Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista

Transkriptio

1 PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista Rovaniemi Veikko Maijala

2 Porotalous on yritystoimintaa Poronhoito on lujasti sidoksissa luonnonrytmiin ja vuosien ailahteluihin. Yritystoiminnassa pyritään vähentämään riskejä suunnittelulla Porotalouden suunnitelmallisuuteen kuuluu osanaan porojen hoito yli talven varmistaen ravinnon saanti pyritään varmistamaan porojen kohtalainen kunto, vältytään porojen kuolemilta ja varmistetaan vasatuotto Säilörehu osana suunnitelmallista ruokintaa

3 Nurmisäilörehu poronrehuna Säilörehun ruokintakokeita Lapin tutkimusasemalla Apukassa 1970 luvun puolivälissä Saatiin alustavaa tietoa soveltuvuudesta porojen ruokintaan Nurmirehututkimuksia Kaamasessa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen RKTL toimesta Paliskuntain yhdistyksen porokoeasemalla 1980 luvulta 2000 luvulle Säilörehun käyttö porojen ruokinnassa kasvoi pyöröpaalauksen yleistyessä Nykyään säilörehu yleisin karkearehu porojen ruokinnassa Maittavaa Helppo kuljettaa Mahdollista ostaa ja myydä Rehuarvot kohdallaan Useimmiten sadonkorjuuseen liittyy vähemmän säähän liittyviä riskitekijöitä kuin kuivaheinän teossa.

4 Poro märehtijänä

5 Säilörehun laatu Säilönnällinen Kemiallinen (rehuarvo) Mekaaninen (karkeus) Vesi (jäätyminen) Vierasaineet/ -esineet rehussa Mikrobit

6 Säilönnällinen laatu Rehun laatutekijöiden raja-arvot (lähde ) Hyvä Riski Huono ph alle 4,0 4,0 4,5 yli 4,5 Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä, g/kg N alle yli 80 Maito ja muurahaishappo, g/kg ka yli 100 Haihtuvat rasvahapot, g/kg ka alle yli 25 Liukoisen typen osuus kokonaistypestä, g/kg N alle yli 600

7 Kemiallinen laatu /rehuarvo Nurmisäilörehujen laatu- ja koostumuskeskiarvot Lapissa (Valion aineisto) Kevätsato Jälkikasvu Kaikki Koko maa säilörehut Näytteiden lukumäärä * ph 4,13 4,05 4,09 4,31 Ammoniakkityppi (g/kg N) Maito ja muurahaishappo (g/kg ka Haihtuvat rasvahapot (g/kg ka) Liukoinen typpi (g/kg N) Sokeri (g/kg ka) Kuiva aine (g/kg) Raakavalkuainen (g/kg ka) Kuitu (NDF) (g/kg ka) D arvo (g/kg ka) Syönti indeksi ME indeksi ME (energia arvo) (MJ/kg ka) 10,7 10,7 10,7 10,6 PVT (g/kg ka) OIV (g/kg ka)

8 Mekaaninen laatu (karkeus) Poro välityypin märehtijänä välttää korsiintunutta rehua Milloin on oikea korjuuaste?

9 Ruokintakoe 2012 Nurmi korjattiin neljällä korjuuasteella aikavälillä Neljä kuuden poron ryhmää Saman korjuuasteen (sama pyöröpaali) säilörehua annettiin yhtä aikaa kaikille ryhmille viikon ajan seuraavasti: Ryhmä A) vapaasti silputtua säilörehua + 300g/poro/vrk täysrehua Ryhmä B) vapaasti säilörehua + 300g/poro/vrk täysrehua Ryhmä C) vapaasti silputtua säilörehua + 700g/poro/vrk täysrehua Ryhmä D) vapaasti säilörehua + 700g/poro/vrk täysrehua

10 Tavoitteena selvittää paras korjuuajankohta laadukkaalle säilörehulle karkeusaste, valkuainen, energia Miten säilörehun silppuaminen vaikuttaa maittavuuteen Mittaukset

11 2011 rehunviljely Niitto Kasvukorkeus: timotei 62cm nurminata 61cm apila 38cm Kehitysaste: tähkälle/röyhylle tulo Korjuu: 1.niitto kello:10.00 paalaus kello:11.00 Typpeä 70 kg/ha Raakavalkuainen 150 g/kg ka Sato 2505 kg ka

12 Niitto Kasvukorkeus: timotei 69cm nurminata 72cm apila 49cm Kehitysaste: tt/nn: puolella korsista röyhy näkyvissä apila: muutamilla kasveilla kukkanuput tulossa näkyville Korjuu: 2.niitto kello:9.30 paalaus kello: Raakavalkuainen 124 g/kg ka Sato 3892 kg ka

13 Niitto Kasvukorkeus: timotei 78cm nurminata 81cm apila 65cm Kehitysaste: tt: täysin tähkällä nn: täysin röyhyllä apila: kukkanuput tulossa lähes kaikilla Korjuu: 3.niitto kello:12.00 paalaus kello: Raakavalkuaista 136 g/kg ka Sato 4177 kg ka

14 Niitto Kasvukorkeus: timotei 92cm nurminata 95cm apila 70cm Kehitysaste: tt: täysin tähkällä nn: joissakin yksilöissä kukinta alkamassa apila: lähes kaikilla yksilöillä pääverson kukkanuput näkyvissä, muutamilla yksilöillä ainakin yksi pääverson kukka auennut Korjuu: 4.niitto kello:8.00 paalaus kello:12.00 Raakavalkuainen 117 g/kg ka Sato 5290 kg ka

15

16 Säilörehun syönti eri korjuuasteilla Säilörehu oli vapaasti saatavilla Poroille annettiin lisäksi täysrehua seuraavasti: A 300 g/poro, B 300 g/poro, C 700 g/poro ja D 700 g/poro 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,90 0,88 0,83 0,82 Niitto ,54 Säilörehun syönti kg kuiva-ainetta 1,38 1,34 1,20 1,15 1,09 1,11 1,10 1,00 1,00 0,92 A silputtu srehu Ka syönti/poro 0,78 B srehu Ka syönti/poro C silputtu srehu Ka syönti/poro D srehu Ka syönti/poro Niitto Niitto Niitto ,0 4. kasvuaste 3. kasvuaste 2. kasvuaste 1. kasvuaste

17 Energian saanti rehuyksikköinä, ry 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 A ryhmän energian saanti, silputtu g täysrehu B ryhmän energian saanti, ei silputtu g täysrehu C ryhmän energian saanti, silputtu g täysrehua D ryhmän energian saanti, ei silputtu g täysrehua 0,0 ry 4. kasvuaste. Niitto kasvuaste. Niitto kasvuaste. Niitto kasvuaste. Niitto

18 Nuolukiven syönti Porot söivät nuolukiviä enemmän ryhmissä, joissa täysrehun saanti oli 300 g/poro/päivä (ryhmä A ja B) A) 5,5 g/vrk/poro, B) 8,3 g/vrk/poro C) 3,2 g/vrk/poro, D) 5,2 g/vrk/poro Hertta nuolukivi (99% ruokasuola) A 1,4 kg B 2,1 kg C 0,8 kg D 1,3 kg

19 Vaatimien keskipainojen muutokset Säilörehun niittoaika A 300g, silputtu 80 B 300g, ei silputtu 79 C 700 g, silputtu 78 D 700g, ei silputtu Punnituspäivä

20 Syökö poro tarkemmin karkeaakin säilörehua jos sitä on niukasti saatavilla? 2,00 1,80 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 4. kasvuaste 3. kasvuaste 2. kasvuaste 1. kasvuaste 0,40 0,20 0,00 sr tarjottu ry määrä/poro sr syöty ry määrä/poro sr tarjottu ry määrä sr syöty ry määrä/poro sr tarjottu ry määrä sr syöty ry määrä/poro sr tarjottu ry määrä A B C D sr syöty ry määrä/poro

21 2012 rehunviljely Niitto (A1) Kasvukorkeus: timotei 54,5cm nurminata 62,2cm apila 36,5cm Kehitysaste: tt: joissain korsissa tähkä osittain näkyvissä nn: joissain korsissa tähkä osittain näkyvissä apila: korrenmuodostusvaihe, suurimmalla osasta korsista ainakin yksi solmuväli pitempi kuin 1 cm Korjuu: niitto: kello 12.00, sää pilvinen paalaus: kello Sato: kg/ha -> kg ka/ha

22 Niitto (B1) Kasvukorkeus: timotei 61,8cm nurminata 67,8cm apila 49,3cm Kehitysaste: tt: 4, puolella korsista tähkä kokonaan näkyvillä nn: 4, puolella korsista röyhy kokonaan näkyvillä apila: 2 Korjuu: niitto: kello 12.30, sää pilvinen, sateinen, tuulinen paalaus: kello Sato: kg/ha -> kg ka/ha

23 Niitto (A2) Kasvukorkeus: timotei 81,2cm nurminata 70,3cm apila 54cm Kehitysaste: tt: 3 nn: 2 apila: 6 Korjuu: niitto: kello 9.00, sää poutainen paalaus: kello Sato: kg/ha -> kg ka/ha

24 Niitto (B2) Kasvukorkeus: timotei 61,5cm nurminata 56cm apila 53,3cm Kehitysaste: tt: 3 nn: 2 apila: 6 Korjuu: niitto: kello 9.00, sää poutainen paalaus: kello Sato: kg/ha -> kg ka/ha

25 25 Kevätsadot Niitetty A (ka% 20,3 sato kg / ha) -> kg KA B (ka% 17,4 sato kg / ha) -> kg KA Syyssadot A2 ja B2 niitetty 15.8 A2 ka% 23,7 sato kg / ha -> kg KA B2 ka% 19,7 sato kg / ha -> kg KA A1+A2 kokonaissato kg KA B1+B2 kokonaissato kg KA PORUTAKU hanke / Karoliina Majuri

26 A A B2

27 Ruokintakoe talvella 2013 Kokonaissadon optimointi Avatun pyöröpaalin laadun muutosten vaikutus maittavuuteen 10 viikkoa seuranta Säilörehua vapaasti saatavilla + täysrehua 300g/poro/vrk

28 Säilörehun rehuarvot A1_1 A2_1 B1_1 B2_1 T0 ES T0 ES T0 ES T0 ES SÄILÖNNÄLLINEN LAATU ph 4,31 4,56 3,91 4,21 Ammoniakkityppi (g/kg N) Maito ja muurahaishappo (g/kg ka) Haihtuvat rasvahapot (g/kg ka) Liukoinen typpi (g/kg N) Sokeri (g/kg ka) Arvosana Tyydytt. 7 Kiitett. 9 Hyvä 8 KOOSTUMUS Kuiva aine (g/kg) Raakavalkuainen (g/kg ka) Kuitu (NDF) (g/kg ka) D arvo (g/kg ka) REHUARVOT ME (MJ/kg ka) 11,4 10,9 11,2 11,4 OIV (g/kg ka) PVT (g/kg ka) Syönti indeksi ME indeksi

29 Rehuanalyysi kuivatusta näytteestä Ennen paalausta A1 A2 B1 B2 Kuiva aine (%) Kosteus (%) Raakavalkuainen* (g/kg ka) Raakakuitu (g/kg ka) Raakarasva (g/kg ka) Tuhka (g/kg ka) Typettömät uuteaineet (g/kg ka) Kalsium (Ca) * (g/kg ka) 4,7 4,2 5,4 7,6 Fosfori (P)* (g/kg ka) 2,4 3,1 2,4 2,5 Magnesium (Mg)* (g/kg ka) 2,5 2,3 3,1 3,2 Kalium (K)* (g/kg ka) Natrium (Na)* (g/kg ka) < 0,2 0,23< 0,2 0,35 K/(Ca+Mg) ekv. suhde 1,1 1,4 0,9 1

30

31 2,00 1,80 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 Säilörehun kuiva-aineen syönti kg A1 A2 B1 B2 14.tammi 15.tammi 16.tammi 17.tammi 18.tammi 19.tammi 20.tammi 21.tammi 22.tammi 23.tammi 24.tammi 25.tammi 26.tammi 27.tammi 28.tammi 29.tammi 30.tammi 31.tammi 1.helmi 2.helmi 3.helmi 4.helmi 5.helmi 6.helmi 7.helmi 8.helmi 9.helmi 10.helmi

32 Porojen painojen kehitys 86,0 85,0 84,0 83,0 82,0 81,0 80,0 79,0 A1 A2 B1 B2 78,0 77,

33 Laskelmia annettavien rehujen määristä 6 5 Annettavan rehun määrä annettaessa kahta eri rehua, saanti 1,1 ry kg/poro/vrk 4 3 Säilörehu Täysrehu /0 80/20 60/40 40/60 20/80 0/100 annettavan rehun %-osuus Säilörehun lähtöarvot kuiva-ainepitoisuus 25% rehuyksikköarvo 0,90 ry/kg KA hävikki 5% Täysrehun lähtöarvot kuiva-ainepitoisuus 87,5% rehuyksikköarvo 0,95 ry/kg KA hävikki 5%

34 Laskelmia annettavien rehujen määristä 1,8 1,6 Annettavan rehun määrä annettaessa kahta eri rehua, saanti 1,1 ry kg/poro/vrk 1,4 1,2 1 0,8 Heinä Täysrehu 0,6 0,4 Heinän lähtöarvot kuiva-ainepitoisuus 83% rehuyksikköarvo 0,85 ry/kg KA hävikki 5% 0, /0 80/20 60/40 40/60 20/80 0/100 annettavan rehun %- osuus Täysrehun lähtöarvot kuiva-ainepitoisuus 87,5% rehuyksikköarvo 0,95 ry/kg KA hävikki 5%

35 Laskelmia annettavien rehujen määristä Rehumäärä, kg/poro/vrk 6 5,5 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Hyvät laidunolosuhteet Annettavan rehun määrä annettaessa vain yhtä rehua Huonot laidunolosuhteet Rehuvaihtoehdot Säilörehu, myöhäinen korjuu Säilörehu, normaali korjuu Säilörehu, aikainen korjuu Esikuivattu säilörehu, myöhäinen korjuu Esikuivattu säilörehu, normaali korjuu Esikuivattu säilörehu, aikainen korjattu Heinä, myöhäinen korjuu Heinä, aikainen korjuu Poron täysrehu Annettavan rehun määrä kokonaistarpeesta, %, Poro täysin riippuvainen annettavasta rehusta (aita/tarharuokinta)

36 Lisätietoja Internetissä - Tietoja PORUTAKU hankkeesta - Materiaalia lisäruokinnasta, talvitarhauksesta ja kuljettamisesta

37 Tilaisuuden järjestäjä PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Asiantuntija Veikko Maijala Asiantuntija Merja Mattila Projektisuunnittelija Karoliina Majuri Projektipäällikkö Sanna Vinblad Yhteistyössä