Opetusmaatilat TilaTestin puitteissa ARTTURI Korjuuaikatiedotuksen tukena



Samankaltaiset tiedostot
Nurminäytteiden otto ARTTURI Korjuuaikatiedotus ja TilaTesti 2014

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3

Hyödyllinen puna-apila

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

TilaArtturi hanke

Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala

Luonnonvara-alan reformin kehittäminen ja digiloikka yhteishanke Aloituskokoukset

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Sikojen Rehutaulukko Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki

Neuvonnan ja tutkimuksen yhteistyö. Luomupäivät Mikkeli Marja Suutarla

Maija Hellämäki Valio Oy/Alkutuotanto. Hevosten nurmirehut seminaari Ypäjä

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Älykkäät mittaukset karjan ruokinnassa ja terveydessä ÄLYREHU

Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Palkokasveja kokoviljasäilörehuihin

Herne säilörehun raaka-aineena

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Menesty säilörehulla -Artturi -tuloksia

Havaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p

Nurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa

MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU

Rehuanalyysiesimerkkejä

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Rehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi , Seinäjoki

Nurmesta uroiksi Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Raisioagro. Nurmiopas 2014

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman

Maississa mahdollisuus

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO

Hevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut Tampere. MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E60

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta

Prof. Marketta Rinne MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), Jokioinen

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Eri viljalajikkeiden satoisuus ja rehuarvo kokoviljasäilörehuksi korjattuna

Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa

Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu

Valkuaisrehu kokeiden satotuloksia 2017

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Tutkimustuloksia NURMESTA 2013

Hevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut Tampere. MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E502

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta

Yksivuotiset seosrehukasvustot

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista

Luonnonvara- ja ympäristöalan kehitysnäkymiä osaamisen näkökulma Susanna Tauriainen Luonnonvara-a ja ympäristöalan koulutuksen

ARTTURI - NURMINÄYTTEIDEN OTTO JA KÄYTTÖ TEHOKKAAKSI

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan?

Miksi mitata lohkokohtaisia satoja?

SINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Monipuolinen kotovarainen ruokinta palkokasveja nurmissa, kokoviljasäilörehussa ja väkirehussa hyödyntäen

Uusimpia tuloksia nurmien kaliumlannoitustutkimuksista

SOPIVA SOPIVA. nurmiseokset. Jokainen tila on erilainen

Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä

Porojen lisäruokinnan hyvät käytännöt

Rehun laatutekijöiden raja-arvot. Hyvä Riski Huono ph alle 4,0 4,0-4,5 yli 4,5 Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä, alle yli 80

Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä Lahti

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita

Sari Kajava, Annu Palmio

SÄILÖNTÄAINEIDEN TOIMINTAPERIAATTEET JA SOVELTUVUUS PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄÄN Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Edistystä luomutuotantoon hanke

Maissi Juha Anttila 4.3. Ikaalinen

Kuminan perustaminen suojakasviin

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Transkriptio:

Opetusmaatilat TilaTestin puitteissa ARTTURI Korjuuaikatiedotuksen tukena Marketta Rinne MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen marketta.rinne@mtt.fi, 050 5700 811 Kuvassa Marketta Rinne Kuvasi Kalle Saastamoinen

Korjuuaikatiedotus on Artturi -sivuston suosituin palvelu Kanava nurmirehun tuotantoon, korjuuseen, säilöntään, analysointiin ja lehmien ruokintaan liittyviin palveluihin ja tietoon Korjuuaikatiedotus Rehuanalyysi Artturi-kirjasto Artturiverkkopalvelun käyttö on maksutonta eikä vaadi rekisteröitymistä Artturi on rekisteröity tavaramerkki, jonka omistavat Valio ja MTT Artturin nettisivut toimivat osoitteessa www.mtt.fi/artturi Keskeisin sisältö myös ruotsiksi ja englanniksi

ARTTURI avustaa nurmien korjuussa D arvon lämpösummaennusteet kunnittain Tilanäytteiden analyysitulokset 3 Kartta kuvaa nurmiheinien D arvon kehitystä

www.mtt.fi/artturi D-arvo tänään D-arvo 5 päivän päästä

Kuiva-ainesatoa kertyy alkukesällä jopa 200 kg/ha päivässä Kuiva-ainesato (kg/ha) 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 7 14 21 28 35 42 Päivää kesäkuun alusta 1996 1997 1998 1999 2000

80 Nurmiheinien D-arvo laskee alkukesällä keskimäärin 0.5 %- yksikköä päivässä D-arvo (%) 75 70 65 60 1996 1997 1998 1999 2000 55 0 7 14 21 28 35 42 Päivää kesäkuun alusta

TilaTesti ARTTURI Korjuuaikatiedotuksen tukena Opetusmaatilat voivat osallistua ARTTURI Korjuuaikatiedotukseen ottamalla korjuuaikanäytteitä ja lähettämällä ne Valiolle analysoitavaksi Toiminta aloitettiin kesällä 2010, jolloin mukana oli 10 opetusmaatilaa Tulokset esitetään ARTTURI -verkkopalvelun sivuilla muiden tilanäytteiden kanssa (www.mtt.fi/artturi) Valion henkilöstö ottaa näytteitä lypsykarjatiloilta ympäri Suomen MTT:n ja HY:n tutkimustilat Ohjeistus ja tulokset esillä myös Virtuaalikylän sivuilla www.virtuaali.info/tilatestit

Näytteenottoajat sovitaan yhteisesti Tuloksien käyttäjille voidaan selkeästi kertoa, milloin uusia tuloksia on päivitetty nettiin Samanaikaisuus vähentää työtä näytteiden käsittelyssä laboratoriossa ja tulosten päivittämisessä nettiin Kuva: Marketta Rinne

Alustava näytteenottoaikataulu alkukesällä 2011 Näytteidenoton aloitus riippuu kevään aikaisuudesta Aloitus todennäköisesti touko-kesäkuun vaihteessa Etelässä aloitetaan aikaisemmin kuin pohjoisemmassa kasvustojen kehityksestä riippuen Näytteiden otto kahdesti viikossa Näytteet alkukesällä Valion laboratorioon tiistaiksi ja torstaiksi klo 12 mennessä Tulokset julkaistaan keksiviikkona ja perjantaina

Alustava näytteenottoaikataulu loppukesällä 2011 Näytteidenoton aloitus riippuu kesän etenemisestä Aloitus mahdollisesti heinä-elokuun vaihteessa Näytteiden otto kerran viikossa Näytteet loppukesällä Valion laboratorioon keskiviikoksi klo 12 mennessä Tulokset julkaistaan torstaina

Näytteistä tehdään Nurmianalyysi Kuiva-ainepitoisuus (g/kg) Ravintoainekoostumus ja sulavuus (g/kg ka) raakavalkuainen, kuitu (NDF), sokerit, D-arvo Rehuarvot Energia-pitoisuus (MJ ME/kg ka) ja valkuaisarvot (OIV ja PVT, g/kg ka) Opetusmaatilalla määritetään lisäksi Kasvuston korkeus ja kehitysvaihe (Simon & Park) Hehtaarisato

Näkymä netistä

Ohjeet, tulokset ym. Virtuaalikylän sivuilla:

Työnjako ja kustannukset Opetusmaatilat vastaavat näytteiden ottamiseen ja Valion laboratorioon toimittamiseen liittyvistä kustannuksista Valio vastaa näytteiden analysoinnista ja tulosten siirtämisestä nettiin MTT osallistuu koordinointiin ja nettisivujen päivitykseen

Seurattava kasvusto Käytetään talousviljelyssä olevaa normaalein viljelykäytännöin hoidettua nurmilohkoa Jotta tulokset olisivat keskenään vertailukelpoisia, tavoitteena mahdollisimman yhdenmukaiset kasvustot eri näytteenottopaikoilla: Timoteivaltainen nurmi (mukana voi olla muita heinäkasvilajeja kuten nurminataa) Toinen sadontuottovuosi Typpilannoitus keväällä n. 100 kg/ha Kivennäismaa Lievät poikkeamat sallittuja Jos seoksessa on mukana apilaa, siitä on mainittava ja apilan osuus arvioitava näytteen mukana tulevaan lähetteeseen

Nurmiheinien D-arvo huononee lähes kaksi kertaa nopeammin kuin puna-apilan 75,0 72,5 Y = 81.3-0.029 LS D-arvo (g/kg) 70,0 67,5 65,0 62,5 Y = 86.2-0.050 LS Puna-apila Heinät 60,0 200 250 300 350 400 450 500 Tehoisa lämpösumma (C)

Kuinka monta näytettä? Korjuuajan valinnan kannalta aikaiset ennen korjuuta otetut näytteet tärkeimpiä Käytännön maitotiloilla näytteiden otto loppuu, kun kasvusto korjataan rehuksi eli varsin varhain Kasvustosta olisi hyvä saada vähintään 3 näytettä Kannustamme jatkamaan näytteidenottoa pidempään, jos opetusmaatilalla on mahdollisuus ja kiinnostus Edellyttää Näytteenottoalan jättämistä korjaamatta normaalin säilörehunteon yhteydessä Isompaa työpanosta näytteenottoon Mahdollistaa Pidemmät näytteenottosarjat nurmen kehityksestä tutkimuksen ja opetuksen käyttöön Palvelee netissä niitä rehuntekijöitä, joiden D-arvotavoite on matalampi

Näytteet otetaan kehikkomenetelmällä Yksityiskohtaiset ohjeet Virtuaalikylän sivuilla Vähintään 4 osanäytettä, joiden koko 0,25 m 2, jolloin voidaan laskea hehtaarisato Mahdollisimman hyvin koko kasvustoa edustava näyte (näytettä ei kuitenkaan kannata ottaa rikkaruohotuppaasta tai selkeästä aukkopaikasta) Kasvuston pituuden mittaus Tänä vuonna uutena kehitysvaiheen aikaisempaa tarkempi määritys Simon & Parkin mukaan

Esimerkki näytteiden sijainnista lohkolla kolmena eri kertana (1,2 ja 3) 1 2 3 1 2 3 n. 100 m n. 100 m 1 2 3 1 2 3 Kuva: Eeva Saarisalo

Näytteenoton ohjeistus Kirjallinen ohje Virtuaalikylän sivuilla Tarvittavat välineet: sakset (tavalliset tai sähkö-), näytteenottokehikko, iso muovipussi pellolle(jätesäkki), pieni muovipussi näytteen lähettämistä varten, metrimitta, saatelomake, kynä Kuvitettu ppt-ohje Artturin sivuilla Terhi Toivosen opinnäytetyö HAMK:issa https://portal.mtt.fi/portal/page/port al/artturi/rehuanalyysi/nurmianaly ysi/korjuuaikanaytteiden_otto_dias arja2009.pdf

Kasvuston kehitysvaiheen määritys Simon & Park on yleisesti käytetty luokittelumenetelmä heinäkasvien kehitysvaiheen kuvaamiseen Simon, U., & Park, B.H. 1981. A descriptive scheme for stages of development in perennial forage grasses. In: Smith, J.A.& Hays, V.W. (eds.), Proceedings of the XIV International Grassland Congress at Lexington, Kentucky, USA, June 15-24, 1981, pp. 416-418. Suomenkielinen työohje Artturi-kirjastossa: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/artturi/artturikirjasto/nurmik asvien_kehitysvaiheen_kuvaus_artturikorjuuaikanaytteet201 1.pdf Ei sovellu apilalle Käytetään tarvittaessa vapaamuotoista kuvausta

Simon & Parkin numeerinen asteikko heinäkasvien kehitysvaiheen kuvailuun

Timotei Jokioisilla 19.6.2007 Timotei 58 (45) Kehitysvaihe Simon & Parkin mukaan: 31 32 33 34 39 45 58 Kuva: Marketta Rinne

Näytteen lähetys Näytteet toimitetaan Valion Seinäjoen laboratorioon Valio Oy Aluelaboratorio, Osmankatu 2, 60320 Seinäjoki puh. 010 381 5085 Mukaan huolellisesti täytetty lähete, joka löytyy Virtuaalikylän sivulta Ohjeet Näytteen lähetys kannattaa selvittää etukäteen, jotta tekniset kömmähdykset eivät aiheuta turhia viivästyksiä Periaatteessa maitoauton mukana, mutta käytännössä vaikea sovittaa näytteenottoaikatauluun ja on osoittautunut hieman epäluotettavaksi Posti (Ovelle-paketti, Aamujakelu, 2 kg paketin hinta 21,35 ) Matkahuolto on ollut nopein ainakin Eteläsuomessa (Pikapaketti + Jakelupalvelu. Hinta riippuu sijainnista, laske hinta: http://mhhkiweb1.matkahuolto.fi/scripts/loginetyleinen.wsc/002hinta kysely)

Haasteita Työvoiman käyttö opetusmaatilalla suunniteltava etukäteen Lomat, opiskelijoiden ohjelma Miten paras hyöty toiminnasta opetuksen kannalta? Kotieläin- ja kasvintuotannon yhdistävä aihe

Toimintaa voi hyödyntää monipuolisesti Tuloksia voi hyödyntää oman tilan rehuntuotannon suunnittelussa Haluaako joku tehdä videon korjuuaikanäytteen ottamisesta Virtuaalikylään? Voidaan linkittää Artturin sivulle Kasvustoista voi ottaa kuvasarjoja omaan opetuskäyttöön + Virtuaalikylän sivuille laitettavaksi Samasta kasvustosta tehtyjen nurmi- ja säilörehuanalyysien vertailu Blogi opiskelijoille tehtäväksi kommentoida kasvun etenemistä? Pellonpiennarpäivän, pienryhmätoiminnan järjestäminen yhdessä opetuksen ja neuvonnan kanssa

Kesällä 2011 TilaTesti Korjuuaikatiedotukseen mukaan ilmoittautuneet opetusmaatilat Opetusmaatila Ahlmanin koulun säätiö Ammattiopisto Livia Maaseutuopisto Haapajärven ammattiopisto Harjun oppimiskeskus Hyria / Hyvinkää Hämeen ammatti-instituuti Mustiala Järviseudun ammatti-instituutti KAO Seppälä K-P:n maaseutuopisto Perho POKE Tarvaala Ruukin Maaseutuopisto SAI Kauhajoki SAKKY Muuruvesi Viikin opetus- ja tutkimustila Yhteystiedot Tero Höyssä; ahlman.fi Mauri Varonen; tuorla.com Erkki Kumpulainen; kam.fi Kari Heimala; harjunopk.fi Matti Kukkola; hyria.fi Heikki Miettinen; hamk.fi Satu Ahopelto; jamin.fi Kaisu Korhonen; kao.fi Ville Piispanen; kpedu.fi, Matti Louhula; kpedu.fi Hannu Korhonen; poke.fi Timo Hekkala; rmo.fi Jari Korpela; saiedu.fi Teija Pyykönen; sakky.fi Miika Kahelin; helsinki.fi

Yhteyshenkilöt Ota tarvittaessa yhteyttä Marketta Rinne (marketta.rinne@mtt.fi, 050 5700 811) Näytteiden lähetys ja analysointi Maija Hellämäki (maria.hellamaki@valio.fi, 010 381 3225) Laura Nyholm (laura.nyholm@valio.fi, 010 381 2621) Seinäjoen laboratorio puh. 010 381 5085 Virtuaalikylä Annika Muurinaho (annika.muurinaho@hamk.fi, 050 5745 157)