Miksi mitata lohkokohtaisia satoja?

Transkriptio

1 Säilörehusadon arviointi korjuun yhteydessä Nurmex-tietoisku 1 Reetta Palva, TTS Työtehoseura Miksi mitata lohkokohtaisia satoja? Mitä mittaat, sitä voit parantaa Sadon mittaus ja arviointi on edellytys parantamiselle Silmämääräinen arviointi ei ole kovin tarkkaa Järjestelmälliseen seurantaan tulee käytäntö Lohkokohtaisen satotiedon kautta parantamistoimenpiteet voidaan kohdistaa oikein ja tehokkaasti 1

2 Suuret satoerot lohkojen välillä NurmiArtturi-hankkeen pilottitila Korjuuaikakin vaikuttaa sato kg ka/ha kg ka/ha nurmilohkot 1. niitto 2. niitto 3. niitto keskisato Nurmien satopotentiaali käyttöön! Satotason nosto tehostaa viljelyyn käytettävien panosten hyödyntämistä 80 ha Hyvä pellon kasvukunto Hyvä ravinteiden hyödyntäminen Korjuutyö esim. 1 h/ha = 80 h Sama sato pienemmältä alalta Vähemmän aikaa ja polttoainetta Yli jäävälle alalle muuta tuottoa 0,8 ha/lehmä Suurempi sato samalta alalta Esim.80 ha Vähemmän ostorehuja = 100 lehmää Tuotannon laajentaminen 60 ha = 60 h -20 h/kerta 0,6 ha /lehmä 80 ha =133 lehmää + 33 lehmää 2

3 Tarkin arvio punnitsemalla Lohkokohtainen sadon arviointi - kuormien punnitseminen Siirrettävät vaakatasot Kuormien punnitseminen Vaaka-anturit perävaunuun myös mahdollista Helpoin mittaus, ei erillistä punnitusta Vielä harvinaisia Kuormien punnitseminen hyödyllistä myös säilöntäaineen annostelun tarkistamiseksi 3

4 Kuormakirjanpito Lohkon nimi Päivämäärä (kellonaika) Perävaunun tunnus Kuormalukumäärä Kuorman täyttöaste Siilo, johon kuorma tyhjennettiin kuorma edot varastokirjanpitoon Kuiva-aineen aineen määritys Edustavasti näytteitä esim. joka kuormasta kourallinen saaviin Karho kuivuu päivän mittaan, tärkeää ottaa näytteitä koko korjuun ajan Näytteen lähetys analysoitavaksi samalla myös rehuarvot ja kivennäiset Kuiva-aineen voi määrittää myös kotikonstein Esim. kasvikuivuri tai mikroaaltouuni 4

5 Satoarviointi kuormatilavuuden perusteella Ei tarkkaa: tuorekuutiopainot vaihtelevat paljon Voidaan arvioida lohkojen välisiä satoeroja, mutta todellisen satotason mittaamiseen on epäluotettava Rehuvaunujen tilavuus x keskimääräinen tuorekuutiopaino, kg/m 3 Tarvitaan lisäksi Kuormakirjanpito Kuiva-aineen määritys Tuorekuutiopainot vaihtelevat suuresti Kuutiopainot kuormassa vaihtelevat paljon Painoon vaikuttavat Kuiva-ainepitoisuus Silpun pituus korjuumenetelmä Ajomatkat Vaunun täyttöaste 5

6 Ajosilppurilla korjattu rehu Kuiva-ainepitoisuuden vaikutus oli tilastollisesti selkein ajosilppurirehussa, mutta siinäkin vain 20 % kuutiopainon vaihtelusta selittyy kuivaainepitoisuudella Ajosilppurikorjuussa kuivaainepitoisuuksissa oli suurimmat erot Tuorekuutiopaino (kg/m3) Ajosilppurirehun kuutiopaino kuormassa 600,0 500,0 400,0 300,0 200,0 100,0 y = -0,3316x + 347,98 R² = 0,2028 n= 1057 Tiloja 5kpl Esim. 30 % kuiva-ainepitoisuudessa tuorepaino oli keskimäärin 249 kg/m 3 0, Kuiva-aine (g/kg ka) Ajosilppurirehu, kärryjen vaikutus Ajosilppurirehu, tila 1 400,0 350,0 Tuorekuutiopaino (kg/m3) 300,0 250,0 200,0 150,0 100,0 R² = 0,1932 R² = 0,1253 R² = 0,6743 yhdistelmä 1 yhdistelmä 2 yhdistelmä 3 50,0 0, Kuiva-aine (g/kg ka) 6

7 Noukinvaunurehu Noukinvaunurehullakinvaihtelu suurta (huom. merkkikohtaiset erot) Noukinvaunurehun kuutiopaino kuormassa 500 Tuorekuutiopaino (kg/m3) Kuiva-aine (g/kg ka) y = -0,4004x + 360,46 R² = 0,1356 n=533 Tiloja 5kpl Esim. 30 % kuivaainepitoisuudessa tuorepaino oli keskimäärin 240 kg/m 3 Noukinvaunuissa merkkikohtaisia eroja Noukinvaunun tuorekuutiopaino merkeittäin Tuorekuutiopaino (kg/m3) 500,0 450,0 400,0 350,0 300,0 250,0 200,0 150,0 100,0 n= 473 Tiloja 5kpl Lin. (Claas Quantum 5800 P n=65 Selitysaste 32%) Lin. (Strautmann Giga Vitesse III Duo n=184 Selisytaste 0,03%) Lin. (Taarup 470 n=82 Selitysaste 13%) Lin. (Krone 5 ja 6XL n=112 Selitysaste 52%) 50,0 0, Kuiva-aine (g/kg ka) 7

8 Tarkkuussilppurilla korjattu rehu Kuivaainepitoisuuden vaikutus ei tullut esiin kovin selvästi (vähemmän mittauksia) Tuorekuutiopaino (kg/m3) Tarkkuussilppurirehun kuutiopaino kuormassa y = -0,194x + 332,84 R² = 0,0131 n= 327 Tiloja2 kpl Kuiva-aine (g/kg ka) Laskenta Lohkon kuiva-ainesato kg/ha = kpl kuormia x tilavuus m 3 x kuutiopaino kg/m 3 x ka-prosentti/100 / pinta-ala ha Esim. 8 hehtaarin lohkolta tulee 14 kpl 30 m 3 :n kuormia. Kuutiopainoksi arvioidaan 220 kg/m 3. Raaka-ainenäytteiden kuiva-ainepitoisuus on 30 %. Kuiva-ainesato on = 14 x 30 x 220 x 30/100 / 8 = kg/ha 8

9 Kuutiopainon mittaaminen - tiivistämisen onnistuminen ja varastojen arviointi Nurmex tietoisku 2 Reetta Palva, TTS Työtehoseura Kuutiopainon merkitys Kuutiopaino kertoo rehun tiivistymisestä Tiiviydellä varmistetaan pieni huokoisuus ja estetään hapen pääsy rehuun Jotta rehu on tarpeeksi tiivistynyttä ja huokoisuus riittävän pieni: Esikuivatun säilörehun suosituskosteudessa % kuivaainepainon tavoite kg kuiva-ainetta/m 3 Tuorekuutiopainoksi suositellaan vähintään 700 kg/m 3 9

10 Kuutiopaino ja säilönnällinen laatu Kuutiopaino ja haihtuvat rasvahapot (happorehut) 30,0 25,0 NurmiArtturitiloilta tilakohtaiset keskiarvot haihtuvat rasvahapot g/kg ka 20,0 15,0 10,0 R² = 0,3031 vfa Polyn. (vfa) 5,0 0, kuutiopaino, kg/m 3 Mittauksia koko rintuudelta Rehun tilavuuspaino vaihtelee siilossa Pohjalla tiivein ja painavin rehu Kevein rehu yleensä pinnalla ja reunoilla, mutta vaihtelua on paljon Esimerkki NurmiArtturi-tilalta 651 kg/m3 181 kg ka/m3 Ka kg/m3 248 kg ka/m3 Ka kg/m3 180 kg ka/m3 Ka kg/m3 200 kg ka/m3 Ka kg/m3 197 kg ka/m3 Ka

11 Tilavuuspaino punnitsemalla rehukakku Rehuleikkurilla irrottu kakku esim. kuormalavalle Mitataan kakun tilavuus Laskenta: Kakun tilavuus = leveys x syvyys x (korkeus 1 xkorkeus 2 )/2 korkeus 1 syvyys (korkeus 2 ) leveys Punnitus Punnitaan esim. koukkuvaa alla Punnituksia koko rintuudelta Kakusta edustava näyte, josta kuiva-ainepitoisuus 11

12 Kairamenetelmä Sähkötoimisella kairalla periaatteessa helppoa pitkällä näytteenottokairalla tosin hitaahkoa, akun kesto useita näytteitä Tutkimusten mukaan vastaa kohtalaisen hyvin rehukakkupunnituksen tulosta Hieman todellista pienempi Jyrkästi viistoon otettuna leikkaantuu paremmin Reikien myötä riski pilaantumiselle vasta säiden kylmennettyä Kuva:Semes Syöttömenetelmä Punnitaan määrätyllä ajalla syötettävä rehu (tai koko siilo) esim. apevaunussa Mitataan rintamuksen etenemä ja lasketaan tilavuus Punnitsemalla tarkka määrä, mutta tilavuuden tarkka mittaus haastavaa rintamuksen mahdollisimman tasainen ja suora oltava eli irrotettu leikkurilla Laskenta: Tuorekuutiopaino= Punnittu määrä kg / syötetty tilavuus m3 Syötetty tilavuus =rintuuden leveys x syvyys x korkeus Kuivakuutiopaino= Tuorepaino x kuiva-ainepitoisuus Esim. 700 kg/m3 x 30 % = 210 kg ka/m3 syvyys leveys korkeus 12

13 Varastojen arviointi Varastojen arvioinnilla voi täydentää ja tarkistaa korjuun aikana tehtyä satomääritystä Tarvitaan ruokinnan suunnittelua varten On haastavaa: Varaston tilavuuden mittaaminen Tilavuuspainon mittaaminen -vaihtelee Kuiva-ainepitoisuus - vaihtelee Varastojen laskenta Keskimääräisen kuutiopainon määritys kaikista varastoista jollakin edellä esitetyistä tavoista Varastojen tilavuuden arviointi mittaamalla Varastokirjanpito Satokerta Miltä lohkolta Sadon kuutiointi Tilavuuspainomittaukset Kuiva-ainepitoisuus Analyysitulokset 13

14 Kysymyksiä? 14