Kehärata kaupunkirata, joka yhdistää

Transkriptio

1 Kehärata kaupunkirata, joka yhdistää sujuva työmatkaliikenteen poikittaislinja nopeasti Tikkurilasta Vantaankoskelle vaivattomasti junalla lentoasemalle

2 Kehärata yhdistää Kehärata muodostaa joukkoliikenteen tärkeän runkoyhteyden Vantaankosken asemalta lentoaseman kautta Tikkurilaan. Kaupunkirata, joka luo edellytykset uusille asuinalueille ja työpaikoille, otetaan käyttöön heinäkuussa Kehärata on 18 kilometriä pitkä, poikittainen raideyhteys, joka yhdistää Vantaankosken radan lentoaseman kautta päärataan Vantaan Hiekkaharjussa. Se yhdistää monet seudun asuin- ja työpaikka-alueet sekä parantaa merkittävästi pääkaupunkiseudun joukkoliikennetarjontaa. Samalla se on raideyhteys Helsinki-Vantaan lentoasemalle. On arvioitu, että rata tuo joukkoliikenteen potentiaalisiksi päivittäisiksi käyttäjiksi asukasta ja työpaikkaa. Kehäradalle tulee ensimmäisessä vaiheessa viisi uutta asemaa: Lentoaseman ja Aviapoliksen tunneliasemat sekä Vehkalan, Kivistön ja Leinelän pinta-asemat. Asemien lisäksi hankkeessa rakennetaan asemavaraukset Petakseen, Viinikkalaan ja Ruskeasantaan. Pääradan ylittävä Koivukylän rautatieristeyssilta Hiekkaharjussa on 470 metriä pitkä, 18 metriä leveä ja korkeus maasta enimmillään 13 metriä. Kuva Skylinefoto. Projektiin kuuluu myös Hämeenlinnanväylän parantaminen Kehä III:n ja Keimolan välillä. Hämeenlinnanväylän parantamiseen sisältyy muun muassa Keimolanportin eritasoliittymän rakentaminen ja Vanhan Hämeenlinnantien siirtäminen. Tikkurilan toimisto- ja liikekeskuksen asemasilta on myös osa Kehärata-projektia. Kivistön asemalaituri katetaan kokonaisuudessaan siltarakenteilla. Kuva BM.

3 KEHÄRATA YHDISTÄÄ PÄÄKAUPUNKISEUDUN LIIKENTEEN Kehäradan uudet asemat ja hyvin suunniteltu liityntäliikenne parantavat pääkaupunkiseudun liikenteen sujuvuutta. Rata tarjoaa junavaihtoehdon uusille alueille ja yhteysväleille, minkä odotetaan vähentävän moottoriajoneuvoliikennettä Vantaan sisällä. Kehäradalla liikennöivät junat ovat kaupunkiliikenteeseen suunniteltuja uusia Sm5-matalalattiajunia. Ne kulkevat ruuhka-aikoina 10 minuutin vuorovälillä molempiin suuntiin. Kaluston käyttöaste tehostuu, kun junat kiertävät kehää ympäri. Kehärata muodostaa suoran raideyhteyden Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Matka Helsingistä lentoasemalle taittuu puolessa tunnissa. Pohjoisen suunnan lentomatkustajat vaihtavat kaukojunista kehäradan juniin Tikkurilassa, josta matka-aika lentoasemalle on kahdeksan minuuttia. Rantarataa tultaessa junaa vaihdetaan Huopalahdessa tai Pasilassa. VIISI UUTTA ASEMAA Kehäradan varrelle uusille asuin- ja työpaikka-alueille rakennetaan viisi uutta asemaa: Suomen ensimmäiset tunnelirautatieasemat Lentoasema ja Aviapolis sekä Vehkalan, Kivistön ja Leinelän pinta-asemat. Kivistön asema katetaan siltarakenteilla. Asemien laituripituus on 230 metriä, johon mahtuu kolmen Sm5-junayksikön kokoonpano. Pinta-asemilla kulkuyhteydet laitureille on järjestetty katetuilla portailla ja hisseillä, Kivistössä on lisäksi liukuportaat. Kehäradalla liikennöivät SM5-matalalattiajunat, joissa liikkuminen myös apuvälineillä ja lastenvaunujen kanssa on vaivatonta. Tunneliasemilla on tilojen selkeydellä ja avoimuudella haluttu luoda helposti hahmotettava tila, jossa kulkeminen on turvallista, suunnistettavuus hyvä ja opasteiden seuraaminen helppoa. Kulku maanpinnalle tapahtuu liukuportailla ja hisseillä. Busseille on suunniteltu terminaalit Vantaankosken ja Kivistön asemille. Vilkkain terminaali tulee olemaan Kivistössä. Kehäradan pinta-asemien yhteyteen rakennetaan liityntäpysäköintipaikkoja sekä autoille että polkupyörille. Ensimmäiset 220 liityntäpysäköintipaikkaa valmistuivat jo vuoden 2010 helmikuussa Vantaankosken asemalle. Kehärata-projektiin kuuluu myös Tikkurilan matkakeskuksen ensimmäinen kehittämisvaihe, joka käsittää uuden asemasillan, linja-autoterminaalin siirron, taksiaseman sekä nykyisen eteläisen alikäytävän parantamisen. Myös tilat polkupyörien säilytykseen ja tarvittavat laiturikatokset kuuluvat Kehärata-projektissa toteutettaviin rakenteisiin. Lisäksi Vantaankosken asema on kunnostettu kehäradan asematasoa vastaavaksi. Matka-aika Helsingin keskustasta lentoasemalle on 30 minuuttia ja Tikkurilasta kahdeksan minuuttia.

4 Asemien ohella hankkeessa rakennetaan kolme asemavarausta, jotka mahdollistavat aseman rakentamisen paikalle myöhemmin. Ruskeasantaan ja Viinikkalaan rakennetaan tunneliasemavaraukset ja Petakseen pintaasemavaraus. Lännestä tultaessa tunneli alkaa Katriinantien ja Tikkurilantien risteyksen koillispuolelta. KAHDEKSAN KILOMETRIÄ MAAN ALLA Kehäradalle rakennetaan Suomessa ensimmäiset maanalaiset rautatieasemat sekä ainutlaatuinen 8 kilometriä pitkä henkilöliikenteen kaksoistunneli. Helsinki-Vantaan lento aseman alittava tunneli alkaa lännestä tultaessa Katriinantien ja Tikkurilantien risteyksen koillispuolella ja nousee pintaan Ilolassa Laaksotien itäpuolelle ja Koivukylänväylän etelä puolelle sijoittuvalla alueella. Radan syvin kohta on 20 metriä merenpinnan ala puolella. Suunnittelussa ja toteutuksessa on korostettu käyttöturvallisuuden vaatimuksia. Ratatunneleiden väliin louhitaan yhdystunnelit noin 200 metrin välein, jolloin onnettomuus tilanteissa voidaan poistua niiden kautta viereiseen tunneliin. Molempiin kulkusuuntiin on erillinen tunneli. Kuva Matti Kolho. Aviapoliksen asema sijaitsee 40 metriä maanpinnan alapuolella. Kuva PES-ARK.

5 KEHÄRATA HUOMIOI YMPÄRISTÖN Kehäradan suunnittelu- ja rakennusvaiheissa on minimoitu haitalliset ympäristövaikutukset. Radan linjaus kulkee kolmen vedenoton kannalta tärkeiksi pohjavesialueiksi luokitellun alueen läpi. Lentoaseman pohjavesialueen kohdalla rata kulkee tunnelissa, Koivukylän ja Valkealähteen alueiden kohdalla avoratana. Radan tunneliosuuden alta kulkevaa Päijänne-tunnelia on vahvistettu tulevan radan risteyskohdasta. Ratalinjauk sen pohjavesiolosuhteiden selvittämiseksi alueen pohjavettä on tarkkailtu säännöllisesti vuodesta 2003 alkaen. Luontoarvoista erityishuomiota ovat saaneet Vantaanjoen vuollejokisimpukat sekä Kylmäojan ja Rekolanojan luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet. Vantaanjoen ja Rekolanojan ylittävät siltarakenteet eivät sijoitu vesialueelle. Petaksessa ratalinjausta on muutettu liito-oravien esiintymisalueen takia. Linjauksen suunnittelussa on huomioitu Vantaan kaavoissa esitetyt virkistys-, hiihtolatu- sekä ratsastusreitit ja siltasuunnittelussa on huomioitu Vantaanjoen laakson ekologinen käytävä. Helsinki-Vantaan lentoaseman itäisen kiitotien alle louhittavasta Kehäradan tunnelista löydettiin mikrobikasvustoa, joka käyttää ravinnokseen lentokoneiden jäänestossa käytettävää glykolia. Glykolin hajoamistuotteet lyhentävät rakennusmateriaalien käyttöikää. Tunnelissa tehdään glykolin osalta lisätutkimuksia ja rakennetaan tavanomaista kestävämpiä erityisrakenteita. Kehäradalle on laadittu ympäristötaiteen kaava, jonka avulla asemia elävöitetään taiteen keinoin. Lentoaseman asemahallia koristaa taiteilija Aarne Jämsän teos Helman heilahdus. Kuva Valtion Taideteostoimikunnan kuvapankki. TOTEUTUS JA KUSTANNUKSET Kehäradan rakennuttaja on Liikennevirasto sopimuskumppaneinaan Vantaan kaupunki ja Finavia Oyj. Kehäradan kokonaiskustannusarvio on 738,5 miljoonaa euroa. Kustannukset jaetaan Liikenneviraston, Vantaan kaupungin ja Finavian kesken. Hanke saa Euroopan Unionin TEN-T ohjelman mukaista osarahoitusta. Kehärata on 18 kilometriä pitkä ja kulkee pääradalta Vantaankoskelle.

6 Leinelään rakennetaan kokonaan uusi asuinalue, joka saa oman aseman Kehäradan varteen. Kuva PES-ARK. KEHÄRADAN AVAINLUVUT Radan pituus 18 kilometriä, josta tunnelia 8 kilometriä 5 uutta asemaa: Vehkala, Kivistö, Aviapolis, Lento asema ja Leinelä 3 asemavarausta: Petas, Viinikkala ja Ruskeasanta Asemien laituripituus on 230 metriä, jolle mahtuu kolmen Sm5-junayksikön kokoonpano Kehäradalla liikennöidään 10 minuutin välein molempiin suuntiin Hankkeeseen sisältyy 46 sillan rakennus- tai parantamistyöt Hankkeen kustannukset arviolta 738,5 M Huippunopeus 120 km/h Melusuojauksia Kehäradan varrelle on suunniteltu noin 1,3 kilometrin matkalle ja runkomelu eristystä yli kolmen kilometrin matkalle Lisätietoa Kehäradasta