataan Vantaankosken aseman kohdalla sekä itä- että länsipuolella rataa, mutta tekee aseman kohdalla ylimääräisen mutkan, koska maastoa on muotoiltu aseman rakentamisen yhteydessä. Maakuntakaavan merkinnän ja suunnittelumääräyksen mukaan Vantaanjokilaakson alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on arvioitava ja sovitettava yhteen maakuntakaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukainen maankäyttö sekä maisema- ja kulttuuriarvot. Vantaan yleiskaavassa 1992 on osoitettu ympäristökokonaisuuksia, joiden rakennus- ja kulttuurihistoriallista sisältöä ja maisemakuvaa on suojeltava. Osoitetuista kulttuurihistoriallisesti merkittävistä ympäristökokonaisuuksista alue 2, Vantaanlaakso-Piispankylä, sekä alue 8, Rekolan kylä, sijoittuvat lähelle suunnittelualuetta. Uuden yleiskaavan 2007 laatimisen yhteydessä on tehty Vantaan modernin rakennuskulttuurin selvitys (Amanda Eskola 2002). Selvityksen painopiste on yksittäisissä rakennuksissa, mutta siinä osoitetaan myös yleiskaavatasolla kaupunkikuvallisesti arvokkaita alueita, jotka valottavat Vantaan kaupungistumisen eri vaiheita. Vantaalle ovat tyypillisiä yhden ai-
3.3.8 Muinaismuistot kakauden rakentamisen leimaamat kaupunkimaisemat. Selvityksessä osoitettuja tämän tyyppisiä yhtenäisiä kaupunkimaisemia ei sijoitu Kehäradan suunnittelualueelle. Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole valtakunnallisesti merkittäviä kiinteitä muinaisjäännöksiä. Vantaan keskiaikaisten kylätonttien inventointi on laadittu vuonna 2005 (M useovirasto, V-P Suhonen). Suunnittelualueella ei sijaitse autioita keskiaikaisia tai 1500 1600-luvun kylänpaikkoja. Lähimmät alkuperältään keskiaikaiset tontit ovat Vantaanjoen kulttuurimaisemassa Piispankyläntien varrella sijaitsevat Lappbölen kylän Nikun ja Klemon tilat, joista Niku on myös mainittu Vantaan yleiskaavan inventoinneissa. Suunnittelualueen lähimaastossa alueen itäosassa on keskiaikaisten kylätonttien inventoinneissa mainittu kohde Räckhals/Rekola, joka on täysin tuhoutunut muuttuneen maankäytön seurauksena. Radan linjauksella ei ole vaikutuksia kyseisiin alueisiin. Kehäradan asemakaava-alueelta tai sen läheisyydestä tunnetaan kaksi muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamaa kivikautista asuinpaikkaa, Hommas (muinaisjäännösrekisterinumero 92 01 0018) ja Storskogen (muinaisjäännösrekisterinumero 92 01 0013) (Museovirasto 2000, Kreeta Lesell, Marja-radan linjausten inventointi). Hommaksen löytöalueella tehtiin koekaivaus kesällä 2007. Kaivaus osoitti, että alueella tulee tehdä jatkotutkimuksia ennen Kehäradan ja Tikkurilantien rakentamista. Asemakaava ja asemakaavan muutos 701100 13.2.2008 / II Storskogenin kohde sijaitsee rakennetussa ympäristössä pientaloalueen ja puiston välillä noin 100-200 metrin etäisyydellä asemakaava-alueen rajasta etelään ja länteen. Kehäradan rakentamisella ei ole vaikutuksia kyseiseen kohteeseen. M uinaismuistojen sijainti ja radan linjaus, ks. kuva 16. Asemakaavan likimääräiseltä tarkastelualueelta tunnetaan joitakin historiallisen ajan muinaisjäännöksiä (historiallisia louhoksia, keskiaikaisia kylätontteja). Varsinaisen ratalinjauksen alle ei jää kohteita. Kuva 16 Kehäradan suunnittelualueen ympäristön arvokohteita ja suunnittelua rajoittavia tekijöitä. Pohjavesialueista on esitetty I luokan pohjavesialueet. Karttalähde Vantaan kaupunki. 3.3.9 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Pilaantuneet maa-alueet Suunnittelualueella on pilaantuneita tai pilaantuneiksi epäiltyjä maa-alueita esimerkiksi Ruskeasannassa Lentoaseman ja Tuusulanväylän välillä, Vt 3:n alituksen kohdalla Kivistössä sekä M yllymäessä vanhalla teollisuusalueella (ks. kartta 17). Pilaantuneet maa-alueet eivät keskeisesti vaikuta tämän asemakaavan sisältöön, sillä asemakaavalla muodostuu pääasiassa liikennealueita. Lentomelu Kaava-alue sijaitsee suurelta osin alueella, jossa lentomelu (LDEN) on yli 55 db. Lentomelun takia korttelialueilla on esitetty rakenteellisia meluntorjuntavaatimuksia ajantasakaavan määräysten mukaisesti. Asemakaavaan sisältyvät ajantasakaavan mukaiset kiinteistöhuoltoon liittyvä asuminen ja kolme omakotitonttia. Uusia asuinkortteleita ei esitetä. Lentomelu ja tieliikenteen melu rajoittavat kuitenkin tulevaa asemakaavoitusta siten, että uutta asumista voidaan Kehäradan vaikutusalueella osoittaa vain Kivistön, Aviapoliksen ja Leinelän asemien ympärille. Liikennemelu Pääteiden melusta on laadittu Vantaan yleiskaavatyön yhteydessä meluselvitys v. 2007. Se 17