Yksivuotiset seosrehukasvustot

Transkriptio

1 Yksivuotiset seosrehukasvustot Kasvupaikka (kierrossa) Kasvilajit ja lajikkeet Viljelytekniikka ja lannoitus Sadonkorjuu Rehuanalyysit ja ruokinta

2 Kasvupaikka Hyvällä paikalla mahdollista myös laadullisesti hyvä sato Huonommillakin lohkoilla satovarmuutta Peittäviä rikkoja vastaan Mahdollista käynnistää lohkolle positiivinen kierre

3 Peruskunnostus

4 Yksivuotisten mahdollisuudet Laitumet Nurmien perustaminen Kokoviljasäilörehut Vihantapalkokasvit Vihantaherne Virnat Apilat Kun apilalle tarvitaan välivuosia

5 Laidunkierto Vilja + ns. (ei laidunneta) Laidun I (rauhoitetaan syyskuu) Laidun II (rauhoitetaan syyskuu) Laidun III (syksyn tallauskohde) Yksiv. laidun (parhaimmillaan syksyllä) Yksivuotisia voi olla useita peräkkäin Edellytyksenä aitojen pitävyys

6 Yksivuotinen laidun Ohraa kg/ha (nopea peittävyys) Virnaa kg/ha (jos tarvitaan) It. raiheinää 20 kg/ha (satokasvi) Kevätkyntö ja aikainen kylvö Laidunnus juhannukselta alkaen Puhdistus tarvittaessa Lannoitus varoen Laitumissa on voimaa

7 Nurmien suojakasvina Vihantavilja antaa toiminta-aikaa sekä keväällä että syksyllä Laadullisesti parempi sato kuin pelkästä viljasta Nurmi ehtii vahvistua elokuusta alkaen Varottava lakoseoksia ja yksivuotisten jälkikasvua Riskinä ukkossade juuri, kun piti korjata

8 Kokoviljasäilörehu Sato on viljaa Täydet siemenmäärät Energia tulee jyvien kautta Jyvät on saatava täyttymään ja talteen Mitä etuja viljan murskesäilöntään verrattuna? Murskesäilöntäkin sallii monipuoliset kylvöseokset

9 Vihantapalkokasvit Halutaan lisätä viljasäilörehun sulavuutta, valkuaispitoisuutta ja maittavuutta Tarvitaan typensitojaa paikassa, johon ei sovi monivuotinen nurmi Peruskunnostustarve Nurmi rikkoontuu syksyllä Joustavia lannan käytön suhteen

10 Vihantaherne Hyvä sulavuus - D-arvo noin 70 Myös varsi on sulavaa Maittavaa Herneitä joukossa Kärsii sekä märkyydestä että kuivuudesta Nauttii hikevästä maasta helteellä Kylvön voi jättää pitkälle kesäkuuhun

11 Vihantaherne Kasvaa pitkäksi Ei jälkikasvua Sopii myös suojaviljoihin Kylvömäärä kg/ha 0,90 /kg Osuus seoksesta jää herkästi pieneksi Vähemmän varjostusta alkuun Arvika, Lisa, Timo ja Florida

12 Vihantaherne suojakasvina

13 Yksivuotisten sulavuus Arja Nykänen, MTT D-arvo, % Herne Syysruis Rehuvirna Ohra Kaura Vehnä Kevätruis Lämpösumma

14 Virnat Runsaasti valkuaista Rehuvirna maittavampi Rehuvirnaa reheville ja ruisvirnaa poutiville ja karummille paikoille Jälkikasvua, kun korjataan ennen kukintaa Kaksi satoa varhain kylvettynä Kylvömäärä kg/ha a 2 /kg

15 Harvahko viherlannoitus

16 Yksivuotisten valkuaispitoisuus Arja Nykänen, MTT Raakavalkuainen, % Ruisvirna Rehuvirna Syysruis Timo- ja Algarve-herne Nitouche-herne Ohra, kaura, vehnä Kevätruis Lämpösumma

17 Yksivuotiset apilat Parhaimmillaan hikevillä lohkoilla Eivät käy, kun halutaan apilalle välivuosi Pieni siemenkustannus Kylvömäärä n. 5 kg/ha a 5 /kg Aluskasveiksi viljoille

18 Kylvöseokset Puhtaasti yksivuotisiin seoksiin aina raiheinää mukaan Westerwoldin, kun halutaan noukkia talteen Italian laidunnukseen ja viherlannoitukseen Kauroilla lehtevät tai tukevat lajikkeet Ohralla taudinkestävät Vehnä Aikainen vai myöhäinen?

19 Kumman valitset? kg/ha Raiheinän kuiva-ainesato Rikkakasvien kuiva-ainesato Seoksessa raiheinä Seoksessa ei raiheinää

20 Kylvöseokset Kauralla satovarmuutta Runsaasti massaa Heikko sulavuus Vahva varjostus Vehnä pitää pystyssä Ei varjosta liikaa Sulavuudessa ei kehumista Vaatii hyvän kasvupaikan

21 Kylvöseokset Ohralla sulavuutta Nopea orastuminen Sato voi jäädä heikoksi Ei tue kasvustoa Syysruis sulava laitumiin Runsas jälkikasvu Kevätruis nopea varjostaja Korsiintuu äkkiä

22 Kylvötekniikka Viljat, virnat ja raiheinän voi sekoittaa ja kylvää normaalisti siemenvantailla Herneen voi kylvää myös lannoitevantaista Tällöin on helppo kokeilla seossuhteita kesken lohkon Hajakylvöt sopivat mainiosti Muista jyrätä!

23 Kasvilajien osuudet sadossa tiloilla Arja Nykänen, MTT Kasvi Kaura 4 32 % 3 38 % 6-29 % Vehnä 9 44 % 3-48 % 8-54 % Herne 2 41 % 0-17 % 1-11 % Virna 5 52 % 4-29 % % Raiheinä 3 11 % 1-17 % 7-16 % Rikat 0 23 % 2-67 % 1-33 %

24 Lannoitus Ympäristötuen rajat riittävät Paitsi, jos fosfori on arveluttavan korkea Runsas typpilannoitus voi jättää palkokasvit viljan ja rikkojen jalkoihin Raiheinän avulla ravinteet siirtyvät seuraavalle kasville Apilanurmia perustettaessa liukoinen typpi enintään 50 kg/ha

25 Sadonkorjuu Kasvusto tahtoo kaatua Korjuu ennen ukkosateita Virnaseokset tarraavat niittokoneen kulmiin Varaudu riisumaan peltejä Keltatuleentuessa varisemistappiot kasvavat Säilyvät hapoilla, kun vaan tiivistyy

26 Varastointi Halutaanko sekoittaa vai syöttää erillään? Yleensä ei järkevää syöttää sellaisenaan lypsykarjalle Harvoin omaa siiloa Noukinvaunulla esim. joka neljäs kuorma väliin yksivuotista Säilöntä paaleihin toimii seosrehuruokinnassa

27 Rehun analysointi Kuinka saan edustavan näytteen? Lopulliseen näytteeseen eri kasveja oikeassa suhteessa Valion NIR analysaattoria ei ole kalibroitu näille sotkuille D arvo heittää Tuotosvaikutus ja analyysi eivät ole vastanneet toisiaan Viljavuuspalvelusta saa oikeamman tuloksen

28 Suojaviljassa herne 30 kg/ha D-arvo 66 %/ka Kuiva-aine >23,8 % Raakavalkuainen >15,2 % Solunseinäkuitu (NDF) >50,4 %/ka II -Sato D-arvo >69 %/ka Kuiva-aine >17,3 % Raakavalkuainen >22,0 %/ka Solunseinäkuitu (NDF) >40,0 %/ka

29 Ruokintakokemuksia Kauravaltaiset puisevia Herne lisää maittavuutta Lehtevänä korjatut ja toiset sadot lypsättävät Raiheinä jopa turhan vetelää Korjuukustannus suurempi kuivaainekiloa kohti

30 Seoksen suunnittelu vaatii paljon pohjatietoa Kasvulohkojen ominaisuudet? Sadon käyttötarkoitus ja mahdollisuudet? Lannoitusmahdollisuudet? Korjuukalusto ja varastointi?