Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Transkriptio

1 Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo

2 Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit parantavat rehun sulavuutta ja lisäävät sen valkuaispitoisuutta - parantaa maidon laatua - ei niin voimakkaasti riippuvainen valkuaisrehujen markkinoista - hyvä itseviljeltävä valkuaisrehu lypsylehmille - vähentää typpilannoituksen tarvetta - LASKEE MAIDONTUOTANNON RUOKINTAKULUJA

3 Suosituksia -50:50 siemenseos (60 kg hernettä, 60 kg viljaa) - Hernelaji, jäykkäkortinen -Viljalaji, jäykkäkortinen ja myöhäinen Korjaa kun - herneen palot kehittyvät ja vilja on maito- tai taikinatuleentumisasteella - D-arvo laskee melko nopeasti - niittokoneella ilman murskainta - säilöntäainelisäys 4 litr/tn tuorerehua, kuiva-aine n 25% - soveltuu kaikkiin säilöntätapoihin (auma, siilo, paali)

4 Satotaso Tuoresato kg/ha n kg kg Ka kg/ha n Suuri vaihteluväli johtuu suurimmalta osin viime kesän monin paikoin liian pienestä sademäärästä. Herneen juuristo matala, ja siten kärsi osassa maata kuivuudesta. Korjuukustannus ka kg kohti pienempi kuin nurmisäilörehulla.

5 Rehuanalyysi (Viljavuuspalvelu Oy) kuiva-aine % 26,4 Raakavalkuainen g/ka 157 Raakakuitu g/ka 327 Kalsium g/kgka 9,6 Fosfori g/kgka 3,3 Mangesium g/kgka 3,2 Kalium g/kgka 18 Natrium g/kgka 1,2 Happamuus ph 3,9 Märehtijöiden rehuarvot Energia-arvo ME MJ/kgka 10,4 OIV g/kgka 84 PVT g/kgka 33 D-arvo % 65,2 Tämänkin herne-viljasäilörehun säilöntäaineena käytettiin BONSILAGE FORTEA

6 MJ/kg ka 10,6 10,4 10,2 10 9,8 Sarja1 9,6 9,4 9,

7 D-arvo Sarja

8 RV g/ka kg Sarja

9 Ca g/kg ka Sarja

10 Maidon tuotannon tunnuslukuja hernesäilörehun käytöstä (180 lehmää) 4kk ajalta lokakuu 2010-tammikuu 2011 Vihantahernesäilörehun osuus karkearehusta 20% 25% 30% EKM/kakg 1,38 1,41 1,58 MJ/EKM 9,95 9,59 8,10 OIVg/EKM Rasva % 4,16 4,23 4,39 Valkuais % 3,45 3,42 3,40 väkirehukg/ekm 0,44 0,36 0,30 kakg/lehmä/pv 18,1 19,3 20,8 ostorehukustannus cent/ekm 5,9 5,1 4,2

11 Ravintoaineiden saanti herneviljasäilörehusta Valkuaista g/pv/lehmä Energiaa 54-79MJ/pv/lehmä Kalsiumia 43-58g/pv/lehmä esim 30 kg päivätuotoksen tarve n g valkuaista n. 230 MJ energiaa n. 145 g kalsiumia

12 Seosrehun punnituslista Eläinten lukumäärä Raaka-aineet kg kg kg Rehuviljaseos 3, Rypsirouhe 0, Karkearehun syönti 17,3 ka kg/lehmä/pv Pihatto-Melli 0, Ruokasuola 0, Rindavit Top Super 0, Schaumasil TMR 0, Herne-Kaura säilörehu 12, Nurmisäilörehu 32, yhteensä päivä 50,

13 Rindavit Top Super Tehostaa karkearehun hyväksikäyttöä Sisältää Bovin S:n ja ASS-CO-FERMin Bovin S - 100%:sti luonnollinen kasvien sokeriyhdiste - estää ammoniakin hajoamista pötsissä - enemmän typpeä mikrobien ravinnoksi - enemmän aminohappoja ohutsuoleen - parantaa tuotosta ja maidon valkuaispitoisuutta ASS-CO-FERM -orgaaninen hiivaprobiootti - hajottaa maitohappoa pötsissä - pötsin ph pysyy korkeammalla tasolla - edistää mikrobien lisääntymistä - enemmän valkuaista ohutsuoleen - parantaa tuotosta

14 Mineraalit per/kg Natrium g 100 Mangesium g 75 Vitamiinit per/kg A-vitamiini ky D3-vitamiini ky E-vitamiini mg 2000 Hivenaineet per/kg käytetään n.2,5kg/1000 kg seosrehua Kupari mg Sinkki mg Mangaani mg Jodi mg 420 Seleeni mg 60 Koboltti mg 100 ASS-CO-FERM mg 4665

15 Schaumasil TMR G estää tehokkaasti rehuseoksen lämpenemistä - Pienentää rehuseoksen ravinnehävikkiä - Lisää maittavuutta ja parantaa syöntiä - Säästöä työkustannuksiin, voit tehdä isomman seoksen kerralla Ravintoainekoostumus: 45,5% propionihappo 26,0% glyseriini 20,0% propandioli 1,5% natriumkloridi Käyttö 3-4 kg/1000 kg seosrehua

16 Tilakunto, maatalous (maito) v Tilan tulos verrattuna muiden tilojen eri tulosryhmiin Tilan tulos 90% 70% 50% 30% 10% Liikevaihto /vuosi Menot/liikevaihto % Yrittäjätulo /vuosi Kannattavuuskerroin 1,87-0,24 0,39 0,81 0,94 1,30 Oman pääoman tuotto% 23,76-19,72-8,56-0,62 3,19 6,64 maidon tuotantokust. snt/l ostorehukustannus snt/litra 3,41 10,97 8,81 8,35 7,28 6,24 nurmirehun tuotantokust snt/ry 12,55 13,83 12,20 9,77 7,62 5,99 rehuviljan tuotantokust.snt/kg 19,14 19,14 11,25 8,88 7,79 3,30

17 Pötsin ph vaikuttaa terveyteen ja tuotantoon Lehmän ruokinta on pötsistä huolehtimista -jos liikaa väkirehuja tai sokerirehuja, niin eläin sairastuu ja tuottaa huonosti -karkearehu parantaa syljen eritystä ja tasoittaa pötsin happamuutta -tehostamalla pötsin toimintaa, parannat tulosta -pyri luomaan pötsimikrobeille mahdollisimman hyvät olosuhteet - lisää lehmien tuotantovuosia, 2,4 on ehdottomasti liian vähän

18 Johtopäätökset -on lähes samanarvoista energian suhteen kuin hyvän ravintoarvon omaava nurmisäilörehu - kustannustehokkaasti valkuaista seosrehuun - alentaa lehmien väkirehun tarvetta, ilman että tuotos alenee - parantaa maidontuotannon kannattavuutta - jo 1 sentin säästö ostorehukuluissa tuo 100 lehmän karjassa noin tulonlisäyksen - vähentää lannoitteen käyttöä

19 Kiitoksia Jarmo Uusitalo puh