Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali

Transkriptio

1 Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali Ravinneresurssi-päivä , Mustiala Lehtori, Katariina Manni Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hanke (Ravinneresurssi)

2 Kerääjäkasvit laidunrehuna Tavoitteena tuottaa tietoa mahdollisuuksista hyödyntää kerääjäkasveja lampaiden syyslaidunnuksessa Toteutus syksyllä 2016 Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan toimipisteessä Selvityksessä 20 teuraspässikaritsaa 10 kerääjäkasvilaitumella 10 tavanomaisella laitumella Apilapitoinen kerääjäkasvilaidun karitsoiden loppukasvatusruokintana Kerääjäkasviseos Alsikeapila 5 kg/ha Valkoapila 3 kg/ha Italianraiheinä 7 kg/ha Laidunnuksen alkaessa kerääjäkasvilaitumen kuiva-ainesato kehikkonäytteillä mitattuna oli n kg ka/ha Aikataulu Ohra puitiin Laidunnus (34 pv) Teuraaksi (41 pv) Kerääjäkasvien koostumus ja rehuarvot ilman olkea. Näyte otettu 5.9. Kuiva-aine, g/kg 157 Raakavalkuainen, g/kg ka 164 NDF, g/kg ka 477 D-arvo, g/kg ka 654 Sokeri, g/kg ka 105 indf, g/kg ka 98 Tuhka, g/kg ka 116 ME, MJ/kg ka 10,5 OIV, g/kg ka 81 PVT, g/kg ka 44

3 Kerääjäkasvit kasvattivat Ryhmien välillä ei ollut merkittävää eroa tuotantotuloksissa Huomioitavaa kuitenkin, että kerääjäkasvilaitumella Nopeampi kasvu Korkeampi teuraspaino Rasvaisempia Koeryhmät Kerääjäkasvi Verrokki Ikä kokeen alussa, vrk Ikä teurastettaessa, vrk Paino kokeen alussa, kg 40,5 40,6 Paino kokeen lopussa, kg 50,8 49,9 Päiväkasvu kokeen aikana, g/pv Teuraspaino, kg 22,5 21,2 Lihakkuus 1 3,8 3,5 Rasvaisuus 2 3,2 3,0 1 Lihakkuuden luokitus: R = 4, O = 3 2 Rasvaisuuden luokitus: 1 = rasvaton, 5 = erittäin rasvainen

4 Taloudellista tarkastelua Kerääjäkasvi-ryhmällä hieman alempi teuraskilohinta Johtui suuremmasta rasvaisuudesta Kerääjäkasvi-ryhmällä keskimäärin 3,94 /ruho korkeampi ruhohinta Johtui korkeammasta teuraspainosta Kerääjäkasviseoksen siemenkustannus 66,80 /ha (alv 0 %), v hinta Taloudellista tarkastelua tehtäessä huomioitava myös Kerääjäkasvien vaikutukset pääsatokasviin V lammaslaidunta vastaavalla koeruudulla ohrasadon alenema oli 555 kg ka/ha verrattuna koeruutuun, jolla ei ollut kerääjäkasvia Aitaamiskustannukset, juomavesi ja lampaiden suojakatos

5 Kerääjäkasvit säilörehuna Kerääjäkasviseos sama kuin lampaiden laitumessa Italianraiheinä, 7 kg/ha Alsikeapila, 5 kg/ha Valkoapila, 3 kg/ha Näytteet , kerääjäkasvit + olki: Sato n kg ka/ha Vastaavalla koeruudulla korjattu sato 2558 kg ka/ha Koostumus ja rehuarvot Korjattaessa kerääjäkasvit säilörehuksi olki on rehussa mukana laimentaen sitä Mitä suurempi on kerääjäkasvien osuus, sitä pienempi on oljen laimentava vaikutus Mitä enemmän on olkea, sitä haasteellisempaa on rehun tiivistäminen ja säilöntä Kerääjäkasvien sato vaikuttaa siihen, onko koneellinen korjuu järkevää Ka, g/kg 245 Rv, g/kg ka 138 NDF, g/kg ka 422 D-arvo, g/kg ka 649 Sokeri, g/kg ka 217 indf, g/kg ka 115 Tuhka, g/kg ka 96 ME, MJ/kg ka 10,4 OIV, g/kg ka 78 PVT, g/kg ka 22

6 Kerääjäkasvit ja ravinteet Kerääjäkasvien laidunnus ja korjuu säilörehuksi Mikäli sääolot ovat suotuisat eikä eläintiheys laitumella ole liian suuri, kasvusto jatkaa edelleen kasvuaan samalla käyttäen ja sitoen ravinteita ja estäen niiden huuhtoutumista Kun kasvusto korjataan, pellosta poistuu ravinteita rehun mukana Eläimet sitovat ravinteita syödessään rehua Eläinten rehuna käytettäessä ravinteista osa palaa virtsan ja sonnan mukana takaisin maahan Jos rehu korjataan säilörehuksi, ravinteiden pidättämisen kannalta olisi hyvä, jos se tehtäisiin mahdollisimman myöhään Sato lisääntyy Vihermassan vähentyessä myös ravinteiden pidättyminen vähenee Huomioitava kuitenkin, että samanaikaisesti sääriskit lisääntyvät ja esikuivatus on haasteellisempaa

7 Kerääjäkasvit ja ravinteet Kerääjäkasvien viljelyn ensisijainen tavoite on lisätä pellon kasvipeitteisyyttä ja estää ravinteiden huuhtoutumista pellolta sadonkorjuun jälkeen Kerääjäkasvien rehukäyttö lisää kerääjäkasvien hyötyjä, mikä saattaa lisätä kerääjäkasvien viljelyä Vaikka kerääjäkasvisato korjattaisiin rehuksi silti pelto pysyy vihreämpänä kuin ilman kerääjäkasveja sadonkorjuun jälkeenkin kerääjäkasvien juuriston vaikutukset maaperään säilyvät Kerääjäkasvien avulla ravinteet pellossa vaan ei vesistöön

8 Ravinneresurssi-hanke: > Kerääjäkasvit Vesamäki, R Teuraskaritsoiden laidunnus kerääjäkasvilaitumella. Opinnäytetyö.