NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN

Transkriptio

1 NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN Kirsi Jokela / Rovaniemen ammattikorkeakoulu PORUTAKU-Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt hanke

2 Nurmikasvien kehittyminen ja kasvu nurmisato koostuu yksittäisistä versoista, joiden ominaisuudet määräävät sadon määrän ja ravitsemuksellisen laadun nurmikasvusto on jatkuvasti muuttuvassa tilassa versoja ja lehtiä muodostuu ja kuolee korren ja lehtien suhde muuttuu kasvisolukoiden ominaisuudet ja kemiallisten yhdisteiden pitoisuudet eri kasvinosissa muuttuvat vaikutus sadon laatuun kasvu jakautuu kahteen vaiheeseen vegetatiivinen kasvu: versojen kasvupisteet tuottavat vain uusien lehtien aiheita generatiivinen kasvu: versojen kasvupisteet alkavat tuottaa kukka-aiheita

3 Nurmen kevätkasvu talvella nurmessa on sekä täysikasvuisia että nuoria lehtiä keväällä täysikasvuiset lehdet kuolevat pois samalla kun osa nuorimmista lehdistä jatkaa kasvuaan kevätversot pääosin vegetatiivisia tuottavat lehtiä nurmikasvien lehdet ovat tärkeä osa satoa osa keväällä kasvun aloittavista lehdistä kuolee säilörehun korjuuseen mennessä timoteillä eläviä lehtiä 5-7 kpl/verso, nadoilla 2-4 kpl/verso kuolevat lehdet sisältävät enemmän soluseinäainesta ja kivennäisiä kuin elävä solukko kuolleen materiaalin D-arvo alhainen (45-65 %) sadon ravitsemuksellinen laatu heikkenee

4 juhannukseen asti päivä pitenee ja valon määrä kasvaa korsia kasvavassa kasvustossa lehdet varjostavat toisiaan vähemmän ja käyttävät valoa tehokkaammin kuin pelkkiä lehtiä sisältävässä kasvustossa säilörehuasteella timoteillä korrellisten versojen osuus on %, ruokonadalla vain % yleensä korret muodostavat kevätkasvustossa suuren osan korjattavasta massasta: % aivan korrenkasvun alussa korsien sulavuus korkea kasvun edetessä korren soluseinät paksunevat ja tukirakenteet puutuvat korren sulavuus laskee nopeammin kuin lehtien sulavuus nurmen kasvuhuippu ajoittuu tähkälletulovaiheen tienoille: massaa kertyy kg ka/ha/vrk

5 Nurmiheinän koostumuksen muutokset kasvin vanhetessa Lämpösumma 220 Lämpösumma 520 Solunsisällysaineet Raakavalkuainen 24 % 11 % Sokerit ym. 13 % 13 % Raakarasva 3 % 2 % Tuhka 9 % 7 % yhteensä 49 % 33 % Soluseinäaineet Hemiselluloosa 19 % 28 % Selluloosa 29 % 34 % Ligniini 3 % 5 % yhteensä 51 % 67 % Lähde: Tieto tuottamaan 132 nurmen vanhenetessa hyvin sulavien solunsisällysaineiden osuus vähenee hemiselluloosa ja selluloosa ovat märehtijöiden normaalia ravintoa pötsimikrobit sulattavat niitä kun nurmikasvi valmistautuu kukintaan ja siementen tuottamiseen, ligniinin osuus kasvaa lignifioitunut kuituaines hajotetaan märehtimällä

6 Säätekijöiden vaikutus nurmet, varsinkin timotei, aloittavat kasvun heti kun lumi on sulanut ja lämpötila ylittää 0º lämpötilaoptimi lehtien kasvulle on 17-25ºC sadonmuodostus hyötyy yö- ja päivälämpötilojen eroista sadontuoton kannalta optimaalinen vrk keskilämpötila on ºC tätä korkeammat lämpötilat aiheuttavat lämpöstressin (varsinkin, jos on kuivaa) kasvin kehitys nopeutuu, versot puutuvat pitkä päivä aiheuttaa nopean korren ja lehtien pituuskasvun sekä suuren verso/juuri -suhteen samalla kasvin valkuaispitoisuus voi jäädä alhaiseksi timoteillä pitkä päivä saa aikaan vararavintovarastojen purkua

7 lämpösumma kuvaa erittäin hyvin D-arvon muutosta monelle lypsykarjatilalle sopiva D-arvotavoite 69 % saavutetaan, kun lämpösummaa on Lounais-Suomessa kertynyt noin 330 astetta pohjoiseen ja itään mennessä pienempi lämpösummakertymä riittää saman D-arvon saavuttamiseen esim. Sallassa korjuuseen pitää lähteä jo, kun lämpösummaa on noin 260 astetta D-arvo voi viileällä säällä laskea vain 0,1 prosenttiyksikköä päivässä, mutta lämpimällä säällä muutos voi olla jopa kymmenkertainen

8 Esimerkki: säilörehun ensimmäisen sadon D-arvon kehitys kahtena erilaisena kesänä 2011 korkeammat keskilämpötilat 2012 viileämpää PORUTAKU-koe, Rovaniemi, seosnurmi (heinäkasveja 75%, apilaa 25%) D-arvot Artturi -korjuuaikapalvelun mukaan

9 Kasvilajin ja lajikkeen vaikutus timotein, nurminadan ja puna-apilan kasvurytmit ja laadun kehitys sopivat hyvin yhteen lajiominaisuuksia timotei nopea kevätkasvu, hidas jälkikasvu hyvä maittavuus nurminata, ruokonata lehteviä, hyvä jälkikasvu puna-apila sulavuus heikkenee kevätsadossa nurmikasveja hitaammin osuus kasvaa jälkisadossa

10 lajikkeen vaikutus talvenkestävimpien lajikkeiden kevätsato suuri sulavuus: kehitysrytmin nopeus vaikuttaa sulavuuteen: aikaiset lajikkeet kehittyvät keväällä nopeasti nopea korsiutuminen sulavuus heikkenee sadonkorjuun määrittäminen: jos sama korjuuaika, mutta lajikkeet erilaisia aikaisilla lajikkeilla korkeampi kuiva-ainesato, mutta sulavuus jo alentunut myöhäisemmillä lajikkeilla sulavuus korkeampi, mutta kuiva-ainesato pienempi

11 PORUTAKU - koetuloksia

12 Kasvuston korkeus cm Kasvuston kehitys

13 Ensimmäinen niitto , lämpösumma 273,4º Nurmen korkeus n. 60 cm, apila cm D-arvo 70,2 K-a sato 2505 kg/ha Kasvusto lehtevää, timotein tähkiä näkyvissä, nurminadan röyhyt supussa

14 Ensimmäinen niitto

15 Toinen niitto , lämpösumma 320,9º Nurmen korkeus n. 70 cm, apila 50 cm D-arvo 67,4 K-a sato 3892 kg/ha Korsia enemmän kuin 22.6., puolet nurmen tähkistä/röyhyistä näkyvissä

16 Toinen niitto Suosituksen mukaan säilörehun korjuu aloitetaan, kun 20 % kasvustosta on tähkällä ja lopetetaan, kun 50% on tähkällä tässä vaiheessa rehu pitäisi olla korjattuna

17 Kolmas niitto , lämpösumma 349,6º Nurmen korkeus n. 80 cm, apila 65 cm D-arvo 65,8 K-a sato 4177 kg/ha Timotein tähkissä tummumista, nurminadan röyhy avautuu, puna-apilassa nuppuja

18 Kolmas niitto

19 Neljäs niitto , lämpösumma 381,7º Nurmen korkeus cm, apila 70 cm D-arvo 64,3 K-a sato 5296 kg/ha Kasvusto korsiintunutta, timotei täysin tähkällä, nurminadan röyhyjä avautunut, puna-apilan kukkia näkyvissä

20 Neljäs niitto

21 Kuiva-ainesadon kehitys Kuiva-ainesato kg/ha Korjuuaika

22 D-arvon kehitys D-arvo Korjuuaika lämpösumma 273,4 320,9 349,6 381,7 Rovaniemi, seosnurmi (heinäkasveja 75%, apilaa 25%) Artturi-korjuuaikapalvelun mukaan

23 Kasvilajien osuudet sadossa Kasvin osuus sadossa % muu puna-apila nurminata timotei Korjuuaika

24 Typpilannoitus typpi tärkein ravinne nurmen kasvulle lannoituksessa ristiriita kasvin ja eläimen tarpeiden välillä: typpeä tarvitaan suuren sadon saamiseksi, kun taas rehussa riittää pienempikin typen määrä kahden niiton systeemissä lannoitussuositus 200 kg/n/ha/v typpilannoituksen lisääminen nostaa kuiva-ainesatoa ja sen myötä muitakin satokomponentteja raakavalkuaispitoisuus lisääntyy selvästi vaikutus D-arvoon vähäinen vaikutukset näkyvät selvemmin toisessa sadossa

25 Typpilannoituksen vaikutus nurmen raakavalkuaispitoisuuteen, Maaninka 2008 MTT Maaninka, Yara Suomi Raakavalkuainen g/kg ka kg N/ha 100 kg N/ha Korjuuaika

26 Johtopäätöksiä sääolosuhteilla suuri vaikutus nurmen kehitykseen ja korjuuaikaan (ka-sato, D-arvo) pohjoisessa viljellään aikaisia nurmikasvilajikkeita nopea kasvuunlähtö ja kehitys sulavuus heikkenee nopeasti koetulosten mukaan lannoitus ei vaikuta 1. sadon D-arvoon typpilannoitus lisää kuiva-ainesatoa ja nostaa raakavalkuaispitoisuutta Poronrehuntuotantoon soveltuva lannoitustaso, jolla saavutetaan hyvä kuiva-ainesato ilman liikaa valkuaista on 70kg/N/ha ensimmäisessä sadossa ja 50kg/N/ha toisessa sadossa

27 Lähteet Korhonen, Mikko; Rinne, Marketta & Huhtanen, Pekka Lannoitusvasteet nurmirehun tuotannossa. Nousiainen, Juha ARTTURI Korjuuaikatiedotus uudistuu. Lämpösumma ennustaa nurmen sulavuuden. Peltonen, Sari; Puurunen, Tapani & Harmoinen, Taina.(toim.) Nurmirehujen tuotanto ja käyttö. Tieto tuottamaan 132, ProAgria Keskusten Liitto. Rinne, Marketta Influence of the timing of the harvest of primary grass growth on herbage quality and subsequent digestion and performance in the ruminant animal Vanhanen, Lasse Säilörehun korjuuajan ja lannoituksen vaikutus sadon laatuun ja määrään. nen.pdf?sequence=1