Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista
|
|
- Mikael Saaristo
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista Rovaniemi Veikko Maijala
2 Porotalous on yritystoimintaa Poronhoito on lujasti sidoksissa luonnonrytmiin ja vuosien ailahteluihin. Yritystoiminnassa pyritään vähentämään riskejä suunnittelulla Porotalouden suunnitelmallisuuteen kuuluu osanaan porojen hoito yli talven varmistaen ravinnon saanti pyritään varmistamaan porojen kohtalainen kunto, vältytään porojen kuolemilta ja varmistetaan vasatuotto Säilörehu osana suunnitelmallista ruokintaa
3 Nurmisäilörehu poronrehuna Säilörehun ruokintakokeita Lapin tutkimusasemalla Apukassa 1970 luvun puolivälissä Saatiin alustavaa tietoa soveltuvuudesta porojen ruokintaan Nurmirehututkimuksia Kaamasessa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen RKTL toimesta Paliskuntain yhdistyksen porokoeasemalla 1980 luvulta 2000 luvulle Säilörehun käyttö porojen ruokinnassa kasvoi pyöröpaalauksen yleistyessä Nykyään säilörehu yleisin karkearehu porojen ruokinnassa Maittavaa Helppo kuljettaa Mahdollista ostaa ja myydä Rehuarvot kohdallaan Useimmiten sadonkorjuuseen liittyy vähemmän säähän liittyviä riskitekijöitä kuin kuivaheinän teossa.
4 Poro märehtijänä
5 Säilörehun laatu Säilönnällinen Kemiallinen (rehuarvo) Mekaaninen (karkeus) Vesi (jäätyminen) Vierasaineet/ -esineet rehussa Mikrobit
6 Säilönnällinen laatu Rehun laatutekijöiden raja-arvot (lähde ) Hyvä Riski Huono ph alle 4,0 4,0 4,5 yli 4,5 Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä, g/kg N alle yli 80 Maito ja muurahaishappo, g/kg ka yli 100 Haihtuvat rasvahapot, g/kg ka alle yli 25 Liukoisen typen osuus kokonaistypestä, g/kg N alle yli 600
7 Kemiallinen laatu /rehuarvo Nurmisäilörehujen laatu- ja koostumuskeskiarvot Lapissa (Valion aineisto) Kevätsato Jälkikasvu Kaikki Koko maa säilörehut Näytteiden lukumäärä * ph 4,13 4,05 4,09 4,31 Ammoniakkityppi (g/kg N) Maito ja muurahaishappo (g/kg ka Haihtuvat rasvahapot (g/kg ka) Liukoinen typpi (g/kg N) Sokeri (g/kg ka) Kuiva aine (g/kg) Raakavalkuainen (g/kg ka) Kuitu (NDF) (g/kg ka) D arvo (g/kg ka) Syönti indeksi ME indeksi ME (energia arvo) (MJ/kg ka) 10,7 10,7 10,7 10,6 PVT (g/kg ka) OIV (g/kg ka)
8 Mekaaninen laatu (karkeus) Poro välityypin märehtijänä välttää korsiintunutta rehua Milloin on oikea korjuuaste?
9 Ruokintakoe 2012 Nurmi korjattiin neljällä korjuuasteella aikavälillä Neljä kuuden poron ryhmää Saman korjuuasteen (sama pyöröpaali) säilörehua annettiin yhtä aikaa kaikille ryhmille viikon ajan seuraavasti: Ryhmä A) vapaasti silputtua säilörehua + 300g/poro/vrk täysrehua Ryhmä B) vapaasti säilörehua + 300g/poro/vrk täysrehua Ryhmä C) vapaasti silputtua säilörehua + 700g/poro/vrk täysrehua Ryhmä D) vapaasti säilörehua + 700g/poro/vrk täysrehua
10 Tavoitteena selvittää paras korjuuajankohta laadukkaalle säilörehulle karkeusaste, valkuainen, energia Miten säilörehun silppuaminen vaikuttaa maittavuuteen Mittaukset
11 2011 rehunviljely Niitto Kasvukorkeus: timotei 62cm nurminata 61cm apila 38cm Kehitysaste: tähkälle/röyhylle tulo Korjuu: 1.niitto kello:10.00 paalaus kello:11.00 Typpeä 70 kg/ha Raakavalkuainen 150 g/kg ka Sato 2505 kg ka
12 Niitto Kasvukorkeus: timotei 69cm nurminata 72cm apila 49cm Kehitysaste: tt/nn: puolella korsista röyhy näkyvissä apila: muutamilla kasveilla kukkanuput tulossa näkyville Korjuu: 2.niitto kello:9.30 paalaus kello: Raakavalkuainen 124 g/kg ka Sato 3892 kg ka
13 Niitto Kasvukorkeus: timotei 78cm nurminata 81cm apila 65cm Kehitysaste: tt: täysin tähkällä nn: täysin röyhyllä apila: kukkanuput tulossa lähes kaikilla Korjuu: 3.niitto kello:12.00 paalaus kello: Raakavalkuaista 136 g/kg ka Sato 4177 kg ka
14 Niitto Kasvukorkeus: timotei 92cm nurminata 95cm apila 70cm Kehitysaste: tt: täysin tähkällä nn: joissakin yksilöissä kukinta alkamassa apila: lähes kaikilla yksilöillä pääverson kukkanuput näkyvissä, muutamilla yksilöillä ainakin yksi pääverson kukka auennut Korjuu: 4.niitto kello:8.00 paalaus kello:12.00 Raakavalkuainen 117 g/kg ka Sato 5290 kg ka
15
16 Säilörehun syönti eri korjuuasteilla Säilörehu oli vapaasti saatavilla Poroille annettiin lisäksi täysrehua seuraavasti: A 300 g/poro, B 300 g/poro, C 700 g/poro ja D 700 g/poro 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,90 0,88 0,83 0,82 Niitto ,54 Säilörehun syönti kg kuiva-ainetta 1,38 1,34 1,20 1,15 1,09 1,11 1,10 1,00 1,00 0,92 A silputtu srehu Ka syönti/poro 0,78 B srehu Ka syönti/poro C silputtu srehu Ka syönti/poro D srehu Ka syönti/poro Niitto Niitto Niitto ,0 4. kasvuaste 3. kasvuaste 2. kasvuaste 1. kasvuaste
17 Energian saanti rehuyksikköinä, ry 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 A ryhmän energian saanti, silputtu g täysrehu B ryhmän energian saanti, ei silputtu g täysrehu C ryhmän energian saanti, silputtu g täysrehua D ryhmän energian saanti, ei silputtu g täysrehua 0,0 ry 4. kasvuaste. Niitto kasvuaste. Niitto kasvuaste. Niitto kasvuaste. Niitto
18 Nuolukiven syönti Porot söivät nuolukiviä enemmän ryhmissä, joissa täysrehun saanti oli 300 g/poro/päivä (ryhmä A ja B) A) 5,5 g/vrk/poro, B) 8,3 g/vrk/poro C) 3,2 g/vrk/poro, D) 5,2 g/vrk/poro Hertta nuolukivi (99% ruokasuola) A 1,4 kg B 2,1 kg C 0,8 kg D 1,3 kg
19 Vaatimien keskipainojen muutokset Säilörehun niittoaika A 300g, silputtu 80 B 300g, ei silputtu 79 C 700 g, silputtu 78 D 700g, ei silputtu Punnituspäivä
20 Syökö poro tarkemmin karkeaakin säilörehua jos sitä on niukasti saatavilla? 2,00 1,80 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 4. kasvuaste 3. kasvuaste 2. kasvuaste 1. kasvuaste 0,40 0,20 0,00 sr tarjottu ry määrä/poro sr syöty ry määrä/poro sr tarjottu ry määrä sr syöty ry määrä/poro sr tarjottu ry määrä sr syöty ry määrä/poro sr tarjottu ry määrä A B C D sr syöty ry määrä/poro
21 2012 rehunviljely Niitto (A1) Kasvukorkeus: timotei 54,5cm nurminata 62,2cm apila 36,5cm Kehitysaste: tt: joissain korsissa tähkä osittain näkyvissä nn: joissain korsissa tähkä osittain näkyvissä apila: korrenmuodostusvaihe, suurimmalla osasta korsista ainakin yksi solmuväli pitempi kuin 1 cm Korjuu: niitto: kello 12.00, sää pilvinen paalaus: kello Sato: kg/ha -> kg ka/ha
22 Niitto (B1) Kasvukorkeus: timotei 61,8cm nurminata 67,8cm apila 49,3cm Kehitysaste: tt: 4, puolella korsista tähkä kokonaan näkyvillä nn: 4, puolella korsista röyhy kokonaan näkyvillä apila: 2 Korjuu: niitto: kello 12.30, sää pilvinen, sateinen, tuulinen paalaus: kello Sato: kg/ha -> kg ka/ha
23 Niitto (A2) Kasvukorkeus: timotei 81,2cm nurminata 70,3cm apila 54cm Kehitysaste: tt: 3 nn: 2 apila: 6 Korjuu: niitto: kello 9.00, sää poutainen paalaus: kello Sato: kg/ha -> kg ka/ha
24 Niitto (B2) Kasvukorkeus: timotei 61,5cm nurminata 56cm apila 53,3cm Kehitysaste: tt: 3 nn: 2 apila: 6 Korjuu: niitto: kello 9.00, sää poutainen paalaus: kello Sato: kg/ha -> kg ka/ha
25 25 Kevätsadot Niitetty A (ka% 20,3 sato kg / ha) -> kg KA B (ka% 17,4 sato kg / ha) -> kg KA Syyssadot A2 ja B2 niitetty 15.8 A2 ka% 23,7 sato kg / ha -> kg KA B2 ka% 19,7 sato kg / ha -> kg KA A1+A2 kokonaissato kg KA B1+B2 kokonaissato kg KA PORUTAKU hanke / Karoliina Majuri
26 A A B2
27 Ruokintakoe talvella 2013 Kokonaissadon optimointi Avatun pyöröpaalin laadun muutosten vaikutus maittavuuteen 10 viikkoa seuranta Säilörehua vapaasti saatavilla + täysrehua 300g/poro/vrk
28 Säilörehun rehuarvot A1_1 A2_1 B1_1 B2_1 T0 ES T0 ES T0 ES T0 ES SÄILÖNNÄLLINEN LAATU ph 4,31 4,56 3,91 4,21 Ammoniakkityppi (g/kg N) Maito ja muurahaishappo (g/kg ka) Haihtuvat rasvahapot (g/kg ka) Liukoinen typpi (g/kg N) Sokeri (g/kg ka) Arvosana Tyydytt. 7 Kiitett. 9 Hyvä 8 KOOSTUMUS Kuiva aine (g/kg) Raakavalkuainen (g/kg ka) Kuitu (NDF) (g/kg ka) D arvo (g/kg ka) REHUARVOT ME (MJ/kg ka) 11,4 10,9 11,2 11,4 OIV (g/kg ka) PVT (g/kg ka) Syönti indeksi ME indeksi
29 Rehuanalyysi kuivatusta näytteestä Ennen paalausta A1 A2 B1 B2 Kuiva aine (%) Kosteus (%) Raakavalkuainen* (g/kg ka) Raakakuitu (g/kg ka) Raakarasva (g/kg ka) Tuhka (g/kg ka) Typettömät uuteaineet (g/kg ka) Kalsium (Ca) * (g/kg ka) 4,7 4,2 5,4 7,6 Fosfori (P)* (g/kg ka) 2,4 3,1 2,4 2,5 Magnesium (Mg)* (g/kg ka) 2,5 2,3 3,1 3,2 Kalium (K)* (g/kg ka) Natrium (Na)* (g/kg ka) < 0,2 0,23< 0,2 0,35 K/(Ca+Mg) ekv. suhde 1,1 1,4 0,9 1
30
31 2,00 1,80 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 Säilörehun kuiva-aineen syönti kg A1 A2 B1 B2 14.tammi 15.tammi 16.tammi 17.tammi 18.tammi 19.tammi 20.tammi 21.tammi 22.tammi 23.tammi 24.tammi 25.tammi 26.tammi 27.tammi 28.tammi 29.tammi 30.tammi 31.tammi 1.helmi 2.helmi 3.helmi 4.helmi 5.helmi 6.helmi 7.helmi 8.helmi 9.helmi 10.helmi
32 Porojen painojen kehitys 86,0 85,0 84,0 83,0 82,0 81,0 80,0 79,0 A1 A2 B1 B2 78,0 77,
33 Laskelmia annettavien rehujen määristä 6 5 Annettavan rehun määrä annettaessa kahta eri rehua, saanti 1,1 ry kg/poro/vrk 4 3 Säilörehu Täysrehu /0 80/20 60/40 40/60 20/80 0/100 annettavan rehun %-osuus Säilörehun lähtöarvot kuiva-ainepitoisuus 25% rehuyksikköarvo 0,90 ry/kg KA hävikki 5% Täysrehun lähtöarvot kuiva-ainepitoisuus 87,5% rehuyksikköarvo 0,95 ry/kg KA hävikki 5%
34 Laskelmia annettavien rehujen määristä 1,8 1,6 Annettavan rehun määrä annettaessa kahta eri rehua, saanti 1,1 ry kg/poro/vrk 1,4 1,2 1 0,8 Heinä Täysrehu 0,6 0,4 Heinän lähtöarvot kuiva-ainepitoisuus 83% rehuyksikköarvo 0,85 ry/kg KA hävikki 5% 0, /0 80/20 60/40 40/60 20/80 0/100 annettavan rehun %- osuus Täysrehun lähtöarvot kuiva-ainepitoisuus 87,5% rehuyksikköarvo 0,95 ry/kg KA hävikki 5%
35 Laskelmia annettavien rehujen määristä Rehumäärä, kg/poro/vrk 6 5,5 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Hyvät laidunolosuhteet Annettavan rehun määrä annettaessa vain yhtä rehua Huonot laidunolosuhteet Rehuvaihtoehdot Säilörehu, myöhäinen korjuu Säilörehu, normaali korjuu Säilörehu, aikainen korjuu Esikuivattu säilörehu, myöhäinen korjuu Esikuivattu säilörehu, normaali korjuu Esikuivattu säilörehu, aikainen korjattu Heinä, myöhäinen korjuu Heinä, aikainen korjuu Poron täysrehu Annettavan rehun määrä kokonaistarpeesta, %, Poro täysin riippuvainen annettavasta rehusta (aita/tarharuokinta)
36 Lisätietoja Internetissä - Tietoja PORUTAKU hankkeesta - Materiaalia lisäruokinnasta, talvitarhauksesta ja kuljettamisesta
37 Tilaisuuden järjestäjä PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Asiantuntija Veikko Maijala Asiantuntija Merja Mattila Projektisuunnittelija Karoliina Majuri Projektipäällikkö Sanna Vinblad Yhteistyössä
Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta
PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta Sodankylässä 27.9.2012 Veikko Maijala Porotalous on
LisätiedotSÄILÖREHUN VILJELY -INFO
PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt SÄILÖREHUN VILJELY -INFO Säilörehun riskitekijöitä poron ruokinnassa Apukassa 16.8.2012 Veikko Maijala 2 Porotalous
LisätiedotTARHAUSINFO. Rehut ja rehujen määrä
PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt TARHAUSINFO Rehut ja rehujen määrä Rovaniemellä 6.2.2012 Veikko Maijala Porotalous on yritystoimintaa Poronhoito
LisätiedotPorojen lisäruokinnan hyvät käytännöt
PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Porojen lisäruokinnan hyvät käytännöt Rovaniemi 20.11.2013 Veikko Maijala Kuva Veikko Maijala Porotalous on
LisätiedotSinimailasen viljely viljelijän kokemuksia
Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä
LisätiedotSäilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen
Nurmesta Tulosta -hanke Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmex-tietoisku 3 Marita Jääskeläinen Miksi analysoida säilörehu? Säilönnän onnistuminen Tiedät mitä syötät Ruokinnan suunnittelun
LisätiedotPOROJEN REHUTESTIT PÖYLIÖVAARASSA 2012-2013
POROJEN REHUTESTIT PÖYLIÖVAARASSA 2012-2013 Säilörehun maittavuus PORUTAKU - Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt - hanke Veikko Maijala Karoliina Majuri Teollisuus
LisätiedotSäilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon
Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen
LisätiedotVesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa
Elodea-hanke Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa Luonnonvarakeskus Vesirutto rehuna Kenttä- ja laboratorioanalyysien tulokset Kuusamojärvi, Toranki ja Yli-Kitka Valuman
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2016 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja
LisätiedotTaulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-
Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Nurmisäilörehsäilörehsäilörehviljaseos Puna-apila- - Ohra-kaura- Rypsi- ja Rehuarvot kuiva-aineessa rapsirouhe Kuiva-aine, g/kg
LisätiedotPoron ruokinnan ja tarhauksen ABC
hanke 2009-2011 www.poroverkko.wikispaces.com Anna-Leena Jänkälä: Poron ruokinnan ja tarhauksen ABC Paliskuntain yhdistys Yleistä ruokinnasta Harjoitetaan yleisesti poronhoitoalueen etelä- ja keskiosissa
LisätiedotJohtamalla hyvää säilörehua
Johtamalla hyvää säilörehua Maitovalmennuksen nurmiseminaari 7.9.2017 Helsinki Perttu Uusitalo, Tupamäen tila Esityksen koonti: tilan nurmiasiantuntija Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Tilatietoja Kahden
LisätiedotMaija Hellämäki Valio Oy/Alkutuotanto. Hevosten nurmirehut seminaari Ypäjä
Maija Hellämäki Valio Oy/Alkutuotanto maria.hellamaki@valio.fi Hevosten nurmirehut seminaari Ypäjä Rehun laatuvaihtelut Viljat, ostoväkirehuseokset Vaihtelu pieni Analysointi vain kun aihetta olettaa että
LisätiedotMaississa mahdollisuus
Maississa mahdollisuus Tarmo Ilola, Maatalousyhtymä Ilola, Reisjärvi Anna-Riitta Leinonen ProAgria Keski-Pohjanmaa 10.9.2018 Kannus Maissin viljely Ilolan tilalla Miksi maissia? kaikkea pitää kokeilla
LisätiedotRehun laatutekijöiden raja-arvot. Hyvä Riski Huono ph alle 4,0 4,0-4,5 yli 4,5 Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä, alle yli 80
1 (8) Rehuanalyysin tulkinta / märehtijät Rehuanalyysi kertoo rehun kemiallisen koostumuksen, säilönnällisen laadun ja rehuarvot. Tulosten tulkinnassa kokonaisuus ratkaisee, mutta tulkinnan helpottamiseksi
LisätiedotRehuanalyysiesimerkkejä
Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja
Lisätiedot10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman
2.2.217 Säilöntälaadun varmistaminen korjuutekniikka ja säilöntä Perjantaina 27.1.217, klo 1:-13:3 Paikka Seinäjoki Areena, Komia-kabinetti Ohjelma: 1: 1: Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu
LisätiedotHERNEKÖ SUOMEN MAISSI?
HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA
LisätiedotNURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN
NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN Kirsi Jokela / Rovaniemen ammattikorkeakoulu PORUTAKU-Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt hanke Nurmikasvien kehittyminen
LisätiedotHavaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p
Havaintokoeseminaari 7.2.2012 Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p. 040 3012423 Ohjelma 9:30 Tervetulokahvit 10:00 Tilaisuuden avaus Pellot tuottamaan hankkeen hankevastaava Kaisa Matilainen, ProAgria
LisätiedotHerne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo
Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit
LisätiedotHerne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille
Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Mikko Tuori, Pirjo Pursiainen, Anna-Riitta Leinonen ja Virgo Karp, Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos
LisätiedotRuokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn
Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2017 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 27.3.2018 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja
LisätiedotMITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?
MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE? Seija Jaakkola Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Laura Nyholm Valio Oy 7.9.2017 Nurmisäilörehu Suomessa Nautojen ruokinnan perusta Kasvuolosuhteet =>
LisätiedotArtturi hyödyntää tutkimuksen tulokset
Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Asiantuntijaluentopäivä Mustialassa 27.9.2013 Esityksen kuvat: MTT/Kaisa
LisätiedotKesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta
Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä
LisätiedotTäysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.
Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi
LisätiedotSikojen Rehutaulukko 2014. Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014
Sikojen Rehutaulukko 2014 Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014 20.5.2014 Uusi sikojen rehutaulukko netissä 15.5.2014 Käyttöperiaatteet netissä samanlaiset kuin aikaisemmin Voit
LisätiedotNurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu
Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu Auvo Sairanen Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta ja taloudesta Iisalmi 9.4.2019. Syysniiton rehuarvo 3-niiton strategialla sulavin
LisätiedotRehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski
Rehustuksella tuotanto reilaan Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski 13.11.2018 Kuka minä olen? Kuka sinä olet? Miksi säilörehulla on niin paljon
LisätiedotHyödyllinen puna-apila
Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden
LisätiedotKerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali
Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali Ravinneresurssi-päivä 11.4.2017, Mustiala Lehtori, Katariina Manni Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hanke (Ravinneresurssi) Kerääjäkasvit laidunrehuna Tavoitteena
LisätiedotPorotalouden ruokintateknologiat. Janne Mustonen
Porotalouden ruokintateknologiat Janne Mustonen Porotalouden ruokintateknologiat selvitys Työn tilaaja Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt elinkeinon kehittämishanke/porutaku
LisätiedotMAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU
22.3.2018 MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU 1 Pohjoisen maissisäilörehun mahdollisuuksia - onnistuessaan suuri hehtaarisato kertakorjuulla - mahdollistaa karjanlannan tehokkaan hyödyntämisen - soveltuu käytettäväksi
LisätiedotRehuako vesirutosta?
Rehuako vesirutosta? Vesiruton hyötykäyttö Seminaari Kauttua Hilkka Siljander-Rasi Luonnonvarakeskus Vesikasvit rehuna Käytetty täydentämässä rehuvalikoimaa, kun karjan rehujen viljely ollut vähäistä tai
LisätiedotKokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa
Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa - Rehuviljaa entistä edullisemmin Rehvi-hanke Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki / Oulu p. 040 556 5926 Esityksen sisältö: Johdanto Viljelykiertoesimerkki
LisätiedotMädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen
Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen hygieeninen laatu Säilörehun säilönnällinen ja ruokinnallinen
LisätiedotKasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot
Kasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot Raisioagron risteily 4.2.2016 Arto Huuskonen Luonnonvarakeskus (Luke) Esityksen pääpaino on kasvavan naudan ruokinnassa. Rehun tuotantokustannus ja peltoviljelyssä
LisätiedotSäilöntäaineilla hävikit kuriin
2.3.217 Säilöntäaineet, niiden annostelu ja levitystasaisuus Nurmex-tietoisku 17 Sari Vallinhovi ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilöntäaineilla hävikit kuriin Happamuus nopeasti alas hävikit mahdollisimman
LisätiedotMaissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus
Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska 28.11.2018. Ajantasalla MAISSI Maailmalla yleisin karkearehu maidontuotannossa Tuottaa vakaita satoja hyvin vaihtelevissa olosuhteissa Energiapitoinen,
LisätiedotHeinäseminaari, Jyväskylä Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy
Heinäseminaari, Jyväskylä 2012 27.10.2012 Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy Keskimääräinen happamuus ja ravinteisuus 2006-2010 2005-2009 Luonnonmukainen viljely Suure Yksikkö Arvo Viljavuusluokka Arvo
LisätiedotPalkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen
Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2018 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 19.3.2019 Ruokintapöydällä tänään Millaisilla rehuilla maitoa tuotettiin vuonna 2018 ja erot edellisvuoteen? Säilörehun
LisätiedotRuisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA
UUDET VILJELYKASVIT NURMENVILJELYN TUKENA MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? Jussi Peltonen Tuoteryhmäpäällikkö Viljelijän Avena Berner Karjatilojen karkearehun tuotanto perustuu
LisätiedotHerne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa
Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa Vaihtoehtoja viljalle, Viljelijän Berner 09.02.2016, Nivala Maiju Pesonen Esityksen sisältö Taustaa Palkokasveja sisältävien kokoviljojen ruutukoe Palkokasveja
LisätiedotLypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko
Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)
LisätiedotLietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013
Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10
LisätiedotHevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut Tampere. MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E60
Hevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut 8.-9.4.2017 Tampere MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E60 1 Esityksen sisältö 1. Taustaa hevosten rehuanalyyseille- Miksi analysoida
LisätiedotHevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut Tampere. MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E502
Hevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut 7.-8.4.2018 Tampere MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E502 1 Tietoiskun sisältö Taustaa hevosten rehuanalyyseille. Miksi analysoida
LisätiedotOnnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden
6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei
LisätiedotMinna Tanner, ProAgria Kainuu
Rehuyksiköstä Megajouleen Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuarvojen päivitykset 1.9.2010 Megajoule (MJ) korvasi rehuyksikön (Ry) rehuenergian yksikkönä (märehtijöillä ja hevosilla) Lypsylehmien energian
LisätiedotMiten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd
Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet Liz Russell, Envirosystems UK Ltd 2.2.2018 Game Farm, Singleton, Lancashire, UK Tilatutkimus Ruokinta talvella 2002 Käytännön
LisätiedotSäilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?
Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012
LisätiedotNurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa
Nurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa Valkuaiskasvityöpaja Hämeenlinna 12.12.2016 Markku Niskanen Tutkija, Luke Seinäjoki/Ylistaro Johdanto - Puna-apilan lajikekokeet - Talvisopu hankkeen sinimailaskokeet
LisätiedotHerne lisää lehmien maitotuotosta
Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun
LisätiedotNurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle
Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle Marika Laurila, Arto Huuskonen ja Sirkka Luoma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Tutkimusasemantie
LisätiedotSÄILÖNTÄAINEIDEN TOIMINTAPERIAATTEET JA SOVELTUVUUS PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄÄN. 4.9.2014 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos
SÄILÖNTÄAINEIDEN TOIMINTAPERIAATTEET JA SOVELTUVUUS PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄÄN 4.9.2014 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos MIKSI SÄILÖNTÄAINETTA REHUUN? KASVIENTSYYMIEN ESTO HAITTAMIKROBIEN
LisätiedotKotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon
Kuva: Katariina Manni, HAMK Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Katariina Manni, HAMK Mustiala Eero Veijonen, ProAgria Etelä-Suomi Johanna Valkama, HAMK Mustiala Kaisa Kuoppala,
LisätiedotViljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus
Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus 12.11.2013 Sika on laarista kotoisin Sika saa viljasta tavanomaisilla ruokinnoilla Noin 80 %
LisätiedotPalkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon
Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Maaseudun Tiedetreffit 3.6.2014 Mustiala Valkuaisrehuja tuodaan paljon ulkomailta Rehuvalkuaisen omavaraisuusaste
LisätiedotPOROJEN TALVIRUOKINNAN. Hyvien toimintatapojen opas
POROJEN TALVIRUOKINNAN Hyvien toimintatapojen opas SISÄLLYS Esipuhe 3 Poron ravinnon vuodenaikaisvaihtelu 4 Poron ruokinnassa yleisesti käytetyt rehut 5 Säilörehu 6 Kuivaheinä ja rakeistettu heinä 6 Väki-
LisätiedotPellosta tehoa naudanlihantuotantoon
Pellosta tehoa naudanlihantuotantoon Nautaparlamentti 22.7.2017, Tammela Katariina Manni, lehtori HAMK Pellon hyvä kasvukunto on rehuntuotannon perusta Pellon kasvukunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta
LisätiedotPalkokasvit lypsylehmien rehuna
Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2015 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 5.4.2016 Tarjolla tänään: Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2015 ja erot edellisvuoteen? Poikkeuksellisen kesä
LisätiedotSäilörehun ruokintahävikit
Säilörehun ruokintahävikit Anne Anttila NurmiArtturi neuvojaseminaari ProNurmi Seinäjoki 21.11.2013 Sisältö 1. Mistä hävikki muodostuu? 2. Säilörehun ruokinnallinen laatu 3. Säilörehun irrottaminen, säilytys
LisätiedotMiten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi
Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Lähde: Maataloustilastot Lähde: Minna Toivakka Yara Suomi - Tiheysongelma: liian harvat
LisätiedotRiskien hallintaa tarhauksessa
PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Riskien hallintaa tarhauksessa Rovaniemellä 6.2.2012 Merja Mattila 2 Ota ote riskeistä Tavoitteena tarhojen
LisätiedotSäilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä
Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen
LisätiedotSikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä
Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Nykyisessä sikojen energia-arvojärjestelmässä puutteita
LisätiedotHyötyykö lihasika säilörehusta?
05.11.2014 Hyötyykö lihasika säilörehusta? Hilkka Siljander-Rasi, Erja Koivunen Kirsi Partanen MTT Kotieläintuotannon tutkimus Paul Bikker Wageningen University Research, NL ICOPP Improved contribution
LisätiedotKaura lehmien ruokinnassa
Kaura lehmien ruokinnassa Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö MONIPUOLINEN KAURA SEMINAARI 20.4.2017 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos http://lajiketunnistus.evira.fi Kaura (Avena) Viljelty
LisätiedotApila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus
Sivu 1 / 5 Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja
LisätiedotMikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna
Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Tohtorikoulutettava ProAgria Maitovalmennus 4.9.2015 Scandic Park Helsinki 1 Puhetta mikrolevistä Mitä ne ovat? Miksi mikrolevistä pitäisi olla kiinnostunut? Tutkiiko
LisätiedotNURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti
NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ Sotkamo 19.2.2019 Mika Isolahti NURMET VALKUAISEN LÄHTEENÄ? Nurmi on energian lähde D-arvo NDF INDF Onko mahdollista saada korkea sato ja valkuaispitoisuus
LisätiedotNurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus
Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Maarit Hyrkäs, Arto Pehkonen, Tiina Hyvärinen,
LisätiedotVasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista
Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki ProAgria Maito -valmennus. Nuorkarja eturiviin! 5.9.2014 02.09.2014 Tässä
LisätiedotProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
ProTuotos-karjojen rehustus vuonna 2011 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Esillä tänään: Mitä kuuluu KarjaKompassille? Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2011 ja erot edellisvuoteen? Ruokinnan
LisätiedotKorjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla
Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen, Auvo Sairanen ja Perttu Virkajärvi MTT Maaninka 12.12.2014 Kenttäkokeen tavoitteet Tavoitteena
LisätiedotÄlykkäät mittaukset karjan ruokinnassa ja terveydessä ÄLYREHU
Älykkäät mittaukset karjan ruokinnassa ja terveydessä ÄLYREHU 1.1.2018 31.8.2020 Tuija Kallio, 17.1.2019 Maaseudun innovaatioryhmien (EIP-ryhmät) tapaaminen, Helsinki ÄLYREHU innovaatioryhmä Toteuttajina
LisätiedotLaidunnusstrategioiden kehittäminen luomumaidontuotannossa. Kuopio,Marraskuu 2017 Hans Lund, ØkologiRådgivning Danmark, (Luomuneuvoja, Tanska)
Laidunnusstrategioiden kehittäminen luomumaidontuotannossa Kuopio,Marraskuu 2017 Hans Lund, ØkologiRådgivning Danmark, (Luomuneuvoja, Tanska) Laidunnusstrategiat Tanskan luomusäännöt Vähän vai paljon lohkoja?
LisätiedotHyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä
Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Maarit Kärki MTT Ruukki Vasikan ensimmäisiin kuukausiin kannattaa panostaa, sillä sen vaikutukset näkyvät eläimen koko elinkaaren ajan. Olosuhteet ja hyvinvointi Rehut
LisätiedotMaissirehu lehmien ruokinnassa. ProAgria Pohjois-Savo, Jouni Rantala
Maissirehu lehmien ruokinnassa ProAgria Pohjois-Savo, Jouni Rantala 043 825 2684 Miksi tämä kiinnostaa? 1. Kehittyvät tilat haluavat testata uusia asioita 2. Mahtava satopotentiaali 3. Kaiken työn ulkoistaminen
LisätiedotVasikoiden väkirehuruokinta
Vasikoiden väkirehuruokinta Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki Kestävä karjatalous -hanke. Loppuseminaari 16.12.2014. Hotelli IsoValkeinen, Kuopio. 12.12.2014 Tässä esityksessä Kesto-hankkeen
LisätiedotTankki täyteen kiitos!
Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi
LisätiedotICOPP hanke Uusien luomuvalkuaisrehujen sulavuus sioilla: Sinisimpukkajauho Mustasotilaskärpäsen toukkajauho
ICOPP hanke Uusien luomuvalkuaisrehujen sulavuus sioilla: Sinisimpukkajauho Mustasotilaskärpäsen toukkajauho Tiina Kortelainen, Mikko Tuori, Hilkka Siljander-Rasi, Kirsi Partanen, MTT Kotieläintuotannon
LisätiedotEuroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina. Maitovalmennus Auvo Sairanen
Euroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina Maitovalmennus 5.9.2019 Auvo Sairanen Sisällys Tutkimuksen filosofia Tuotosvaste KarjaKompassin muutokset laskennan näkökulmasta Käytännön näkökulmia 2 3.9.2019
LisätiedotKokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä
Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä EuroMaito webinaari 7.6.2017 Auvo Sairanen, Luke Maaninka Kokovilja EDUT HAASTEET Hyvä suojakasvi nurmelle Tehostaa lietteen ravinteiden käyttöä Kertakorjuu laskee
LisätiedotTilaArtturi hanke
TilaArtturi hanke 1.5.2007-31.4.2010 Laatua kannattavasti maitotilalle TilaArtturi-tapaaminen 11.10.2007 Minna Toivakka hankevastaava Valio Oy/Alkutuotanto, Kemira GrowHow, ProAgria ja MTT Tavoitteet Kohdistuvat
LisätiedotNURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli
NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.
LisätiedotYmpäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa
Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa Tuija Huhtamäki Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus 1.10.2013 Tampere Esityksen sisältö Miten biologia selittää ympäristövaikutuksia?
LisätiedotAntero Lähteenmäki Lähteenmäki MTY, Rusko
Antero Lähteenmäki Lähteenmäki MTY, Rusko 2 robotin navetta v. 2012 32 lypsylehmäpaikkaa -> 152 Monialatilasta maitotilaksi Viljelyssä noin 140 ha sopimusaloineen Ruokinnan väkirehut poislukien rypsi/rapsirouhe
LisätiedotSeosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke
Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke Nautojen valkuaisrehutuotanto Näkökulmia tulevaisuuteen - päivä Kainuussa Anu Räty, Katja Keränen, Jukka Kemppainen, Janne
LisätiedotSinimailanen lypsylehmien ruokinnassa
Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa 5.9.2013 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Laura Nyholm, Mikko Korhonen Valio Oy Sinimailanen (Medicago sativa L.) The Queen of forage
LisätiedotRuokintahävikkien välttäminen säilörehuruokinnassa
Nurmesta Tulosta -hanke Ruokintahävikkien välttäminen säilörehuruokinnassa Nurmex-tietoisku 8 Marita Jääskeläinen Hävikkejä syntyy eri vaiheessa säilörehuntuotantoa mm. Korjuun ja säilönnän aikana (esim.
LisätiedotSINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu 16.11.
SINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu 16.11.2012 LEGSIL-PROJEKTI Laaja-alainen EU-tutkimushanke nurmipalkokasveista
Lisätiedot