Miksi mitata lohkokohtaisia satoja?
|
|
- Reino Armas Aho
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Säilörehusadon arviointi korjuun yhteydessä Nurmex-tietoisku 1 Reetta Palva, TTS Työtehoseura Miksi mitata lohkokohtaisia satoja? Mitä mittaat, sitä voit parantaa Sadon mittaus ja arviointi on edellytys parantamiselle Silmämääräinen arviointi ei ole kovin tarkkaa Järjestelmälliseen seurantaan tulee käytäntö Lohkokohtaisen satotiedon kautta parantamistoimenpiteet voidaan kohdistaa oikein ja tehokkaasti 1
2 Suuret satoerot lohkojen välillä NurmiArtturi-hankkeen pilottitila Korjuuaikakin vaikuttaa sato kg ka/ha kg ka/ha nurmilohkot 1. niitto 2. niitto 3. niitto keskisato Nurmien satopotentiaali käyttöön! Satotason nosto tehostaa viljelyyn käytettävien panosten hyödyntämistä 80 ha Hyvä pellon kasvukunto Hyvä ravinteiden hyödyntäminen Korjuutyö esim. 1 h/ha = 80 h Sama sato pienemmältä alalta Vähemmän aikaa ja polttoainetta Yli jäävälle alalle muuta tuottoa 0,8 ha/lehmä Suurempi sato samalta alalta Esim.80 ha Vähemmän ostorehuja = 100 lehmää Tuotannon laajentaminen 60 ha = 60 h -20 h/kerta 0,6 ha /lehmä 80 ha =133 lehmää + 33 lehmää 2
3 Tarkin arvio punnitsemalla Lohkokohtainen sadon arviointi - kuormien punnitseminen Siirrettävät vaakatasot Kuormien punnitseminen Vaaka-anturit perävaunuun myös mahdollista Helpoin mittaus, ei erillistä punnitusta Vielä harvinaisia Kuormien punnitseminen hyödyllistä myös säilöntäaineen annostelun tarkistamiseksi 3
4 Kuormakirjanpito Lohkon nimi Päivämäärä (kellonaika) Perävaunun tunnus Kuormalukumäärä Kuorman täyttöaste Siilo, johon kuorma tyhjennettiin kuorma edot varastokirjanpitoon Kuiva-aineen aineen määritys Edustavasti näytteitä esim. joka kuormasta kourallinen saaviin Karho kuivuu päivän mittaan, tärkeää ottaa näytteitä koko korjuun ajan Näytteen lähetys analysoitavaksi samalla myös rehuarvot ja kivennäiset Kuiva-aineen voi määrittää myös kotikonstein Esim. kasvikuivuri tai mikroaaltouuni 4
5 Satoarviointi kuormatilavuuden perusteella Ei tarkkaa: tuorekuutiopainot vaihtelevat paljon Voidaan arvioida lohkojen välisiä satoeroja, mutta todellisen satotason mittaamiseen on epäluotettava Rehuvaunujen tilavuus x keskimääräinen tuorekuutiopaino, kg/m 3 Tarvitaan lisäksi Kuormakirjanpito Kuiva-aineen määritys Tuorekuutiopainot vaihtelevat suuresti Kuutiopainot kuormassa vaihtelevat paljon Painoon vaikuttavat Kuiva-ainepitoisuus Silpun pituus korjuumenetelmä Ajomatkat Vaunun täyttöaste 5
6 Ajosilppurilla korjattu rehu Kuiva-ainepitoisuuden vaikutus oli tilastollisesti selkein ajosilppurirehussa, mutta siinäkin vain 20 % kuutiopainon vaihtelusta selittyy kuivaainepitoisuudella Ajosilppurikorjuussa kuivaainepitoisuuksissa oli suurimmat erot Tuorekuutiopaino (kg/m3) Ajosilppurirehun kuutiopaino kuormassa 600,0 500,0 400,0 300,0 200,0 100,0 y = -0,3316x + 347,98 R² = 0,2028 n= 1057 Tiloja 5kpl Esim. 30 % kuiva-ainepitoisuudessa tuorepaino oli keskimäärin 249 kg/m 3 0, Kuiva-aine (g/kg ka) Ajosilppurirehu, kärryjen vaikutus Ajosilppurirehu, tila 1 400,0 350,0 Tuorekuutiopaino (kg/m3) 300,0 250,0 200,0 150,0 100,0 R² = 0,1932 R² = 0,1253 R² = 0,6743 yhdistelmä 1 yhdistelmä 2 yhdistelmä 3 50,0 0, Kuiva-aine (g/kg ka) 6
7 Noukinvaunurehu Noukinvaunurehullakinvaihtelu suurta (huom. merkkikohtaiset erot) Noukinvaunurehun kuutiopaino kuormassa 500 Tuorekuutiopaino (kg/m3) Kuiva-aine (g/kg ka) y = -0,4004x + 360,46 R² = 0,1356 n=533 Tiloja 5kpl Esim. 30 % kuivaainepitoisuudessa tuorepaino oli keskimäärin 240 kg/m 3 Noukinvaunuissa merkkikohtaisia eroja Noukinvaunun tuorekuutiopaino merkeittäin Tuorekuutiopaino (kg/m3) 500,0 450,0 400,0 350,0 300,0 250,0 200,0 150,0 100,0 n= 473 Tiloja 5kpl Lin. (Claas Quantum 5800 P n=65 Selitysaste 32%) Lin. (Strautmann Giga Vitesse III Duo n=184 Selisytaste 0,03%) Lin. (Taarup 470 n=82 Selitysaste 13%) Lin. (Krone 5 ja 6XL n=112 Selitysaste 52%) 50,0 0, Kuiva-aine (g/kg ka) 7
8 Tarkkuussilppurilla korjattu rehu Kuivaainepitoisuuden vaikutus ei tullut esiin kovin selvästi (vähemmän mittauksia) Tuorekuutiopaino (kg/m3) Tarkkuussilppurirehun kuutiopaino kuormassa y = -0,194x + 332,84 R² = 0,0131 n= 327 Tiloja2 kpl Kuiva-aine (g/kg ka) Laskenta Lohkon kuiva-ainesato kg/ha = kpl kuormia x tilavuus m 3 x kuutiopaino kg/m 3 x ka-prosentti/100 / pinta-ala ha Esim. 8 hehtaarin lohkolta tulee 14 kpl 30 m 3 :n kuormia. Kuutiopainoksi arvioidaan 220 kg/m 3. Raaka-ainenäytteiden kuiva-ainepitoisuus on 30 %. Kuiva-ainesato on = 14 x 30 x 220 x 30/100 / 8 = kg/ha 8
9 Kuutiopainon mittaaminen - tiivistämisen onnistuminen ja varastojen arviointi Nurmex tietoisku 2 Reetta Palva, TTS Työtehoseura Kuutiopainon merkitys Kuutiopaino kertoo rehun tiivistymisestä Tiiviydellä varmistetaan pieni huokoisuus ja estetään hapen pääsy rehuun Jotta rehu on tarpeeksi tiivistynyttä ja huokoisuus riittävän pieni: Esikuivatun säilörehun suosituskosteudessa % kuivaainepainon tavoite kg kuiva-ainetta/m 3 Tuorekuutiopainoksi suositellaan vähintään 700 kg/m 3 9
10 Kuutiopaino ja säilönnällinen laatu Kuutiopaino ja haihtuvat rasvahapot (happorehut) 30,0 25,0 NurmiArtturitiloilta tilakohtaiset keskiarvot haihtuvat rasvahapot g/kg ka 20,0 15,0 10,0 R² = 0,3031 vfa Polyn. (vfa) 5,0 0, kuutiopaino, kg/m 3 Mittauksia koko rintuudelta Rehun tilavuuspaino vaihtelee siilossa Pohjalla tiivein ja painavin rehu Kevein rehu yleensä pinnalla ja reunoilla, mutta vaihtelua on paljon Esimerkki NurmiArtturi-tilalta 651 kg/m3 181 kg ka/m3 Ka kg/m3 248 kg ka/m3 Ka kg/m3 180 kg ka/m3 Ka kg/m3 200 kg ka/m3 Ka kg/m3 197 kg ka/m3 Ka
11 Tilavuuspaino punnitsemalla rehukakku Rehuleikkurilla irrottu kakku esim. kuormalavalle Mitataan kakun tilavuus Laskenta: Kakun tilavuus = leveys x syvyys x (korkeus 1 xkorkeus 2 )/2 korkeus 1 syvyys (korkeus 2 ) leveys Punnitus Punnitaan esim. koukkuvaa alla Punnituksia koko rintuudelta Kakusta edustava näyte, josta kuiva-ainepitoisuus 11
12 Kairamenetelmä Sähkötoimisella kairalla periaatteessa helppoa pitkällä näytteenottokairalla tosin hitaahkoa, akun kesto useita näytteitä Tutkimusten mukaan vastaa kohtalaisen hyvin rehukakkupunnituksen tulosta Hieman todellista pienempi Jyrkästi viistoon otettuna leikkaantuu paremmin Reikien myötä riski pilaantumiselle vasta säiden kylmennettyä Kuva:Semes Syöttömenetelmä Punnitaan määrätyllä ajalla syötettävä rehu (tai koko siilo) esim. apevaunussa Mitataan rintamuksen etenemä ja lasketaan tilavuus Punnitsemalla tarkka määrä, mutta tilavuuden tarkka mittaus haastavaa rintamuksen mahdollisimman tasainen ja suora oltava eli irrotettu leikkurilla Laskenta: Tuorekuutiopaino= Punnittu määrä kg / syötetty tilavuus m3 Syötetty tilavuus =rintuuden leveys x syvyys x korkeus Kuivakuutiopaino= Tuorepaino x kuiva-ainepitoisuus Esim. 700 kg/m3 x 30 % = 210 kg ka/m3 syvyys leveys korkeus 12
13 Varastojen arviointi Varastojen arvioinnilla voi täydentää ja tarkistaa korjuun aikana tehtyä satomääritystä Tarvitaan ruokinnan suunnittelua varten On haastavaa: Varaston tilavuuden mittaaminen Tilavuuspainon mittaaminen -vaihtelee Kuiva-ainepitoisuus - vaihtelee Varastojen laskenta Keskimääräisen kuutiopainon määritys kaikista varastoista jollakin edellä esitetyistä tavoista Varastojen tilavuuden arviointi mittaamalla Varastokirjanpito Satokerta Miltä lohkolta Sadon kuutiointi Tilavuuspainomittaukset Kuiva-ainepitoisuus Analyysitulokset 13
14 Kysymyksiä? 14
Säilörehun tiivistämisen tavoite
Säilöntälaadun varmistaminen korjuutekniikka ja säilöntä 27.1.2017 Seinäjoki Areena, Sarkamessut Tiivistymisen onnistuminen NurmiArtturitiloilla Reetta Palva, TTS Työtehoseura Säilörehun tiivistämisen
LisätiedotNurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät
Nurmesta Tulosta -hanke Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmex-tietoisku 16 Marita Jääskeläinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon
LisätiedotSäilörehun tuotantokustannus
Nurmentuotantokustannus NurmiArtturi-hankkeen tuloksia 12.10.16 Nurmesta tulosta Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon kustannuksia ja tulosta energiasta 30 70 % säilörehusta
LisätiedotNurmesta Tulosta. NurmiArtturi-hankkeen tuloksia ( ) Hävikit kuriin ja säilörehun laadunvaihtelu hallintaan
Nurmesta Tulosta NurmiArtturi-hankkeen tuloksia (8.3.2011 30.6.2014) Hävikit kuriin ja säilörehun laadunvaihtelu hallintaan 1 Tietoa powerpoint-esityksestä: Tämä esitys kertoo NurmiArtturi-hankkeen tuloksista
Lisätiedot10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman
2.2.217 Säilöntälaadun varmistaminen korjuutekniikka ja säilöntä Perjantaina 27.1.217, klo 1:-13:3 Paikka Seinäjoki Areena, Komia-kabinetti Ohjelma: 1: 1: Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa
LisätiedotNurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki
Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Sadonmittauksen merkitys Ruokinnansuunnittelu perustuu tietoon säilörehun varastomäärästä ja laadusta
LisätiedotNurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä
NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä Pohjois-Suomen Nurmitoimikunnan talviseminaari 9.1 10.1.2014 Sari Vallinhovi Erityisasiantuntija, nurmiviljely NurmiArtturi-hanke/ hankevetäjä
LisätiedotSäilöntäaineilla hävikit kuriin
2.3.217 Säilöntäaineet, niiden annostelu ja levitystasaisuus Nurmex-tietoisku 17 Sari Vallinhovi ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilöntäaineilla hävikit kuriin Happamuus nopeasti alas hävikit mahdollisimman
LisätiedotSäilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen
Nurmesta Tulosta -hanke Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmex-tietoisku 3 Marita Jääskeläinen Miksi analysoida säilörehu? Säilönnän onnistuminen Tiedät mitä syötät Ruokinnan suunnittelun
LisätiedotKuiva-aineen aineen mittaaminen
Kuiva-aineen aineen mittaaminen Nurmex-tietoisku 4 Sari Vallinhovi ProAgria Etelä-Pohjanmaa Kuiva-aine aine Kuiva-aine-% ilmaisee, kuinka paljon rehukilon painosta jää jäljelle, kun siitä on poistettu
LisätiedotNurmiArtturi. Hävikit kuriin ja säilörehun laadunvaihtelu hallintaan. kesäkuu
Hävikit kuriin ja säilörehun laadunvaihtelu hallintaan kesäkuu 214 Sisällys NurmiArtturi-kehittämishanke hävikit kuriin ja säilörehun laadunvaihtelu hallintaan 3 1. Mitä NurmiArtturi-hankkeessa tehtiin?
LisätiedotNurmisadon mittaamisen käytäntö ja nykyteknologia. Antti Suokannas Vihreä teknologia Automatisaatio ja digitaaliset ratkaisut
Nurmisadon mittaamisen käytäntö ja nykyteknologia Antti Suokannas Vihreä teknologia Automatisaatio ja digitaaliset ratkaisut Esityksen sisältö Yleistä mittaamisesta Sadon määrän lohkokohtainen mittaus
LisätiedotVarmista säilörehun laatu
Varmista säilörehun laatu 10.11.2016 Jukka Keisanen Piippo Oyj 1942 Yhtiö perustettiin Lempäälässä Kaikki alkoi paperinarusta 1960 Muoviraaka-aineen tulo 1973 Köysi- ja lankatuotanto Outokumpuun 1991 Manilla
LisätiedotTuloksia NurmiArtturista. Anne Anttila ProAgria ja Lea Puumala TTS Säilörehuseminaari Maitoyrittäjät Seinäjoki
Tuloksia NurmiArtturista Anne Anttila ProAgria ja Lea Puumala TTS Säilörehuseminaari Maitoyrittäjät Seinäjoki 12.12.2013 NurmiArtturi-hanke Kuinka suuri ja mistä johtuva on säilörehun hävikin määrä Etelä-Pohjanmaalla?
LisätiedotSäilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä
Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen
LisätiedotNurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala
Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?
LisätiedotTehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela
Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei! Tuotannon
LisätiedotSatotasojen lohkokohtainen määrittäminen
TEHO-HANKKEEN JULKAISUJA 3/2010 Satotasojen lohkokohtainen määrittäminen Reetta Palva Tehoa maatalouden vesiensuojeluun TEHO-HANKKEEN JULKAISUJA 3/2010 Tehoa maatalouden vesiensuojeluun Taitto: Graafinen
LisätiedotKoneet vaihtoon mihin säilönnän sudenkuoppa siirtyi? Miksi säilöntäaine ei toimi?
Koneet vaihtoon mihin säilönnän sudenkuoppa siirtyi? Miksi säilöntäaine ei toimi? Antti Suokannas Kasvintuotannon tutkimus, Kasvinviljelyteknologia Vakola, Vihti 14.11.2013 Yleistä taustaa Rehua on vaikea
LisätiedotOljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset
Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi Pellervo Kässi MTT Jokioinen Esityksen sisältö: - korjuu-, kuljetus- ja varastointiketjut - ketjujen
LisätiedotLietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013
Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10
LisätiedotJohtamalla hyvää säilörehua
Johtamalla hyvää säilörehua Maitovalmennuksen nurmiseminaari 7.9.2017 Helsinki Perttu Uusitalo, Tupamäen tila Esityksen koonti: tilan nurmiasiantuntija Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Tilatietoja Kahden
LisätiedotAlustavaa nurmen satotilastotietojen tarkastelua
Alustavaa nurmen satotilastotietojen tarkastelua Lauri Jauhiainen ja Oiva Niemeläinen Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat ja biotuotanto Suomen Nurmiyhdistyksen vuosikokous 30.8.2016 Luke/Tike satotilaston
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu
LisätiedotKasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi
Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Kasvien ravinteiden otto Tapahtuu ilman ja maan kautta Ilmasta
LisätiedotRuokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn
Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi
LisätiedotSäilörehun korjuuketjut ja strategiat kustannuspuntariin. Juha Kilpeläinen Karelia ammattikorkeakoulu Oy
Säilörehun korjuuketjut ja strategiat kustannuspuntariin Juha Kilpeläinen Karelia ammattikorkeakoulu Oy Esimerkkitilan säilörehun tuotantokustannus 30 ha säilörehua, tarkkuussilppuriketju 3 traktorilla,
LisätiedotSäilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?
Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012
LisätiedotNurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu
Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu Auvo Sairanen Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta ja taloudesta Iisalmi 9.4.2019. Syysniiton rehuarvo 3-niiton strategialla sulavin
LisätiedotSOPIVA SOPIVA. nurmiseokset. Jokainen tila on erilainen
SOPIVA SOPIVA nurmiseokset Jokainen tila on erilainen Tutkitusti sopiva Nurmentuotanto vaatii kaikkien palojen yhteensopivuutta. Nurmen energia Valkuainen NDFkuidut Kivennäisja hivenaineet 2 Hyödynnä oman
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Asiantuntijaluentopäivä Mustialassa 27.9.2013 Esityksen kuvat: MTT/Kaisa
LisätiedotMaissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen
Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella 2013 Ikaalinen 04.03.2014 Lasse Matikainen Rehumaissin rikkakasvien torjunta Rikkakasviongelma korostuu, koska maissin riviväli on suuri, jolloin rikkakasveille
LisätiedotPitkän aikavälin suunnittelu nurmentuotannossa ProAgria Maito -valmennus 5.9.2013. Matti Ryhänen Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Pitkän aikavälin suunnittelu nurmentuotannossa ProAgria Maito -valmennus 5.9.2013 Matti Ryhänen Seinäjoen ammattikorkeakoulu Suunnittelu-ja päätöksentekokehikko Maidontuottaja tekee kolmenlaisia päätöksiä:
LisätiedotNURMIRYHMISTÄ > kg ka/ha
NURMIRYHMISTÄ >10 000 kg ka/ha Case: ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmät 75 nurmitilaa Anu Ellä, huippuosaaja ProAgria Länsi-Suomi Nurmiryhmistä pelisilmää! Nurmipienryhmiä on koko Suomessa tällä hetkellä
LisätiedotPalkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria
Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet
LisätiedotMTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy
MTK Rokua 8.10.2018 Ilkka Mustonen puh. 0500-387724 Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Yara Suomessa Katsaus erilaisiin kasvukausiin ja lannoituksen merkitys YaraVita lehtilannoitus My Yara työkalut ja
LisätiedotKesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta
Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä
LisätiedotSäilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon
Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen
LisätiedotNURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli
NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.
LisätiedotKokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa
Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa - Rehuviljaa entistä edullisemmin Rehvi-hanke Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki / Oulu p. 040 556 5926 Esityksen sisältö: Johdanto Viljelykiertoesimerkki
LisätiedotKokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä
Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi
LisätiedotNurmen satopotentiaalista tuottavuutta
Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi ja Panu Korhonen, Maaninka Raija Suomela, Ruukki (14.3.2016 Oamk) 5.4.2016 Liminka 6.4.2016 Toholampi 1 5.4.2016 Liminka Esityksen
LisätiedotMaatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
LisätiedotMaatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
LisätiedotMaitotilan resurssitehokkuus
Maitotilan resurssitehokkuus Sari Kajava Luonnonvarakeskus Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta ja taloudesta 9.4.2019 Iisalmi Johdanto Tuotantoon sijoitetut panokset vs. tuotannosta saatava
LisätiedotArtturi hyödyntää tutkimuksen tulokset
Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät
LisätiedotMAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU
22.3.2018 MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU 1 Pohjoisen maissisäilörehun mahdollisuuksia - onnistuessaan suuri hehtaarisato kertakorjuulla - mahdollistaa karjanlannan tehokkaan hyödyntämisen - soveltuu käytettäväksi
LisätiedotSäilöntäaineen annostelu ja korjuutekniikan vaikutus säilörehun laatuun. Antti Suokannas Vihreä teknologia Automatisaatio ja digitaaliset ratkaisut
Säilöntäaineen annostelu ja korjuutekniikan vaikutus säilörehun laatuun Antti Suokannas Vihreä teknologia Automatisaatio ja digitaaliset ratkaisut Esityksen sisältö Säilöntäaineen levitys: noukinvaunu,
LisätiedotKarjatilan nurmen korjuuaikastrategiat
Karjatilan nurmen korjuuaikastrategiat Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 12.1.2011 Auvo Sairanen KARPE (Karjatilan kannattava peltoviljely) Tavoite 1, tutkia taloudellisesti optimaalisinta
LisätiedotKarjanlannan käyttö nurmelle
Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta
LisätiedotRehuanalyysiesimerkkejä
Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja
LisätiedotKerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali
Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali Ravinneresurssi-päivä 11.4.2017, Mustiala Lehtori, Katariina Manni Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hanke (Ravinneresurssi) Kerääjäkasvit laidunrehuna Tavoitteena
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2016 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja
LisätiedotMädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen
Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen hygieeninen laatu Säilörehun säilönnällinen ja ruokinnallinen
LisätiedotSäilörehun tuotantokustannusten laskenta ja merkitys. Konekustannukset kuntoon ja säilörehun hinta haltuun -teemapäivä
Säilörehun tuotantokustannusten laskenta ja merkitys Konekustannukset kuntoon ja säilörehun hinta haltuun -teemapäivä 22.11.2017, Kitee Tulosta maidosta hanke: Pohjois-Karjalan maakunnallisen maidontuotantotavoitteen
LisätiedotKasvintuotannon energiankulutus. Peltotyöt Jussi Esala - SeAMK
Kasvintuotannon energiankulutus Peltotyöt Jussi Esala - SeAMK 2 Kasvintuotannon energiankulutus / peltotyöt Esityksen tarkastelutapa Suora energiankulutus Konekohtainen kulutus Työkone traktori kokosuhteen
LisätiedotSäilörehunurmet kg ka
Säilörehunurmet 2015 10 000 kg ka Case: ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmät 51/75 nurmitilaa/10 korkeimman satotason maitotilaa Anu Ellä, huippuosaaja ProAgria Länsi-Suomi Säilörehun kustannuskehitys 2011-2014,
LisätiedotPELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 LOHKOKOHTAINEN SATO. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli
PELLOT TUOTTAMAAN MTTn tilakokeet 21 LOHKOKOHTAINEN SATO Hankeseminaari, Joensuu 25.11.21 Päivi Kurki MTT Mikkeli MTTn KOKEET 21 6. Apilan viljely säilörehuksi Koe 6.1. LOHKOKOHTAINEN SATOMÄÄRÄ 5 tilaa
LisätiedotPellon käytön strategiset valinnat
Pellon käytön strategiset valinnat Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuosaaja, nurmentuotanto ProAgria Länsi-Suomi Strategian valinta Suunniteltu / harkittu / mietitty hyvin tarkkaan Ajauduttu nykyiseen
LisätiedotKokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen
Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen Vesa Tikka maidontuottaja Kurikka Seinäjoki 1.2.2018 1.2.2018 Tikka V. Kokemuksia kotoisista 1 Peltoa 850 ha ja sopimusviljelynä 250 ha
LisätiedotRehumaissin viljelyohjeet
Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate
LisätiedotMiltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Miltä näytti ruokinta v. 2014 ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Tarjolla tänään: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2014 ja erot edellisvuoteen? Tuotostietoja
LisätiedotSinimailasen viljely viljelijän kokemuksia
Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS KUORMAINVAA AN KÄYTÖSTÄ PUUTAVARAN MITTAUKSESSA JA ERIEN ERILLÄÄN PIDOSSA
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 18/08 Päivämäärä 2.12.2008 Dnro 2593/01/2008 Voimassaoloaika 1.1.2009 toistaiseksi Kumoaa Maa- ja metsätalousministeriön määräys nro 47/99, Kuormainvaakamittaus
LisätiedotTilaArtturi hanke
TilaArtturi hanke 1.5.2007-31.4.2010 Laatua kannattavasti maitotilalle TilaArtturi-tapaaminen 11.10.2007 Minna Toivakka hankevastaava Valio Oy/Alkutuotanto, Kemira GrowHow, ProAgria ja MTT Tavoitteet Kohdistuvat
LisätiedotVarautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen
Varautuminen kasvukauteen 2018 12.2.2018 Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen Kasvi ja maa tarvitsevat vuosittain fosforia YaraMilalla ravitset kasvia sekä ylläpidät helposti käyttökelpoista fosforia, jonka
LisätiedotJätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä
Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Raportit ja
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE
AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE Matematiikan koe 1.6.2016 Nimi: Henkilötunnus: VASTAUSOHJEET 1. Koeaika on 2 tuntia (klo 12.00 14.00). Kokeesta saa poistua aikaisintaan klo
LisätiedotSäilörehuhävikki. Hävikin määrittely. Mitä se on ja miten sitä voidaan välttää? Tiina Sirkjärvi Potentiaalinen kokonaissato
Säilörehuhävikki Mitä se on ja miten sitä voidaan välttää? Tiina Sirkjärvi Hävikin määrittely Potentiaalinen kokonaissato Varastoitu säilörehu Ruokintapöydälle siirretty rehu Lehmän syömä rehu Ruokintahävikki
LisätiedotSyysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala
Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Edut: Syysrypsi Kylvö ja korjuu heinäkuussa Pitää yllä hyvärakenteisen maan rakennetta
LisätiedotKokoviljakasvustoista säilörehua Tutkimustuloksia. Tuota valkuaista (TUOVA) hanke
Kokoviljakasvustoista säilörehua Tutkimustuloksia Tuota valkuaista (TUOVA) hanke Osaamista maan kasvukunnon hoitoon -Maitoa ja lihaa pienemmin Ostopanoksin 2.2.2018 Tutkija Markku Niskanen, Luonnonvarakeskus
LisätiedotInnovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille
Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Essi Saarinen, Perttu Virkajärvi, Arto Huuskonen, Maarit Hyrkäs, Markku Niskanen, Maiju Pesonen ja Raija Suomela MTT Miksi vilja ja nurmi eivät riitä? Viljelykierron
LisätiedotTilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen
LisätiedotUusimpia tuloksia nurmien kaliumlannoitustutkimuksista
Uusimpia tuloksia nurmien kaliumlannoitustutkimuksista Maarit Hyrkäs, Panu Korhonen, Arja Mustonen, Päivi Kurki & Perttu Virkajärvi, Luonnonvarakeskus Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta
LisätiedotMaija Hellämäki Valio Oy/Alkutuotanto. Hevosten nurmirehut seminaari Ypäjä
Maija Hellämäki Valio Oy/Alkutuotanto maria.hellamaki@valio.fi Hevosten nurmirehut seminaari Ypäjä Rehun laatuvaihtelut Viljat, ostoväkirehuseokset Vaihtelu pieni Analysointi vain kun aihetta olettaa että
LisätiedotSari Kajava, Annu Palmio
Lypsylehmän kuidun tarve Sari Kajava, Annu Palmio Kestävä karjatalous (KESTO) hanke Loppuseminaari 16.12.2014 Johdanto Maidontuotannon tehostaminen: Enemmän väkirehua, vähemmän karkearehua Paljon energiaa,
LisätiedotPalkokasvit lypsylehmien rehuna
Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia
LisätiedotRuisvehnästäkö valkuaispitoista kokoviljasäilörehua?
Ruisvehnästäkö valkuaispitoista kokoviljasäilörehua? TUOVA Tuota valkuaista hanke Pohjanmaan peltopäivät 26.7.2018 Tutkija Markku Niskanen, Luonnonvarakeskus Tuota Valkuaista! Hankkeen taustaa Globaalisti
LisätiedotMaissirehu lehmien ruokinnassa. ProAgria Pohjois-Savo, Jouni Rantala
Maissirehu lehmien ruokinnassa ProAgria Pohjois-Savo, Jouni Rantala 043 825 2684 Miksi tämä kiinnostaa? 1. Kehittyvät tilat haluavat testata uusia asioita 2. Mahtava satopotentiaali 3. Kaiken työn ulkoistaminen
LisätiedotKerääjäkasveista biokaasua
Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien
LisätiedotSäilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista
PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista Rovaniemi 20.2.2013 Veikko Maijala Porotalous
LisätiedotHavaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p
Havaintokoeseminaari 7.2.2012 Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p. 040 3012423 Ohjelma 9:30 Tervetulokahvit 10:00 Tilaisuuden avaus Pellot tuottamaan hankkeen hankevastaava Kaisa Matilainen, ProAgria
LisätiedotEsimerkkejä energian säästöstä maatiloilla
Energian käyttö ja säästö maataloudessa -seminaari 28.2.2011 Toimitusjohtaja Matti Kettunen Energiasuunnitelman taustoitus tiloilla Mihin suunnitelmalla pyritään Omistajuuden elinkaaren vaihe Tilanpidon
LisätiedotSÄILÖREHUN VILJELY -INFO
PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt SÄILÖREHUN VILJELY -INFO Säilörehun riskitekijöitä poron ruokinnassa Apukassa 16.8.2012 Veikko Maijala 2 Porotalous
LisätiedotRavinnetaseet. Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI
MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI Ravinnetaseet Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan 2008 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin.
LisätiedotKarjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta
Kuva P. Kurki Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta Päivi Kurki Luonnonvarakeskus Luke Ravinnepiika-hankkeen kevätinfo 16.3.2016 Mikkeli https://etela-savo.proagria.fi/hankkeet/ravinnepiika-6041
LisätiedotSäilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta
PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta Sodankylässä 27.9.2012 Veikko Maijala Porotalous on
LisätiedotYmpäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009
Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö
LisätiedotLannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy
Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy Keskimääräinen tilakoko Suomessa 42 ha Sato 8 700 kg/ha = 9 rekkaa Kotkaniemi koe YaraMila Y25 130 kg N/ha (lisää
LisätiedotEsikuivatun säilörehun korjuuketjujen tehokkuus
Maitoa nurmesta-seminaari Joensuu 1.11.2016 Esikuivatun säilörehun korjuuketjujen tehokkuus Erikoistutkija, MMT Janne Karttunen TTS Työtehoseura PL 5 (Kiljavantie 6) 05201 Rajamäki janne.karttunen@tts.fi
LisätiedotMiten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio
Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000
LisätiedotNurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle
Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle Marika Laurila, Arto Huuskonen ja Sirkka Luoma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Tutkimusasemantie
LisätiedotApila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus
Sivu 1 / 5 Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja
LisätiedotMaississa mahdollisuus
Maississa mahdollisuus Tarmo Ilola, Maatalousyhtymä Ilola, Reisjärvi Anna-Riitta Leinonen ProAgria Keski-Pohjanmaa 10.9.2018 Kannus Maissin viljely Ilolan tilalla Miksi maissia? kaikkea pitää kokeilla
LisätiedotMenesty säilörehulla -Artturi -tuloksia
Menesty säilörehulla -Artturi -tuloksia Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2012 Syötekeskus 2012 Nurmirehun ja rehunäytteiden
LisätiedotMaidontuotannon kannattavuus
Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon
LisätiedotKaikki meni eikä piisannutkaan
NurmiArtturi -hanke Säilörehun kustannuksien vaikutus ruokintaan NurmiArtturi-tiloilla 5.12.2013 Kaikki meni eikä piisannutkaan 2 1 Joskus rehun tarjonta ylitti syöntikyvyn 3 Hävikit varastossa 4 2 Hävikit
LisätiedotMetsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset
Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä
LisätiedotLantajärjestelmä kiinteälanta * lietelanta
TTS-Manager työajankäyttölaskelma Naudanlihan tuotanto (versiolla 2017) Palauta lomake paikallisyksikköösi. Laskelma Laskelman tekijä Laskelman päivämäärä Tilan nimi Yrittäjät 1. 2. 3. 4. 5. Naudanlihan
LisätiedotLantajärjestelmä kiinteälanta * lietelanta
TTS-Manager työajankäyttölaskelma Naudanlihan tuotanto (versiolla 2017) Palauta lomake paikallisyksikköösi. Laskelma Laskelman tekijä Laskelman päivämäärä Tilan nimi Yrittäjät 1. 2. 3. 4. 5. Naudanlihan
Lisätiedot