Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä Lahti

Transkriptio

1 Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä Lahti Jarkko Storberg ProAgria Länsi-Suomi Huippuosaaja, nurmentuotanto

2 Nurmentuotannon ketju

3 Miten nurmituotanto vaikuttaa karjatilan talouteen? Lypsylehmän dietti Heikoimman ja parhaimman neljänneksen välillä ruokintakustannus ero voi olla yhden robotin yksikössä euroa vuodessa Säilörehu Vilja Tiiviste Kivennäinen

4

5 Kylvöjälki

6 Mikä paransi nurmituotantoa eniten 2014? (50 nurmiryhmissä olevaa aktiivikarjatilaa Varsinais-Suomi ja Satakunta 2014) 1) Nurmen tiheys ja muhkeus - Paljon nuoria nurmia Anu Ellä ja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Kylvötapa hajakylvömäinen/suojaviljassa perustetun nurmen täydennys jo 1. keväänä - Kasvukunto ja ravinnetasapaino 2) Nurmiseoksen valinta - Joka sään, korjuukerran ja satovuoden superseos on usein monipuolinen: monta nurmiheinää ja apilaa. - Tasapainoinen rehumassa: Syväjuurisuus + ravinteiden otto, typensidonta, valkuainen, kuitu, kasvurytmi, sulavuus, talvenkestävyys, maittavuus 3) Mittaamisen ja vertailun lisääminen - Enemmän rehuanalyysejä kivennäisineen, jotka ruokinnan, mutta myös lannoituksen ja seoksen suunnittelussakin perustana - Satotason ja laadun tarkempi mittaus ja vertailu nurmiryhmissä parantavat suunnittelua ja motivoivat lisäämään tehokkuutta

7 Mikä paransi nurmituotantoa eniten 2014? (50 nurmiryhmissä olevaa aktiivikarjatilaa Varsinais-Suomi ja Satakunta 2014) 4) Hävikin hallinta - Säilöntäaine + kuiva-aine - Rehurintamuksen eteneminen - Hävikkipaikkojen tiedostaminen 5) Kokonaisuuden hallinta - Pelisilmää nurmiryhmistä - Asiat tärkeysjärjestykseen - Vertailutietojen hyödyntäminen - Kustannusrakenne + päätöksenteko Anu Ellä ja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi 2014

8 Nurmen perustamistapa? (2.2016)

9 Säilörehunurmen perustamisseos 2015, Siemenkustannus ka 84 eur/ha 10 tn nurmiryhmätilat Kaikki nurmiryhmätilat Eri kasvilajeja seoksessa, kpl Timoteita ja nurminataa seoksessa, % tiloista Englanninraiheinää seoksessa, % tiloista Ruokonataa seoksessa, % tiloista Apiloita seoksessa, % tiloista Mailasia seoksessa, % tiloista 5,9 5,

10 Lajikkeen merkitys rehun sulavuuteen

11 Timoteilajikkeiden jälkikasvukyky SWITCH LIDAR GRINDSTAD RIGEL NUUTTI Kg ka/hatuure TENHO TRYGGVE TAMMISTO II NOKAN TIMOTEI HAUKILA TUUKKA UULA NIILO ALMA JONATAN IKI SAGA VÄHÄSÖYRINKI VEGA Timoteilajikkeiden jälkisadot (2. ja 3. niitto) virallisissa lajikekokeissa Eteläisen tyypin timoteiden jälkikasvukyky huomattavasti parempi kuin pohjoisen tyypin-> kolme niittoa Jos ei haluta 3 niittoa -> pohjoisen tyypin timotei Iki 12h Iki 16h Tuure 12h Tuure 16h P. Virkajärvi, MTT Seppänen et al 2012

12 Nurminata ja ruokonata Nurminata Ruokonata D-arvo 1. niitto 2. niitto 3. niitto D-arvo 1. niitto 2. niitto 3. niitto Valtteri Kasper Inkeri Karolina Retu Swaj Kora

13 Monipuolisten seosten hyödyt Korkeampi sato Parempi satovarmuus eri olosuhteissa Hyvä menestyminen eri viljelymenetelmillä Rikkakasvien hillintä tiheällä nurmella Nurmipalkokasvien edut seoksessa Typensidonta Proteiinipitoisuus Lisääntynyt syönti

14 Apilat Puna-apila Valkoapila sato 1. niitto 2. niitto sato 1. niitto 2. niitto Betty Saija Ilte Yngve Jö Hebe Silvester

15 Kiitokset kuulijoille Jarkko Storberg Huippuosaaja ProAgria Länsi-Suomi